Seksuaalinen häirintä ja ahdistelu

  • 625 560
  • 4 656

Vinyl

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aravirran kovuus
Sen verran olen jatkoaikaa lukenut, että jos joku on Suomessa virheetön niin se on poliisi. Tuskin syyttömällä on tässäkään asiassa siis mitään hätää.
 

Undrafted

Jäsen
Mihin viittaat tuolla, että laki ei ole kaikille sama? Totta kai on.
Miten laki voi olla sama, jos painoa laitetaan ihmisen fiilikselle? Tuolloin minusta asiaan vaikuttaa onko toinen osapuoli millainen. Esimerkiksi istun baarissa ja viehettävä ihminen tulee minua vikittelemään. Varmasti suhtautumiseni kn aivan eri kuin jos vikittelijä on ruma, vanhempi ja ylipainoinen.

Käsiksikäyminen ja kunnianloukkaus on jo nyt lailla kiellettyä, joten miksi tarvitaan lisää lainsäädäntöä?isoin muutos minusta kaivattaisiin, että uhrit tekevät ahkerammin rikosilmoituksia ja ei peitellä laittomuuksia.
 

ketjuruletti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Hehheh, muistui mieleen joskus vuosia sitten kun näin silloisen avovaimoni, nykyisen aviovaimoni kadulla silleen että hän ei huomannut minua. Aloin siinä sitten viheltelemään parhaaseen raksamiehet kuolaa -tyyliin. Oli hauska tsiigailla naiseni reaktioita ennen ja sen jälkeen kun hän huomasi kuka vihelteli. #metoo
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Miten laki voi olla sama, jos painoa laitetaan ihmisen fiilikselle? Tuolloin minusta asiaan vaikuttaa onko toinen osapuoli millainen. Esimerkiksi istun baarissa ja viehettävä ihminen tulee minua vikittelemään. Varmasti suhtautumiseni kn aivan eri kuin jos vikittelijä on ruma, vanhempi ja ylipainoinen.

Käsiksikäyminen ja kunnianloukkaus on jo nyt lailla kiellettyä, joten miksi tarvitaan lisää lainsäädäntöä?isoin muutos minusta kaivattaisiin, että uhrit tekevät ahkerammin rikosilmoituksia ja ei peitellä laittomuuksia.
No laitetaanhan nytkin painoarvoa ihmisten fiiliksille: rikosilmoituksen jättäminen on ihmisestä itsestään kiinni. Vikittely olisi edelleen sallittua, kun sen tekee hyvän maun rajoissa; ei fyysisen rajan rikkominen ole koskaan ollut ongelmatonta, ja siinä pitäisi olla aina tarkkana, koska ei voi tietää, miltä se toisesta tuntuu tai onko toinen kiinostunut sinusta.

Voisin ymmärtää kritiikin tätä lakimuutosta kohtaan, jos se lähtisi siitä, että laki olisi mahdollisesti "kuollut kirjain". Kuten mainitsin, niin tuskin lainsäädäntö poikisi hirveästi uusia ilmoituksia, koska ihmiset tekevät äärimmäisen harvoin rikosilmoituksia asioista, joiden eivät usko etenevän mihinkään. Seksuaalirikoksien osalta ei tehdä yhtään sen enempää vääriä ilmoituksia kuin muissakaan rikostyypeissä; valtaosa rikollisista jää nyt - ja luultavasti tulevaisuudessakin - rankaisematta.
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Hehheh, muistui mieleen joskus vuosia sitten kun näin silloisen avovaimoni, nykyisen aviovaimoni kadulla silleen että hän ei huomannut minua. Aloin siinä sitten viheltelemään parhaaseen raksamiehet kuolaa -tyyliin. Oli hauska tsiigailla naiseni reaktioita ennen ja sen jälkeen kun hän huomasi kuka vihelteli. #metoo
Pitäisikö vaimosi sinun mielestä reagoida samalla lailla riippumatta siitä, kuka on viheltelyn takana? Mielestäni tuo on muutenkin aika ikävää toimintaa, vaikka sinusta varmaan jotain nerokasta hassuttelua.
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Mitenkähän tässä omaan tulkintaan perustuvassa laissa estettäisiin oman tulkinnan väärinkäyttö.
Samalla lailla kuin nyt muutoinkin länsimaisessa oikeusvaltiossa toimitaan: epäilty on syytön, kunnes toisin todistetaan.

Ja ennen kuin kysyt, että mites todistat rikoksen, josta ei jää jälkeä: samalla tavalla kuin muutkin rikokset, joista ei jää konkreettista todistusaineistoa.
 
Pitäisikö vaimosi sinun mielestä reagoida samalla lailla riippumatta siitä, kuka on viheltelyn takana? Mielestäni tuo on muutenkin aika ikävää toimintaa, vaikka sinusta varmaan jotain nerokasta hassuttelua.

Veikkaan että kyllä vaimo niin mielensä pahoitti. Oli aika ikävästi tehty ketjuruletilta. Tuollaisilla "hassutteluilla" vain vahvistetaan heteropatriarkaatin ikiaikaisia sortorakenteita.
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Veikkaan että kyllä vaimo niin mielensä pahoitti. Oli aika ikävästi tehty ketjuruletilta. Tuollaisilla "hassutteluilla" vain vahvistetaan heteropatriarkaatin ikiaikaisia sortorakenteita.
Tuskin, jos vaimo on "samalla aaltopituudella". Mun mielestä silti huonoa huumoria, mutta makuja on monia.
 

Undrafted

Jäsen
No laitetaanhan nytkin painoarvoa ihmisten fiiliksille: rikosilmoituksen jättäminen on ihmisestä itsestään kiinni. Vikittely olisi edelleen sallittua, kun sen tekee hyvän maun rajoissa; ei fyysisen rajan rikkominen ole koskaan ollut ongelmatonta, ja siinä pitäisi olla aina tarkkana, koska ei voi tietää, miltä se toisesta tuntuu tai onko toinen kiinostunut sinusta..
Rikosilmoituksen tekeminen tai tekemättä jättäminen on minusta eri asia, kuin kirjata lakiin ”rikos jos kohteesta tuntuu siltä” Noinhan THL:n seksuaalisenahdistelun määritelmän perusteella asia olisi. Jättää aika laajan vallan aiheuttaa harmia kun tiedämme etteivät ihmiset useinkaan ajattele muiden parasta. Mikä tahansa kaksimielinen vitsi tai toisen ulkonäköön liittyvä kommentti olisi potentiaalinen rikos. Työkaverisi toetaa sinun laihtuneen/lihoneen/vaihtaneen hiustyyliä antaisi mahdollisuuden nostaa rikosjuttu. Lisääntyvä kameravalvonta tuo kivasti apuja todistusaineistoa. Yhdentekevää kehutko/arvosteletko tai toteatko niin tietyt aihealueet menisivät ongelmallisiksi.
 
On mulla onneksi runsaat varastot paljon huonompaakin huumoria. Eikä tuota juttua huonosti otettu vastaan, päinvastoin.

Sulle voisi tehdä hyvää vaikkapa sukupuolentutkimuksen perusopintojen suorittaminen. Sen jälkeen osaisit vähän paremmin hahmottaa, millaista on poliittisesti korrekti, laadukas huumori. Vaikka vaimosi ei tuollaisesta kadulla viheltelystä olisi moksiskaan, se voi triggeröidä täysin sivullisissa, viattomissa ihmisissä erittäin ikäviä tunnetiloja. Jollain kaduntallaajalla saattaa esim. olla hyvin traumaattisia kokemuksia cat callingia harjoittavista miehistä. Mieti vähän miltä sinun pikku hassuttelusi saattaa tällaisesta ihmisestä tuntua.
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Rikosilmoituksen tekeminen tai tekemättä jättäminen on minusta eri asia, kuin kirjata lakiin ”rikos jos kohteesta tuntuu siltä” Noinhan THL:n seksuaalisenahdistelun määritelmän perusteella asia olisi. Jättää aika laajan vallan aiheuttaa harmia kun tiedämme etteivät ihmiset useinkaan ajattele muiden parasta. Mikä tahansa kaksimielinen vitsi tai toisen ulkonäköön liittyvä kommentti olisi potentiaalinen rikos. Työkaverisi toetaa sinun laihtuneen/lihoneen/vaihtaneen hiustyyliä antaisi mahdollisuuden nostaa rikosjuttu. Lisääntyvä kameravalvonta tuo kivasti apuja todistusaineistoa. Yhdentekevää kehutko/arvosteletko tai toteatko niin tietyt aihealueet menisivät ongelmallisiksi.
No miten tämä eroaa siitä, että yhteisestä suostumuksesta voit läiskiä seksikumppania pyllylle, mutta jos tämä ei siitä pidä, kyseessä on pahoinpitely? Totta kai sillä on merkitystä, miten kohdehenkilö kommenttisi tai muun toimintasi kokee. Jos kuitenkin osaat käyttäytyä, ei mitään ongelmaa ole.

Ja ylipäänsä, miksi tässä asiassa pitää hahmotella tapahtuvaksi se kaikkein epätodennäköisin? Kun eivät ihmiset toimi niin, että tehtailisivat rikosilmoituksia sellaisista keisseistä, joissa tietävät, ettei heillä ole todistusaineistoa tai joiden he tietävät hautautuvan arkistoon. En ole kuullut, että mahdollisuus kunnianloukkaukseen johtaisi siihen, että jokaisesta ikävästä sanasta tehdään rikosilmoitus.
 

Remy Martin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
En ole kuullut, että mahdollisuus kunnianloukkaukseen johtaisi siihen, että jokaisesta ikävästä sanasta tehdään rikosilmoitus.

Mahtaneekohan liittyä siihen että kunnianloukkauksen raja on laissa määritelty, eli jokainen asia mistä pahoittaa mielensä ei ole kunnianloukkaus. Tässä ahdisteluasiassa ollaan ehdotettu että uhri voisi vetää lain rajan siihen mihin itse haluaa. Tuntuu ettet nyt ymmärrä pointtia tämän musta tuntuu lain ongelmallisuudesta. Enkä usko että vääriä ilmiantoja tulisi mitenkän erityisen paljon, mutta kun yksikin väärä tuomio on liikaa.
 

Varis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, KiVa, EK65
Mahtaneekohan liittyä siihen että kunnianloukkauksen raja on laissa määritelty, eli jokainen asia mistä pahoittaa mielensä ei ole kunnianloukkaus. Tässä ahdisteluasiassa ollaan ehdotettu että uhri voisi vetää lain rajan siihen mihin itse haluaa. Tuntuu ettet nyt ymmärrä pointtia tämän musta tuntuu lain ongelmallisuudesta. Enkä usko että vääriä ilmiantoja tulisi mitenkän erityisen paljon, mutta kun yksikin väärä tuomio on liikaa.
En puhu lainaamasi kirjoittajan suulla, mutta kuka täällä on vaatinut jotain täyttä mielivaltaa kokemuspohjaisen rikoksen määrittelyssä? Tottakai laissa pitää olla raamit joiden mukaan tekoja ja niiden rangaistavuutta arvioidaan. Ne voivat olla nykyisenlaiset tai tarvittessa huomattavasti löysemmätkin ihan riippuen kuinka paljon oikeuksia uhreille halutaan antaa. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että sanallisenkin häirinnän kriminalisointia voidaan harkita. Kansankielellä tämä tarkoittaisi sitä että "mikä tahansa voi olla ahdistelua". Tottakai niissä tapauksissa häirinnästä pitäisi olla näyttöä ja sen pitäisi olla normaalia läpänheittoa vakavampaa, jotta siitä tarvitsisi mitään rangaistuksia alkaa määräämään.
 

kende

Jäsen
Suosikkijoukkue
sport
En puhu lainaamasi kirjoittajan suulla, mutta kuka täällä on vaatinut jotain täyttä mielivaltaa kokemuspohjaisen rikoksen määrittelyssä? Tottakai laissa pitää olla raamit joiden mukaan tekoja ja niiden rangaistavuutta arvioidaan. Ne voivat olla nykyisenlaiset tai tarvittessa huomattavasti löysemmätkin ihan riippuen kuinka paljon oikeuksia uhreille halutaan antaa. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että sanallisenkin häirinnän kriminalisointia voidaan harkita.

Tällainen tonttuilu sopisi paremmin jollekin akuankkafoorumille, jossa kysellään kannabiksen piikittämisen vaarallisuudesta. Et tajua rikosoikeudesta yhtään mitään, voisitko olla puhumatta siitä. Sinun henkilökohtainenkaan mielipiteesi ei anonyymilla palstalla pitäisi kiinnostaa ketään.

Trendihän on hyvesignaloida jne. ja yliopistot ovatkin yliannostelleet muut ympäristöt ja itsensä mm. järjestyssääntökohdilla "sukupuolinen väkivalta"ja muulla normistolla. Wilfried Lauriel -vai-mikä-olikaan -koulu toimii erinomaisena esimerkkinä suunnasta, johon vähemmistöulisijat haluavat mennä. Ei normaalia rikosprosessia ja sen oikeussuojakeinoja.

Säälittävää kehitystä tämä.
 

Remy Martin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
En puhu lainaamasi kirjoittajan suulla, mutta kuka täällä on vaatinut jotain täyttä mielivaltaa kokemuspohjaisen rikoksen määrittelyssä?

Voi olla että olen käsittänyt väärin, mutta käsittääkseni tässä on kyseessä juuri seksuaalisen ahdistelun määritelmästä keskustelu. Lainaamani kirjoittaja ei näe ongelmaa siinä että lain mukaan seksuaalista ahdistelua olisi kaikki minkä kohde tuntee olevan ahdistelua. Tällainen lain määritelmä ei vaan omasta mielestäni ole kovin kestävällä pohjalla. Minulla ei luonnollisestikaan ole mitään sitä vastaan että seksuaalinen ahdistelu määritellään lailla, mutta siinä laissa ei voi olla määritelmänä uhrin tuntemukset. Lain pitää olla kaikille sama, eikä siten että toinen saa samasta teosta suuremman kun toinen sillä perusteella että toiselle uhreista tulee pahempi mieli.
 

Varis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, KiVa, EK65
Voi olla että olen käsittänyt väärin, mutta käsittääkseni tässä on kyseessä juuri seksuaalisen ahdistelun määritelmästä keskustelu. Lainaamani kirjoittaja ei näe ongelmaa siinä että lain mukaan seksuaalista ahdistelua olisi kaikki minkä kohde tuntee olevan ahdistelua. Tällainen lain määritelmä ei vaan omasta mielestäni ole kovin kestävällä pohjalla. Minulla ei luonnollisestikaan ole mitään sitä vastaan että seksuaalinen ahdistelu määritellään lailla, mutta siinä laissa ei voi olla määritelmänä uhrin tuntemukset. Lain pitää olla kaikille sama, eikä siten että toinen saa samasta teosta suuremman kun toinen sillä perusteella että toiselle uhreista tulee pahempi mieli.
Selasin tätä ketjua taaksepäin, enkä suoraan ainakaan löytänyt viestiä jossa noin seisoisi. Ehkä on kuitenkin parempi, että @Walrus21 itse selventää kantansa, jos kokee sen tarpeelliseksi.

Olen samaa mieltä, että pelkät tuntemukset eivät voi olla ainoa peruste tuomiolle, mutta täysin yhdenvertaisia niistä on vaikea kyllä saada. Voisin kuvitella, että miesten harjoittama parisuhdeväkivalta esimerkkinä sekä ilmoitetaan että tuomitaan herkemmin. Siinäkään ongelmana ei minun silmissäni ole se, että miehet saisivat vaimonsa hakkaamisesta liikaa tuomioita, vaan että ne muutkin rikokset tulisi saattaa oikeuden tietoon. Jos seksuaalisen häirinnän määritelmän tiukentamisella saataisiin ilmiötä paremmin kuriin, kannattaisi se tehdä siitä huolimatta että ihan jokainen tapaus ei oikeuteen päätyisi. Lakia rikkomatta ei edelleenkään voisi saada tuomiota, joten hyvin käyttäytyvällä yksilöllä ei olisi sen suurempia riskejä kuin vaikka raiskaussyytösten kanssa on. Siitä varmaan ollaan yhtä mieltä, että raiskauksen on hyvä olla kriminalisoitu teko vaikka välillä tulisikin perusteettomia/kokemuksiin pohjautuvia syytöksiä.

Ei nämä helppoja asioita silti ole, ymmärrän erilaisia mielipiteitä tässä aiheessa normaalia enemmän.
 
Viimeksi muokattu:

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Mahtaneekohan liittyä siihen että kunnianloukkauksen raja on laissa määritelty, eli jokainen asia mistä pahoittaa mielensä ei ole kunnianloukkaus. Tässä ahdisteluasiassa ollaan ehdotettu että uhri voisi vetää lain rajan siihen mihin itse haluaa. Tuntuu ettet nyt ymmärrä pointtia tämän musta tuntuu lain ongelmallisuudesta. Enkä usko että vääriä ilmiantoja tulisi mitenkän erityisen paljon, mutta kun yksikin väärä tuomio on liikaa.
Miksi oletat, että "mikä tahansa" menisi läpi? Kysehän on siitä, että tiettyjen reunaehtojen toteutuessa uhrin kokemus voi olla määrittävä tekijä. Samalla logiikalla, kun jos läpsäiset satunnaista tyyppiä perseelle, on mahdollista, että hän ei siitä pahastu, mutta on myös mahdollista, että pahastuu. Läppäisemällä ylität salltitut rajat ja altistat itsesi sille mahdollisuudelle, että uhri kokee toiminnan loukkaavaksi ja ryhtyy oikeudellisiin toimiin - jotka tosin harvoin lievissä tapauksissa johtavat syytteeseen.
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Miksi oletat, että "mikä tahansa" menisi läpi? Kysehän on siitä, että tiettyjen reunaehtojen toteutuessa uhrin kokemus voi olla määrittävä tekijä. Samalla logiikalla, kun jos läpsäiset satunnaista tyyppiä perseelle, on mahdollista, että hän ei siitä pahastu, mutta on myös mahdollista, että pahastuu. Läppäisemällä ylität salltitut rajat ja altistat itsesi sille mahdollisuudelle, että uhri kokee toiminnan loukkaavaksi ja ryhtyy oikeudellisiin toimiin - jotka tosin harvoin lievissä tapauksissa johtavat syytteeseen.

Eikö tämä nyt edelleenkin liity siihen, että kyseessä on asianomistajarikos ja tuo mainitsemasi kokeminen liittyy koettuun haluun ja tarpeeseen nostaa syyte, eikä laissa määriteltyyn kokemiseen rikoksen tapahtumisen määrittäjänä. Tämän eron tajuamista @Remy Martin nähdäkseni on sinulta peräänkuuluttanut, mutta palaat jatkuvasti tähän väärinymmärrykseen. Esim. kunnianloukkauksen kohdalla on kohteen omasta kokemuksesta kiinni nostaako hän syytteen, mutta laissa vaaditaan esitetyn väitteen olevan valheellinen ja omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä, eikä näiden perusteeksi riitä, että uhri kokee asian jollakin tavalla.

Nuo perselle läpsimiset silloin kun ne ovat ei-toivottuja ovat jo nykyisen lainsäädännön mukaan kriminalisoitu, joten vähän jää hämärän peittoon mitä tarkoitat esimerkilläsi ja miten siitä pääsee johtopäätökseen että on tarpeellista määritellä erikseen ahdistelu uhrin kokemuksen kautta lainsäädännössä?

Rikoslaki ja seksuaalinen ahdistelu - Minilex

Ehkä yleisin tilanne, johon seksuaalinen ahdistelu soveltuu, on julkisella paikalla tapahtuva (yleensä naispuolisen) henkilön sopimaton koskettelu, esimerkiksi pakaroiden puristelu. Seksuaalinen ahdistelun rangaistavuus edellyttää nimenomaan koskettelulla tehdään toiselle seksuaalinen teko ja tämä teko loukkaa toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Koskettelu voi tarkoittaa sivelyä, puristelua, taputtelua tai muuta vastaavaa tekoa. Teon tulee kohdistua alueelle, jota tavanomaisesti voidaan pitää seksuaalisesti merkityksellisenä esimerkiksi sukupuolielimet, pakarat, rinnat ja reidet kuuluvat näihin alueisiin.
 

SergeiK

Jäsen
Suosikkijoukkue
pelaajamarkkinoiden varteenotettava vaihtoehto
Lakia rikkomatta ei edelleenkään voisi saada tuomiota, joten hyvin käyttäytyvällä yksilöllä ei olisi sen suurempia riskejä kuin vaikka raiskaussyytösten kanssa on. Siitä varmaan ollaan yhtä mieltä, että raiskauksen on hyvä olla kriminalisoitu teko vaikka välillä tulisikin perusteettomia/kokemuksiin pohjautuvia syytöksiä.
Raiskaus tosin on määritelty aika tarkasti suomalaisessa lainsäädännössä.

"10 §
Määritelmät
Sukupuoliyhteydellä tarkoitetaan tässä laissa sukupuolielimellä tehtävää taikka sukupuolielimeen tai peräaukkoon kohdistuvaa seksuaalista tunkeutumista toisen kehoon taikka toisen sukupuolielimen ottamista omaan kehoon."

Toivottavasti tuleva seksuaalisen häirinnän kieltävä lainsäädäntö määrittelee yhtä tarkasti että millä äänenpainoilla sanottu kehu tai sosiaalisessa mediassa lähetetty viesti täyttää rikoksen tunnusmerkit tai miten seksuaalisen häirinnän täyttävän ilmapiirin luominen määritellään.

Olen varmasti cuck, mutta itse lähtökohtaisesti olen sukupuoliyhteydessä sellaisten ihmisten kanssa jotka tunnen. Täten riski joutua syytetyksi raiskauksesta on aika hiton paljon pienempi yksiavioisessa avioliitossa elävänä kuin ottaa huomioon niiden ihmisten tunteet joiden kanssa on pakotettu työelämässä keskustelemaan. Tinder-sukupolvelle tämä voi olla issue.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla (THL) seksuaalinen häirintä määritellään seuraavasti:

Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. Seksuaalinen häirintä voi ilmetä ainakin seuraavin tavoin:

  • Sukupuolisesti vihjailevat eleet tai ilmeet.
  • Härskit puheet, kaksimieliset vitsit sekä vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat huomautukset tai kysymykset.
  • Seksuaalisesti värittyneet aineistot, viestit tai puhelut.
  • Fyysinen koskettelu.
  • Sukupuoliyhteyttä tai muuta sukupuolista kanssakäymistä koskevat ehdotukset tai vaatimukset.
  • Raiskaus tai sen yritys.
  • ”Ei-toivottu” on on THL:n tasa-arvotiedon keskuksen kehittämispäällikön Hanna Onwen-Human mukaan avainsana.

  • ”Jos kohde kokee sen häiritseväksi, kyse on seksuaalisesta häirinnästä. Tekijän aikomus tai tarkoitus ei ratkaise sitä, mikä on seksuaalista häirintää ja mikä ei”, Onwen-Huma sanoo.
Laissa on määritelty seksuaalinen ahdistelu seuraavasti:

"Joka koskettelemalla tekee toiselle seksuaalisen teon, joka on omiaan loukkaamaan tämän seksuaalista itsemääräämisoikeutta, on tuomittava, jollei teosta muualla tässä luvussa säädetä rangaistusta, seksuaalisesta ahdistelusta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi."

Minusta on täysin ok että kaikki luvaton koskettaminen on kriminalisoitu vaikka unohdetaan tuon seksuaalisen teon vaatimus. Tämähän kattaa jo perseelle läpsyttelyt ja kaikkien karjalalaisten halaukset. Mutta nyt kun seksuaalinen ahdistelu on jo kriminalisoitu on eduskunnasta asti vaadittu seksuaalisen häirinnän kriminalisointia. Nythän keskustelun kannalta olennaista on määritellä että mitä se tarkottaisi.

Tässä kulttuurialan ulostulo #metoo hengessä joka henkii THL:n ulostulon kaikuja.

Suomen Näyttelijäliiton kyselytutkimuksen mukaan useat näyttelijät ovat kokeneet seksuaalista häirintää. Kulttuurialan työnantajien on syytä ottaa tilanne vakavasti. Ei ole harmaata aluetta, porukan tai koko työpaikan ronskia läppää, yksittäistä henkilöä jolta sallitaan vähän enemmän, pojat eivät ole vain poikia jne. Jos henkilö kokee kohtelunsa häiritseväksi, kyse on seksuaalisesta häirinnästä. Tekijän aikomus tai tarkoitus ei ratkaise sitä, mikä on seksuaalista häirintää ja mikä ei.

Onko näiden ulostulojen jälkeen muka liioittelua kysyä tarkkaa määritelmää sille mille vaaditaan nollatoleranssia? Ilmapiirin luomiselle? Ilmeille? Kaksimielisille vitseille? Yksityiselämää koskevat kysymykset?

Onko Hugh Manguksen isi-vitsi viittaus seksuaalista häirintää jos kuulija päättää että isi-vitsailija puhuikin peniksestään, eikä ylipainostaan? Koska kokemus on se mikä tämän määrittää niin Hugh Mangus puhui selvästi peniksestään ja syyllistyi seksuaaliseen häirintään.

Jenkeissä tämä on muuten aiheuttanut sellaisen ilmiön että miespomo ei enää tapaa naiskollegoita tai naisalaisiaan kahden. Lisäksi startup businekksessä on yleistynyt että illallisille kutsutaan mukaan puoliso. Voidaan sanoa että Jenkkibusiness on "mikepenceytynyt". Eihän siitä ole kuin 8 kuukautta kun tuota politiikkaa pidettiin naisia vahingoittavana:

Mike Pence Wife Dinner: His Rule Puts Women at a Disadvantage | Fortune

Nyt sitä funtsitaan miten estetään ettei meetoo tule madaltamaan lasikattoa:

How To Resist The Backlash Against #MeToo
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Eikö tämä nyt edelleenkin liity siihen, että kyseessä on asianomistajarikos ja tuo mainitsemasi kokeminen liittyy koettuun haluun ja tarpeeseen nostaa syyte, eikä laissa määriteltyyn kokemiseen rikoksen tapahtumisen määrittäjänä. Tämän eron tajuamista @Remy Martin nähdäkseni on sinulta peräänkuuluttanut, mutta palaat jatkuvasti tähän väärinymmärrykseen. Esim. kunnianloukkauksen kohdalla on kohteen omasta kokemuksesta kiinni nostaako hän syytteen, mutta laissa vaaditaan esitetyn väitteen olevan valheellinen ja omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä, eikä näiden perusteeksi riitä, että uhri kokee asian jollakin tavalla.
Niin siis uhrin kokemus on osatekijä siinä, onko tapahtunut rikos. Totta kai tilanteeseen vaikuttaa myös se, onko mitään yleisesti määriteltyä seksuaalista häirintää tapahtunut.

Nuo perselle läpsimiset silloin kun ne ovat ei-toivottuja ovat jo nykyisen lainsäädännön mukaan kriminalisoitu, joten vähän jää hämärän peittoon mitä tarkoitat esimerkilläsi ja miten siitä pääsee johtopäätökseen että on tarpeellista määritellä erikseen ahdistelu uhrin kokemuksen kautta lainsäädännössä?
Läpsiminen oli vertaus. Siitäkään harvoin jää mitään konkreettista "todistusaineistoa". Lainsäädännön ulottaminen myös pelkästään sanalliseen häirintään ei kovinkaan oleellisesti muuttaisi asetelmaa.
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Niin siis uhrin kokemus on osatekijä siinä, onko tapahtunut rikos. Totta kai tilanteeseen vaikuttaa myös se, onko mitään yleisesti määriteltyä seksuaalista häirintää tapahtunut.

Ei. Minä voin tehdä rikosilmoituksen vaikka siitä, että joku on kärkkäästi eri mieltä kanssani poliittisessa keskustelussa. Rikoksen tunnusmerkistö ei kuitenkaan täyty, joten tällöin on herttaisen yhdentekevää vaikka minä olisin kokenut kunniaani loukatun erittäin härskisti ja oman pääni sisällä lain tarkoittamalla tavalla. Kyllähän sinun nyt täytyy kyetä hahmottamaan ero siinä, milloin rikoksen tunnusmerkistö täyttyy ja siinä, nostetaanko rikoksen tunnusmerkistön täyttyessä syyte asianomistajarikoksen tapauksessa.

Esim. minä voisin nimittää julkisesti jotain PVL:n jäsentä natsiksi, ja ko. henkilö saattaisi tapauksesta närkästyä väittäen uusnatsiuden etenkin pohjoismaissa olevan ihan eri juttu ja että ei kansallissosialistit kaikki varsinaisia natseja ole tms. täällä palstallakin nähtyjä höpinöitä. Vaikka henkilö miten kokisi olevansa kansallissosialisti mutta ei natsi, ja että natsiksi kutsuminen loukkaisi hänen kunniaansa, rohkenen epäillä ettei oikeusasteissa pidettäisi kansallissosialistin kutsumista natsiksi valheellisena.

Sen sijaan jos nimittäisin julkisesti Timo Soinia natsiksi, poikisi mahdollinen kunnianloukkaussyyte huomattavasti todennäköisemmin tuomion. Kummassakin tapaukesssa "uhreilla" on täysi oikeus tehdä tai olla tekemättä rikosilmoitusta kokemansa loukkaavuuden mukaisesti, mutta sillä ei ole hölkäsen pöläystä tekemistä sen kanssa täyttyykö rikoksen tunnusmerkistö.


Läpsiminen oli vertaus. Siitäkään harvoin jää mitään konkreettista "todistusaineistoa". Lainsäädännön ulottaminen myös pelkästään sanalliseen häirintään ei kovinkaan oleellisesti muuttaisi asetelmaa.

Niin, mutta missä on tarve määritellä lainsäädännössä rikos sen mukaan miten uhri on tilanteen kokenut? Sanallisen häirinnän kriminalisointi kai ei tuota itsestäänselvästi vaadi.
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Niin, mutta missä on tarve määritellä lainsäädännössä rikos sen mukaan miten uhri on tilanteen kokenut? Sanallisen häirinnän kriminalisointi kai ei tuota itsestäänselvästi vaadi.
Siksi, että sanalliseen viestintään liittyy oleellisesti henkilöiden suhde toisiinsa, muut olosuhteet ja puheen tarkoitusperä.
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Siksi, että sanalliseen viestintään liittyy oleellisesti henkilöiden suhde toisiinsa, muut olosuhteet ja puheen tarkoitusperä.

Tämä on minusta aika heikko perustelu. Kuten itsekin olet viitannut, liittyyvät samat seikat myös ei-sanalliseen viestintään. Lisäksi, miksi tämä kokemusvaatimus sitten ei ole tarpeen esim. kunnianloukkauksen määritelmässä, vaikka se keskittyy nimenomaan sanalliseen viestintään (vaikkei siihen rajoitu)? En näe tässä vastauksessasi kertakaikkiaan mitään, mikä johtaisi siihen että rikoksen tunnusmerkistön pitää nojata uhrin/kohteen kokemukseen tilanteesta objektiivisuuteen ja yleiseen hyväksyttävyyteen nojaamisen sijaan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös