Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

  • 246 235
  • 2 273

arvee

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi Fineland, North Atlantic Hawks, EU, Jokerit
@Tuomas poimin kärkkäänä tuolta Kähärän blogista :"Ideaa eläkkeen kerryttämisestä kannattavat voimakkaasti ainoastaan tahot, jotka siitä hyötyvät. Näitä ovat itselleen suuret eläkkeet haalineet suuret ikäluokat ja järjestelmän ylläpidosta vastaavat huijarit. Voiko mielestänne olla sattumaa, että samat AY-ihmiset, jotka näitä eläkepäätöksiä tekevät, istuvat itse eläkeyhtiöiden hallituksissa? Käytännössä he eläkeyhtiöiden johdon kanssa nostelevat eläkemaksujen maksajien rahoja itselleen kovina palkkoina ja palkkioina. Eläkejärjestelmä vaatii suuria muutoksia, jotta sitä voisi pitää nykynuorisolle millään lailla oikeudenmukaisena."
Paperimiehet tekivät aikoinaan tulosta ja heille siitä maksettiin. Eivätkä nyt eläkeläisinä valtakuntamme kurjalistoon kuuluvia ole he. Tunnen eläköityneitä sähköasentajia, ei ole kituuttamista lainkaan havaittavissa. Paljon virkamiesten leskiä elää erittäin anteliaalla perityllä eläkkeellä.
Eläkeläiset ja opiskelijat, nuo aina esiin nostetut surkeassa taloustilanteessa olevat reppanat: paskapuhetta, voivottelua. Näillä ryhmillä ei ole ikinä mennyt niin hyvin kuin nykyään.
Eläkeläisissä on kyllä vielä joukko hyvin pienellä työeläkkeellä ja kansaneläkkeen perusosalla kärvisteleviä suomalaisia sankareita. Yleensä he ovat näitä maan hiljaisia, jotka eivät edes sosiaalipalveluja ja sairaanhoitoakaan uskalla vaatia. Ja onneksi he ovat se kuoleva kansanjoukko, eivät ole kovin kalliiksi tulleet. Nämä uudemmat terveysintoilijat sen sijaan haluavat nauttia eläkkeistään satavuotiaaksi saakka.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Min vs Stl tauolla sen verran, että työntekijä on saanut todellisuudessa karkeasti laskien eläkettä keskimäärin sen, minkä on eläkemaksuja maksanutkin sen keskimääräisen 40 työvuoden aikana korkoineen. Mutta työnantaja maksaa nykyisten eläkeläisten eläkkeitä, noin 40 eläkeyhtiön erillistä hallintoa, johtoa, työntekijöitä ja muita niiden toimintakuluja sekä kustantaa näiden kaiken päälle vielä noin eläkeyhtiöiden 200 miljardin varallisuutta.

Järjestelmä on ponzi. Nykyään työsuhteet ovat monista eri syistä aiempaa enemmän pätkittäisiä, mutta elinaikaodote on kasvanut ja samaan aikaan uusien eläkkeiden määrä huomattavasti noussut. Kun iäkkäämmät nykyeläkeläiset kuolevat, eläkkeiden keskimääräinen määrä kasvaa sitäkin kautta.
 
@Tuomas
Eläkeläiset ja opiskelijat, nuo aina esiin nostetut surkeassa taloustilanteessa olevat reppanat: paskapuhetta, voivottelua. Näillä ryhmillä ei ole ikinä mennyt niin hyvin kuin nykyään.
Puuttumatta mihinkään muuhun mutta tuo opiskelijoiden meno ei kyllä Suomessa mitenkään ruusuista ole verrattuna muihin "ryhmiin". Asiat voivat ehkä olla hiukan paremmin kuin ennen mutta silti esimerkiksi saatavat tuet ovat pienempiä kuin työttömien tai kenenkään muun. Siksi ihmettelen kun jostain muista "ryhmistä" itketään ja valitellaan kuinka tällä ei tule toimeen, kun moni opiskelija elää vielä huomattavasti vähemmällä rahalla.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Ongelmahan meillä on työllisyysaste, joka on luokkaa 67 prosenttia. Saksassa, Ruotsissa, Tanskassa jne työllisyysaste on luokkaa 75 prosenttia. Heikompi työllisyysaste tarkoitaa heikompaa taloudellista huoltosuhdetta.

Siis mistä on kyse? Kantasuomalaisten 15–64 vuotiaiden määrä putoaa edelleen noin 25 000 henkeä vuodessa ja on pudonnut 2.5 prosenttia 2000-luvulla. Tämä johtuu väestön vanhenemisesta, vaikka pitkästä aikaa kantasuomalaisten määrä kääntyi absoluuttiseen laskuun 2016. Maastamuutto on ollut jo pitempään tappiollista kantasuomalaisille, mutta nyt kuolleita kantasuomalaisiakin on enemmän kuin syntyneitä.

Suomi tarvitsee jo yksin tämän takia maahanmuuttoa, jotta työllisyysaste ja taloudellinen huoltosuhde ei ns. leviä käsille. Iso kysymys on siinä, millainen maahanmuutto palvelee taloudellisen huoltosuhteen oikeanlaista kehittymistä ja millainen maahanmuutto puolestaan rasittaa sitä lähes maksimaalisesti.

Kun pohditaan taloudellista huoltosuhdetta ja työllisyysastetta, saadaan näkyviin kansantaloudellinen kuormitus. Suomi tavoittelee 72 prosentin työllisyysastetta, jolloin esimerkin 1 000 henkilöstä töissä pitäisi olla 720 henkilöä. Tällöin myös taloudellinen huoltosuhde on ainakin lähellä riittävää, mutta tämäkin on alle Suomen merkittävien kauppakumppaneiden työllisyysasteen, joissa ollaan noin 75 prosentin tienoilla.

Kun hyväksytään se, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa vaikkapa siksi, millainen maahanmuutto palvelee taloudellisen huoltosuhteen oikeanlaista kehittymistä ja millainen maahanmuutto rasittaa sitä:

1. Palvelee: työperäinen maahanmuutto, jossa työstä maksetaan veroja Suomeen sekä kaikki muu maahanmuutto - kuten humanitaarinen maahanmuutto - jossa muuttajista seuraavat sukupolvet integroituvat keskimääräiseen työllisyysasteeseen ja taloudelliseen huoltosuhteeseen.

2. Rasittaa: kaikki maahanmuutto, jossa integroitumista keskimääräiseen työllisyysasteeseen ja taloudelliseen huoltosuhteeseen ei tapahdu.

Jos katsotaan suurimman maahanmuuttoalueen eli Helsingin tilastoja ja ennusteita, vuoteen 2030 mennessä vieraskielisen väestön ennustetaan Helsingissä kasvavan 164 000–170 000 henkeen, mikä olisi noin 23 prosenttia koko väestöstä. Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan kieliä puhuvien arvioidaan tuolloin nousevan suurimmaksi vieraskielisten kieliryhmäksi.

Mikäli Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan kieliä puhuvien työllisyysasteessa ei tapahdu merkittävää kehitystä aiemmista vuosista, vaan heidän toimeentulonsa tapahtuu merkittävässä määrin joko sosiaaliturvan tai harmaiden työmarkkinoiden sekä rikollisuuden kautta, työllisyysaste todennäköisesti laskee entisestään, samoin taloudellinen huoltosuhde.

Olemme siis rakentamassa jo rakennetun eläkepommin lisäksi siihen osittain liittyvää työllisyysastepommia ja molempia jopa samaan aikaan täysin vapaaehtoisesti.

Vastuun tästä vastuuttomuudesta kantavat kaikki poliittiset ryhmät.
 
Suomen ongelma on julkisesti rahoitetut instanssit. Esimerkkinä YLE.

Tulosten valossa esimerkiksi maastohiihto on TV:n välityksellä Suomen yksi suosituimmista urheilulajeista. Miksei YLE:ltä näytetä maastohiihdon mcuppia? Miksi sieltä tulee jotain alamäkiluistelua tai muuta täysin höttöä?

Siksi koska YLE:n toimintaa ei rahoiteta markkinaehtoisesti. YLE:n toiminta perustuu poliittisiin agendoihin ja niiden ajamisiin. YLE:llä höperrellään milloin mistäkin turhasta ja rahaa palaa. Kommunistinen propaganda koneisto.

Otetaan esimerkkinä tämä meidän kotoinen suljettu lätkäliigamme

Sen sulkemista perustellaan tämän keskustelun pohjalta sillä, että joku aladivarin joukkue satsaa liigaa rahaa nousuhumalassa ja joutuu konkurssiin. Siksi nousemisesta päätetään jossain komissiossa. Siis tämähän on täysin kommunistinen malli tämä meidän Suomen SM-liiga. Päätetään nousijat ja mestarit jossain kommissioissa. Täysin verrannollinen Neuvostoliiton Gozplaniin.

Eikö mestarit leivota vapaan kilpailun tuotoksena? Jos joku investoi liikaa ja menee konkurssiin niin silloin se menee. Se on vapaan markkinatalouden mukaista. Miksi tämä joukkue pitäisi pelastaa veronmaksajien rahoilla?

Aivan kuten entisestä Neuvostoliitosta lähti paljon loikkareita Amerikkaan, myös Suomesta on lähtenyt lätkäloikkareita länteen, kuten Patrik Laine.

Patrik Laine koki yllätyksen. "Ihmiset ovat täällä mukavampia kuin Suomessa

Nyt Patrik Laine ei halua enään edes edustaa Suomea.

Laine selittää syyksi väsymystä, minä epäilen myös muita syitä.

Laine ei ole mikään yksittäistapaus.
 

Andi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, Tappara
Mikäli Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan kieliä puhuvien työllisyysasteessa ei tapahdu merkittävää kehitystä aiemmista vuosista, vaan heidän toimeentulonsa tapahtuu merkittävässä määrin joko sosiaaliturvan tai harmaiden työmarkkinoiden sekä rikollisuuden kautta, työllisyysaste todennäköisesti laskee entisestään, samoin taloudellinen huoltosuhde.

Olemme siis rakentamassa jo rakennetun eläkepommin lisäksi siihen osittain liittyvää työllisyysastepommia ja molempia jopa samaan aikaan täysin vapaaehtoisesti.

Vastuun tästä vastuuttomuudesta kantavat kaikki poliittiset ryhmät.
Eilen oli hesarissa oikeastaan tähän hyvin liittyvä teksti parilla eurolla tiskaavasta ja kokkaavasta Alista. Tämä voi pitkässä juoksussa olla suuntaus laajemminkin maassamme. Siinä voi työllisyysastekin nousta jos useammalle alalle tulee edullista työvoimaa kilpailemaan. Toki se vaatii ettei kaikki muutkaan työehdot ja lait ole suomalaistenkaan mielestä enää ihan niin justiinsa noudatettavia. Eikä tuo vuosien päästä ole välttämättä enää otsikon mukaista "harmaata talouttakaan" vaan ihan normimeininkiä.
Ali tiskaa ja laittaa ruokaa parin euron tuntipalkalla – Suomeen on syntymässä harmaa talous, joka pyörii siirtolaisten hyväksikäytöllä - Talous - HS.fi
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Tuohan se on @Andi suuntaus ja joidenkin tahojen onneksi ja veronmaksajien tappioksi nykyinen hallitus karsi harmaan talouden valvontaa/tutkijoita. Niinpä laittomasti maassa olevat tai turvapaikanhakijat saattavat joutua entistä useammin tilanteeseen, jossa on tarjolla euro tai pari päivän työstä. Ruotsi panostaa harmaan talouden torjumiseen paljon, kuten myös muut Pohjoismaat, Suomi pois lukien.

Osittain edellisen vuoksi, mutta myös kauan sitten Ruotsiin tulleiden työperäisten maahanmuuttajien johdosta, Ruotsissa maahanmuuttajien työllisyyaste on ikäluokassa 15-74 vuotta korkeampi kuin Suomen vastaavan ikäryhmän työllisyysaste kantasuomalaisineen:

Ruotsin maahanmuuttajien työllisyysaste korkeampi kuin Suomen koko väestön – ”Pitäisi jo herättää viimeisetkin” | Uusi Suomi

Kyse on Suomen itse rakentamasta ongelmasta, mitä tulee eläkkeisiin ja työlllisyysasteeseen ja niiden yhteiseen vaikutukseen tulevaisuudessa.
 

ndal88a

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooVee, Tampere
olen aiheesta oman ketjunkin tälle palstalle avannut, joten jos se olisi minusta kiinni niin näitä olisi leikattu jo vuosia sitten.
Kuuluuko leikkauksiin myos maksut eli jos tulot ylittavat jonkun rajan niin niista ei makseta elakemaksuja enaa? Vahan niin kuin Amerikassa.

JOL
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Koko eläkejärjestelmä on suurten ikäluokkien pyramidihuijaus, joka tulisi viivytyksettä purkaa ja rakentaa uusi oikeudenmukainen järjestelmä.
.

Hieno viesti @Tuamas, kerrankin ollaan täsmälleen samaa mieltä.

Kaikkien alle 50v suomalaisien kannattaisi herätä jo nyt ennenkuin systeemi räjähtää silmille, nykyinen järjestelmä on aikapommi. Rakentakaa omat tulevaisuuden turvanne, yhteiskunta ei sitä tule takaamaan.

Pari omaa teesiä:

1) Nykyisen eläkejärjestelmän maksimieläke pitäisi rajata, esim. 3000€/kk. Ne joiden eläke ylittäisi tämän ovat kartuttaneet rahoitusta muilla tavoin.
2) Kaikki palkkatulot 65v jälkeen pitäisi olla verovapaita esim. 100K€/v asti.
3) Palkkaverotus 65v jälkeen pitäisi olla tasaveropohjainen, esim. 20%.
4) Koko YEL-systeemi pitäisi uudistaa, nykyinen on todella ahdistava nuorille yrittäjille.
 

Huerzo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Donnerwetter S.p.A.
Finanssivalvonta julkaisi tänään näkemyksiään rahoitussektorin tilasta (jonne linkki vie). Raporttia siteerattiin jo suht' laajalti, mutta kun itsekin sen näin illan ratoksi luin, ei Suomen talouden kotimaisen kysynnän tasoa ole tosiaan ylläpidetty ongelmitta:
Luottotappioiden määrä on säilynyt Suomessa matalana. Kotitalouslainojen järjestämättömien saamisten määrä on kuitenkin trendinomaisessa kasvussa. Kun tähän ilmiöön yhdistetään vakuudettomien kulutusluottojen kannan kiihtynyt kasvu ja odotettavissa oleva korkotason nousu, on kehitystä seurattava tarkasti.
Eikä lukuihin ole saatu edes kerättyä kaikkia "varjopankkeja", jotka tarjoavat rahaa parin klikkauksen vaivalla. Luvut ovat toki vielä alhaisia.

Korkotaso on toistaiseksi todella alhainen ja jo nyt maksuerien kanssa on kasvavissa määrin ongelmia. Huolestuttavaa on tietenkin korkojen ilmeisen väistämätön noususuunta. Pinnan alle taitaa painua enemmän velallisia kuin nyt arvataankaan. Erikoinen ilmiö: yleensä maksuhäiriöt lisääntyvät talouden sakatessa, mutta nyt näyttää käyvän toisin.
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Finanssivalvonta julkaisi tänään näkemyksiään rahoitussektorin tilasta (jonne linkki vie). Raporttia siteerattiin jo suht' laajalti, mutta kun itsekin sen näin illan ratoksi luin, ei Suomen talouden kotimaisen kysynnän tasoa ole tosiaan ylläpidetty ongelmitta:

Eikä lukuihin ole saatu edes kerättyä kaikkia "varjopankkeja", jotka tarjoavat rahaa parin klikkauksen vaivalla. Luvut ovat toki vielä alhaisia.

Korkotaso on toistaiseksi todella alhainen ja jo nyt maksuerien kanssa on kasvavissa määrin ongelmia. Huolestuttavaa on tietenkin korkojen ilmeisen väistämätön noususuunta. Pinnan alle taitaa painua enemmän velallisia kuin nyt arvataankaan. Erikoinen ilmiö: yleensä maksuhäiriöt lisääntyvät talouden sakatessa, mutta nyt näyttää käyvän toisin.

Kun laittaa googleen hauksi "lainaa vakuudetta" vastaukseksi tulee lukematon määrä kulutusluottoja tarjoavia pankkeja ja erilaisia rahoituslaitoksia jotka markkinoivat omia tuotteitaan erittäin agressiivisesti mm. radiossa ja televisiossa. Vuosikorot näissä lainoissa ovat melkoisen korkeat. Uskon että tämä selittää ainakin osittain velkaantumista ja maksuhäiriöiden lisääntymistä.
 

Kavanagh

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Mitähän aikamme nerot eli talousviisaat ovat Suomeen perustettavan taloustieteen huippuyksikön vastineeksi antaneet hallituksellemme vaihtokaupassa...
 

Tami Talk

Jäsen
Suosikkijoukkue
Daespoo moderators
Toivottavasti Sipilä valitsee sinne kunnollisia ja oikein ajattelevia taloustieteilijöitä, eikä mitään kaiken maailman dosentteja tai vasemmistolaisia full statisteja..
 
Viimeksi muokattu:

Fancy Jasper

Jäsen
Suosikkijoukkue
IceHearts
Jos taloustieteilijöiden huippuyksikkö tarkoittaa sitä, että Suomessa osataan jatkossa tehdä oikeaoppista talouspoliittista suhdannepolitiikkaa, niin uudistukselle tervetuloa. Epäilen kyllä, että poliitikot sivuuttavat myös jatkossa taloustieteilijöiden suositukset.
Paras malli olisi, että taloustieteilijät päättävät valtiontalouden rahan ja velan määrästä ja vastaavasti politiikot rahan käytöstä ja budjetista.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Osaavatko taloustieteilijät tehdä hyviä taloudellisia päätöksiä?
Todennäköisesti osaisivat, mutta tämä tapahuisi demokratian kustannnuksella. Tällöin voidaan esittää argumentti, että politiikotkin osaisivat tehdä parempia taloudellisia päätöksiä, jos heidän ei tarvitsisi huolehtia demokratiasta eli seuraavista vaaleista.
 

sinikettu

Jäsen
Todennäköisesti osaisivat, mutta tämä tapahuisi demokratian kustannnuksella. Tällöin voidaan esittää argumentti, että politiikotkin osaisivat tehdä parempia taloudellisia päätöksiä, jos heidän ei tarvitsisi huolehtia demokratiasta eli seuraavista vaaleista.
Muu politiikka pitää tietenkin ottaa huomioon talousasioissa. En ole vakuuttunut taloisgurujen kyvykkyyteen hoitaa asioita valtiollisella tasolla. Edes valtiollinenkaan taso ei ole tästä vakuuttunut. Muuten kai olisi järkevää palkata talousguruja hinnalla millä hyvänsä vähän siistimää talousjuttuja. Joku Paul Krugman muistaakseni on ollut varsin tiiviissä neuvonannossa jonkun amerikkalaisen köyhähkön valtion kanssa huonoilla tuloksilla. Ja tosiaan, talousgurut vielä kiistelevät monista hyvin perusjutuista talouden suhteen. Philip Tetlock esimerkiksi on varsin näppärästi todistanut, etteivät talousgurut ole hyviä ennustamaan talouden kulkua. Reflektiivistä kykyä omaava kaduntallaaja pystyy päihittämään kaikki maailman talousgurut ennustamiskilpailussa. Toki maailmassa on miljoonia tienaavia bisnessjampoja mielin määrin, enkä voi sanoa olla kovinkaan jyvällä, miten he sen tekevät, mutta käsittääkseni rahat vedetään ymmärtämällä ja hyväksikäyttämällä systeemiä ja muita ihmisiä, eikä niinkään kyvyllä tehdä hyviä taloudellisia päätöksiä tai ennustamalla talouden kulkua.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Philip Tetlock esimerkiksi on varsin näppärästi todistanut, etteivät talousgurut ole hyviä ennustamaan talouden kulkua. Reflektiivistä kykyä omaava kaduntallaaja pystyy päihittämään kaikki maailman talousgurut ennustamiskilpailussa.
Ottamatta kantaa siihen että pitääkö väite paikkansa niin ennustamiskyky ei ole synonyymi kyvylle hoitaa taloutta yhtään enempää kuin ennustamiskyky jääkiekossa tarkoittaisi sitä että henkilö olisi hyvä valmentaja/GM
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ottamatta kantaa siihen että pitääkö väite paikkansa niin ennustamiskyky ei ole synonyymi kyvylle hoitaa taloutta yhtään enempää kuin ennustamiskyky jääkiekossa tarkoittaisi sitä että henkilö olisi hyvä valmentaja/GM

Toki ei ole synonyymi, mutta kyllä se iso tekijä on silloin kun talouspolitiikka on ns. ennustavaa. Tarkoitan, tavalla "talous kasvaa ensivuonna x%, ja kasvun odotetaan jatkuvan y vuotta, joten järkevä talouspolitiikka tilanteessa on z". Sitten jos pyrittäisiin vain rakentamaan toimiva, mutta elinvoimainen kansantalous joka on varautunut kuviteltavissa oleviin kriiseihin ottamatta sen kummemmin kantaa, onko niihin varautuminen "juuri tässä tilanteessa" järkevää, ei ennustajankyvyillä ole väliä.

Kyllähän ennustamiskyky yleensä on äärimmäisen tärkeä osa asiantuntijuutta ja käytännön osaamista monessa asiassa, joskaan ei kaikessa. Hyvä taksikuski osaa kokemuksestaan ennustaa keltanokkaa paremmin missä milloinkin on asiakkaita, hyvä jääkiekkovalmentaja osaa ennustaa huonoa paremmalla tarkkuudella vasteen valmennustyylilleen ja erilaisille harjoitteille yms. (vaikkei itse peliä osaisikaan ennustaa lainkaan), fyysikko ja kemisti osaavat ennustaa esim. aineiden reaktioita ja kappaleiden liikettä, hyvä rakennusinsinööri osaa ennustaa, minkä suuruinen rasitus murtaa padon ja lista jatkuu loputtomiin.
 

ipaz

Jäsen
Kun laittaa googleen hauksi "lainaa vakuudetta" vastaukseksi tulee lukematon määrä kulutusluottoja tarjoavia pankkeja ja erilaisia rahoituslaitoksia jotka markkinoivat omia tuotteitaan erittäin agressiivisesti mm. radiossa ja televisiossa. Vuosikorot näissä lainoissa ovat melkoisen korkeat. Uskon että tämä selittää ainakin osittain velkaantumista ja maksuhäiriöiden lisääntymistä.

Itse en syyttäisi sitä että luottoa on "liian" helposti saatavilla, vaan tässä konkretisoituu kaksi asiaa. Suomessa on varsinkin keskiluokalla ja pienituloisilla liian korkea veroaste, koska väki ottaa noita pikavippejä siinä uskossa että pystyvät ne helposti maksamaan pois. Ja toinen asia on se, että oman talouden hahmottaminen ja ns. pahan päivän varalle varautuminen on ihmisiltä kadoksissa. Eletään kädestä suuhun.

Taloutta ja se koukeroita pitäisi opettaa koulussa ja kotona viimeistään yläasteikäisenä huomattavasti enemmän kuin tällä hetkellä. Itse tunnistan tuon totaalisen tietämättömyyden / välinpitämättömyyden lähipiiristäni, jossa nuoriso (ihan hyvästä kotikasvatuksesta huolimatta) ovat näitä "kaikki mulle tänne heti" tyyppejä. Uusi iPhone tai joku käsilaukku on saatava heti - maksoi mitä maksoi. Itselleni ei kotona annettu juuri mitään muuta, kuin ohje että ensin on tienattava ja vasta sitten voi ostaa. Omat porukat olivat täysin velattomia omakotitalon omistajia jo 40-vuotiaina vaikka molemmat olivatkin melko pienipalkkaisia työläisiä.

Toisaalta suomalaisilla on velkaa enemmän kuin koskaan, samaan aikaan kuin talouksien varallisuus ja säästöt ovat korkeimmalla tasolla ikinä. Kertooko tuo sitten hyvästä talouden hallinnasta, vai siitä että rahaa ei osata käyttää järkevästi.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Toki ei ole synonyymi, mutta kyllä se iso tekijä on silloin kun talouspolitiikka on ns. ennustavaa. Tarkoitan, tavalla "talous kasvaa ensivuonna x%, ja kasvun odotetaan jatkuvan y vuotta, joten järkevä talouspolitiikka tilanteessa on z". Sitten jos pyrittäisiin vain rakentamaan toimiva, mutta elinvoimainen kansantalous joka on varautunut kuviteltavissa oleviin kriiseihin ottamatta sen kummemmin kantaa, onko niihin varautuminen "juuri tässä tilanteessa" järkevää, ei ennustajankyvyillä ole väliä.

Kyllähän ennustamiskyky yleensä on äärimmäisen tärkeä osa asiantuntijuutta ja käytännön osaamista monessa asiassa, joskaan ei kaikessa. Hyvä taksikuski osaa kokemuksestaan ennustaa keltanokkaa paremmin missä milloinkin on asiakkaita, hyvä jääkiekkovalmentaja osaa ennustaa huonoa paremmalla tarkkuudella vasteen valmennustyylilleen ja erilaisille harjoitteille yms. (vaikkei itse peliä osaisikaan ennustaa lainkaan), fyysikko ja kemisti osaavat ennustaa esim. aineiden reaktioita ja kappaleiden liikettä, hyvä rakennusinsinööri osaa ennustaa, minkä suuruinen rasitus murtaa padon ja lista jatkuu loputtomiin.
Se että myönnät itsekin ettei talouspolitiikka ole aina ennustettavaa todistaa juuri sen mitä tarkoitin, että taloustieteellinen osaaminen ei takaa ennustuskykyä.
Joku George Soros voi sopivilla useiden miljardien transaktioilla keikuttaa pienten maiden taloutta ja hänen toimiensa ennustaminen on psykologiaa enemmän kuin taloustiedettä. Sama logiikka pätee markkinoihin monissa tapauksissa muutoinkin.

Fysiikka ja Kemia ovat helppoja ennustettavia. Nehän eivät ole edes kunnon matematiikkaa, vaan pelkkää laskentoa (jos nyt joku fyysikko olisi tästä linjoilla ottamassa herneen nenäänsä).
 

Tuamas

Jäsen
Kansantalous olisi helppoa ennustaa, jos ceteris paribus - periaate olisi sovellettavissa reaalimaailmaan.

Se, että vaaditaan jotain absoluuttisia määreitä tai ennusteita, kertoo lähinnä siitä, ettei olla ymmärretty mitä kaikkea kansantaloustieteessä pitää ottaa huomioon ja mitkä tekijät vaikuttavat muuttujiin.
 

Morgoth

Jäsen
Fysiikka ja Kemia ovat helppoja ennustettavia. Nehän eivät ole edes kunnon matematiikkaa, vaan pelkkää laskentoa (jos nyt joku fyysikko olisi tästä linjoilla ottamassa herneen nenäänsä).

Meinaat että kvanttimaailma on helposti ennustettavissa? Eiköhän se taloustieteen ennustamattomuuskin perimmiltään kumpua sieltä kvanttifluktuaatioista, mutta ehkä kvanttimaailma ei ole järkevä taso tarkastella taloutta...
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Meinaat että kvanttimaailma on helposti ennustettavissa? Eiköhän se taloustieteen ennustamattomuuskin perimmiltään kumpua sieltä kvanttifluktuaatioista, mutta ehkä kvanttimaailma ei ole järkevä taso tarkastella taloutta...
Olin äärimmäisen tosissani asian suhteen. Lukiossa en viitsinyt enää fysiikkaa lukea, mutta mitä yläasteelta siitä muistan niin ei siinä mitään vaikeaa ollut.
 

Fancy Jasper

Jäsen
Suosikkijoukkue
IceHearts
Mitä me teemme taloustieteilijöillä, jos poliitikot tekevät päinvastaisia päätöksiä vastoin taloustieteen konsensusta. Suomessa taannoin oli surkuhupaisa tilanne, että valtiovarainministerinä istui peruskoulun opettaja. Kaikki kunnia Jutta Urpilaisen poliittiselle uralle ja mitä olen ymmärtänyt, niin ihmisenä sympaattinen nainen mutta ei hän ole omiaan tulkitsemaan DSGE-simulaation kansantaloudellisia skenaarioita. Koko demokratian idea kärsii, jos positioon valitaan epäpätevä henkilö. Taloustieteilijöiden huippuyksikön tarkoitus on antaa selkänojaa tämmöisten Orpojen ja Urpilaisten päätöksentekoon.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös