Marjamäen valmennus

  • 67 893
  • 277

paraspelaaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit
Niin missä kohtaa? Hymähtelin sille mitä lainasin ja sen jälkeen olen kysynyt pelattiinko siinä Marjamäen kiekkoa. Ja tuossa lainatussa siihen on jo vastaus, ei pelattu.
Mutta eihän siinä ollut mitään hymähtelemistä!

Antti Mäkinen keskinkertaisena selostajana yritti heittää piikkiä, että NHL:ssä ei pelata viivelähtöjä oman maalin takaa laitureiden esiliikkeillä, mutta kun kyseisessäkin ottelussa juuri niin tehtiin! En ymmärrä, mitä hymähtelemistä siinä on. Jos Mäkisen suuri ironia piili siinä, että Nashville Predators pelaa eri tavalla kuin Marjamäen Leijonat, en ymmärrä vitsiä sittenkään. Tietenkin ne pelaavat eri tavalla.

---

@HOOLIGAN_ Pennanen ei todellakaan tarkoita sitä, että alivoimaisia hyökkäyksiä tulisi tavoitella, jos vaihtoehtona on tasavoimainen hyökkäys. Tästä voidaan vaikka käydä yksityiskeskustelu kanssasi. Pennanen tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että joissain tapauksissa laadukkaat ja peliä kiihdyttävät syöttöketjut ikäänkuin vaativat sen, että rintamasta putoaa pelaajia pois. Eli alivoimainen hyökkäys isolla vauhtierolla voi olla parempi kuin tasavoimainen hyökkäys, joka ei kiihdy. Viittaamassasi nopeassa kiekkokontrollipelissä avaukset tulevatkin erittäin usein laitaan - monesti vieläpä jokseenkin seisoville jaloille - jolloin tämä pohdinta on erittäin olennainen. Varmasti tätä osittain tarkoititkin tai ainakin sait asiasta kopin, kun vaikutat asioita tutkineelta ihmiseltä.

En kannata varauksetta nopeaa kiekkokontrollia, eikä sen ottaminen esille tässä turnauksessa ole edes kovin järkevää. Sen kyllä sanon - ja sanon näin hyvin harvoin jääkiekkojoukkueen kohdalla - että näkemykseni mukaan Suomi pelaa turhan hitaasti erityisesti puolustussuuntaan. Ollaan tultu tilanteeseen, jossa hitaus ei muutu oikealla tavalla pelinopeudeksi. Suomen pitäisi ehdottomasti olla valmiimpi prässäämään kiekonmenetysten jälkeen. Nyt ohjelmisto on niin puhtaasti keskustaa puolustavassa moodissa, että epäilen, onko nykyisillä parametreillä edes teoriassa mahdollista luoda suotuisaa pelin virtausta. Kun puolustettaisiin paremmin, syntyisi oikea rytmi hyökkäämiseenkin ja vastustajan paineistushetket vähenisivät (=omat mahdollisuudet laadukkaaseen organisoituun hyökkäyspelaamiseen paranisivat).

Hyökkäyspelaamisessa ei ole tarvittavaa repivyyttä. Ensimmäinen prioriteetti on aina ja joka tilanteessa tunnistaa mahdollisuus voittaa tila ylöspäin. Nyt ollaan jotenkin siinä kahden vaiheilla, pelataan vähän sellaista viivelähtöpelaamista ylöspäin. Silloin kun voitetaan tilaa, voitetaan, ja silloin kun pelataan alaspäin, pelataan. Vastahyökkäyspelaaminen toki kuihtuu siksikin, kun trap ei tällä hetkellä tuota riistoja nimeksikään. Ja HAPP-paineistaminen ei tuota riistoja, kun sitä ei edes pelata.
 
Viimeksi muokattu:

Murkula

Jäsen
Suosikkijoukkue
Maajoukkueet,Tappara,NY Rangers,Juniori- SaPKo
@paraspelaaja olen lukenut monesti sinun viestejäsi ja tiedän, että tiedät paljon jääkiekon pelitaktiikoista. Silti en malta olla jälleen hymähtämättä, en pahalla, mutta tuosta sinun edellisestä viestistä muotoutuu juuri mielikuva Marjamäestä kertomassa tuota samaa ammattijääkiekkoilijoille. Ja tämän vuoksi nyt ollaan tilanteessa jossa ketään ei naurata.
Juttelin tänään yhden kaverin kanssa, joka on monivuotinen maajoukkueurheilija jääpallosta, mutta tuntee paljon jääkiekkoihmisiä. Jätkä ei välitä kiekosta paskan vertaa, mutta oli eilen katsonut peliä. Kertoi kun hänen valmentajakseen aikanaan tuli Vladi Janko, niin ensimmäisen kerran oli aloittanut. Te olette maan parhaita pelaajia ja siksi teidät on valittu maajoukkueeseen, uskon ja luotan että osaatte pelata ja annan pelaamiseen päälinjat mutta jäällä toteutatte itseänne sillä valmentaja ei sinne voi tulla.
Marjamäen joukkueessa pelaaminen on aivan kaikkea muuta kuin luottamista pelaajien ammattiosaamiseen ja se näkyy. Ja onhan se jo pikkuinen perkele, että joku jääpallomies kiinnittää tähän huomiota yhden pelin katsomalla. Väitti Suomen esitystä hitaaksi, kankeaksi ja ylivalmennetuksi.
Eipä siihen ollut muuta kuin kuitata kaverin näkemä, se ei nimittäin nähnyt väärin.
 
Viimeksi muokattu:

paraspelaaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit
@Murkula hyvä näkemys, jossa varmasti totuutta mukana.

Mutta. Ylivalmennus on kyseenalainen kortti.

Esimerkiksi valinta paineistamisen ja keskustan puolustamisen välillä on tehtävä. Jompaa kumpaa on pelattava tai jotain siitä välistä - koko viisikon. On opetettava pelaajille, millaisissa tilanteissa prässätään ja millaisissa pelataan trapia. Se on joko tai. Ei ole sellaista mahdollisuutta - vaikka pelaajat olisivat maailman parhaita - että osa viisikosta, vaikkapa vasen laituri, paineistaa, ja sentteri pelaa trapia. Se ei ole yksittäisen pelaajan valinta, sen on oltava viisikon yhteinen valinta, ja viisikon pelaamisen ydinkohdista päättää valmennus.

Sama koskee hyökkäyksiinlähtöjä. Ei vasen laituri voi lähteä viiveellä, jos oikea laituri on jo voittamassa tilaa. Ei tässä ole kyse pelaajan yksilötaidosta tai ymmärryksestä (ei nimittäin ole olemassa niin hyviä pelaajia, jotka osaavat lukea muun viisikon ajatuksia sekunnin kymmenyksessä). Tällainen tilanteen tunnistaminen on osa yhdessä sovittavia asioita, osa pelikirjaa. Ja siksi niistä päättää valmennus.

Ja äskeinen viestini koski nimenomaan näitä valmennuksen päätettävissä olevia asioita. Eli että Suomen tulisi pyrkiä riistoihin paineistamalla korkeammalta ja näin saada pelin rytmiä suotuisammaksi. Siinä voit olla oikeassakin, että Marjamäki on saattanut opettaa pelaajilleen liian lyhyessä ajassa liian tarkasti niitä tilanteita, joissa koko viisikon on yhteisesti reagoitava. Siis joissa sovelletaan pelikirjaa. Mutta en hyväksy sellaista ajattelua, jossa ongelman ratkaisuksi tarjotaan pelikirjan kokonaisten tärkeiden elementtien poistamista, esimerkiksi tätä "ei viivelähtöjä"-argumenttia.

Vielä kerran, rautalangasta: siis jos pelaajat eivät esimerkiksi tiedä, pitäisikö heidän lähteä vastahyökkäykseen vai ehkä ottaa viisikko kasaan ja lähteä viidellä pelaajalla, ratkaisuksi tarjotaan... poistetaan viivelähdöt! Tällöinhän ei tarvitse valita yhtään mitään, vaan mennään iloisesti kohti vastustajan maalia! Ei, ei se niin mene. Tässä tilanteessa täytyy - paradoksaalista kyllä tämän "ylivalmentamis-kortin" jälkeen - opettaa pelaajille entistä enemmän tilanteen tunnistamista ja myönnän, ehkäpä yksinkertaistaa sitä sen verran, että koko viisikko varmasti reagoi samalla tavalla.
 
Viimeksi muokattu:

HOOLIGAN_

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avtomobilist, SUOMI, 1923 (1897)
@paraspelaaja olen kanssasi käytännössä täsmälleen samaa mieltä, mitä tuossa sanoit ja en kyllä ihan sitä hakenut Pennasen kautta, että alivoimaisena olisi tavoiteltavaa hyökätä, vaikka sen kuvan viestistä saattoi saada. Lähinnä sitä, että mahdollista tuollakin on saada "ylivoimaisuus". Turhan monesti jaloslaisessa meidän pelissä, tuo tulee esiin lähes puhtaana kirosanana ja isona pelin rakenteellisen ongelmana.

Mutta samoilla linjoilla pääasiassa ollaan
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
@Murkula Vielä kerran, rautalangasta: siis jos pelaajat eivät esimerkiksi tiedä, pitäisikö heidän lähteä vastahyökkäykseen vai ehkä ottaa viisikko kasaan ja lähteä viidellä pelaajalla, ratkaisuksi tarjotaan... poistetaan viivelähdöt! Tällöinhän ei tarvitse valita yhtään mitään, vaan mennään iloisesti kohti vastustajan maalia! Ei, ei se niin mene. Tässä tilanteessa täytyy - paradoksaalista kyllä tämän "ylivalmentamis-kortin" jälkeen - opettaa pelaajille entistä enemmän tilanteen tunnistamista ja myönnän, ehkäpä yksinkertaistaa sitä sen verran, että koko viisikko varmasti reagoi samalla tavalla.
Minä kyllä näen että tähän se Marjamäki on pyrkinytkin. Koska kiekko on vallan väline, niin Marjamäki painottaa että ennemmin sitten lähdetään aina viivellä, kuin että pusketaan alivoimaisena, menetetään ja annetaan vastustajalle vastahyökkäys. Tämmhän on nimen omaan sitä pelin yksinkertaistamista ja sen yksinkertaistamisen tekemistä järkevällä tavalla, sen tyhmän koohottamisen sijaan. Valitettavasti ajoitukset ja etäisyydet ei toimi alkuunkaan, mutta silti ollaan luotu molemmissa peleissä riittävä määrä laadukkaita maalipaikkoja pelin voittamiseen.

Erinomaisesti kyllä kirjoitettu nämä pari viestiä teikäläiseltä.
 

Aleksandros

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
En nyt tiedä, Erkka oli omalla tavallaan oman persoonansa kautta hyvä.

Marjamäen isoin virhe tässä juttussa on ollut, että ei luottanut alkumetreillä itseensä vaan otti World Cup-tiimiinsä näitä ex-pelaajia, legendoja, joista osalla ei ollut mitään järjellistä tekemistä koko projektissa. Johan se syksyllä esitetty dokumentti aiheutti lähinnä myötähäpeää, kun iso porukka rupatteli joutavia joukkueesta ja pelistä. Marjamäki yritti miellyttää, mutta samalla tuli viestineeksi joukkueen pelaajille heikkoutensa. Ja alunperinkin Marjamäki epäonnistui tiiminsä kokoamisessa. Olisi ollut syytä ottaa etenkin Sveitsisä valmentavan Immosen tilalle joku kokenut valmentaja, joka olisi oman persoonansa kautta tuonut tiimiin johtajuutta, karismaa ja hieman äreyttä. Nyt tuo Marjamäen tiimi on kuin lammaslauma.

Tavallaan samaan miinaan astui Jukka Jalonen. Tosin Jalonen ei yrittänyt miellyttää ketään vaan uskoi tapaansa toimia NHL-tähtienkin paineessa. Mutta Jalosenkin tiimiin tehtiin kahden kauden jälkeen muutoksia, kun Dufva-Lehkosen tilalle tuli Matikainen-Nurminen. Marjamäki tarvitsisi myös jostain kokeneesta koutsista itselleen jonkinlaisen suojakilven, joka omalla persoonallaan veisi huomiota pois Marjamäestä. Näin Marjamäki ehkä saisi paremman työ-ja keskittymisrauhan.

Kaikilla joukkueilla oli noissa kisoissa nuo legendalaumat mukana, ei se mikään Marjamäen toive ole ollut, enkä usko, että hän on aidosti kuunnellut noiden mielipiteitä juuri ollenkaan. Sitä minäkin ihmettelen, että mistä tuo Immonen vedettiin mukaan. Oli Marjukalta suuri ammattivirhe, jos on itse tuon valinnan tehnyt. Eikä tuo Kaskinenkaan vakuuta. Onneksi on nyt saanut Mannerin aisaparikseen.
 
Kyllähän esimerkiksi Jukka Jalonen sanoi ihan alusta asti, että tarkoitus on nopeuttaa peliä sitä mukaa, kun se tulee pelaajille tutuksi. Tuossa surullisessa Ranska-pelissäkin kaikki toimi todella hyvin, kun pelinopeus pysyi hyvänä. Jokaisessa tällaisessa vaihdossa peli vietiin Ranskan päätyyn ja pidettiin siellä. Lyhyet etäisyydet, helpot syötöt kovassa vauhdissa ja kaikki pelaajat samassa TV-kuvassa – siltähän toimiva kiekkokontrollilätkä näyttää.

Jukka Jalonen apureineen onnistui opettamaan maajoukkueelle hyvinkin systeemi- ja teorialähtöisen tavan pelata lätkää. Mutta jos se on liian vaikeaa, opettaa voi myös toisella tavalla. Erkka kokosi Torinoa varten pelikirjavideon (Youtube), jossa esitetään oleellisimmat pelin osa-alueet ja miten niissä kuuluu toimia. Lopputulos ei ole pedagogisesti kauhean hyvä, mutta ammattilainen saa pätkästä kyllä vastaukset keskeisiin kysymyksiin, joita hänellä on, ja lopuista saa sitten harkoissa palautetta.

Westerlund on pidetty valmentaja, koska hän ymmärtää pelaajien tarpeita. Pelaajalähtöinen valmennushan on kaiketi sitä, että autetaan pelaajia pelaamaan yhtenäisellä ja tehokkaalla tavalla ja tekemään parhaansa kaukalossa ja sen ulkopuolella, ja keinot valitaan sitten sen mukaan.
 
Viimeksi muokattu:

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Voisiko joku asiasta enemmän tietävä määritellä käsitteen ylivalmennus?
Annetaan pelaajille liian tiukat raamit, joiden sisällä pelaajat toimivat kentällä. Tappaa pelaajien luovuuden.
 

Uglatto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, PHI Flyers
Nää "muutetut" ketjut mitä illan peliin on tehty on yhtä tyhjän kanssa. Miksi Aho ja Valle on samassa kentässä? Miksi Lajunen ja Savinainen ei ole samassa? Ja MIKSI Pihlström on kakkosen sentteri? Osalan kenttä vois olla sama kuin ennen kisoja vikassa pelissä. Toivottavast Late ymmärtää heittää Honkaa yyveelle.
Pelkään että tulee rumat lukemat.
 

paraspelaaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit
Annetaan pelaajille liian tiukat raamit, joiden sisällä pelaajat toimivat kentällä. Tappaa pelaajien luovuuden.
Kuulutko sinä niihin, joka olet syyttänyt Lauri Marjamäkeä ylivalmennuksesta?

Voisit kiltisti valaista, millä pelaamisen osa-alueella näitä liian tiukkoja raameja on oikein käytetty. Jos siis siihen pystyt, vai puhutko puuta heinää musta tuntuu-periaatteella, kuten koko orkesteri iltalehtien toimittajia myöten?

Ja ikään kuin asiaan kuulumattomana tosiasiana huomautan, että laadukas pelaamisen rakenne antaa pelaajille mahdollisuuden luovuuteen. Peliä pakottava pelaamisen rakenne, tai se, että ei ole kunnollista rakennetta ollenkaan, tappaa luovuuden.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kuulutko sinä niihin, joka olet syyttänyt Lauri Marjamäkeä ylivalmennuksesta?

Voisit kiltisti valaista, millä pelaamisen osa-alueella näitä liian tiukkoja raameja on oikein käytetty. Jos siis siihen pystyt, vai puhutko puuta heinää musta tuntuu-periaatteella, kuten koko orkesteri iltalehtien toimittajia myöten?

Ja ikään kuin asiaan kuulumattomana tosiasiana huomautan, että laadukas pelaamisen rakenne antaa pelaajille mahdollisuuden luovuuteen. Peliä pakottava pelaamisen rakenne, tai se, että ei ole kunnollista rakennetta ollenkaan, tappaa luovuuden.
En minä ole mitään syyttänyt. Vastasin vain kysymykseen.
 
Suosikkijoukkue
Ässät
Kuulutko sinä niihin, joka olet syyttänyt Lauri Marjamäkeä ylivalmennuksesta?

Voisit kiltisti valaista, millä pelaamisen osa-alueella näitä liian tiukkoja raameja on oikein käytetty. Jos siis siihen pystyt, vai puhutko puuta heinää musta tuntuu-periaatteella, kuten koko orkesteri iltalehtien toimittajia myöten?

Ja ikään kuin asiaan kuulumattomana tosiasiana huomautan, että laadukas pelaamisen rakenne antaa pelaajille mahdollisuuden luovuuteen. Peliä pakottava pelaamisen rakenne, tai se, että ei ole kunnollista rakennetta ollenkaan, tappaa luovuuden.
No mä oon itte sitä mieltä, että se isoin luovuus jääkiekossa tapahtuu kiekottomassa pelaamisessa. Se, että onko syöttöhetkellä tarjolla lapoja 1 tai kolme, ei ole kovinkaan suurta merkitystä kokonaissuorituksen luovuuteen. Ne kiekollisena tehtävät ratkaisut on lopulta aika pieni hippu, kun verrataan siihen kuinka paljon peliin vaikuttavia luovia tekoja voit tehdä kiekottomana. Tai näin siis normaalisti toimivassa jääkiekkojoukkueessa, ei Marjamäen rampauttamassa Leijonalaumassa, missä äijät on liimattu Stiga pöytälätkän lailla pöyään paikoillensa kiinni.

Ilman kiekottomien jätkien luovutta, vastustajien hyökkäysten tappaminen on vaikeaa, samoin kuin laadukas hyökkäysten päättäminen.
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
No mä oon itte sitä mieltä, että se isoin luovuus jääkiekossa tapahtuu kiekottomassa pelaamisessa. Se, että onko syöttöhetkellä tarjolla lapoja 1 tai kolme, ei ole kovinkaan suurta merkitystä kokonaissuorituksen luovuuteen. Ne kiekollisena tehtävät ratkaisut on lopulta aika pieni hippu, kun verrataan siihen kuinka paljon peliin vaikuttavia luovia tekoja voit tehdä kiekottomana. Tai näin siis normaalisti toimivassa jääkiekkojoukkueessa, ei Marjamäen rampauttamassa Leijonalaumassa, missä äijät on liimattu Stiga pöytälätkän lailla pöyään paikoillensa kiinni.

Ilman kiekottomien jätkien luovutta, vastustajien hyökkäysten tappaminen on vaikeaa, samoin kuin laadukas hyökkäysten päättäminen.
No nyt taitaa mennä puurot ja vellit sekaisin. Se että pelaaja vaikka hakee syöttöpaikan pakkien väliin ei todellakaan ole sama asia kuin että juostaan "luovasti" ympäri kenttää. Kyllä se kaikki lähtee pelikirjasta, eli kun kiekko tulee omille ja on määrätty paketti kasassa, voi se pelaaja tunnistaa tilanteen ja sitten voi toimia luovasti. Se että vedetään vaan "luovasti" johtaa siihen että vastustaja riistää ja on 4-2 YV hyökissä, laittaa limpun reppuun ja pelin lopussa taululla on karmeat lukemat. Kyllä se luovuus tulee siinä, että joka jätkällä on sapluuna minkä mukaan mennään, jos on huono ilta, niin tietää vaikka silmät kiinni mistä löytyy lapoja. Sitten kun ei ole se huono ilta niin sen lapojen löytymisen lisäksi voi sitten soveltaa siihen päälle ja silti tietää, että jos jotain tapahtuu, niin se ja tää paikkaa koska se kuuluu siihen sapluunaan.

Pelikirja ei tapa luovutta, pelikirja mahdollistaa sen.
 
Suosikkijoukkue
Ässät
No nyt taitaa mennä puurot ja vellit sekaisin. Se että pelaaja vaikka hakee syöttöpaikan pakkien väliin ei todellakaan ole sama asia kuin että juostaan "luovasti" ympäri kenttää. Kyllä se kaikki lähtee pelikirjasta, eli kun kiekko tulee omille ja on määrätty paketti kasassa, voi se pelaaja tunnistaa tilanteen ja sitten voi toimia luovasti. Se että vedetään vaan "luovasti" johtaa siihen että vastustaja riistää ja on 4-2 YV hyökissä, laittaa limpun reppuun ja pelin lopussa taululla on karmeat lukemat. Kyllä se luovuus tulee siinä, että joka jätkällä on sapluuna minkä mukaan mennään, jos on huono ilta, niin tietää vaikka silmät kiinni mistä löytyy lapoja. Sitten kun ei ole se huono ilta niin sen lapojen löytymisen lisäksi voi sitten soveltaa siihen päälle ja silti tietää, että jos jotain tapahtuu, niin se ja tää paikkaa koska se kuuluu siihen sapluunaan.

Pelikirja ei tapa luovutta, pelikirja mahdollistaa sen.
Sapluunat voi olla tilannekohtaisia, tai sitten ne voi olla jäähän maalattuja. Viisikko voi olla aktiivinen tai passiivinen. Passiivinen viisikko ei toimi jos vastustaja osaa pelata. Jos näissä ei tajua eroa, ymmärrän hyvin, että luovuus sanan kuullessaan aletaan heti juoksemaan ympäri kenttää.
 

Target

Jäsen
Suosikkijoukkue
Löytyy
Ai niinkuin nimi Möttönen ja Töppönen? Ei ole nimiä näkynyt. Laitahan nyt nimiä kun sulla kerran sellasia on, jotka on julkisesti tuoneet ilmi että muuten mutta ei koska Marjamäki.
Muotoilin huonosti tuon -ulos jääneet ovat tuoneet ilmi...- tarkoitin sillä ennen tätä vuotta pelatut MM-kisat. Silloin oli tunkua joukkueeseen.
 

Esteri

Jäsen
Suosikkijoukkue
♠️
Annetaan pelaajille liian tiukat raamit, joiden sisällä pelaajat toimivat kentällä. Tappaa pelaajien luovuuden.

Kiitos asiallisesta vastauksestasi.

Kuulutko sinä niihin, joka olet syyttänyt Lauri Marjamäkeä ylivalmennuksesta?

Voisit kiltisti valaista, millä pelaamisen osa-alueella näitä liian tiukkoja raameja on oikein käytetty. Jos siis siihen pystyt, vai puhutko puuta heinää musta tuntuu-periaatteella, kuten koko orkesteri iltalehtien toimittajia myöten?

Ja ikään kuin asiaan kuulumattomana tosiasiana huomautan, että laadukas pelaamisen rakenne antaa pelaajille mahdollisuuden luovuuteen. Peliä pakottava pelaamisen rakenne, tai se, että ei ole kunnollista rakennetta ollenkaan, tappaa luovuuden.

Mielestäni olet reilun anteeksi pyynnön velkaa. @Tadu vain vastasi kysymykseeni yleisellä tasolla arvostelematta ketään tai ottamatta kantaa mihinkään.
 

paraspelaaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit
Mielestäni olet reilun anteeksi pyynnön velkaa. @Tadu vain vastasi kysymykseeni yleisellä tasolla arvostelematta ketään tai ottamatta kantaa mihinkään.
Ja minun kysymykseni oli osoitettu ko. jäsenelle vain siinä tapauksessa, että hän on syyttänyt Marjamäkeä ylivalmentamisesta. Anteeksi kuitenkin.

Kysymykseen saavat nyt vastata ne uniset, jotka ylivalmentamisesta ovat höpötelleet.
 

Artturenos

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, NHL, Blackhawks. sympatiat Lightning.
Lisäksi täällä palstalla on yhä joidenkin jaloslaisen meidän peli analyytikoiden mukaan suuri ongelma hyökätä alivoimaisena, oikeastihan jos tuo alivoimainen hyökkäys on tarpeaksi harjoiteltu ns kontrolloitu niin se voikin olla silti ylivoimainen. Tästä aiheesta HPK valmentaja Pennanen on myös kertonut.

Tässä ollaan mielestäni erityisesti asian ytimessä! Tuolla jo otettiinkin vauhti erot esiin, mutta haluaisin itse ottaa viellä pari asiaa esiin, mitkä puoltaa myöskin tätä.

Puolustava monesti tekee helpommin pahoja merkkausvirheitä, kun puolustavalla onkin ylivoimainen alue. Siinä saattaa syntyä hetkellisesti kumpi ottaa tilanne. Monta kertaa näemme maaleja missä yksittäinen hyökkääjä unohtuu vailla vartiointia alivoimaisessa tilanteessa, koska tilannetta ei pidetty puolustavan joukkueen osalta kovin uhkaavana tai sitten muuten sekoillaan merkkauksen kanssa. Väitän että yllättävän paljon maaleista lopulta syntyy itseasiassa hyökkäyksistä missä on voitettu jossain kohtaa alivoimainen alue.

Toinen asia, kun hyökättään alivoimaisena on kiekon 100-0 menetys huomattavasti vaarattomampi mitä ylivoimasena. Ajatellaan tilannetta 2-3 alivoimainen hyökkäys on vastustajalla hyäkkäykseen myös 3-2 alivoima, ylivoimainen 3-2 ja 100-0 kiekon menetys ja vastustajalla on nopealla reagoinilla 3-2 ylivoima.

Nämähän ei millään tapaa sitten liity Marjamäkeen, jonka joukkueet eivät saa hyökätä muulla tavalla kuin 5vs5 pakettina, ja ylivoimasetkin hyökkäykset monesti perutaan ja pakitellaan takaisin omiin hakemaan 5vs5 lähtö trappia vastaan.
 

Target

Jäsen
Suosikkijoukkue
Löytyy
No hupsis, sehän meni hienosti. Kyllähän Marjamäen näytöt kv tasolla on nähty.
Toivottavasti tilanne on tilapäinen. Mutta tämä setti oli floppi, Marjamäki on nuori kundi jolla ura on ollut ehkä liiankin lennokas. Jos tästä ammentaa kaiken ja samalla oppii sekä kehittyy niin hyvä. Jos ei, niin kaipa hänelle joku kiva päivätyö löytyy liitosta.
 
Viimeksi muokattu:

ijuka

Jäsen
Siitä olen kyllä joidenkin kirjoittelijoiden kanssa täysin samaa mieltä, että "alivoimaisen hyökkäämisen" paheksuminen ja täydellinen vältteleminen ovat aikalailla menneen talven lumia. Niistäkin voi saada ihan toimivia ja vika on usein jossain ihan muualla kuin siinä, että lähdetään nopeasti vastaiskuihin.

Itseasiassa, kun katsoo ns. hyvien joukkueiden pelejä, niin usein he saavat nopeilla ja yllättävillä suunnanmuutoksilla ylivoimahyökkäyksiä koska vastustajat eivät yksinkertaisesti ehdi asettua puolustusmuodustelmiin.

Jos taas peruutellaan ja jarrutellaan ja tullaan hitaasti niin silloin ehditään asettua täydelliseen puolustusasetelmaan, joka on tilanne joka aina suosii puolustavaa joukkuetta. Mielestäni täysin riskittömässä pelitavassa ei sinänsä ole mitään järkeä. Ja kun miettii viihdyttävyyttä ja sitä miten saa "tunteen palon" päälle, niin kyllähän se ero on valtava.
 

Artturenos

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, NHL, Blackhawks. sympatiat Lightning.
Lehterä ei ole Marjamäen mielestä sentteri luistelunsa takia ja Philtsröm nyt ilmeisesti on. Marjamäellä taitaa olla jokin fetissi senttereiden nopeuden suhteen. ilmeisesti Marjamäen mielestä joukkue ei voi antaa yhtään ylivoimasta hyökkäystä vastustajalle, ja sen takia sentterin on oltava nopea ja pystyttävä luistelemaan nopeasti tilanne takaisin vähintään 3vs3 tilanteeksi.

Ainiin unohdin että Marjamäen joukkue ei hyökkää kuin 5vs5 rintamana, jolloin turhan nopeat laiturit repivät Marjamäen ihanteellisen 5vs5 sapluunan etäisyydet, ja kun laittaa nopean sentterin ja hitaat laiturit Marjamäen fiksaatio tasaiseen rintamaan säilyy luonnostaan. Marjamäen systeemissähän ei juuri laitureiden nopeutta käytetä hyväksi, kun heidät pakotetaan joka tilanteessa pitämään etäisyydet ja nopeat käännöt ovat kiellettyjä.
 

Sim_Sam

Jäsen
Suosikkijoukkue
JoKP, Punamustat pelipaidat, 60min paine ja DDR
Marjamäessä on oikeastaan yksi asia, mikä henkilökohtiasesti ottaa päähän. Voisi edes joskus ottaa jotain omaan piikkiinkin ja sanoa suoraan, että nyt sattui epäonnistuminen ja kannan tästä epäonnistumisesta vastuun. Antaisi vähän edes sellaisen kuvan, että kaverilla olisi munaakin ja johtajuutta tässä hommassa. Eli vähän liian neitimäisestä kaverista on kyse. Eli auktoriteetti puuttuu tältä kaverilta.
 

sekolust

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна, Lostedt, Ben-Amor
Miehen ajasta Bluesissa mulla ei ole enää ihan tuoreimpia muistikuvia, ja uskon asioiden muuttuneen noista vuosista jo sen verran, että turha niitä on sen kummemmin kaivaa esille.

Mulle on välittynyt Marjamäestä kuva valmentajasta, joka ei yksinkertaisesti sovi Suomen peräsimeen muutamasta syystä:
1) Marjamäen pelikirja vaikuttaa melko "absoluuttiselta" ja kiveen hakatulta. Pelikirjaansa hän hioi seuratasolla Kärpissä, jossa käytössä oli Liigan mittapuulla kova rosteri. Ei toki ylivertainen, mutta tarpeeksi hyvä määräämään pelin kulkua. MM-kisoissa ja World Cupissa en ole ollut havaitsevinani kykyä mukautua tilanteeseen, jossa Marjamäen joukkue ei pystykään dominoimaan. World Cupissa tämä konkretisoitui, kun Suomi jäi tyystin telineisiin. Eilen Suomi pääsi verrattain varkain hyvään johtoon, mutta lähtökohtaisesti Tshekki hallitsi kiekkoa ja Suomi oli kovassa paineessa. Hieman tulee mieleen Erkan viimeinen kausi Jokereissa, jolloin tarkoituksena oli pelata "Kanadaa" ja paineistaa tiukasti neljällä vitjalla: pelitapa itsessään voi olla toimiva, mutta jos kokoonpano ei sitä pysty niissä olosuhteissa toteuttamaan, ollaan ongelmissa.
2) Marjamäen ja pelaajien väliset suhteet tuntuvat hieman tahmeilta. Vaikka en halua pelaajien valitsevan valmentajaa, pitää pelaajien ja valmentajien välisen luottamuksen toimia. Voidaan vain arvailla, kuinka paljon esimerkiksi NHL-pelaajia jäi pois Marjamäen takia. Ehkä 1, ehkä 3 tai ehkä 5, aivan sama. Karu fakta kuitenkin on, että Suomelta kieltäytyi eri syihin vedoten näppituntumalla mitattuna poikkeuksellisen paljon NHL-pelaajia.
3) Marjamäki näyttäisi peluuttavan omaan mieleeni liian puhtaasti pelikirja edellä. Esimerkiksi Pihlström lienee Suomen tämän hetken nopein sentteri, ja Marjamäen kuvioihin (mm. Lehterä WC:ssä) näyttäisi kuuluvan nopea sentteri. Sen sijaan että Marjamäki sopeuttaisi pelikirjaansa käytössä olevan rosterin ominaisuuksiin, hän menee kirja edellä. Seurauksena esimerkiksi Pihlström on pelannut muihin ominaisuuksiinsa nähden väärässä roolissa. Hänestä voisi olla paljonkin iloa joukkueelle, mutta nykyisellään en näe hänen tuottavan joukkueelle niitä etuja, joita hän voisi tuottaa.

En mä syytä Marjamäkeä liian tiukoista raameista, vaan en näe hänen raamejaan sopivaksi sille joukkueelle, joka nyt on kasassa. Ei tuolla nipulla voida mennä ajatuksella "laissez-faire" näin kisakaupungin kieltä vapaasti lainaten. Samoin en näe Marjamäen raameja yksiselitteisesti huonoina tai väärinä, vaan pelkästään sopimattomina. Kesämökin ja kerrostalon raamit eivät ole identtisiä, ja tarpeet ja resurssit määrittelevät tarkemmat nyanssit. Kuuden ottelun otannalla (harjoitusmatseja en laske otantaan johtuen niiden hieman erilaisesta luonteesta) näyttää omaan silmääni hieman siltä, että Marjamäki yrittää rakentaa kerrostaloa kelomökin rakennustarvikkeista ja piirrustuksista. Tarpeet ja piirrustukset voivat olla täyttä priimaa, mutta eivät tarkoitukseen sopivia.

Vielä en heittäisi kuitenkaan kirvestä tyystin kaivoon. Kuten aiemmin on nähty, näissä turnauksissa riittää oikeiden pelien voittaminen. Lyhyessä turnauksessa yksittäinen tilanne saattaa kääntää momentumin, ja loppu on historiaa. Yhdestä voitosta poikki menevistä mitalipeleistä voi selvitä yksittäisellä pompulla. Jos kuitenkin asiaa miettii positiivisuuden kantilta, Marjamäki on pystynyt piiskaamaan joukkueensa voittamaan seiskapelejä.
 

tant gredulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kuuden ottelun otannalla (harjoitusmatseja en laske otantaan johtuen niiden hieman erilaisesta luonteesta) näyttää omaan silmääni hieman siltä, että Marjamäki yrittää rakentaa kerrostaloa kelomökin rakennustarvikkeista ja piirrustuksista. Tarpeet ja piirrustukset voivat olla täyttä priimaa, mutta eivät tarkoitukseen sopivia.

Toiseen ketjuun kirjoitin juuri pelikirjapanssarista. Rakennuspiirustus-vertaus oli sopivampi. Kiitos!
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös