Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

[Cobol]

Hyvä näkemys @wild wild west ja tuosta lopusta sen verran, että itse en tiedä mitä Ugissa on paikallisesti sovittu silloin kriisiaikana. Siitä olen kuitenkin varma, että se liittyy rahaan, tavalla tai toisella, ja se on sovittu henkilöstön kanssa, koska sekä toimitusjohtaja että konsernin toimitusjohtaja asiasta näin puhuvat. En oikein näe mahdollisuutta tulkita toisin. Ja pidän lisäksi todennäköisenä, että on saatu vapaasti valita haluttu työvoima, jonka kanssa jatketaan. Ymmärsin, että tarkoitat suunnilleen tätä.

Yleisellä tasolla sanon sen, että duunari on palkkansa Suomessa ansainnut ja jos jotain pitäisi tehdä, niin nostaa aivan pienimpiä palkkoja. Ei niillä tule toimeen, jos maksaa asumisestaan Ruuhka-Suomen hintoja. Yksi mahdollisuus voisi olla ns. perustulon tai sen osan yhdistäminen mataliin palkkoihin ja toinen miljarditukea saavien suuryritysten tukemisen lopettaminen ja siirtäminen ns. tulevaisuuden töihin. Kolmas voisi olla julkissektorin perkaaminen, joka on onnistunut erityisen hyvin edunvalvonnassaan varsinkin valtion miespuolisten osalta.

Eikä nämä kuntien 5+5+5 suojavuodet ole nekään ilmaisia, kun laajenevaan kuntaan täytyy palkata uusia ammattilaisia, koska pahimmillaan jo usean liitoksen kokeneet menneen ajan miehet ja naiset ovat ilman töitä. Niitä töitä ei vaan enää ole. Tämä asia onneksi on jo hoidossa kahdellakin tavalla.

 

[dana77]

No itse olen ainakin pääasiassa nimenomaan huudellut sen ostovoimakeskustelun perään. Eipä se ketään kiinnosta täällä tai oikein missään muuallakaan näinä päivinä. Hyvä, että nostit esiin.

Ostovoimaan lääke on verojen laskujen. Verojen laskun puolestaan mahdollistaa se, että mahdollisimman iso on työssä jolle on maksaja (tai tulonsiirtojen määrää muuten vähennetään). Siitä on aika helppo miettiä, että ratkeaako tämä yhtälö makaamalla kotona vaan huolehtimalla työnteon kannattavuudesta.

Ei tämä nyt mitään ydinfysiikkaa ole.

 

[bebeto]

Joo, aikanaan lauantailisä oli 50 prosenttia metallissa, en tiedä onko enää. Se mitä osa ei ymmärrä ja osa tarkoituksella sumuttaa, on lisien merkitys kolmivuorotyössä. Olin keskeytymättömässä kolmivuorotyössä kahdessa eri otteessa kahdessa eri maassa, ja niiden sekä tuotantopalkkioiden osuus vuoden kokonaisansioista (=verotettava tulo) oli suuri.

Nyt muutama näppärä palstanikkari ottaa Valmet Automativen kolmivuorotyön ja tuotantopalkkioiden tuottaman kokonaisansion 2 500 euroa kuukaudessa, jakaa sen tuntimäärällä, ja väittää, että tuntipalkathan on yli Metallin perustuntipalkan, joka on normaalia päivätyötä. Mutta kun siihen lasketaan samat lisät, joita on jo mainittujen lisäksi Automotiven johtajan mukaan 11 prosentin työajan ns. tasaamislisä sekä tuontantopalkkiot, tullaankin jo ihan toisiin lukuihin.

Kyllä tämä hyvin tiedetään, mutta ei myönnetä. Tässä vielä konsernin silloisen toimitusjohtajan kirjoitus:



Paikallinen sopiminen pelasti autoteollisuutemme - Päivän lehti 29.3.2017 - Helsingin Sanomat

Sokeimmat tuskin uskovat tuotakaan, vaan jatkavat edelleen väittämistä, että jos jotain on sovittu Automativella, se on tuntipalkkoja ylöspäin.

Tuosta jutusta ei käy ilmi mitä siellä on paikallisesti sovittu. Uskallan kuitenkin väittää että Uudenkaupungin tehtaalla väki tienaa vähemmän kuin saksalaiset kolleegansa vaikkapa Wolfsburgissa, siitäkin huolimatta että täällä on yleissitovuus ja VA maksaa ihan sopimusten mukaista palkkaa. Kun on ollut puhetta suomalaisen työn hinnasta suhteessa kilpailijoihimme Saksaan ja Ruotsiin niin tännekin linkatuista taulukoista on voinut todeta että suomalaisen työn hinta on kilpailukykyinen. Sitten kun tätä faktaa ei ole pystytty kumoamaan on selitetty että Suomessa on heikko kustannuskilpailukyky ja työn tuottavuus on alempi kuin kilpailijamaissa. Valmet Automotiven esimerkki osoittaa että kunhan tuotantovälineet ovat nykyaikaisia voidaan täällä valmistaa teollisia tuotteita kilpailukykyiseen hintaan. Työn tuottavuus ja kustannuskilpailukyky koostuu erittäin monesta muustakin asiasta kuin palkkatasosta. Toivon hartaasti että Valmet Automotiven esimerkki rohkaisee muitakin yrityksiä panostamaan automaatioon jotta saisivat työn tuottavuuden korkeammalle tasolle.

 

[Cobol]

. Paikallista sopimista ja yhteistyön henkeä avittaisi kummasti, jos Suomessa otettaisiin Saksan ja Ruotsin mallien mukaisesti yhtiöiden hallituksiin/johtoryhmiin työntekijöiden edustaja. EK vastustaa tätä, mikä kertoo mielestäni aika paljon siitä, miten paikallinen sopiminen Etelärannassa nähdään.

Tämä pitää ja ei pidä paikkaansa. Oma kanta on, että henkilöstö tulee ottaa mukaan. EK kannattaa paikallista sopimista niin, että työntekijöiden edustajat tulevat mukaan muulla tavalla tai yhtiön johtamiseen hallituksen jäseninä. Mutta mulle tutun Yrittäjien painostuksestakin EK on rajannut asian niin, että se ei kannata työntekijöiden ottamista mukaan päättämään pienissä yrityksissä:

Monissa tapauksissa henkilöstön edustus on osa työnantajan ja henkilöstön yhteistoimintaa ja täysin perusteltua. Henkilöstön edustus työpaikolla on myös paikallisen sopimisen kannalta tärkeää. Se voidaan järjestää monin tavoin, esimerkiksi luottamusmiesten tai muun järjestelmän avulla. Pidämme luontevana, että paikallisia sopimuksia tehdään työnantajan ja työpaikalla olevan henkilöstön edustajan kanssa. Sen sijaan suhtaudumme varauksellisesti siihen, että lailla pakotettaisiin ottamaan työntekijöiden edustaja pienen yrityksen hallitukseen tai johtoryhmään

Paikallinen sopiminen edellyttää henkilöstön tiedonsaantia | Elinkeinoelämän keskusliitto

 

[Cobol]

n on selitetty että Suomessa on heikko kustannuskilpailukyky ja työn tuottavuus on alempi kuin kilpailijamaissa.

Jos ollaan tarkkoja ja miksi emme olisi, ongelma on edelleen se tuotteen hinta. Viiteen kertaan linkitetyn ja lisäksi pariin lisäkertaan selvitetyn Suomen Pankki/Lauri Kajanojan esitys on validi. Periaate on kuitenkin valitettavan selvä:

1. Tehdasteollisuudesta saatavan tuotteen hinta Suomessa on pudonnut merkittävästi, mutta kilpailijamaissa noussut.
2. Tehdasteollisuuden reaaliset yksikkökustannukset ovat nousseet.

Taas kerran, löytyy alta, kaikki teksti ja kuviot suositeltavia, kuvio 3 ja kuvio 4 ehdottomia.

Kustannuskilpailukyvyn mittaaminen Suomessa – Euro ja talous

Kustannuskilpailukyky laskee, jos yksikkökustannukset nousevat ja tuotteesta saatava hinta laskee sekin. Tässä on yksi Suomen perusongelmista, ja Kajanoja kertoo myös syistä ja ratkaisusta, joilla voitaisiin päästä eteenpäin. Tilanne on kuitenkin hieman parantunut, ymmärtääkseni, viime noin vuoden aikana.

 

[Trimmer]

Jätän tämän vain tähän: Ruotsissa sovittiin 6,5 prosentin palkankorotuksista | Yle Uutiset | yle.fi

Nimimerkillä: Liian kauan nollakorotuksia

Ps. Linkki vie YLE: sivuille ja sisältää porvareiden mielestä paskaa.

 

[Cobol]

Jätän tämän vain tähän. Linkki vie YLE: sivuille ja sisältää porvareiden mielestä paskaa

Hyvä että toit esille. Ruotsin taloudessa menee hyvin ja ovat siis saaneet kaksi prosenttia vuodessa palkankorotuksia. Suomessa ei todellakaan ole mennyt taloudessa hyvin, mutta ei se mitään. Täällä on ansiotasoindeksi noussut 1.4 prosenttia vuodessa.

Palkat ja työvoimakustannukset | Tilastokeskus

Ei tässä voi kuin ihmetellä, miten se että talouden kasvaessa voi varovaisesti jakaa Ruotsin malliin hyvinvointia, mutta kun talous ei toimi kuin syömävelalla, jakaa pitää silti lähes sama määrä kuin Ruotsissa ja jos ei jaeta, se on milloin ay-liikkeen vainoamista ja milloin silkkaa vittuilua.

Ihan perusasioita, mutta ei vaan tajuta.

No, ehkä ei kuitenkaan ihan hukkaan mennyt tämä päivä. Taidan lähteä matsiin.

 

[bebeto]

Jos ollaan tarkkoja ja miksi emme olisi, ongelma on edelleen se tuotteen hinta. Viiteen kertaan linkitetyn ja lisäksi pariin lisäkertaan selvitetyn Suomen Pankki/Lauri Kajanojan esitys on validi. Periaate on kuitenkin valitettavan selvä:

1. Tehdasteollisuudesta saatavan tuotteen hinta Suomessa on pudonnut merkittävästi, mutta kilpailijamaissa noussut.
2. Tehdasteollisuuden reaaliset yksikkökustannukset ovat nousseet.

Taas kerran, löytyy alta, kaikki teksti ja kuviot suositeltavia, kuvio 3 ja kuvio 4 ehdottomia.

Kustannuskilpailukyvyn mittaaminen Suomessa – Euro ja talous

Kustannuskilpailukyky laskee, jos yksikkökustannukset nousevat ja tuotteesta saatava hinta laskee sekin. Tässä on yksi Suomen perusongelmista, ja Kajanoja kertoo myös syistä ja ratkaisusta, joilla voitaisiin päästä eteenpäin. Tilanne on kuitenkin hieman parantunut, ymmärtääkseni, viime noin vuoden aikana.

On aika mutkat suoriksi vetoa kirjoittaa että tehdasteollisuudesta saatavan tuotteen hinta Suomessa on pudonnut merkittävästi. Jos puhutaan esimerkiksi sellusta tai paperista niin maailmanmarkkinat määräävät hintatason, siinä ei ole Suomella ja suomalaisilla paljoa nokan koputtamista. Jos suomalaista vientiteollisuutta verrataan rakkaaseen länsinaapuriimme Ruotsiin niin siellä viennin jalostusaste on huomattavasti korkeampi kuin meillä eikä se näin ollen ole niin riippuvainen maailmanmarkkinahinnoista. Kuten yllä olevasta linkistä voimme lukea, Ruotsilla on varaa maksaa palkankorotuksia koska heillä vienti on monipuolisempaa kuin meillä ja kysyntää maailmalla on. Ja tuo reaaliansioindeksi nousi meillä 0.8% viime vuonna, erittäin maltillinen lukema ja uskoisin että tämä vuosi ei tuosta kauheasti poikkea.

 

[dana77]

On aika mutkat suoriksi vetoa kirjoittaa että tehdasteollisuudesta saatavan tuotteen hinta Suomessa on pudonnut merkittävästi. Jos puhutaan esimerkiksi sellusta tai paperista niin maailmanmarkkinat määräävät hintatason, siinä ei ole Suomella ja suomalaisilla paljoa nokan koputtamista.

Mitä mutkien suoraksi vetämistä tuossa on? Ihan riippumatta syistä jos saatava hinta tippuu, niin nallekarkkien jakoon ei varaa ole. Siihen että tällöin seurauksena on nollakorotukset tai joustot ei paljon nokan koputtamista ole.

 

[bebeto]

Mitä mutkien suoraksi vetämistä tuossa on? Ihan riippumatta syistä jos saatava hinta tippuu, niin nallekarkkien jakoon ei varaa ole. Siihen että tällöin seurauksena on nollakorotukset tai joustot ei paljon nokan koputtamista ole.

Minusta se että puhutaan teollisuustuotteen hinnan putoamisesta erottelematta tuotteita mitenkään tai avaamatta hinnan pudotuksen syitä ollenkaan on mutkien suoraksi vetelyä. Täällä naureskellaan Venäjälle, joka on täysin riippuvainen oljyn maailmanmarkkinahinnasta, että siellä ei osata tehdä kuin perseenpäristimiä. Emme me itänaapuria kovin paljon edellä ole mitä tulee viennin jalostusasteeseen. Positiivinen asia on palveluviennin nousu edelleen.

 

[Styge]

Yritys etsii siivoojia koteihin – Ei onnistu edes 500 euron vihjepalkkiolla | Yle Uutiset | yle.fi

Ei vissiin työttömiä nappaa. Työ, eikä palkkaus.

 

[dana77]

Täällä naureskellaan Venäjälle, joka on täysin riippuvainen oljyn maailmanmarkkinahinnasta, että siellä ei osata tehdä kuin perseenpäristimiä. Emme me itänaapuria kovin paljon edellä ole mitä tulee viennin jalostusasteeseen.

Et vittu oo taas tosissasi. Jalostusasteessa on ihan helvetinmoinen ero, jonka BKT per capita todistaa. Suomella yli kolminkertainen.
World Development Indicators-Google Public Data Explorer

Sitä paitsi ei Venäjällä osata tehdä perseenpäristimiä.

 

[Cobol]

Oli hyvä peli, lyhyesti vastaan:

On aika mutkat suoriksi vetoa kirjoittaa että tehdasteollisuudesta saatavan tuotteen hinta Suomessa on pudonnut merkittävästi. Jos puhutaan esimerkiksi sellusta tai paperista niin maailmanmarkkinat määräävät hintatason, siinä ei ole Suomella ja suomalaisilla paljoa nokan koputtamista.

Millä tavalla SP:n tutkija Kajanoja on oikonut mutkia esittäessään kaavion Suomen tehdasteollisuudesta? Tehdasteollisuudesta on saatavilla ajantasaisesti kansainvälisesti vertailukelpoisia tilastoja, ja sen osuus Suomen koko viennistä on yli 80 %.

Jos suomalaista vientiteollisuutta verrataan rakkaaseen länsinaapuriimme Ruotsiin niin siellä viennin jalostusaste on huomattavasti korkeampi kuin meillä eikä se näin ollen ole niin riippuvainen maailmanmarkkinahinnoista.

Kajanojahan toteaa, että Suomen tehdasteollisuuden poikkeavan hintakehityksen taustalla on ollut teollisuuden toimialarakenne. Paperiteollisuuden osuus on Suomessa edelleen verraten suuri, ja sen tuotteiden kansainvälinen hintakehitys oli pitkään heikkoa. Lisäksi elektroniikkateollisuuden osuus oli Suomessa poikkeuksellisen suuri Nokian matkapuhelintuotannon menestyksen vuosien ajan, ja tällä nopeasti kehittyvällä toimialalla tuotteiden tilastoidut hinnat laskevat.

Kuten yllä olevasta linkistä voimme lukea, Ruotsilla on varaa maksaa palkankorotuksia koska heillä vienti on monipuolisempaa kuin meillä ja kysyntää maailmalla on. Ja tuo reaaliansioindeksi nousi meillä 0.8% viime vuonna, erittäin maltillinen lukema ja uskoisin että tämä vuosi ei tuosta kauheasti poikkea.

Kaikenlaista saa aikaan, kun vertaa omenia ja appelsiineja. Kuten vaikkapa Ruotsin palkankorotuksia Suomen reaaliansiotasoindeksiin. Näppärää!

Mutta tartutaanpa Ruotsiin. Kun Ruotsilla on varaa maksaa kahden prosentin palkankorotus odotettavissa olevalla vajaan kahden prosentin vuosi-inflaatiolla*, mikähän olisi Suomen osalta oikea luku, jos kriteerit olisivat samat? Ruotsissa reaaliansiot eivät siis juuri kasvaisi tai kasvaisi lainkaan...

No, joka tapauksessa täällä Suomessa maksetaan se 1.4 prosenttia tai vajaat kaksi prosenttia. Kuten on maksettu tilaston mukaan julkiselle sektorille painottuen viime vuodetkin tilanteessa, jossa inflaatiota ei ole tai se on negatiivinen.

* Riksbanken tavoittelee kahden prosentin inflaatiovauhtia, jonka se arvioi toteutuvaksi vuoteen 2018 mennessä.

Linkissä tarkemmin Ruotsin inflaatio-odotuksista:

Ruotsin inflaatiossa vielä kirittävää - Arvopaperi

 

[Zamboni]

Demarisiiven edustaja ja nykyinen Suomen Pankin pääjohtaja Liikasen Erkki pitää tärkeänä, että aikaansaatua kiky-sopimusta ei nyt mennä lähivuosina tyrimään liian kovilla palkankorotusvaatimuksilla. Saas nähdä onko puheilla mitään vaikutusta ay-puolen esillä olleeseen uhoon, jossa ensi syksyn neuvotteluihin lähdettäisiin kovin korotustavoittein.
Suomen Pankin Liikanen: Kiky-otteen täytyy pitää muutaman vuoden eteenpäin | Yle Uutiset | yle.fi

 

[Byvajet]

Yritys etsii siivoojia koteihin – Ei onnistu edes 500 euron vihjepalkkiolla | Yle Uutiset | yle.fi

Ei vissiin työttömiä nappaa. Työ, eikä palkkaus.

Eiköhän tuossa kynnyskysymys ole se, että pitäisi olla auto. Toinen syy lienee se, että kotiinsa siivoojan tilaavat vaativat hyvää työnjälkeä, kun taas työnantaja vaatii nopeaa tekemistä, joka ei huolellista tekemistä mahdollista.

Jos työnantaja laatii aikataulun, joka mahdollistaa kohtuullisesti ponnistellen hyvän työnjäljen, niin miksipä tulijoita ei olisi? Jos aikataulut sen sijaan laaditaan sellaisiksi, että työntekijä joutuu hyvin pienellä palkalla tekemään kaikkensa selvitäkseen vaatimuksista, niin miksi kiinnostaisi?

Olen aikaisemminkin ehdottanut nettisivua, jolla ilmoitettaisiin työpaikoista, joihin ei löydetä tekijää. Nytkin se olisi tullut tarpeeseen. Miksi sellaista ei ole?

 

[TosiFani]

...
Olen aikaisemminkin ehdottanut nettisivua, jolla ilmoitettaisiin työpaikoista, joihin ei löydetä tekijää. Nytkin se olisi tullut tarpeeseen. Miksi sellaista ei ole?

mol.fi?

 

[Byvajet]

mol.fi?

Tarkoitan nettisivua, jolla ilmoitetaan paikoista, joihin ei löydetä tekijää. Nettisivua, jolla ilmoitetaan työpaikoista, joihin on yritetty löytää tekijöitä, mutta joihin ei ole löydetty.

Molli on sekalainen kokoelma vedätystä ja kokeilua, sillä ei ole mitään arvoa. Oikeasti työvoimaa tarvitseville yrityksille pitäisi olla oma sivunsa, jolla ihan oikeasti etsitään työntekijöitä. Se olisi sekä työttömien että työnantajien etu.

Sellaiselle tuokin firma olisi voinut pistää ilmoituksensa, ei olisi tarvinnut maksaa vihjepalkkioita. Firman ilmoituksen jälkeen myös työkkärin olisi ollut helppo osoittaa työttömälle töitä. Työstähän ei voi kieltäytyä tukiaan menettämättä.

 

[RexHex]

Viskaan tämän kommentin nyt näin mobiilisti, vaikken ole kaikkia kommentteja lukenut. Niitä on näköjään tullut monta sivua sitten viime lukemisen jälkeen. Itselläni tosiaan on varmaan suurin pelko tällä hetkellä on tuo pääomien pako kotimaisilta markkinoilta ja nytkin on vaikeaa perustella itselleni, miksi laitan kuukausittain sen reilun satasen tänne Suomeen kiinni... paitsi tietenkin siksi, että haluan olla riistokapitalisti!

Säälittävintä on samaan aikaa pistää porukkaa pihalle huonon tuloksen takia, ja kuitenkin rahaa syydetään pihalle sijoittajille. Perustele siinä sitten nauramatta palkka leikkauksia, jotta saadaan lisää työtä.

Perustele siinä sitten, miksi minun esim kannattaa sijoittaa Nokiaan duunarina se 4000 euroa, että saan sen 180 euron osingon, josta maksan veroa sen 50 euroa. Onko tämä nyt minulta ihan typeryyttä vai pitäisikö lyödä hanskat tiskiin ja ulostaa se pääoma äkkiä pois, kun vielä voin lähes sijoittamani rahani saada ulos? Entä, jos kaikki muutkin tekisivät samalla tavoin?

Jokseenkin huvittavaa, että aina jaksetaan jauhaa huonosti tienaavista lähihoitajista/kassatyöntekiköistä ja unohdetaa samalla, että todellisuudessa monissa tehtaissa painetaan samalla tai jopa huonommalla palkalla töitä (Kun huomioidaan lisät)

Ilmeisen hyvin on nämä jutut uponneet, kun täälläkin tunnutaan luulevan, että kaikkialla tehtaissa vedetään jollain 3000€ kuukausituloilla.

Ei siinä paljoa Suomen keskiansiot lämmitä, kun omasta 10€/h palkasta vedetään vähän juustohöylällä.

Sama homma! Mietityttää tämä pääomasijoittaminen, kun aina ollaan huutamassa pääomaveroja ylös ja viilaamassa juustohöylällä minun pääomaveroja, kun kerta varaa on. En minä mielelläni elintasostani nyt karsi laittamalla rahaa sivuun ja sijoittamalla sitä pieniä summia eri yrityksiin. Mutta kun toivon, että se tonni tai kaksi sijoitettuna nyt vuodessa toisi edes jotain hyvää minullekkin (esim sem 50-100 euroa miinus verot vuodessa). Jälleen kerran minä olen kai se Saatanasta seuraava riistäjä kapitalisti.

 

[Masentaja]

Vaikka voittoa kertyisi vuodessa useita satoja miljoonia voi tulos olla huono ja firman tila kriisissä, koska tavoitteeksi asetettiin 20miljoonaa enemmän.

Tämä on se suurin ongelma. Kun firmojen omistajat on kasvottomia sijoittajia/sijoitusyhtiöitä niin mikää, ei mikää riitä. Kaksi keinoa saada valtiontaloutta korjattua: firmojen pitäisi maksaa verot niin että konsernilainakikkailulla ei voi vetää tulosta nollaan vaan verot maksetaan siitä "ennen konsernilanoja" olevasta, todellisesta tuloksesta. Tämä yhdistettynä siihen mukailtuun Viron malliin jossa firma saa tehdä voittoa ja verot maksetaan vasta kun raha siirtyy pois firmasta esim osinkoina tai konsernilainoina ja se voitto on verovapaata jos se kohdistetaan investointeihin.

Meidän alalla on selvä ongelma jota ei työnantaja ota tosissaan. Eli työvoimaa ei tule "koulun penkiltä" ja valmiita duunareita ei ole. Silti liksoihin ei ole tapahtunut mitään muutosta vuosiin. Olen ollut yli 6 vuotta talossa ja palkka on noussut hyvin vähän tuona aikana, pari viimeistä vuotta on menty nollalinjalla. Tilanne on se, että hukkaan työnantajalle hyvin tarpeellista ammattitaitoa liian halvalla. Työnantaja ei ole kuunnellut palkankorotustoiveita, joten ainoa vaihtoehto on varmaa lähteä johonkin muualle duuniin.

Jos tuotteista saataisiin nyt meillä sama kate% kuin 10v sitten, ei olisi mitään hätää. Kilpailu on myynnissä toki kiristynyt mutta myös oma tehdas on nostanut katteitaan ja hintojaan joten tulos saadaan siellä näyttämään paremmalta ja meillä huonommalta ja meitä sitten painostetaan kaikenmaailman leikkauksiin kun tulos on huono. Vaikka mulla ei ole mitään tekemistä myynnin puolella vaan oon siellä kädet paskassa hommia tekevässä portaassa ja teen omalla osallani tulosta sen mitä vaan voi. Se vaan tuntuu hiukka väärältä että mun oloja kurjistetaan kun muut ei saa hommiaan hoidettua. Harva duunari pystyy vaikuttamaan omaan tulokseen. Kaikki riippuu siitä mihin hintaan työ myydään asiakkaalle tai lopputuote saadaan myytyä asiakkaalle.

 

[dana77]

Tämä on se suurin ongelma. Kun firmojen omistajat on kasvottomia sijoittajia/sijoitusyhtiöitä niin mikää, ei mikää riitä.

Kaksi kysymystä. Mikä on sinun mielestäsi kohtuullinen tuotto sijoitetulle pääomalle ja toisekseen mikä tai mitkä pörssiyhtiöt tekevät kohtuuttoman kovia voittoja. Nyt nimiä kehiin. Mielelläni sijoittaisin itsekin kasvottomasti tällaisiin firmoihin, mutta kun en sellaisia löydä.

 

[Cobol]

Jos tuotteista saataisiin nyt meillä sama kate% kuin 10v sitten, ei olisi mitään hätää. Kilpailu on myynnissä toki kiristynyt mutta myös oma tehdas on nostanut katteitaan ja hintojaan joten tulos saadaan siellä näyttämään paremmalta ja meillä huonommalta ja meitä sitten painostetaan kaikenmaailman leikkauksiin kun tulos on huono.

Aikanaan luin varmaan 20 ulkomaisen ja suomalaisen ekonomistin käsityksiä siitä, miksi voittoja sijoitetaan nyt vähemmän investointeihin ja enemmän osinkoihin. Jos kehitystä tarkastelee suomalaisen viennin näkökulmasta (josta Kajanojan mukaan 2015 oli 80 prosenttia on tehtaiden tuotantoa, nyt ehkä 75), jäi mieleen, että tehtaita on maailmassa liikaa Kiinan jätti-investointien tuloksena. Tehdasteollisuuden voittojen sijoittaminen investointeihin olisi siten kannattamatonta. Vaikea sanoa onko tämä pääsyy, mutta samasta asiasta väännetään seuraavaksi mm. USA:n ja Kiinan neuvotteluissa.

Toinen syy mikä jäi mieleen, oli näkemys, jonka mukaan suomalaiset yritysjohtajat ovat huonoja. Puuttuu visioita, rohkeutta ja osaamista ja/tai halua uudistua. Nyt kun asiaa miettii tulee mieleen sekin, että kun ulkomaalainen omistus on omankin kokemukseni mukaan aika kasvotona, suomalaisjohtajat ovat liian sopeutuvaisia väärällä tavalla, jos tarkastelujakso on 10-20 vuotta - ei seuraava vuosineljännes optioineen.

 

[heavy]

Helsingin Sanomat vertailee tänään Helsingin kilpailukykyä mm. Tukholmaan ja Osloon. Pari mielenkiintoista lainausta:

"Itse asiassa naapurimaiden palkkatasoihin verrattuna Suomi maksaa korkeasti koulutetuille monilla aloilla suhteellisen matalaa palkkaa".

”Suomesta on jäänyt elämään myytti, että Suomi on palkkauksen suhteen todella kallis maa, mutta ei se pidä paikkaansa. Se on totta, että markkinat ovat joustamattomat ja ihmisistä on vaikea päästä eroon, mutta palkkaamisen hinta on kilpailukykyinen”

(Suomi maksaa naapureihin verrattuna asiantuntijoille pientä palkkaa – ”Tukholmassa maksetaan joistain tehtävistä Suomeen verrattuna tuplasti” - Kaupunki - HS.fi)

"Esimerkiksi Lontoossa perustetun investointipankin GP Bullhoundin mukaan Ruotsilla on tällä hetkellä seitsemän ”yksisarvista” eli vähintään miljardin arvoista startup-yritystä. Niistä ainakin viisi on lähtöisin Tukholmasta. Helsingin seudulla, ja koko Suomella, tällaisia yksisarvisia on kaksi, Supercell ja Rovio".

”Tukholma, Kööpenhamina ja Amsterdam sijaitsevat maissa, joissa valtio tukee hyvin vahvasti pääkaupunkiseutujen kehitystä globaalisti vetovoimaisiksi kaupungeiksi. Suomessa tällaista ei tehdä samalla painoarvolla. Ei Tanskassa, Ruotsissa tai Hollannissa harjoiteta toimintojen hajasijoittamista. Ne ovat rakentaneet globaalin vetovoiman yhden, maksimissaan kahden kaupungin ympärille”.

(Tukholma kahmii startup-yritykset, Oslo työpaikat – Helsingin seudun talouskasvu jäänyt kilpailevista Itämeren kaupungeista pahasti jälkeen - Kaupunki - HS.fi)

 

[Tadu]

Näinhän tuo menee. Eikös tuo ole jo aikaisemminkin tutkittu, että Suomessa korkeastikoulutettujen palkat ovat EU:n huonoimmat tai huonoimpia ainakin ostovoimalla mitattuna. "Työläisten" palkat sitten ovat EU:n keskitasoa ostovoimalla mitattuna. Ainakin tällaisen tutkimuksen muistan joskus lukeneeni.

Googlellahan tuo löytyi heti: Koulutettujen suomalaisten ostovoima Länsi-Euroopan huonointa – miksi? - Oma raha - Ilta-Sanomat

 

[Tuamas]

Näinhän tuo menee. Eikös tuo ole jo aikaisemminkin tutkittu, että Suomessa korkeastikoulutettujen palkat ovat EU:n huonoimmat tai huonoimpia ainakin ostovoimalla mitattuna. "Työläisten" palkat sitten ovat EU:n keskitasoa ostovoimalla mitattuna. Ainakin tällaisen tutkimuksen muistan joskus lukeneeni.

Kyllä, korkeakoulutettu työvoima on jopa erittäin edullista, mutta pelkän toisen asteen koulutuksen omaavien palkat ovat EU:n kärkeä.

 

[Cobol]

Kyllä, korkeakoulutettu työvoima on jopa erittäin edullista, mutta pelkän toisen asteen koulutuksen omaavien palkat ovat EU:n kärkeä.

Koulutettu työvoima ei todellisuudessa ole edullista, saati sitten erittäin edullista. Työvoiman sivukulut kun huomioidaan, ollaan tasoissa tai lähempänä muiden Pohjoismaiden kanssa. Tuossa @heavy artikkelissa palkkatiedot olivat vuodelta 2013. Silloin esim Software Development Manager tienasi Suomessa noin 72 000 euroa ja Tanskassa noin 91 000 euroa, mutta työnantajakuluilla lisättynä eroa ei enää olut kuin tonni (noin 91 000 ja noin 90 000).

Suhtaudun lukuihin varauksella. Ne eivät täsmää mm. Ruotsin työnantajan sivukulujen kanssa. Oisko HS kokenut tarpeen hallituksen väliriihipäivien alla otsikolle "Suomi maksaa naapureihin verrattuna asiantuntijoille pientä palkkaa – ”Tukholmassa maksetaan joistain tehtävistä Suomeen verrattuna tuplasti”

Olisi mielenkiintoista lukea, mikä on koulutettujen palkkakehitys työantajamaksuineen esimerkiksi vuonna 2016 verrattuna Pohjoismaat ja EU. Täytyy penkoa.

Duunarien palkat ovat EU:n kärkeä kuten toteatkin.

e: lisätään HS:n artikkeli (maksumuuri) vähän koulutettujen duunarien palkoista EU:ssa.

VÄHÄN koulutetut ansaitsevat Suomessa erityisen hyvin verrattuna muihin EU-maihin. Tosin Ruotsissa peruskoulupohjalta ponnistavilla on suhteellisesti vielä Suomea parempi ansiotaso.

Suomen palkat pärjäävät hyvin EU-vertailussa - Talous - HS.fi