Onhan oravanpyörästä paljonkin juttua netissä. Kaikki ei halua sitoutua asioihin, mitkä velvoittaa sua johonkin ja siten vie osan vapaudesta. Onko esimerkiksi satavarma että pystyt vaan lähtemään ja unohtamaan kaiken? Kaikilla ei tietty ole tarvettakaan.
Se, että ihminen asuu jossain, ja siitä on hänelle kuluja totta kai rajoittaa, mutta on siitä tietysti ilmeistä hyötyäkin. Kysyisin kuitenkin saman kuin nimimerkki
@DAF, eli miten vuokran maksaminen eroaa tässä yhtiövastikkeen ja lainan maksamisesta? Vuokra-asunnosta pääsee ehkä helpommin eroon, tai riippuu tietysti sopimuksesta, mutta voihan sen omistusasunnonkin myydä, jos siihen halua syystä tai toisesta on. Minä kuulun kyllä itse niihin, joilla ei ole tuolaliseen mitään tarvettakaan, sillä en erityisemmin pidä matkustamisesta noin ylensäkään, saati että luopuisin vakituisesta asunnosta, ja lähtisin jonnekin vaeltelmaan tai mitä sitten tarkoititkaan.
Omistusasunto on iso juttu.
Sopiiko kysyä, asutko omistusasunnossa vai vuokralla? Jotenkin nimittäin nyt tuntuu, että liität omistusasumiseen ominaisuuksia, jotka ovat ainakin minulle vieraita. En minä ainkaan ole allekirjoittanut mitään paperia, jossa sitoutuisin asumaan kämpässäni yhtään sen pidempään kuin itse tahdon niin tehdä. Totta kai se voi olla ongelma, jos asunto on sellaisella paikalla, jossa se ei käy kaupaksi, koska ihmiset eivät halua asua siellä. Mutta siinä tapauksessa hintakin on varmaan ollut matala, että ei siinä nyt niin paljoa häviä, ja aina sen joku johonkin hintaan ostaa.
Välillä myös kuulee että ei pääse lähtemään jonnekin kun on pakko mennä duuniin. Mikä pakko se sellainen on.
Meillä köyhillä on köyhien ongelmat. Jos sinulla on taloudellinen vapaus tehdä mitä lystäät, niin onnitteluni, mutta useimmilla meistä ei ole. Tai toki voi olla, että sinut elättää yhteiskunta ainakin osin, mutta silloin on hyvä muistaa, että jos kaikki lopettaisivat työnteon, tulisi kaikille aika pian myös kylmä ja nälkä.
Ihminen on tavallaan itse rakentamansa systeemin orja.
Tuo pitää kyllä paikkansa monissa asioissa. Mutta jo joku ahdistuu siitä, että omistaa jotakin, niin näkisin ongelman olevan kuitenkin enemmän siinä ahdistujassa kuin siinä omistamisessa itsessään.
Lähdetäänkö nyt vaikkapa viikoksi ryyppäämään ja panemaan Tallinnaan?
Olisi varmaan ihan kiva joskus käväistä Tallinnassa, koska ei ole vielä tullut niin tehdyksi, mutta en ole nyt kiinnostunut käyttämään kertyneitä vapaita moiseen. Enkä myöskään oikein näe, miksi pitäisi lähteä ulkomaille ryyppäämään ja panemaan. Jos nuo ovat ne pääasialliset aktiviteetit, niin eikö ole kokolailla sama, missä niitä tekee?