Jääkiekko on luistinjalkaurheiluksi yllättävän seisovaa
Kiekkojohtajat haluavat siis ulos leikkimään, mutta jääpalloilijoilla on kova pyrky sisälle, kirjoittaa Tuomas Manninen.
Ilves pelaa Tampereen Sorsapuistossa tänään ulkoilmaottelun HIFK:ta vastaan. Edellisen ulkoilmaottelun se pelasi eilen, kun hävisi Tapparalle jatkoajalla 3–4.
Sorsapuisto liittyy sikäläiseen sotahistoriaan vähemmän keskeisesti kuin vaikka Kalevankangas, jossa vuonna 1918 ottivat yhteen punaiset ja valkoiset.
95 vuotta myöhemmin Sorsapuiston pienesti eeppisessä taistossa olivat turvakkain Kiakkovieraat ja Ratsupoliisi Helsinki, joka pelasi yhdellä kentällisellä, kuusi ratsupoliisia kuuden poliisihevosen selässä.
Kiakkovieraista ei oikein saatu selkoa, oliko se kotijoukkue vai vierasjoukkue. Juti-naamarien perusteella kotijoukkue, sillä Timo Jutila on tamperelainen kiakko- ja grilliruokamainoshahmo.
Nimi viittasi vierasjoukkueeseen.
* * *
30-vuotisessa sodassa suomalainen ratsuväki kannusti itseään hakkaa päälle -huudolla, joka siirtyi Leijonien faneille. Ratsupoliisi Helsingin joukkue huuteli Sorsapuistossa enintään ptruu.
Kiakkovieraiden sillon rillataan -huuto oli symbolinen eikä tarkoittanut, että keihästetyt (myös poikittaista turpaan) ratsupoliisihevoset oli aikomus kypsentää nuotioilla. Tai mistäpä sen tietää, kun yhtään vastustajaa, kaveria, ei saatu vietyä kebabkioskille, saati metwurstlinjastolle.
Makkarakeppien ja varrastikkujen sijasta Kiakkovieraat sohivat jääkiekkomailoilla ja saivat ylivoimapelissä aikaan vahvan paineen ja sekavan tilanteen ratsupoliisien maalille, jonka seurauksena yhden ratsupoliisihevosen väitettiin kolhineen Sorsapuistoon eksynyttä kuorotyttöä.
* * *
Ihmettelen kiekkoseurojen innostusta ulkojääpeleihin. Yhden sellaisen Olympiastadionilla nähneenä (lähdin kesken pois) luonnehtisin kokemusta eksoottiseksi mutta etäiseksi ja latteaksi ja olen sentään sen sukupolven penkkiurheilija, joka omistaa lintukiikarit ja pukeutuu lämpimästi. Lintumiehet, jos ketkä, osaavat pukeutua. Kerroksittain.
Kiekkojohtajat haluavat siis ulos leikkimään, mutta jääpalloilijoilla on kova pyrky sisälle, vaikka jääpallo on – jos kasvihuoneilmiö unohdetaan – karaistunut, kaunis ja aito ulkojäälaji.
Reilu viikko sitten katselin Oulunkylän avaran taivaan alla jääpallomatsin Botnia–WP-35 ja siirryin sieltä ahtaaseen Ilmalaan Jokerien ja ufalaisen Salavat Julajevin peliin. Aikaa bandyn ja lätkän väliin jäi tunti ja vartti.
Liian vähän. Kontrasti oli shokeeraava.
Jääkiekko on luistinjalkaurheiluksi yllättävän seisovaa, junnaavaa ja takeltelevaa.
Mutta ennen kaikkea se on hidasta.
Luistelu on hidasta, peli on hidasta ja oivallukset ovat hitaita – säännön vahvistavina poikkeuksina kaksi Linus Omarkin nerokasta, tosin identtistä, syöttöä, joista ensimmäisestä tuli maali.
Jääpallo on nopea maalintekopeli, jossa pitää hallita vinhasti pyörivä tai lentävä pallo.
Jääkiekko on hidas maalinestopeli, jossa työnnellään jäällä makaavaa kiekkoa.
Oulunkylässä näin 13 maalia, Ilmalassa 3.
Ja vielä...
Taas opittiin historiaa ja maantiedettä. Bashkortostanin tasavallan KHL-seura Salavat Julajev sai nimensä bashkiirien vapaustaistelijalta Salawat Julajevilta, jonka Venäjän esivalta tuomitsi vuonna 1772 raipparangaistukseen ja ikuiseen pakkotyöhön Paldiskiin, Viroon.