Kummassakaan en ole käynyt. Mutta Mumbain ruuhkat olivat ainakin ihan kokemisen arvoisia. 16 miljoonaa ihmistä puolen Helsingin pinta-alalla ja ei maanalaista liikennettä laisinkaan. Toki usea paikallinen ei kulje päivittäin minnekään ja moni nukkuukin työpaikallaan. Mutta silti. Ensikosketus liikenteessä oli, että kuoleeko tänne. Lentoasemalta gepsin mukaan Colaballe meni taksilla yli 2 tuntia 20 minuuttia. Matkaa noin 25 kilometriä. Se tosin oli pahimpaan ruuhka-aikaan. Mutta myös aivan keskellä yötä siellä oli aika rankka liikenne.
Joskin ehdottomasti hitain eteneminen kokemukseni mukaan tapahtui Varanasissa. Se kyllä tapahtui polkuriksalla, mutta sillä nyt ei ole merkitystä, koska jollain nopeammalla välineellä ei kuitenkaan olisi päässyt yhtään kovempaa. En osaa arvioida matkaa enää, enkä nopeutta, mutta keskinopeus joelta hotellille ei taatusti ollut sen ehkä noin kolmen - neljän kilometrin matkalla yli 5km/h. Välillä seisottiin siinä kaaoksessa paikallaan muutama minuutti ja taas edettiin parisataa metriä, jonka jälkeen taas pysähdyttiin. Kyllä, kävellen olisit miltei aiemmin perillä, jos vain tietäisit, mistä kävellä. Oli helpompaa vain istua takana ja päivitellä sitä ihmismassaa.
Kuukauden reissaamisen jälkeen kun saapui Helsinkiin, ensimmäinen hämmennyksen tunne oli se, että missä ovat kaikki ihmiset.
Itse kuljen mielelläni pk-seudulla julkisilla tätä nykyä, koska se on vain niin helppoa ja voi vaikka kännykällä lukea uutisia tai mitä ikinä. Ei ole mitään hinkua autolla ajeluun. Toki ymmärrän kauempaa töihin tulevien tarpeen yksityisautoille. Ja monilla on lapsia ja tällöin auto on miltei välttämättömyys. Silti olen varma, että moni ei omaa autoa tarvitsisi. Jostain syystä se vain on oltava. Ja kyllä, aina joku haisee mennenille tai paskalle bussissa, mutta nuo ovat melko yksittäistapauksia. Itse arvostan omia hermojani ja annan muiden ajaa.