KalPan peliesityksiä voitaneen pohtia ihan omana aiheenaan ja joukkueen kasaamista sitten tuolla kausiketjussa.
Kauden alku on osoittanut, että KalPa pelaa hyvin samannäköistä kiekkoa kuin Pekka Virran aikaisemmilla KalPa-kausilla. Ehkä hyökkäyspään kulmapelejä on vähän vähemmän ja hyökkäysalueen toiminta hiukan suoraviivaisempaa, mutta puolustusalueen pelaaminen on aika entisen näköistä. Ero viime kauteen on huomattava. Tuloksellisesti kausi on alkanut positiivisissa merkeissä, neljästä pelistä kolme voittoa, kun vastassa on ollut sarjan kärkipäähän povattuja joukkueita ja peleistä vielä kolme vieraissa.
Maalivahtipeli on ollut erinomaisella tasolla, Kilpeläinen toki tiedettiin kovan luokan veskariksi, mutta ihan viimeisin nykykunto oli vähän arvoitus. Alkukauden perusteella huolta ei tältä osin ole. Puolustus taas on ehkä etukäteen ajatellen KalPan heikoin lenkki. Rosteri on puolustajien osalta kapea ja lisäksi pelitavan ylle on asetettu isoja epäilyksiä nimenomaan puolustuspelaamisen suhteen. Nämä huomioon ottaen puolustuspelaaminen on mielestäni sujunut tähän mennessä ihan asiallisella tavalla, neljässä pelissä omiin on mennyt seitsemän maalia, se on ihan hyvä suoritus.
Hyökkäys on rosterin puolesta hiukan paremmassa jamassa, vaikka aivan huippuluokan maalitykit sieltä puuttuvatkin. Michal Birner on esiintynyt ensimmäisissä peleissä edukseen ja ehkäpä nyt laiturin paikalle istutettu Jukka Voutilainenkin onnistuu käyttämään napakkaa rannelaukaustaan entistä useammin. Kasperi Kapasen paluu on vielä hämärän peitossa, mutta maalintekotaitoa hänkin omalta osaltaan toisi. Joka tapauksessa ei olisi ihme, jos maalinteon vaikeutta vielä jossain kohtaa kautta valiteltaisiin, hienoisia oireita tästä oli nähtävillä jo edellisessä TPS –pelissä.
Mielenkiintoista nähdä miten kausi tästä etenee, tuoreita näytteitähän siellä on parhaillaan tulossa, kun kauden toinen kotipeli on käynnissä.
Kauden alku on osoittanut, että KalPa pelaa hyvin samannäköistä kiekkoa kuin Pekka Virran aikaisemmilla KalPa-kausilla. Ehkä hyökkäyspään kulmapelejä on vähän vähemmän ja hyökkäysalueen toiminta hiukan suoraviivaisempaa, mutta puolustusalueen pelaaminen on aika entisen näköistä. Ero viime kauteen on huomattava. Tuloksellisesti kausi on alkanut positiivisissa merkeissä, neljästä pelistä kolme voittoa, kun vastassa on ollut sarjan kärkipäähän povattuja joukkueita ja peleistä vielä kolme vieraissa.
Maalivahtipeli on ollut erinomaisella tasolla, Kilpeläinen toki tiedettiin kovan luokan veskariksi, mutta ihan viimeisin nykykunto oli vähän arvoitus. Alkukauden perusteella huolta ei tältä osin ole. Puolustus taas on ehkä etukäteen ajatellen KalPan heikoin lenkki. Rosteri on puolustajien osalta kapea ja lisäksi pelitavan ylle on asetettu isoja epäilyksiä nimenomaan puolustuspelaamisen suhteen. Nämä huomioon ottaen puolustuspelaaminen on mielestäni sujunut tähän mennessä ihan asiallisella tavalla, neljässä pelissä omiin on mennyt seitsemän maalia, se on ihan hyvä suoritus.
Hyökkäys on rosterin puolesta hiukan paremmassa jamassa, vaikka aivan huippuluokan maalitykit sieltä puuttuvatkin. Michal Birner on esiintynyt ensimmäisissä peleissä edukseen ja ehkäpä nyt laiturin paikalle istutettu Jukka Voutilainenkin onnistuu käyttämään napakkaa rannelaukaustaan entistä useammin. Kasperi Kapasen paluu on vielä hämärän peitossa, mutta maalintekotaitoa hänkin omalta osaltaan toisi. Joka tapauksessa ei olisi ihme, jos maalinteon vaikeutta vielä jossain kohtaa kautta valiteltaisiin, hienoisia oireita tästä oli nähtävillä jo edellisessä TPS –pelissä.
Mielenkiintoista nähdä miten kausi tästä etenee, tuoreita näytteitähän siellä on parhaillaan tulossa, kun kauden toinen kotipeli on käynnissä.