Olen miettinyt samaa jo jonkin aikaa. Raha ei Venäjällä lopu mutta sarjan urheilullinen uskottavuus kärsii mikäli pelaajat suhtautuvat sarjaan kuin pajatsoon.
Oletko sitä mieltä, että KHL:n parhaat pelaajat (varsinkin ulkomaalaiset) eivät pelaa otteluissa tosissaan? Mielestäni tämä ei pidä ollenkaan paikkaansa. Ne jotka eivät pelaa siellä tosissaan saavat lähteä hyvin nopeasti.
Myös pelityyli on kaukana jääkiekon kuumimmista trendeistä. Kehittääkö Khl pelaajia paremmiksi vai menestyvätö siellä vain ne jotka ovat hyviä jo valmiiksi? Valmennuspuolella Nhl on valovuosia edellä ja onko sattumaa että suomalaisia koutseja valuu Khl:aan? Jokin tuossa kuviossa mättää edelleen.
Venäläinen juniorikiekko on yleisesti laskusuunnassa (johtuu muutamasta isosta tekijästä) ja tämä tiedostetaan myös Venäjällä. Vaikka Venäjä voitti viime vuodenvaihteessa U20-maailmanmestaruuden, ei tämän pidä antaa hämätä liikaa.
Tämä on yksi suuri syy sille, miksi KHL:n on pakko panostaa ulkomaalaisiin pelaajiin, jos se haluaa olla selkeä kakkossarja maailmassa. Venäläisiä nuoria hyviä pelaajia ei vain ole tarpeeksi, jotta 24 joukkueen sarjaa voidaan pyörittää hyvätasoisena, vaan ulkomaalaisia on oltava paljon ja heidän on oltava kovatasoisia.
Venäjän on kyettävä vahvistamaan jääkiekkoaan ihan perustuksista alkaen (enemmän pelaajia, enemmän halleja, valmennustaito takaisin NL:n tasolle jne) ennenkuin KHL:n riippuvuutta ulkomaalaispelaajista voidaan vähentää. Tällä hetkellä 24 joukkueen KHL:n taso romahtaisi alle kaiken arvostelun, jos ulkomaalaispelaajat katoaisivat sarjasta. Käytännössä sama asia kuin että nykyinen SM-liiga ja Mestis yhdistettäisiin yhdeksi sarjaksi.
Olen lukenut että 1990-luvun puolenvälin jälkeen syntyneissä ikäluokissa pitäisi olla parempaa tulossa, mutta se jää nähtäväksi vasta kun he ovat miehen iässä.
KHL ei kaipaa niinkään sitä että Venäjä pystyisi tuottamaan muutamia huippuyksilöitä (koska nykyisin he kuitenkin menevät NHL:ään), vaan että Venäjä pystyisi tuottamaan näiden huippuyksilöiden taakse riittävästi laadukasta massaa, mistä KHL-seurat voivat ammentaa pelaajamateriaalia. Tätä massaa ei tällä hetkellä laisinkaan tarpeeksi, mikä selittää KHL:n riippuvuuden ulkomaalaispelaajista. Venäjällä on itse asiassa jopa vähemmän rekisteröityneitä pelaajia kuin Suomessa, joten itse lajin pariin tarvitaan paljon nykyistä enemmän massaa. Kanadassa ja USA:ssa on molemmissa kymmenkertainen pelaajamassa Venäjään verrattuna. Näiden maiden resurssit kehittää huippupelaajia ovat kokonaan toiset kuin Venäjällä.
Se mistä Venäjä nämä lisäresurssit ottaa (tai ottaako ollenkaan) on hyvä kysymys. 1990-luvulla syntyneet ikäluokat ovat paljon pienempiä kuin 1980-luvulla syntyneet ikäluokat, eikä jääkiekon asema Venäjällä ole nuorison parissa enää sitä mitä se oli Neuvostoliitossa tai edes 1990-luvulla. Rahoitusta pitäisi kuitenkin ohjata enemmän juniorivalmennukseen ja fasiliteettien rakentamiseen jääkiekkoa varten sellaisilla alueilla, missä jääkiekkoa ei nyt pelata, ennenkaikkea eteläiselle Venäjälle (Sotshiin, Krasnodariin, Donin Rostoviin, Volgogradiin, miksei jopa Pohjois-Kaukasukselle).