Colorado varasi vuosien -09 ja -10 Drafteissa ”speed and skill” –periaatteella ja siitä parhaimpina esimerkkeinä ovat Duchene, Hishon, Elliott ja Barrie. Tänä vuonna Avs teki täyskäännöksen ja valitsi oikeastaan yhtä poikkeusta lukuun ottamatta pelaajia, jotka edustavat ”tough and gritty”-kategoriaa. Viime kaudet Avsia on paljon syytetty kovuuden puutteesta ja siitä, että sen taitavia, mutta pienikokoisia pelaajia riepotellaan miten halutaan. Tähän Rick Pracey scoutteineen kiinnitti nyt huomionsa.
Odotukset ja panokset oli ladattu ensimmäiseen päivään tunnetuista syistä. Toinen päivä oli harmittavan torso Avsin osalta ja se poissa loistanut toisen kierroksen varaus korpeaa yhä, koska vapaana olisi ollut pelaajia kuten Rattie, Saad, Rask, Jurco jne. Avalanche varasi yhteensä kuusi pelaajaa, joista kolme oli puolustajaa, kaksi sentteriä ja yksi laituri. Eli sitä heikkoa laituriosastoa ei vahvistettu kuin sillä parhaimmalla vuorolla.
#2 Gabriel Landeskog, LW, 6’1, 204, Kitchener Rangers
Pääscoutti Praceyn haastatteluista käy ilmi, että Avs oli täysin myyty Landeskogista jo hyvissä ajoin. Landeskog tuo Avsiin paljon niitä ominaisuuksia joita siltä puuttuu. Kärkiketjujen power-forward, joka menee maalin eteen ja hakkaa ne likaiset maalit, eli Chris Stewartin korvaaja. Pelaa hyvin molemmissa päissä ja ennen kaikkea tekee ketjukavereille tilaa kentällä. Johtajatyyppi, joka pitää omiensa puolta. Paljon on ollut puhetta, riittävätkö Landeskogin taidot NHL:ssä, että hän oikeasti nousisi ykköskentän pelaajaksi. Lando ei varmasti ole samanlainen kynämies kuin moni muu ja hänen maalinsa eivät välttämättä ole highlight-kamaa. Hän oli kuitenkin matkalla kohti 50 maalin kautta OHL:ssa ennen loukkaantumistaan, lopullisen saldon ollessa 36. Se mikä minua eniten mietityttään Landeskogissa on se, mitä tapahtuu tehoille ja pelille sitten, kun vastustajat ovat fyysisesti edellä tai vähintään samalla tasolla? Hänen on sanottu olleen välillä kuin mies poikasten joukossa OHL:ssa. Tulevina kausina saadaan sitten ihmetellä kuka olisi ollut viisain valinta toisella vuorolla. Se on varma, että moni – meikäläinen mukaan lukien – tulee ihastumaan Landeskogin peliin. Landeskog tulee varmasti aloittamaan kauden Avsin mukana jos ei loukkaannu sitä ennen.
Mielenkiintoisena yksityiskohtana Avs on nyt varannut Duchenen ja Landeskogin jotka molemmat fanittivat nuorempana jotain Avsin pelaajaa ja joilla molemmilla oli seinällä Avsin -01 Cup-joukkueen juliste. Avs otti myös nuoren pelaajan hienolla tavalla vastaan, kun heti lavalla oli kättelemässä Sakic, lavalta poistuttua Landeskog sai puhelun Forsbergilta ja tekstarin Johnsonilta.
#11 Duncan Siemens, D, 6’2, 196, Saskatoon Blades
Jos oli Landeskog Avsille selvä valinta, niin oli myös Duncan Siemens. Pracey sanoi Siemensin olleen Avsin kohde ja saivat haluamansa. Kyseessä on yksi Draftin nuorimmista ja kovimmista pelaajista, joka ei kumarra ketään ja jolle joukkuekaverit ovat yli kaiken. Isokokoista ja kovaa taklaavan Siemensin pelityyliä on verrattu Scott Stevensiin. Hän luistelee kokoisekseen hyvin, eikä ole pelkkä pommikone. Siitä huolimatta, että Siemens teki viime kaudella 43 pistettä, hän näkee itsensä ennen kaikkea puolustavana puolustajana. Oli Stefan Elliottin pakkikaverina Saskatoonissa.
Jälleen kerran, jos kaikki menee niin kuin elokuvissa, Avalanchen tulevaisuuden pakisto on hyvin suunniteltu. EJ johtaa yleismiehenä koko orkesteria, Barrie ja Elliott ovat kiekolliset moottorit ja Siemens sekä Gaunce pitävät huolen siitä, ettei vastustaja hypi silmille.
#93 Joachim Nermark, C, 6’0, 185, Linköping
Kauden alussa Nermark rankattiin toiselle kierrokselle, kun hän voitti Ivan Hlinka-turnauksen pistepörssin. Loppukausi ei kuitenkaan mennyt pisteiden valossa niin kuin olisi toivonut ja hän putosi aina neljännelle kierrokselle. Nermarkin sanotaan olevan hyvin luisteleva kahden suunnan pelaaja, jolla on loistava peliäly. Hän antaa kaikkensa jäällä, mutta hänen pitäisi laukoa enemmän. Pystyy pelaamaan myös laiturina, mutta sentterin paikka sopii ainakin omasta mielestään paremmin. Noista tulee mieleen ruotsalaisten versio Valtteri Filppulasta ja itse olen tyytyväinen tähän valintaan.
#123 Garret Meurs, C, 5’11, 168, Plymouth Whalers
Pienikokoinen sentteri, joka pelasi paremmin kauden 09-10, kuin tämän Draf-kautensa. Pelaa kovemmin kuin pienestä varresta voisi päätellä. Sitkeä vääntäjä, johon yhdistyy Avsin haluamat johtajuus ja kova työmoraali.
#153, Gabriel Beaupre, D, 6’2, 195, Val d’Or Foreurs
Puolustava puolustaja, jolta ei odoteta mitään muuta, mutta ainakin +/- -tilasto kertoo, että kehittymisen varaa on sillä saralla. Kokoa löytyy ja liike myös kunnossa.
#183 Dillon Donnelly, D, 6’2, 193, Shawinigan Cataractes
Jälleen kookas puolustaja, jonka viime kauden tilastot kertovat kaiken oleellisen: 63, 1+7, 153 PIM. Entisen Quebec Nordiques-puolustajan Gord Donnellyn poika, joka on jatkanut isänsä pelityylillä.
Suurimmat odotuksen ovat tietenkin Landeskogin niskassa ja hänen täytyy onnistua. Myös Siemensiin voidaan ladata odotukset pitkästä urasta kovaotteisena puolustavana pakkina. Nermark on pitempi projekti, mutta hänellä on mahdollisuudet aina isoon liigaan asti. Loput kolme menee siihen osastoon, joista odotetaan ehkä farmipelaajia, todellisen jackpotin osuessa jopa NHL:ään.
-----
Nyt kun prospecteja alkaa taas olla enemmän, Avalanche järjestää joskus heinäkuun puolen välin paikkeilla tulokasleirin. Viime vuonnahan kyseistä leiriä ei järjestetty.
Avs antoi qualifying offerit RFA-pelaajista Galiardille, O’Byrnelle, Jonesille, Cumiskeylle, Porterille ja Wilsonille. Maalivahti Brian Elliot ja hyökkääjä Philippe Dupuis jäivät ilman. Pieni yllätys oli, ettei Elliot saanut tarjousta, mutta se ei vielä välttämättä tarkoita sitä, että Avs olisi kokonaan luovuttanut hänen suhteen. Se voi nyt yrittää tarjota esim. minimisopimusta ja näin sainata Elliotin kakkosmolariksi. Kaikki merkit viittaavat siihen, että Dupuis on menetetty tapaus.
Perjantaina alkaa hullut päivät ja silloin on taas mielenkiintoiset ajat.