Thanks Hifk sine 1993 postauksestasi ketjukokoonpanot -topicissa. Kun ryhdyin vastaamaan, ajattelin nyt vihdoin samantien avata ihan oman tilastoketjun. Kaikkia eivät numeronrunkkaukset kiinnosta, mutta monia kiinnostaa ja siksi olen varma, että tämä asia ansaitsee oman ketjunsa.
Eniveis, tilastot ovat hienoja, puolueettomia lähteitä ja MG:n visiitti nelosen keskellä lisääntyi 3.erässä Blues-matsissa. Ehdottomasti mielestäni pelataan neljällä, mutta sanoisin, että neljänteen mieluummin Wärniä ja Liivikiä kuin Pödeä ja Skedeä. Balanssin paremmuus näkyy verrattaessa plusmiinuksia näissä kahdessa matsissa. Erikoista on se, että vaikka narrit voitettiin samalla erolla kuin Blues (+2 ), ovat narrimatsin plusmiinukset selvästi huonommat kuin Bluesia vastaan. Ensinnäkin siksi, että HIFK / Lunkka päästi 0 maalia, tottakai! Kukaan ei voinutkaan olla miinuksella perjantaina. Mutta joukkueen sisäinen vaihteluväli oli tämäkin huomioiden pienempi ja ensimmäisen ottelun tiettyjä asioita korjattiin.
HIFK-Jokerit (5-3):
Plussalla oli vain neljä (4!) pelaajaa ja jokaisella näistä plussaa oli "vain" +1:
-Ville +1
-Hade +1
-Kanki +1
-Mara +1
Miinuksia sai peräti viisi pelaajaa. Vaikka voitettiin kolmella maalilla, oli siis useampi pelaajamme miinuksella kuin plussalla ja miinuksella olivat jotkut jopa -2 -lukemissa:
-Vallin -2
-Kousa -2
-Töykkälä -1
-PW -1
-Lennu -1
Loput 9 kpl olivat nollilla. Niinpä 5-2 voitossa joukkue jäi plusmiinuksissa miinuksen puolelle yhteislukemin (4 miinus 7) -3. Ei siis kauhean selkeässä balanssissa oltu, vaikka taululta olisi niin luullut.
Blues-HIFK (0-2), jossa kukaan ei siis miinuksilla.
Plussalla tyylikkäästi peräti kymmenen (10!) kaveria:
-Vallin +1
-Kousa +1
-PW +1
-Lennu +1
-Söde +1
-Kurvinen +1
-Ahtola +1
-Ramu +1
-Kibe +1
-Töykkälä +1
Loput 8 pelaajaa olivat nollilla ja joukkueen plussatmiinukset yhteensä +10. Eroa edelliseen (-3) huikeat +13! Mieletön parannus.
Näkeehän sen, että perjantaina balanssi oli kokonaisuudessaan parempi. 5-3 voitto otettiin niin, että koko joukkueen plusmiinukset olivat -3. 2-0 voitto otettiin niin, että koko joukkueen lukema oli +10. Huomionarvoista on se, että 2-0:ssa olisi hyvinkin voinut olla paljon pienempi kokonaisplussa. Siihen olisi riittänyt se, että sama kentällinen (meillä oletusarvoisesti ykkönen ja tästä dilemmasta myöhemmin!) olisi tehnyt molemmat maalit. Ja 5-3 voitto olisi ollut mahdollista ottaa myöskin niin, että joukkue ei olisi kokonaisarvoltaan jäänyt miinuksille.
Maalivahtipeli vaikuttaa luonnollisesti armottoman suoraan kaikkiin plusmiikkoihin ja Lunkan ensimmäinen matsi oli keskinkertainen, 89% /3 sisään. Tämä näytti samantien HIFK:n ongelma-alueet eli ahneesti hyökkäävän ykköskentän, jolla otetaan isoja riskejä. Pitkässä juoksussa 5-3 / 7-4 -tyyppisillä voitoilla ei loppujen lopuksi tulla kovin pitkälle menemään. On ehdottomasti järkevämpää, ei välttämättä viihdyttävämpää, pyrkiä 2-0 -tyyppisiin voittoihin. Kaiken avain on maalien päästämisen minimoiminen ja vanha kunnon "tee 3, päästä korkeintaan 2" on pitkälle vievä polku. HIFK korjasi 2 asiaa torstaista perjantaihin: 1) päästetyt maalit mestarillisesti haltuun, 0 kappaletta ja kenties vähemmälle huomiolle jäänyt 2) tehdyt maalit jakautuivat miellyttävän leveälle rintamalle!
Nythän tässä ei pitäisi enää saada kuin 1-kenttä kondikseen. Huomaattehan, että kaikkiaan ykkösen saldot kahden matsin jälkeen ovat:
MG 0
Hade +1
Ville +1
Kousa -1
Vallin -1
> yhteenlaskettuna pyöreästi 0. Ja paljon parjattu Kibe +1 ilman ainuttakaan maalipaikkaa. Paljonkohan Kuhta nakuttaa, kun saa myös joskus itse paikan käyttää laukaustaan??
Eniveis, tilastot ovat hienoja, puolueettomia lähteitä ja MG:n visiitti nelosen keskellä lisääntyi 3.erässä Blues-matsissa. Ehdottomasti mielestäni pelataan neljällä, mutta sanoisin, että neljänteen mieluummin Wärniä ja Liivikiä kuin Pödeä ja Skedeä. Balanssin paremmuus näkyy verrattaessa plusmiinuksia näissä kahdessa matsissa. Erikoista on se, että vaikka narrit voitettiin samalla erolla kuin Blues (+2 ), ovat narrimatsin plusmiinukset selvästi huonommat kuin Bluesia vastaan. Ensinnäkin siksi, että HIFK / Lunkka päästi 0 maalia, tottakai! Kukaan ei voinutkaan olla miinuksella perjantaina. Mutta joukkueen sisäinen vaihteluväli oli tämäkin huomioiden pienempi ja ensimmäisen ottelun tiettyjä asioita korjattiin.
HIFK-Jokerit (5-3):
Plussalla oli vain neljä (4!) pelaajaa ja jokaisella näistä plussaa oli "vain" +1:
-Ville +1
-Hade +1
-Kanki +1
-Mara +1
Miinuksia sai peräti viisi pelaajaa. Vaikka voitettiin kolmella maalilla, oli siis useampi pelaajamme miinuksella kuin plussalla ja miinuksella olivat jotkut jopa -2 -lukemissa:
-Vallin -2
-Kousa -2
-Töykkälä -1
-PW -1
-Lennu -1
Loput 9 kpl olivat nollilla. Niinpä 5-2 voitossa joukkue jäi plusmiinuksissa miinuksen puolelle yhteislukemin (4 miinus 7) -3. Ei siis kauhean selkeässä balanssissa oltu, vaikka taululta olisi niin luullut.
Blues-HIFK (0-2), jossa kukaan ei siis miinuksilla.
Plussalla tyylikkäästi peräti kymmenen (10!) kaveria:
-Vallin +1
-Kousa +1
-PW +1
-Lennu +1
-Söde +1
-Kurvinen +1
-Ahtola +1
-Ramu +1
-Kibe +1
-Töykkälä +1
Loput 8 pelaajaa olivat nollilla ja joukkueen plussatmiinukset yhteensä +10. Eroa edelliseen (-3) huikeat +13! Mieletön parannus.
Näkeehän sen, että perjantaina balanssi oli kokonaisuudessaan parempi. 5-3 voitto otettiin niin, että koko joukkueen plusmiinukset olivat -3. 2-0 voitto otettiin niin, että koko joukkueen lukema oli +10. Huomionarvoista on se, että 2-0:ssa olisi hyvinkin voinut olla paljon pienempi kokonaisplussa. Siihen olisi riittänyt se, että sama kentällinen (meillä oletusarvoisesti ykkönen ja tästä dilemmasta myöhemmin!) olisi tehnyt molemmat maalit. Ja 5-3 voitto olisi ollut mahdollista ottaa myöskin niin, että joukkue ei olisi kokonaisarvoltaan jäänyt miinuksille.
Maalivahtipeli vaikuttaa luonnollisesti armottoman suoraan kaikkiin plusmiikkoihin ja Lunkan ensimmäinen matsi oli keskinkertainen, 89% /3 sisään. Tämä näytti samantien HIFK:n ongelma-alueet eli ahneesti hyökkäävän ykköskentän, jolla otetaan isoja riskejä. Pitkässä juoksussa 5-3 / 7-4 -tyyppisillä voitoilla ei loppujen lopuksi tulla kovin pitkälle menemään. On ehdottomasti järkevämpää, ei välttämättä viihdyttävämpää, pyrkiä 2-0 -tyyppisiin voittoihin. Kaiken avain on maalien päästämisen minimoiminen ja vanha kunnon "tee 3, päästä korkeintaan 2" on pitkälle vievä polku. HIFK korjasi 2 asiaa torstaista perjantaihin: 1) päästetyt maalit mestarillisesti haltuun, 0 kappaletta ja kenties vähemmälle huomiolle jäänyt 2) tehdyt maalit jakautuivat miellyttävän leveälle rintamalle!
Nythän tässä ei pitäisi enää saada kuin 1-kenttä kondikseen. Huomaattehan, että kaikkiaan ykkösen saldot kahden matsin jälkeen ovat:
MG 0
Hade +1
Ville +1
Kousa -1
Vallin -1
> yhteenlaskettuna pyöreästi 0. Ja paljon parjattu Kibe +1 ilman ainuttakaan maalipaikkaa. Paljonkohan Kuhta nakuttaa, kun saa myös joskus itse paikan käyttää laukaustaan??