Vastustajan runkosarjasijoituksen merkitys
Onhan se niinkin, että ei HPK ole täysin varma ensimmäisen kierroksen vastustaja. Tosin näin Tepsin tiistaina jaffalassa ja joukkue on vain varjo viimekeväisestä. Kerhon totaalinen halvaantuminen ja Tepsin huikea herääminen yhtä aikaa? En usko. Narrit sai helpon voiton TPS:stä, vaikka lukemat olivat vain 2-1. Mielenkiintoinen pointti oli se, että kumpikaan näistä joukkueista ei pelannut suurten tunteiden fyysistä lätkää, vaan peli näytti marraskuiselta runkosarjaottelulta. Varovaista neppailua, ei intohimoista kaksinkamppailupelaamista. Hentunen erottui kuin majakka meressä. Tällä asialla on suuri merkitys. Runkosarjasijoituksesta tuleekin selkeä etu HIFK:lle ja muille top4 -joukkueille, jos vastustaja tulee runkosarjan 5. sijalta tai alempaa. HPK on mulle arvoitus. Se on nyt huippuvireessä, mutta on silti tullut esiin suhteellisen myöhään. Tietty mentaalinen selkänoja puuttuu. Nyt tarkastelen siis vain joukkueiden absoluuttisia runkosarjasijoituksia ja niiden pohjalta vuosikausien ajan syntynyttä tilastodataa. Sanoisin samoin HIFK:sta, jos olisimme nyt identtisessä tilanteessa HPK:n kanssa.
Runkosarjan merkitys konkreettisesti: siinä missä HIFK, Kalpa, Jyp ja Lukko keskinäisissä matseissaan ovat ottaneet jo tosissaan mittaa toisistaan kaikilla osa-alueilla, runkosarjan alaportaalla on menty taskulaskimet kädessä ja samanaikaisesti joukkuetta säästellen. Luonnollisesti, koska koko energia menee siihen pisteiden ynnäämiseen. HIFK on itse ollut tässä junassa aiemmin. Sitten kun se iso asia tapahtuu ja alasijoilta päästään playoffeihin, on joukkueelta jäänyt kokonaan väliin hienosäätö - se, mitä kärkijoukkueet tekevät nyt. Vain ne, joilla on varma playoffpaikka, varsinkin kotietupaikka, ovat voineet jo muutaman viime kierroksen valmistautua playoffeihin. Henkisesti ja fyysisesti. Alempien sijojen joukkueet saattavat puhua lämpimikseen, että "tämähän on meille jo pelkkää playoffia", mutta bullshittiähän se on. Sijoituksen hamuaminen on paljon enemmän varman päälle pelaamista peruskauraa kuin playofkiekko. Tuossa on tiivistettynä se syy, jota jääkiekko- ja vedonlyöntianalyytikot pitävät suurimpana tekijänä, kun pohditaan miksi runkosarjan parhaat aina vaan jakavat ne kirkkaimmat mitalit, vaikka playoffeissa leikisti kaikki on mahdollista.
Kysymys ei ole siitä, etteikö esimerkiksi säälärien kautta jatkoon mennyt joukkue X voisi voittaa runkosarjan kakkosta. On täysin mahdollista, että näiden joukkueiden runkosarjakohtaamiset ovat olleet tasaisia ja jopa niin, että X olisi ollut niissä niskan päällä. Pitkän kauden aikana on kuitenkin ollut väjäämättömiä tekijöitä, jotka ovat vieneet toisen joukkueen runkosarjan kakkoseksi ja playoffeissa noiden tekijöiden merkitys korostuu, ei vähene. Ja keskinäisiä ei ole pelattu yhtenäisenä sarjana. Lisäksi korkealle sijoittunut joukkue on tiennyt jo viimeistään joulusta alkaen pelaavansa pleijareita ja on pystynyt valmistautumaan niihin henkisesti ja fyysisesti jo runkosarjan loppuvaiheissa. Asetelma on sama kuin jos 400m juoksun lähtijöistä toinen olisi treenannut pitkään ja huolellisesti juuri tätä kisaa varten tietäen olevansa jokatapauksessa loppukisassa. Viereinen lähtijä on joutunut tappelemaan tosissaan alku- ja välieristä finaaliin ja on fyysisesti väsyneempi sekä mentaalisesti "tyhjempi". Mitä nyt kun mä oon tässä? En mä oo ehtinyt miettiä yhtään miten tän hoidan ja taktikoin vaikka oon mä ton jätkän siis joskus voittanutkin. Tähän sitten mukaan se elementti että lätkässä on kyse joukkueista. Sama ero on koko joukkueiden välillä eli noin 20 pelaajan ja koutsien kesken. Asia kumuloituu.
Tämä spekulaatio johtaa siihen, että nousukunnossa oleva HPK tulee olemaan aidosti kova vastus ja HIFK:lle olisi lottovoitto saada vastaan joku alempi joukkue. Tähän vaadittaisiin TPS:n nousu, johon en usko tai sitten HIFK:n nousu runkosarjassa. Eikös tässä ole paikka? Kolmas sijahan on ihan otettavissa vielä. Ja se olisi helvetin paljon parempi lähtöpaikka kuin nelossija. Lukko on tulossa alaspäin odotettua lujempaa ja on enää 6 pisteen päässä, kuten Jypikin. HIFK:n kannattaisi yrittää vielä tosissaan loppuun asti, mutta tänään ainakin on pelattava aitoa playoffkiekkoa. Mielestäni näin tappionkin riskillä. Yleisesti ottaen tämä pätee aina ja kaudesta toiseen joukkueista riippumatta, samoin niiden runkosarjakohtaamisista: Mitä isompi ero joukkueiden välillä on ollut runkosarjassa, sitä suuremmalla todennäköisyydellä ylemmäksi sijoittunut voittaa sarjan. Ja runkosarjan 4. vs. 5. verrattuna 3. vs. 6. -sarjaan on lähtökohtaisestikin vaikeampi. Kolmosen ja kutosen väliin mahtuu enemmän eroa pitkän runkosarjan aikana > kolmosen etu kutoseen nähden nousee verrattuna nelonen vastaan vitonen. Viime kaudella narrit olivat runkosarjan nelosia ja putosivat kuin ankat Kärpille, joka oli vitonen. Tosin näillä joukkueilla ei ollutkaan kuin pisteen ero runkkarissa.
m&t:ltä hyvä huomio: Pelkän Hirson ulospelaaminen riitti viime kaudella. Ja kenenkään yksittäisen pelaajan himmentäminen ei ole ylivoimaista SM-liigassa. On melko turhaa naukua yhden miehen nollatehoista, kun ketjukavereista , pakeista ja alemmista kentällisistä ei ole mitään apua. Kyllä HIFK:kin pystyisi pelaamaan Calgarya vastaan niin, että Iginla otettaisiin ulos. Mutta se ei tietenkään riittäisi yhtään mihinkään joukkue vs. joukkue tasolla.
edit: Yksi -ja tämäkin ihan tilastollinen fakta- etu mahdollisessa HIFK-HPK -sarjassa ifk:lle - lähtevä valmentaja vs. jatkava valmentaja. Vrt. viime kaudella Hanlon vs. Alatalo ja lopputulos