Oma pieni tarinani: Lauantaipeli, vapaapäivä edessä, niin... sauna lämpiämään, oluet kylmään ja peliä seuraamaan. (Tässä tällainen keskiverto tapa, kun saumaa on) No, eka erätauolla olut kylmästä ja saunaan. Tänään 1-0 tappiolla, noiduin kuinka hyvin Kärpät pelasi, mutta tappiolla ollaan. Siinä löylyissä poikani kanssa, joka näyttäisi perineen kovan kärppäinnostukseni, mikä on hieno juttu, tuumattiin, että kyllä tämä tästä kun vaan jatketaan noin.
No, hyvinhän se toinen erä alkoikin... eipä siinä. Kohta oli jo 1-2, ja Junttilalla loistopaikka, mutta kun ei tehty, niin ns "kaveri teki". Ja kohta jo 3-2. Oltiin myllyssä, mutta kestettiin.
Toisen erätauon löylyissä tuumin, että jos Kärpillä virtaa riittää, niin kyllä tästä vielä peli tulee... ja heti kolmannen erän alkuun saatiinkin sopiva lahja kun jukuripeluri hätiköi kiekon katsomoon. No, eipä siinä kauaa mennyt kun oltiin jo tasoissa ja hyvä niin. Kyllä siinä saatin nuorisotermein kopot heittää kotona ihan kunnolla. Ja kun vielä ihan pelin lopussa Kärpillä oli useampiakin pakkoja tehdä maali, niin kyllähän kotikatsomossakin noiduttiin tunteella (vaikkei se ns asiallista olisikaan ;) ).
Jatkoillehan siinä mentiin ja löylyissä muisteltiin moniakin Kärppien jatkoaikoja, niin hyviä kuin huonoja, mutta nyt oli usko, että jos tuo kolmannen erän loppu toisi sen hyvän buustin.
Löylyistä pesun kautta sohvalle jännittämään, ja kappas, eihän siinä kauaa mennyt kun... "joku" teki hieman yllättäen ja äkkiä sen ratkaisevan maali. "JOKU" sen takia, ettei siinä ehtinyt nähdä kuka, mutta kyllähän siinä pompattiin huudon kanssa lyömään kopot pojan kanssa (ja taisi siinä emäntäkin tulla mukaan kopottelemaan).
Ja kun tunnemyrskystä selvisi, niin olipa hienoa huomata, että sen tärkeän, viimeisen niitin iski juurikin "joku", eli sieltä kärkinimien takaa JULIUS HERMONEN!!!
Hieno fiilis ja ihan oikeasti ansaittu jatkopaikka, mutta jos olisi mennyt tiistaille, olisi paineet olleet Kärpillä ja kaikki olisi ihan oikeesti ollut auki, mutta...
Olipa mukava mennä saunaan, ottaa kunnon löylyt pojan kanssa ja tuumia, että pelit jatkuu... siinä meitä kaksi tyytyväistä saunojaa.
Tällainen tarina kerrottuna tänään kotikatsomosta ja Tapio Rautavaaraa lainaten " Tämä tarina on tosi".
Mutta tarinahan jatkuu, mutta miten, sen aika ihan piankin näyttää.... ;)