NBA 2k21 "työn alla" ja kausi 2020-21 alkaa lähestyä loppuaan.
Joukkueena Portland Trail Blazers. Alkukauden vaikeuksien jälkeen ollut sensaatiomainen kausi jälkimmäiset 3/4 kautta, kohokohtana 22 ottelun voittoputki ja liigan paras record 69-13.
Playoffeissa ensin Rockets ja sitten Warriors lomille, molemmat puhtaasti 4-0 numeroin. Konferenssifinaaleissa tuli vastaan Lakers, joka meinasi tarjota shokkihoitoa ryöstämällä 2. ottelun ja voittamalla heti perään 3. ottelun kotonaan Davisin, Jamesin ja Favorsin johdolla. Myös 4. ottelussa Blazers oli sillassa pariin otteeseen, mutta sieltä jostain kolmannen erän vaikeimmilta hetkiltä käynnistyi kolmen ottelun mittainen voittoputki. Blazers finaaliin voitoin 4-2.
Vastaan asettui Milwaukee Bucks, ainoa joukkue joka Blazersin lisäksi saavutti runkosarjassa yli 60 voittoa (61-21). Joukkoja johdattamassa tietenkin runkosarjan MVP, koripallon ylijumala, kreikkalainen perkele Giannis Antetokoumpo. Sattumoisin samainen joukkue katkaisi tuon 22 ottelun voittoputken jollain 30 pisteen voitolla edellämainitun pelaajan laittaessa jotain ennätyksiä uusiksi. Olkoonkin, että kuittasin tuon runkosarjassa vierasvoitolla Milwaukeesta muutama viikko myöhemmin, niin tuo voittoputken katkaissut ottelu oli jotain ennakointia tulevasta.
Tässä on nyt kaksi ensimmäistä kotipeliä takana ja tällä menolla näyttää, ettei kolmatta kotipeliä tähän sarjaan tarvitse enää pelata. Ensimmäiset 1,5 ottelua miettinyt miten pysäytän Gianniksen ja lopun puolikkaan ottelun, että miten pysäytän Bucksin hänestä huolimatta. Se meinasi jo lähes onnistua, kun 3. erän 19 pisteen tappioasemasta nousin vielä kahden pisteen päähän viimeisessä erässä, mutta ei riittänyt puhti mennä ohi.
Kun tuo Bucks ei ole täysin tämän yhden sankarin varassa. Pointille löytyy sattumoisin Eric Bledsoe, joka erityisesti puolustussuuntaan on sen verran hyvä, että karsii Lillardin hyökkäystehoja kiitettävästi. Ei nollaa, mutta estää pahimman kolmostykittelyn. Lisäksi osaa jotain myös hyökkäyspäässä. Middleton, Divincenzo, Hill jne, eli heittouhkaa heiltä löytyy. Okongwu ja Lopez työllistävät Blazersin isot ukot Nurkicin ja Zizicin, joilla on kyllä kädet täynnä jo #34 kanssa. Lisäksi nämä Bucksin isot ukot ovat gaselleja verrattuna omiin 4./5. paikan pelaajiin eli vastahyökkäykset ovat myrkkyä. Vaihtoehtona kreikkalaisen pysäyttämiseen on tullut kokeiltua 3./4. paikan pelaajia Nassir Littleä ja Miles Bridgesiä, mutta molemmat tuo syö alkupalaksi, vaikka heillä nopeus riittäisi. Aivan liian pieniä tuohon hommaan, toinen nimeään myöten. Tuplaus auttaa ajoittain, mutta vähemmän yllättäen jättää liian monta uhkaa siten avoimeksi.
Joitain hetkiä on molemmissa peleissä oltu edes kyydissä joten toivoa on, että jonkun pelin voisi voittaakin, mutta neljä voittoa seuraavasta viidestä tuntuu aika vaikealta tällä hetkellä. Pitäisi itsellekin löytää joku 3./4. paikan atleettinen mörkö mutta harvassa ovat.
Tämä kaikki alustuksen sille toteamukselle, että onpahan muuten viihdyttävä peli kyseessä, ja pitkästä aikaa saanut urheilupelissä sliderit sopivasti kohdilleen. Jos matsissa ottaa pataan, ei tule sitä fiilistä että botti saa jotain näkymätöntä etua, vaan omista virheistä se rankaisee. Tosin pitänee seuraavalle kaudelle kokeilla hieman muuttaa slidereita, sillä tulihan tuolla runkosarjassa välillä turhan helppoja voittoja.
Joukkueena Portland Trail Blazers. Alkukauden vaikeuksien jälkeen ollut sensaatiomainen kausi jälkimmäiset 3/4 kautta, kohokohtana 22 ottelun voittoputki ja liigan paras record 69-13.
Playoffeissa ensin Rockets ja sitten Warriors lomille, molemmat puhtaasti 4-0 numeroin. Konferenssifinaaleissa tuli vastaan Lakers, joka meinasi tarjota shokkihoitoa ryöstämällä 2. ottelun ja voittamalla heti perään 3. ottelun kotonaan Davisin, Jamesin ja Favorsin johdolla. Myös 4. ottelussa Blazers oli sillassa pariin otteeseen, mutta sieltä jostain kolmannen erän vaikeimmilta hetkiltä käynnistyi kolmen ottelun mittainen voittoputki. Blazers finaaliin voitoin 4-2.
Vastaan asettui Milwaukee Bucks, ainoa joukkue joka Blazersin lisäksi saavutti runkosarjassa yli 60 voittoa (61-21). Joukkoja johdattamassa tietenkin runkosarjan MVP, koripallon ylijumala, kreikkalainen perkele Giannis Antetokoumpo. Sattumoisin samainen joukkue katkaisi tuon 22 ottelun voittoputken jollain 30 pisteen voitolla edellämainitun pelaajan laittaessa jotain ennätyksiä uusiksi. Olkoonkin, että kuittasin tuon runkosarjassa vierasvoitolla Milwaukeesta muutama viikko myöhemmin, niin tuo voittoputken katkaissut ottelu oli jotain ennakointia tulevasta.
Tässä on nyt kaksi ensimmäistä kotipeliä takana ja tällä menolla näyttää, ettei kolmatta kotipeliä tähän sarjaan tarvitse enää pelata. Ensimmäiset 1,5 ottelua miettinyt miten pysäytän Gianniksen ja lopun puolikkaan ottelun, että miten pysäytän Bucksin hänestä huolimatta. Se meinasi jo lähes onnistua, kun 3. erän 19 pisteen tappioasemasta nousin vielä kahden pisteen päähän viimeisessä erässä, mutta ei riittänyt puhti mennä ohi.
Kun tuo Bucks ei ole täysin tämän yhden sankarin varassa. Pointille löytyy sattumoisin Eric Bledsoe, joka erityisesti puolustussuuntaan on sen verran hyvä, että karsii Lillardin hyökkäystehoja kiitettävästi. Ei nollaa, mutta estää pahimman kolmostykittelyn. Lisäksi osaa jotain myös hyökkäyspäässä. Middleton, Divincenzo, Hill jne, eli heittouhkaa heiltä löytyy. Okongwu ja Lopez työllistävät Blazersin isot ukot Nurkicin ja Zizicin, joilla on kyllä kädet täynnä jo #34 kanssa. Lisäksi nämä Bucksin isot ukot ovat gaselleja verrattuna omiin 4./5. paikan pelaajiin eli vastahyökkäykset ovat myrkkyä. Vaihtoehtona kreikkalaisen pysäyttämiseen on tullut kokeiltua 3./4. paikan pelaajia Nassir Littleä ja Miles Bridgesiä, mutta molemmat tuo syö alkupalaksi, vaikka heillä nopeus riittäisi. Aivan liian pieniä tuohon hommaan, toinen nimeään myöten. Tuplaus auttaa ajoittain, mutta vähemmän yllättäen jättää liian monta uhkaa siten avoimeksi.
Joitain hetkiä on molemmissa peleissä oltu edes kyydissä joten toivoa on, että jonkun pelin voisi voittaakin, mutta neljä voittoa seuraavasta viidestä tuntuu aika vaikealta tällä hetkellä. Pitäisi itsellekin löytää joku 3./4. paikan atleettinen mörkö mutta harvassa ovat.
Tämä kaikki alustuksen sille toteamukselle, että onpahan muuten viihdyttävä peli kyseessä, ja pitkästä aikaa saanut urheilupelissä sliderit sopivasti kohdilleen. Jos matsissa ottaa pataan, ei tule sitä fiilistä että botti saa jotain näkymätöntä etua, vaan omista virheistä se rankaisee. Tosin pitänee seuraavalle kaudelle kokeilla hieman muuttaa slidereita, sillä tulihan tuolla runkosarjassa välillä turhan helppoja voittoja.