PDA

View Full Version : Oletko suorittanut asepalveluksen?


Sivut : [1] 2

Worrell
08.07.2012, 21:16
En löytänyt haulla vastaavaa ketjua/äänestystä, joten päätinpä sellaisen sitten tehdä. Mikäli vastaava ketju jo löytyy, niin pahoittelut. Viime aikoina minua on alkanut tämä asepalvelus juttu kiinnostamaan. Siis kysynkin nyt palstan miespuolisilta käyttäjiltä, että oletko suorittanut asepalveluksen?

Minä en ole asepalvelusta suorittanut. Minut on luokiteltu C-miehiksi fyysisistä syistä. Ns. hullun papereita en siis ole saanut. Mites teillä muilla?

Lunatico
08.07.2012, 21:20
Jos äänetyksen meinasit tehdä, niin enää puuttuu se äänestys.

Itse aiheeseen, niin itse olen myös C-paperin omaava. Mielenterveydellisistä syistä napsahti vapautus, mutta en ole omasta mielestä ns. hullu :)

Edit. No niin, nyt on se äänestyskin, hyvä hyvä :)

alwahla
08.07.2012, 21:28
No niin, kuka äänesti vaihtoehtoa "olen istunut vankilassa"?

C-paperit iskettiin aikanaan kouraan lääketieteellisistä syistä.

Vanha Len
08.07.2012, 21:31
Tietenkin olen suorittanut asevelvollisuuden. Tosin jokaisen oma asia eli turha täällä alkaa asiasta kinaamaan.

Hirvonen
08.07.2012, 21:33
edit. Modeille toivomus, että poistavat vaihtoehdon "en" sillä se on aika turha tässä nyt. Kävi pieni kämmi.

Pitää ottaa huomioon, että täällä pyörii ihmisiä, jotka eivät ole vielä palvelusikäisiä joten ainoa vaihtoehto heille on "en".

Itse äänesti kyllää.

Pavlovin Koira
08.07.2012, 21:35
Aika kova on tällä hetkellä tuo vapautettujen osuus. Vai vastaako yleistä lukua?

Joo, olen käynyt. Vuonna -95 ja kovasti ihmetellyt kun eivät ole kertaakaan sen jälkeen enää sinne minua kaivanneet.

alwahla
08.07.2012, 21:38
Aika kova on tällä hetkellä tuo vapautettujen osuus. Vai vastaako yleistä lukua?

Taitaa vaan olla niin, että jostain syystä juuri nämä vapautetut ovat tällä hetkellä netin ääressä. Parin päivän päästä tilanne normalisoitunee.

Danko
08.07.2012, 21:41
Kyllä. Porin Prikaati 2/11 ja 9kk.

iibor
08.07.2012, 21:45
Itse näen sen velvollisuutena joten tottakai on suoritettu. 2/06 Riihimäellä 9kk spollena tuli pyörittyä. Hyvät muistot jäi ja loppujen lopuksi itse viihdyin hyvinkin siellä.

Kertauskutsua edelleen odottaen

Kari Runk
08.07.2012, 21:46
Kyllä, perjantaina pääsin reserviin. Puolen vuoden tykkimies Parolassa, eli kauaa ei tarvinnut lusia ja helpoilla hommilla päästiin.

ernestipotsi
08.07.2012, 21:49
Aika kova on tällä hetkellä tuo vapautettujen osuus. Vai vastaako yleistä lukua?


Ei vastaa. Muistaakseni hieman vajaat 70% suomalaisista on vapautettu asepalveluksesta. Tämä äänestys näytti prosenttiosuutta n.22% itse äänestettyäni.

Rosenrot
08.07.2012, 21:52
RanJV TiedAUK.

HJL
08.07.2012, 21:55
Lapinjärven tykistörykmentti 1kk ja eräs Vantaan kaupungin ylläpitämä ala-aste 12kk.

Worrell
08.07.2012, 21:58
Pitää ottaa huomioon, että täällä pyörii ihmisiä, jotka eivät ole vielä palvelusikäisiä joten ainoa vaihtoehto heille on "en".

Hyvä huomio! Editoinpa siis avausviestiäni. Ihan aiheellinen vaihtoehto, kun on kyseessä.

Aika kova on tällä hetkellä tuo vapautettujen osuus. Vai vastaako yleistä lukua?

Minäkin yllätyin tuosta. Olisi mukava lukea tarinoita, että miksi jotkut ovat vapautuksen saaneet, mikäli oikeasti näin on. Minä olen joskus täällä kertonutkin tästä minun fyysisestä sairaudesta, joka on ns. toispuolihalvaus. Rankkaa fyysistä suoritustahan tuo lähinnä haittaa, mutta eipä tavalliseen arkielämääni vaikuta juuri yhtään.

Eino_Mies
08.07.2012, 21:58
Kuinkahan monta naista on osallistunut tähän äänestykseen? Hehän voivat vastata vai kyllä tai ei. Vapautus asepalveluksesta tai vankila-vaihtoehto ovat heiltä poissuljetut. Sivariksi nainenkin voi tietääkseni "joutua" jos jättää palveluksen kesken, tästä en kyllä ole ihan varma.

Fedo
08.07.2012, 21:58
Siviilipalveluskeskusessa ehdin olla ensimmäisen illan, mutta lähdin yötämyöten bussilla kotiin. Sen jälkeen kävin keskustelemassa lääkärin luona itselleni vapautuksen.

Se Lapinlahden sivarikeskus on muuten todella paska paikka. Aivan syvältä.

SherwoodinHartsa
08.07.2012, 22:00
1977-78 Niinisalossa Tykistörykmentissä ja vänrikkinä pihalle. Nykyinen 6 kk palvelus on itseasiassa aivan nössöä puuhaa, sorry vaan nykynuoret.

Lakaisija
08.07.2012, 22:01
II/06 Säkylässä sotakoirana olin, eli 9 kk tuolla tuli oltua. Hyvät muistot.

Lunatico
08.07.2012, 22:03
Siviilipalveluskeskusessa ehdin olla ensimmäisen illan, mutta lähdin yötämyöten bussilla kotiin. Sen jälkeen kävin keskustelemassa lääkärin luona itselleni vapautuksen.

Se Lapinlahden sivarikeskus on muuten todella paska paikka. Aivan syvältä.

Näin on! Kaksi kertaa kävin siellä (molemmilla kerroilla 1 yö riitti) ja paikka on näin alustavasti sanottuna täysin perseestä. Yhden yön olin muuten intissäkin, joten 3pvää yhteensä palvelusta :D

IceBlacks
08.07.2012, 22:07
Kaksi vuotta sitten pääsin Ilmavoimien palveluksesta pois. Vaikka olinkin ihan löpihommissa (polttoainekuski) niin ei harmittanut yhtään että loppui. Kertaamaankaan eivät ole vielä kutsuneet ja toivottavasti säästävät niin paljon, ettei vähään aikaan tarvitse mennäkään. Rekkakortti taskuun ja hyvät kesätyötienestit.

TosiFani
08.07.2012, 22:09
Näin on! Kaksi kertaa kävin siellä (molemmilla kerroilla 1 yö riitti) ja paikka on näin alustavasti sanottuna täysin perseestä. Yhden yön olin muuten intissäkin, joten 3pvää yhteensä palvelusta :D

Mielestäni tuo paikka pitäisi jonkun tutkia, mikäli noin paha on. Onneksi varuskuntien kasarmit ovat aivan toista luokkaa.

Fedo
08.07.2012, 22:10
Näin on! Kaksi kertaa kävin siellä (molemmilla kerroilla 1 yö riitti) ja paikka on näin alustavasti sanottuna täysin perseestä. Yhden yön olin muuten intissäkin, joten 3pvää yhteensä palvelusta :D

En todellakaan ymmärrä miksi siviilipalveluskeskus ylipäätään sijaitsee jossain Lapinlahdella kaukana kaikesta. Kaikki tilat on joko vanhoja navettoja tai purkukunnossa olevia vankiloita muistuttavia asuintiloja. Muutenkaan siellä Lapinlahdella ei taida olla yhtään mitään. Ja paskaa ruokaa, mitä ehdin parissa ruokailussa käydä. No kokkeina sielä taisivatkin olla jotkin sivarit.

vlad
08.07.2012, 22:13
Kuinkahan monta naista on osallistunut tähän äänestykseen? Hehän voivat vastata vai kyllä tai ei. Vapautus asepalveluksesta tai vankila-vaihtoehto ovat heiltä poissuljetut. Sivariksi nainenkin voi tietääkseni "joutua" jos jättää palveluksen kesken, tästä en kyllä ole ihan varma.

"Vuosittain siviilipalveluksen valitsee noin 2500 asevelvollista, joista 4-5 on naisia. Tämä vastaa ikäluokan koosta riippuen noin 7 % koko miesikäluokasta." (lähde: wikipedia).

ja

"Myös vapaaehtoista asepalvelusta suorittava nainen voi hakea siviilipalvelukseen varusmiehen tavoin. Naisilla on kuitenkin erityisoikeus keskeyttää ase- tai siviilipalveluksensa ensimmäisen 45 päivän kuluessa ilman seuraamuksia. Tämän jälkeen ase- tai siviilipalvelusta suorittavat naiset rinnastetaan täysin asevelvollisiin miehiin." (lähde: wikipedia).

vlad.

Jeepeli
08.07.2012, 22:14
En todellakaan ymmärrä miksi siviilipalveluskeskus ylipäätään sijaitsee jossain Lapinlahdella kaukana kaikesta. Kaikki tilat on joko vanhoja navettoja tai purkukunnossa olevia vankiloita muistuttavia asuintiloja. Muutenkaan siellä Lapinlahdella ei taida olla yhtään mitään. Ja paskaa ruokaa, mitä ehdin parissa ruokailussa käydä. No kokkeina sielä taisivatkin olla jotkin sivarit.

Ehkä se paskuus johtuu siitä, että olette olleet väärässä paikassa? Taitaapi se sivaripaikka olla nääs Lapinjärvellä.

Intti käyty, 330 aamua aikanaan ja päälle puoli vuotta ylikessuna tupakoimassa.

Boldaus oma.

Lunatico
08.07.2012, 22:17
En todellakaan ymmärrä miksi siviilipalveluskeskus ylipäätään sijaitsee jossain Lapinlahdella kaukana kaikesta. Kaikki tilat on joko vanhoja navettoja tai purkukunnossa olevia vankiloita muistuttavia asuintiloja. Muutenkaan siellä Lapinlahdella ei taida olla yhtään mitään. Ja paskaa ruokaa, mitä ehdin parissa ruokailussa käydä. No kokkeina sielä taisivatkin olla jotkin sivarit.

Tarkoittanet Lapinjärveä. Kuitenkin, sinne on aika hankala mennä julkisilla. Itse piti mennä junalla, bussilla ja lopuksi kävellen, että sinne helvetin alimpaan kerrokseen pääsi. Koko kylä kaikkine paskoineen vaikutti niin vittumaiselta, että ei siellä pystynyt olemaan kukaan täysijärkinen. No itsehän en olekaan täysijärkinen, mutta pointti lieneen selvä. On siellä vissiin joku baari jossa kaikki sivarit käy iltalomilla/viikonloppuisin dokaamassa kaikki tulonsa.

Pavlovin Koira
08.07.2012, 22:17
Ei vastaa. Muistaakseni hieman vajaat 70% suomalaisista on vapautettu asepalveluksesta. Tämä äänestys näytti prosenttiosuutta n.22% itse äänestettyäni.

Aivan...hyvä huomautus. Jostain syystä sitä välillä olettaa kaikkien täällä kirjoittavien olevan miehiä, vaikka tiedänkin useita naispuolisia jatkislaisia.

JonKorn
08.07.2012, 22:22
Lakkautettava Pohjois-Karjalan Prikaati 1/00. 6 kuukaudella mentiin ja ihan hyvä niin, nilkka murtui nimittäin vajaa 2 kk ennen palveluksen loppua

kamik
08.07.2012, 22:30
Vuonna -95 ja kovasti ihmetellyt kun eivät ole kertaakaan sen jälkeen enää sinne minua kaivanneet.

Taisivat todeta toivottomaksi tapaukseksi? Vitsivitsi joo. Suoritin asepalveluksen vuonna 1993-94 ja kerran ovat huolineet kertaamaan. Enää tuskin tarvii mennä, sillä vuosirenkaita on sen verran paljon.

TosiFani
08.07.2012, 22:36
5.5.1987 kotiuduin Turun linnasta, jossa lääninkomentaja R.W. Stewen ylensi kaikki Lounais-Suomen sotilasläänin kotiutuvat vänrikit. Niinisalossa suoritin palveluksen. Kertauspäiviä on kapteenin verran, mutta kun en ole ollut aktiivinen SA-sijoituksen suhteen, ylennys on jäänyt tulematta.

Meikku
08.07.2012, 22:40
I/01 Sodankylässä, SiradAUK tai jotain sinnepäin se oli. Ihan mielenkiintoinen vuosi. Ylikessuksi en jäänyt, koska ois pitänyt samoin tein aloittaa hommissa. Kiitos ei.

SteelGate
08.07.2012, 22:49
Saapumiserä II/02 LapItR ja 1. KvItPtri. Vuosi vierähti ja kerran on käyty jo kertaamassa.

Moto
08.07.2012, 22:50
Jep. 97 keväällä vapauduin.

Kaksi kertauskutsua on tullut, vapaaehtoinen ja "pakollinen", mutta kummassakaan en käynyt. Tokkopa enää kaipaavatkaan.

LannyMc
08.07.2012, 22:54
180 vrk tuli palveltua. Paikkana Kainuun Rajajääkärikomppania ja saapumiserä II/03.

HeGe41
08.07.2012, 23:00
Mun varusmiespalvelus kesti 47 päivää. Lähettivät kotiin, koska yhdellä leirillä onnistuin paskomaan kuulon oikeesta korvasta. Olis mun pitäny sit myöhemmin mennä B-miehenä takas, mut vanhemmiten alko sit toi selkäki vielä vihoitella, niin se palvelus olikin sitten siinä.

Silkkeri
08.07.2012, 23:02
Hämmentävää kritiikkiä Lapinjärvestä. Sehän oli jumalauta paratiisi. Lämmintä (ja yleensä ihan hyvää) ruokaa 4 kertaa päivässä, löysät ja simppelit päiväohjelmat, melkein joka ilta vapaana, jne. Vapaa-ajalla voi pelata futista tai biljardia, surffailla netissä, kalastella, soudella tai ryypätä ihan miten tykkäsi. Pari kertaa oli niin paha darra, että missasin koko aamupäivän luennot ja kukaan ei tainnut edes huomata. Loppuun vielä futismatsi paikallista mamujengiä vastaan niin eihän siitä voinut olla tykkäämättä. Kyllähän tuo toki kesän vaatii tuo paikka, vähän ankeat vapaa-ajan kuviot muuten. Kesällä aivan huikea mesta, menisin milloin vaan takaisin jos olisi mahdollista. Ryyppäämistähän tuo aika pitkälti oli ja uusiin ihmisiin tutustumista. Monet upeat muistot jäi.

Inttiä jotain 130vrk (1/08 Vekaranjärvi 2VK + viestiAUK 1VK) ja sivaria loput, vastasin siviilipalvelus.

Zerotta
09.07.2012, 00:31
Hämeen Ratsujääkäripataljoona, II/10. Moottorialiupseeri ja 362.

powerplaymaker
09.07.2012, 00:34
362. Palvelin ensin Isosaaren linnakkeella, josta siirryin aliupseerikouluun Upinniemeen ja sieltä Miinalautta Porkkalan taisteluväline/miina/kansialan aliupseeriksi.

Hyvii hommii

Eino_Mies
09.07.2012, 00:40
I/90, KymItR (PvVmSK), 285 vrk, tykkimies/sotilassoittaja.

Benn
09.07.2012, 02:13
Kyllä vaan. II/06 362vrk Vekaranjärvi 2. Psjk Cv-linja

pettter
09.07.2012, 02:41
Joo. Hyrylässä -00-01. Ja kertaamassakin olen käynyt kaksi kertaa, joista toinen oli vapaaehtoinen.

Uleåborgir
09.07.2012, 03:05
Vaikka olin masentunut armeijan alkamisen aikoihin, menin sinne kuitenkin epäröimättä ja palvelin a-miehenä puoli vuotta. Viimeisen viikon taistelin peräti korpraalin arvoisena ja viimeiset kolme vuorokautta sotilaskotiläänin stipendiaattina.

Se oli henkisesti aikuiselämäni helpoin puoli vuotta.

Hockey 24/7
09.07.2012, 03:18
Käytynnä on. Vuosi tuli Vekaranjärvellä pyörittyä, kotiutus ja vuosituhannen vaihtuminen näppärästi samalla, jotta että ei liikkaa tulisi juhlittua.

Vellihousu
09.07.2012, 06:08
En todellakaan ymmärrä miksi siviilipalveluskeskus ylipäätään sijaitsee jossain Lapinlahdella kaukana kaikesta.

Ennen Lapinjärveä sama paikka sijaitsi Vaasassa joka on aika vitun kaukana ainakin Helsingistä kun taas Lapinjärvelle on stadista joku tunnin matka. Pääkaupunkiseudun läheisyyden lisäksi sivarikeskuksen on asetusten mukaan sijaittava kaksikielisellä paikkakunnalla ja veikkaanpa Lapinjärven pienuuden vaikuttaneen myöskin valintaan. Vaasassa oli käsittääkseni aikoinaan kahinaa paikallisten ja sivareiden kesken. Muuten samaa mieltä kuin nimimerkki Silkkeri, ainakin kesällä Lapinjärvi on todella mukava paikka ja siellähän ei tarvitse kuin kuukausi kärvistellä joten sikäli ihmettelen valitustasi.

Niin, minä olen siis sivari, joka ihmettelee miksi tästä topikista on tehty äänestys. Eikö kysely tms. olisi oikeampi. No, sama tuo oikeastaan.

puuha-pete
09.07.2012, 08:13
Tuli käytyä I/06 Porissa ja piipahdettua Hämeenlinnassa rukki. Tiedusteluhommia joten ihan hauskoja juttuja tuli nähtyä. Parhaiten jäi mieleen Rantakasinon litran tuopit.

Sinner
09.07.2012, 08:23
Olen toki. Tour oli Upinniemi, Mäkiluoto, Parola, Isosaari. II/91

kyykäärme
09.07.2012, 08:36
Laitetaan nyt sitten oma tour myös tänne.

Oli muistaakseni II/90. Kierros oli Kuuskajaskari - Upinniemi - Örö - Kuuskajaskari - Örö. Rannikkotykistön viestipuolelta kotiuduin alikersanttina, 11 kk oli tuolloin.

Kertaamaan ei ole tarvinnut lähteä, joten sanlojen, kenttäpuhelimien ja -radioiden evoluutio on jäänyt näkemättä.

jäämies-70
09.07.2012, 09:25
Käyty on, Niinisalossa saapumiserä I/90. 330 ja TJAU:na pois. Niistäkin 103 yötä metsässä..
Eivätkä ole kaivanneet kertaamaan ikinä, olisko 90-luvun lama-ajalla jotain vaikutusta siihen?

VilleSeina
09.07.2012, 09:49
Puolivuotta Vekaralla 2. viestikomppaniassa. Tämä siis olisiko ollu vuonna 2005. Kertauskutsuja ei ole tullut, enkä myönnä kaivanneenikaan..

tsajari
09.07.2012, 10:13
I/10 Vekaranjärvellä 3kt 6kk tykkimies - tiedustelutulenjohto, varmaan koko prikaatin ainoana 0 kuntsaria ansainneena. Rovajärvelläkin oltiin mutta ei sieltä mitään saatu. Cooperin testin kuntsaristakin jäi vajaa 100m auki. Silloin harmitti, nyt naurattaa. Palvelusaika auttoi surutyössä kun läheinen menehtyi, oli jotain muutakin mietittävää.

finnjewel
09.07.2012, 10:22
Vekarallapa myös, kirjurina. Järjestin itseni aina jos mahdollista ammusvaraston vartijaksi. Sai olla vuorokauden neljään pekkaan "yksityismökissä".

Frankie
09.07.2012, 10:45
I/08, Upinniemi, ja merenkulku- alikersanttina kotiuduin.

thv294
09.07.2012, 13:30
Kyllä; 362, HelItR II/01, AuK II Hämeen rykmentissä, talau. Kersanttina mennään nykyään.

Buddha
09.07.2012, 14:54
Sivariksi nainenkin voi tietääkseni "joutua" jos jättää palveluksen kesken, tästä en kyllä ole ihan varma.

Nartuilla on myös mahdollisuus päästä lusimaan. Valan jälkeen kieltäytyy jatkamasta ja ei suostu sivariinkaan -> loppuajaksi vankilaan samallalailla, kuin ukotkin.

Oma urani eteni Upinniemestä Suokkiin ja tais olla I/94. Olis pitänyt mennä ihan skininä hoitamaan se leikki pois alta, mutta muuten pala kakkua.

Kertaamaan en ole päässyt ja syytkin ymmärrän.

Dev
09.07.2012, 14:57
Viime vuonnahan tuo tuli hoidettua alta pois. II/11 Vekaranjärvi ja Panssarijääkäri.

Axbor Nocturne
09.07.2012, 15:03
Homma ollut päiviltä jo tovin jos toisenkin, I/00 Hyrylä (9kk) ja spollena tuli puuhasteltua. Kertauskutsu tuli heti puol vuotta intistä pääsyn jälkeen, mutta enpä mennyt ja sen jälkeen ei ole kutsu käynyt.

-Niks-
09.07.2012, 15:04
Onneksi vapautettu.

Kynäilijä
09.07.2012, 15:25
Vekarallapa myös, kirjurina. Järjestin itseni aina jos mahdollista ammusvaraston vartijaksi. Sai olla vuorokauden neljään pekkaan "yksityismökissä".

Ammusvarasto oli kyllä hieno nakki. Omat eväät ABC:ltä ja valtion eväät lisäksi niin kyllä kelpasi kiertää aluetta aitoja pitkin muutaman kerran päivässä.

benicio
09.07.2012, 15:31
Kyllä, "rauhanajan vaativimmissa miehistötehtävissä" (hohoo) eli vetämässä Lion-patukoita välistä Sätkylässä II/03.

Benn
09.07.2012, 15:58
Ammusvarasto oli kyllä hieno nakki. Omat eväät ABC:ltä ja valtion eväät lisäksi niin kyllä kelpasi kiertää aluetta aitoja pitkin muutaman kerran päivässä.

Apsilta tosiaan omat sipsit ja limpat kantoon ja pleikkaria pelaamaan. Ei huono nakki tosiaan, vuoden aikana olin kaksi kertaa tolla reissulla.

Jääkoneenkuljettaja
09.07.2012, 16:15
Aikanaan tuli tuokin käytyä, ehkä hieman liian myöhään (20v) kuitenkin. Ensin puoli vuotta Oulussa (P-SVP) josta sitten muutimme typerän uudistuksen vuoksi kaupungin kasarmilta Hoikankankaalle jonnekin faking Kajaaniin. II/98 oli saapumiserä ja palvelusaika 362+6. Alikessuna lähdin puljusta ja sellaisena pysynkin.

Jeepeli
09.07.2012, 16:19
Aikanaan tuli tuokin käytyä, ehkä hieman liian myöhään (20v) kuitenkin. Ensin puoli vuotta Oulussa (P-SVP) josta sitten muutimme typerän uudistuksen vuoksi kaupungin kasarmilta Hoikankankaalle jonnekin faking Kajaaniin. II/98 oli saapumiserä ja palvelusaika 362+6. Alikessuna lähdin puljusta ja sellaisena pysynkin.

Katos perhanaa, saman muuton minäkin völjysin läpi, tosin I/98:na ja Hiukkavaarasta mutta kuitenkin. Muutto oli muuten kätevä niiden taistelijoiden osalta, jotka olivat jotain onnistuneet hukkaamaan. Häväriin vain raapusteli, jotta muuton aikana katosi. Minulla ei tietenkään mitään hukassa ollutkaan, korkeintaan ajoittain motivaatio.

Midnight Rambler
09.07.2012, 16:21
En. Olisin mennyt sivariin, mutta taitavana jätkänä kikkailin tutun lääkärin avustuksella itseni kerralla eroon koko paskasta.

Beast
09.07.2012, 16:51
Kyllä. 6 kuukautta keuruun Pioneerirykmentissä.

Kaheksas pakki
09.07.2012, 17:08
Kyllä, PorPr PstK.

Jääkoneenkuljettaja
09.07.2012, 17:21
Katos perhanaa, saman muuton minäkin völjysin läpi, tosin I/98:na ja Hiukkavaarasta mutta kuitenkin.
Jaa PohPR... nurmipora vaiko miinateline? Niitähän siellä enää taisi olla jäljellä I/98 -saapumiserän aikaan? Oma ikäluokka kun kävi enimmäkseen noina 90-luvun lopun vuosina aikansa "miesten koulua" niin tulihan Hiukkavaara tutuksi, toki myös omankin palveluksen aikana.

Perkeleet veivät sotkunkin sitten lopulta pois Hiukkavaarasta jokunen vuosi sitten.

Rinksu
09.07.2012, 17:24
Kyllä. 330 aamua panssariviestikomppaniassa Parolannummella. Ja lähinnä BTR-50 miehistönkuljetusvaunuja ajaessa ja huoltaessa aika kului.

Pordinard
09.07.2012, 17:30
II/10 Vekaranjärvellä 270 vuorokautta lääkintämiehenä. Hirveitä aikoja.

Jeepeli
09.07.2012, 17:33
Jaa PohPR... nurmipora vaiko miinateline? Niitähän siellä enää taisi olla jäljellä I/98 -saapumiserän aikaan? Oma ikäluokka kun kävi enimmäkseen noina 90-luvun lopun vuosina aikansa "miesten koulua" niin tulihan Hiukkavaara tutuksi, toki myös omankin palveluksen aikana.

Perkeleet veivät sotkunkin sitten lopulta pois Hiukkavaarasta jokunen vuosi sitten.

Miinojen kanssa tuli könyttyä riittämiin. Esikunta sinne taisi silloin vielä jäädä sotkuineen mutta sellainen kuva myöhemmistä vaiheista on, että kaikk on mänt. Olisihan siellä ollut uudenkarhea apinaratakin, minun aikana järjestivät jotkut kisatkin kapiaisille. Ihan maajoukkueet siellä nakkelivat naatteja, juoksivat ja rimpuilivat ainakin. Toimitsijanakki napsui tietenkin meille varusmiehille. Mukava nakki tosin, jokaiselle oma este apinaradalla valvottavaksi. Ilma oli hyvä ja poltella sai omia tupakoita, omaan rauhalliseen tahtiin.

Uleåborgir
09.07.2012, 17:47
Hiukkavaaran suunnalla on sotilaallisuus nykyään sitä, että siellä on Valkiaisjärven ympärillä aitojen ympäröimiä kesämökkejä ja muita huviloita, joita vartioi Puolustusvoimat ainakin kylttien mukaan.

SamSal
09.07.2012, 20:29
Kyll. Porin prikaati saapumiserä 2/95. Oli mainettaan parempi paikka. Ruoka oli hyvää. Hieno sotku ja urheilumahdollisuudet täydelliset ja kun nuoria miehiä oli muitakin siellä niin jokailta löytyi porukkaa Säbään, korikseen, futikseen, sulkkikseen tai vaikka huutopussiin mikä olikin loppuajan suosikkilaji.

Hieno paikka ja hienoa-aikaa oli.

-FNM-
09.07.2012, 20:30
En ole suorittanut enkä suorita. Eivät huolineet, olen epäkelpo.

RäpyläRepe
09.07.2012, 20:37
Ikävä kyllä. Paska paikka.

Chambza
09.07.2012, 20:45
Kutsunnoissa lääkäri kysyi haluanko A:n vai B:n, sanoin että anna sitten A, tehdään nyt perkele kunnolla, jos kerran mentävä on. Ei olisi napannut mennä, I/04 katkaisi tympeästi jo alkaneet opinnot. KaiPr ja PSVP, ehdin jo hakea sissiradistin koulutukseen, mutta 12. inttipäivänä terveystarkastuksessa lääkäri heittikin C:n papereilla ulos ihan pyytämäti - niin railakas ihottuma oli noussut päälle intin vermeistä, varmaan palonsuoja-aineista tms. Se taitaa olla edelleen elämäni onnellisin päivä, kun ei tarvinnutkaan opetella tappamaan toista ihmistä. Tuskinpa olisin sotatilanteessakaan suostunut murhia tekemään, mutta parempi näin.

Red Machine
09.07.2012, 20:46
-98 homma tuli hoidettua. 3kk Parolassa ja loput kuusi Mechelininkadulla. Taidettiin olla vika erä siinä homepesässä. Spollen hommia, ihan letkeetä.

The_Trooper
09.07.2012, 20:46
Suoritettu I/08. 9kk rykäisy ja kertaamassa olen ollut kaksi kertaa. Yksi viikonloppu ja yksi viikko. (Ei ollut muuten meidän kertaus mitään makkaran grillailua)

Stevie
09.07.2012, 20:47
Taisi olla juuri oma saapumiserä eli II/98 kun nuo palvelusajat muuttuivat.
Puoli vuotta panssarijääkärinä Parolannummella riitti meikäläiselle ja seuraavan vuoden ensimmäisenä päivänä passi kourassa kotio.

sekolust
09.07.2012, 20:49
Onhan tuo suoritettu, yhdeksän kuukautta siihen meni puolivuosikymmentä takaperin. Tosin jos nyt joutuisin/saisin tehdä valinnan uudestaan, ainakin miettisin tosissani myös sivaria.

Mentos
09.07.2012, 21:04
Tottahan toki. II/11 Niinisalo ja 362. Reservi maistuu..

BitterX
09.07.2012, 22:22
Panssariprikaatissa sotilaspoliisina vuosi tämän vuosituhannen alussa. Alikersanttina kotiuduin, eikä kaksi kertaussessiota ole tilannetta muuksi muuttanut.

Roku
09.07.2012, 23:31
Kyllä olen, Säkylässä ajalla 13.10.1987-8.6.1988.

Toden sanoakseni, on siitä jumalauta kulunut jo paljon aikaa.

Jeeveli
10.07.2012, 00:39
1/11 Hämeen Rykmentissä Lahes. 362 ja särmä sotilaskuljettaja. ;)

Heimopäällikkö
10.07.2012, 00:45
Vuosi tuli taisteltua isäm maan puolesta erä oli Rissala II/07 ja laivuekuljettaja.

Muuta ei jäänyt käteen kuin helvetin hyvät muistot siltä reissulta ja korpin jämät.

Sisäliitin
10.07.2012, 18:23
Juu Säkylässä 1/07 ja 12kk panssariajoneuvojen parissa. Korpin nakkiaurat tuli kaulaan. Menisin koska vain takaisin. Elämän paras vuosi kokonaisuutena.

ukkometso
10.07.2012, 18:33
Olen. Erinomainen koulutus sissi- ja tiedustelupuolelta, nykyisin res. majuri.

KiVi
11.07.2012, 09:58
PST ei pidä mitään juuri minään.

sampio
11.07.2012, 11:11
11 kk Mikkelissä aseettomana saapumiserässä 1/99. Korporaalina kotiin. Menisin inttiin uudelleen ja todennäköisesti aseettomana, mutta pyrkisin johonkin fiksumpaan tehtävään kuin mitä mulle lykättiin. Tosin helppoahan tuo esikunnassa pokkurointi oli.

Stonewall
11.07.2012, 12:37
Kutsunnoissa kirjoitin lappuun ykkösvaihtoehdoksi Panssariprikaatin, koska halusin ajamaan tankilla. Kakkoseksi laitoin Lapin lennoston ja kolmoseksi Lapin ilmatorjuntarykmentin, jotta saisi olla kotipaikkakunnalla. Laittoivat tietenkin Sodankylään JPr:n. Hauskaa oli. Reservin upseeriksi kouluttivat. Olisi kivaa kertailla vähän tiheämpään, vaan ei taida olla valtiolla halua/rahaa tarjota ilmaista hupia. Kohta varmaan keksivät periä kertaamisestakin maksun.

JZZ
11.07.2012, 12:56
II/99 Upinniemessä alokasaika + AUK ja loput sitten Pansiossa Miinalaivalla. Kotiin kessuna, nykyisin olen vääpeli. Reservissä mut siirrettiin siviilitehtävistä johtuen lennoston lentokenttäkomppanian viestiporukkaan, joka kertailee ihan hemmetin usein, kun kalustoa päivitetään jatkuvasti. Viime vuonna tuli pariin kertaan kieltäydyttyä vapaaehtoisista kertauksista kun laittoivat niitä pelkästään viikonlopuksi, ja sen jälkeen ei sitten tullut pakollisiinkaan enää kutsua. Ehkä mun kertausurani loppui sitten siihen.

Sistis
11.07.2012, 14:35
II/99 olen minäkin, viestipuolen kersanttina kotiuduin. Ja samaa sotilasarvoa kannan edelleen.

El Lude
11.07.2012, 16:19
Olen ainakin omasta mielestäni. III/1990 palvelus kutsui. 11 kuukautta tuli palveltua sissikomppaniassa. Pois jouduin/pääsin herra alikersanttina. Vittu, tuostahan on jo yli 20 vuotta aikaa! Perkele!

Olkku
11.07.2012, 16:46
Suoritettu, eikä kyllä tullut muu vaihtoehto mieleenkään.

I/82 2Er.AutoK Turku. RAuk ja MAuk PorPr Säkylä. SatLsto HävLLV 21 Pori, kuuljetusjoukkueen johtaja. Reserviin 4.1 -83, eikä perään ole huudeltu. Tosin ilmoittivat jo silloin, ettei ilmavoimat järjästä kertauksia kuljetuspuolelle.

12961
12.07.2012, 19:25
Se oli henkisesti aikuiselämäni helpoin puoli vuotta.

Tähän yhdyn aika lailla täysin. Intti (olin 6kk mies, ja luottokirjuri) oli stressittömintä ja muutenkin henkisesti helpointa aikaa koskaan lukion jälkeen.

Esimiehinä toimivien kantakapiaisten kanssa homma toimi mallikkaasti, loppujen lopuksi sain tunnustukseksi korpin kulma-aurankin. Yksikön vääpelillä oli helppoa, kunhan oppi luottamaan siihen, että asiat hoidetaan asiallisesti myös ilman turhaa vauhkoamista. Vastaava tapa on tullut yrittäjän ominaisuudessa tavaksi siviilissäkin.

Luulajanpuisto
12.07.2012, 20:01
Suoritettu, saapumiserä II/93, palveluspaikkana Pohjan Prikaati. Lama-aikaa kun elettiin, niin sitkeä tornihuhu oli kovasti sitä mieltä, että palvelusaikaa lyhennetään kesken kaiken siitä silloisesta 8 kuukaudesta. Eipä toteutunut se skenaario. Toisaalta, eipä ole kertaamaankaan kyselty.

Orlando
12.07.2012, 20:36
Tykistöprikaati, Niinisalo. Toinen saapumiserä 2005.

6kk tuolla tuli vietettyä ja mukavaahan siellä oli, kun ei turhia stressannut. Leireillä oltiin paljon. Tykillä ampumiset, kipinävuorot ja muutaman tunnin yöunet tuli tutuiksi, niin Pohjankankaalla, kuin Rovajärvelläkin.

Harmi, kun ei kertauskutsua ole tullut.

regularflex
12.07.2012, 23:36
Hämmentävää kritiikkiä Lapinjärvestä. Sehän oli jumalauta paratiisi. Lämmintä (ja yleensä ihan hyvää) ruokaa 4 kertaa päivässä, löysät ja simppelit päiväohjelmat, melkein joka ilta vapaana, jne. Vapaa-ajalla voi pelata futista tai biljardia, surffailla netissä, kalastella, soudella tai ryypätä ihan miten tykkäsi.

Tähän vahva sama. Olihan tuo ihan erilaista kuin mitä tuosta koulutusjaksosta aluksi kuvittelin. Yleisesti ottaen todella fiksua porukkaa paikalla, joskin joukossa myös uskomattomia perseilijöitä jotka pilaavat sivarien mainetta. Ruokaa tosiaan neljä kertaa päivässä ja se oli vielä useimmiten hyvää, nettiin pääsi kun huvitti, punttisalia sai käyttää ja futista tuli pelattua ahkeraan. Siihen päälle vielä luennot, jotka olivat suurilta osin mielenkiintoisia ja kaupan päälle vielä järjestyksenvalvojan paperit taskuun. Porukan keski-ikä varmaan likemmäs 25 ja monella oli jo AMK/yliopisto-paperit taskussa. Meikäläinen on vielä melko nuori ja opinnot vasta edessä, joten oli mukava keskustella itseäni sivistyneempien kanssa.

Palveluksen loput 11 kuukautta on muutamaa viikkoa vaille paketissa ja olen työpaikallani viihtynyt ja ilmeisesti sielläkin on tykätty. Asenteeksi otin sen, että yritän opetella kaikkea mahdollista ja jos joku on kaivannut apua olen auttanut ja yrittänyt olla mahdollisimman oma-aloitteinen. Ja koen tehneeni paljon ja myös tutustunut työelämään oikeasti. Ja uskokaa tai älkää, sivariksi vaihtaminen intin alussa vaati enemmän miestä kuin intin suorittaminen ikinä olisi minulta vaatinut. Mutta erittäin tyytyväinen olen valintaani ja siihen, että uskalsin kunnioittaa arvojani ja maailmankatsomustani ja valita sivarin. Sillä jos minä en niitä kunnioittaisi tarpeeksi, kuinka voisin muilta samaa vaatia. Vuodella lykätyt opinnotkin alkavat vielä syksyllä, joten pidän tätä todella onnistuneena vuotena. Tiedostan, vaikkakaan en täysin ymmärrä, mahdollisesti joskus joutuvani kärsimään sivari-tittelistä kenties työelämässä. Toisaalta enpä haluaisikaan töihin paikkaan, joka ei valitse parhaita mahdollisia työntekijöitä vaan harjoittaa jonkin sortin syrjintää. Armeijan käyneitä kohtaan minulla on myös kunnioitusta, sillä he ovat valmiita puolustamaan asein omaa maataan.

Eli vastaan siviilipalvelus, vaikka se vielä pari viikkoa on kesken.

Kummeli
12.07.2012, 23:40
Asepalvelus on suoritettu. 362 aamua tuli lusittua saapumiserässä 2/11.

-FNM-
12.07.2012, 23:47
Vaikka minut silloin joskus vapautettiin palveluksesta, niin tänä päivänä näin töissä käyvänä voisi inttiin lähteä lomailemaan. Lomasta tuo ainakin menee, jos Jatkoajan viestejä uskoo.

Olisihan tämä elämä helppoa, jos joka aamu joku herättäisi, saisi neljä säännöllistä ateriaa päivässä, katsella tyttöjä inttikamoissa ja vielä ajaa partansa joka aamu.

Kyllä Suomen Puolustuvoimat on hieno paikka.

Vellihousu
13.07.2012, 00:08
Tiedostan, vaikkakaan en täysin ymmärrä, mahdollisesti joskus joutuvani kärsimään sivari-tittelistä kenties työelämässä.

Omasta sivaristani on kohta 15 vuotta ja täytyy sanoa etten ole kertaakaan törmännyt työelämässä tilanteeseen jossa asiasta olisi edes kysytty. Toki tämä riippuu paljon alastakin, ja ennen muuta, uskoakseni, paikkakunnasta. Jossakin pohjalaisessa pikkukylässä tms. sivarin status voi varmasti olla ongelmallinen, mutta tuskin muuten.

Ylipäätään saman suuntaiset, joskin jo hieman vanhemmat kokemukset sekä koulutuksesta että palvelusajasta. Väittäisin että monelle nuorelle, suoraan lukiosta tulleelle sivari olisi kasvattavampi ja miehistävämpi kokemus kuin asepalvelus.

Edit. Mainittakoon nyt vielä kun muutkin noita palveluspaikkojaan kertovat oma palveluspaikka eli suoritin sivarin Satakunnan sairaanhoitopiirissä, kolme neljäsosaa Satakunnan keskussairaalassa Porissa ja yksi neljäsosa Satalinnan sairaalassa Harjavallassa.

TosiFani
13.07.2012, 00:11
... Tiedostan, vaikkakaan en täysin ymmärrä, mahdollisesti joskus joutuvani kärsimään sivari-tittelistä kenties työelämässä...

Minä arvostan sivareita. He kantavat vastuunsa, toisin kuin nämä "tee kaikki huonosti, valehtele haastatteluissa ja väistele vastuuta" -sotilaat.

Oranssi69
13.07.2012, 00:13
KaiPr Kajaani 2/1989, RUK 192

Sambody
13.07.2012, 00:21
Ilmasotakoulussa 1/11 Spollena 9kk. Niitä aikoja tullut jo nyt muisteltua kerta jos toinenkin jopa tällä palstalla. Pahoittelut siitä.

Mr.Fox
13.07.2012, 02:18
1-98 PsvK, Dragsvik, NylBr 330vrk - (nyrkki-?) Kyllikki vapautti 08.12.

Kertauskutsua ei ole tullut ja tuskin enää tuleekaan. Puolustusvoimien virallisissa papereissa kun olen ollut ulkosuomalainen jo vuodesta 2007.

Olen ennenkin tätä ihmetellyt, mutta yllättävän vähän täällä Jatkoajassa näyttää olevan meitä Dragsvikin käyneitä.

xAnZax
13.07.2012, 08:56
PorPr Säkylä II/07. 362 aamun jälkeen kotiintuomisina korpin natsat ja BECE-kortti, kumpaakaan en ole toistaiseksi tarvinnut.

Kertaamassa ei ole tarvinnut käydä, tukinpa tarvitsee tulevaisuudessakaan.

Whist
13.07.2012, 09:16
KarPr I/01. 6kk sotilaskuljettajana ja 3kk kirjurina esikuntakomppaniassa, korpraalina reserviin.

Vuonna 2004 kaksi kertausharjoitusta Spol-komppanian kuljettajana, yhteensä 11 vrk. Viime kesänä sijoitus muutettiin maakuntakomppanian leipiin viestimieheksi (!) ja nyt kertausharjoituskutsuja satelee tasaisin väliajoin. Erikoista sinänsä koska en ole vapaaehtoisena maakuntajoukkoihin hakenut, isommat herrat olivat näin osaltani päättäneet. Yhden pakollisen 5 päivän metsäleirin kävin keväällä sotimassa. Tällä hetkellä kokona odottaa kaksi vapaaehtoista kertausharjoituskutsua, en tiedä vielä olenko menossa.

#37
13.07.2012, 11:59
Tiedostan, vaikkakaan en täysin ymmärrä, mahdollisesti joskus joutuvani kärsimään sivari-tittelistä kenties työelämässä. Toisaalta enpä haluaisikaan töihin paikkaan, joka ei valitse parhaita mahdollisia työntekijöitä vaan harjoittaa jonkin sortin syrjintää.
Ja välillä käy jopa niin hyvin, että esimerkiksi minä pääsin heti sivarin jälkeen nykyiseen työpaikkaani käytännössä juuri sivarivuoden ansiosta. Vuosi työkokemusta ja vieläpä alaa liippaavista hommista hyvien suositusten kera oli ehdoton valttikortti. En jaksa uskoa, että omalla suppealla työkokemuksellani olisin opiskelujen alkuvaiheessa intissä hikoilleena tähän työhön päässyt.

Muutenkin sivarivuosi oli hyvää totuttautumista oikeaan työelämään, ja kyllä tuo "palkatta" työn tekeminen opetti nöyryyttä ja kasvatti henkisesti. Tuntui ihan hyvältä irrottautua vuodeksi pitkästä opiskeluputkesta ja asettua aloilleen elämään rutiininomaista elämää.

Minäkään en ymmärrä valitusta Lapinjärvestä. Muut ovatkin hyviä puolia jo kertoneet, ja itse viihdyin kyllä tuolla talvellakin. Ei mitään huonoja muistoja, Helsingistä oli järkätty hyvät kuljetuksetkin. Kauempana asuvalle toki olisi vittumaisempi matkustaa.

Viivelähtö
13.07.2012, 12:14
II/03 Parolassa ilmatorjunnassa ja kersanttina kotiin.

L. Paraske
13.07.2012, 14:53
Aikanaan tuli tuokin käytyä, ehkä hieman liian myöhään (20v) kuitenkin. Ensin puoli vuotta Oulussa (P-SVP) josta sitten muutimme typerän uudistuksen vuoksi kaupungin kasarmilta Hoikankankaalle jonnekin faking Kajaaniin. II/98 oli saapumiserä ja palvelusaika 362+6. Alikessuna lähdin puljusta ja sellaisena pysynkin.

Täysin sama reitti täällä, tosin itse ihan ajallaan kotiuduin eli 2.7.1999 jäi Hoikankangas taakse.

Designer
14.07.2012, 09:11
Joo, olen käynyt. Vuonna -95 ja kovasti ihmetellyt kun eivät ole kertaakaan sen jälkeen enää sinne minua kaivanneet.

Sama vika. II/95 Parolannummelle Panssariviestikomppaniaan, ja kotiutumisen jälkeen ei ole takaisin huudeltu. Taisin siis tehdä kaiken oikein jo ensimmäisellä yrityksellä.

opelix
14.07.2012, 16:40
Intti käytiin Hiukkavaarassa,saapumiserä 2/92 eli onhan siitä aikaa. 9.5 kk. Mieleen jääneet jo jossain muussa ketjussa mainitut kouluttajat nyrkkeilijä Hänninen ja vääpeli Makkonen.

Kettu Vitonen
14.07.2012, 18:31
2.Er.Autok. Turku/RAuk Säkylä palveluserässä 1/91... 4.5.1992 kotiin alikessuna. Lupasivat alta 5 vuoden kertauskutsun...posti ilmeisesti hukannut koska ei oo vielä tullut perille asti ?

Hanhi
14.07.2012, 18:58
II/06 Parolassa, ohjus-it:ssä kelaperseenä puoli vuotta.

-pasi-
14.07.2012, 21:35
Itsekin kummastuin noista kommenteissa, että Lapinjärvi olisi jotenkin paska paikka ja sieltä pitäisi heti päästä pois. Itse pidän taas tuota aikaa jopa elämäni parhaimpana kun tuolla sen kuukauden sai viettää. 4 ateriaa päivässä. Luennoilla oli ihan mielenkiintoisia aiheita ja sielä ei käytännössä tarvinnut mitään tehdä, jos oli jotain mihin ei halunnut osallistua pystyi salin takaosasta hiljaa istua. Pystyi suorittamaan järjestyksenvalvojakurssin, ensiapukurssin jne.. halutessaan. Lahteen ei ollut pitkä matka JYP:n matsia mennä katsomaan ja muutenkin koko meininki oli letkeetä ja mistään ei tarvinnut välittää.

Itse olin keuruulla 23 päivää ja ne tilat kyllä oli jotenkin niin homeisia ja koko paikan meininki kyllä niin surkeaa, että sivarissa oli sen jälkeen oikein luksusta olla. Sanoisin että jos vapautusta meinaatte olkaa se kuukausi lapinjärvellä ja sitten sitä vapautusta, niin yksi mun tuttu teki.

Lapinjärvestä vielä että itse olin talvella ja ainoa mitä sielä oikein pystyi dataamisen ja biljardin lisäksi tekemään oli keskiviikkoisin Hoteli Hanhi ilta. Eli ainut paikallinen johon piti kävellä se pari kilometriä. Sielä taas pystyi paremmin tutustumaan muissa ryhmissä oleviin. Muutenkin dokaamista ei oikein huonolla katsottu vaikka vähän jokapäiväiseksi se menikin. Lisäksi itsellä kävi tuuri että olin päätykämpässä tuolla lapinjärvellä ja tuvassa oli n.8 heppua mun lisäksi. Eli tilaa oli ja telkkarikin oli. Ainoa miinus että viereisessä sängyssä yksi heppu puhui unissaan ruotsia, mutta inttissäkin kun tottui jo olemaan ei noin pieni määrä heppuja haitannut enää. Mutta hyvät välit tuvassa oleviin ja myös oman ryhmän kanssa edelleen tullut oltua hyvin yhteydessä. Vuoden vaihteessa loppui sivari ja sen jälkeen ollut 3 virallista miittiä ja muutenkin tavattu toisia. Lisää miittejä on suunitteilla.

Väittäisin että sosiaalisissakin asiossa sivarin käynyt on armeijaa edellä vaikka kuinka sanotaan että yhdessä metsässä olemisella olisi hyötyä tosielämässä. Taidetaan vain oppia toisille vittuilua kun samaan aikaan sivari oppii ne samat sosiaaliset taidot kuukauden aikana lapinjärvellä ja on vielä 11 kuukautta työelämässä oppimassa sieltäkin noita taitoja vielä...

Noh tästä aiheesta voisi varmaan kirjoittaa enemmänkin, noh sanotaan se että olkaa ensin armeijaassa se 3 viikkoa vähintään, ekat päivät on eniten perseestä, sama juttu elkää nyt herranen aika lapinjärveltäkään lähtekö heti pois, taidatte elämässä pelätä uusien ihmisten tapaamista muutenkin jos tuolla ei tuota aikaa voi viettää. Jotkut ehkä tunteekin mut sivilistä ainakin JYP:n fanireissuilta, en ole sosiaalisimmista päästä ja vähän tuommoinen hissukka joka vähän sivuun joka jutussa jää, mutta niin vain tuolta hyvin löytyi kavereita ja moneen ollaan edelleen yhteydessä, kyllä sivarikin mielestäni voi hyvin muutttaa elämää ja jos ei armeijaa pysty käymään niin voi sen palveluksen valtiolle tehdä ja käydä tuon edes ettei suoraan pakoile velvollisuuttaan.

opelix
14.07.2012, 22:04
Sivari on palvelus siinä missä inttikin,pasille tiedoksi. Ainoastaan nämä kieltäytyjäretkut vituttaa. Oikeudet kyllä käytetään mutta velvollisuuksia ei kiinnosta täyttää.

Eihän tuo intti kaikille sovi vaikka aika löysäilyä nykyään onkin. Ainut suotava ominaisuus minkä sieltä ehkä soisi kaikkien saavan on se että joskus pystyy pitämään turpansa kiinni ja totella. Suomi ei kaipaa tyyppejä joiden pitää aina joka tilanteessa saada se viimeinen sana. Nöyryys oikeassa paikassa kantaa pitkälle.

Joo mutta mieheksi siellä ei kasvanut 20 vuotta sittenkään,lusmuilemaan oppi. Mutta elinikäisiä kavereita ja unohtumattomia hetkiä. Hyvä keikka oli.

Balrog
14.07.2012, 23:36
Kuinka moni on muuten ollut ilmavoimissa ?

Mr.Big
15.07.2012, 01:34
Itse olen sitä mieltä, että asepalvelus tulee suorittaa. Palkkaan ihmisiä töihin, joten niillä jotka eivät ilman hyvää syytä ole suorittaneet asepalvelusta (pl.naiset), ei ole mitään mahdollisuutta päästä töihin alaisuuteeni. Näin se vaan on. Saa valittaa. Vaikka vessan hoitajalle.

passenger
15.07.2012, 09:09
Säkylässä Kranaatinheitinkomppaniassa I/02, viestimies, minkäänlaista heitintä en ole pidellytkään. Kuusi kuukautta tuli oltua palveluksessa ja moneen kertaan jälkeenpäin harmitellut eri yhteyksissä että en mennyt Aukiin/Rukiin tai valmiusjoukkoihin.

Nume
15.07.2012, 10:40
Kolme viikkoa kerkesin armeijassa olla, kun kahdesti leikattu olkapääni alkoi taas temppuilemaan. C-paperit napsahti ja siirtoa B-mieheksi tai helpompiin tehtäviin ei minulle suotu. Kävin siis inttiä Onttolassa.

Itse olen sitä mieltä, että asepalvelus tulee suorittaa. Palkkaan ihmisiä töihin, joten niillä jotka eivät ilman hyvää syytä ole suorittaneet asepalvelusta (pl.naiset), ei ole mitään mahdollisuutta päästä töihin alaisuuteeni. Näin se vaan on. Saa valittaa. Vaikka vessan hoitajalle.

Mitkä ovat hyviä syitä?

chubster
15.07.2012, 12:26
Kyllähän tuo valtion leikkikoulu tuli käytä.

Ilmavoimissa II/07. 6kk riitti sitä pelleilyä minulle.

-pasi-
15.07.2012, 16:39
Sivari on palvelus siinä missä inttikin,pasille tiedoksi. Ainoastaan nämä kieltäytyjäretkut vituttaa. Oikeudet kyllä käytetään mutta velvollisuuksia ei kiinnosta täyttää.


Niinhän se on, mutta koitappa sanoa sitä näille armeijahulluille tyypeille jotka ihannoi pelkkää armeijan käymistä. Sitä tuossa omassa viestissä yritin juuri sanoa koittakaa käydä nyt jompikumpi läpi, se armeija tai sivari. Sivari nyt ainakin ja ainakin käykää se lapinjärvi läpi, kokemuksena hieno juttu vaikka aina se eka ja toinen päivä varmasti on kaikilta osin jännitystä kun uusia ihmisiä vain ympärillä ja rakennus näyttää rähjäiseltä. Sivarissa voi saada kaiken irti jos löytää vielä sopivan palveluspaikan ja siinä voi hyvällä tuurilla löytyä vielä tuleva työpaikka samalla. Itse olen palvelutalossa pestissä ja homma sisältää asukkaidne kanssa koronan, biljardin ja lautapelien pelaamista, asukkaiden kanssa lenkillä käymistä(pieniä matkoja kävelyä, vähän keittiöllä ruoka-aikaan autetaan ja sitten kun kuski on lomilla/pois niin firman autolla huristaan pitkin kaupunkia asukkaita paikasta toiseen kuljettaen. Parempaa paikka itse en voi kuvitella löytävänä jyväskylän alueelta.

Kyllä ymmärrän armeijan käyneitäkin, mutta kaikille se ei sovi ja turha valtion rahoja tuhlata jos sen ihan perseelleen vetää.

Mr.Fox
15.07.2012, 18:07
Väittäisin että sosiaalisissakin asiossa sivarin käynyt on armeijaa edellä vaikka kuinka sanotaan että yhdessä metsässä olemisella olisi hyötyä tosielämässä. Taidetaan vain oppia toisille vittuilua kun samaan aikaan sivari oppii ne samat sosiaaliset taidot kuukauden aikana lapinjärvellä ja on vielä 11 kuukautta työelämässä oppimassa sieltäkin noita taitoja vielä...
- - -
Jotkut ehkä tunteekin mut sivilistä ainakin JYP:n fanireissuilta, en ole sosiaalisimmista päästä ja vähän tuommoinen hissukka joka vähän sivuun joka jutussa jää - - -Hm... mielenkiintoista! Viitsisitkö selvittää vähän tarkemmin? Kerron lyhyesti kuinka asiasi ymmärsin.

Siis yleisesti ottaen mielestäsi sivarissa oppii paljon enemmän sosiaalisia taitoja kuin armeijassa. Olet itse käynyt siviilipalveluksen, mutta kuitenkin jo seuraavassa kappaleessa kerrot, kuinka et ole mitenkään sosiaalinen tyyppi - ennemminkin vähän tuommoinen hissukka. Jotenkin mun mielestäni tässä paistaa nyt selkeä ristiriita.

Sivarissa saadut sosiaalisen kanssakäymisen opit => sosiaalisesti rajoittunut hissukka?

Vaikeahan tätä on tietysti yleistää, koska tässä maassa ei taida olla yhtään ainoata miestä, joka on käynyt täysimittaisena sekä armeijan että sivarin. Näin ollen varsinaisia vertailuja armeijan ja sivarin vaikutuksista sosiaalisiin taitoihin on vaikea tehdä. Ehkäpä joskus joku kaksoisveli on käynyt armeijan sillä aikaa kun toinen on ollut sivarissa? Näiden sosiaalisia taitoja olisi hauska vertailla etenkin jos ne ovat olleet ennen armeijaa/sivaria suhteellisen samankaltaiset.

Oletko koskaan ajatellut, että olisitko tuollainen sosiaalisesti rajoittunut hissukka, JOS olisit käynyt miesmäisesti armeijan? Toisin sanoen... jos olet sivarin käytyäsi tuollainen sosiaalisesti rajoittunut hissukka, niin minkälainen olisitkaan jos olisit käynyt armeijan sivarin sijaan? Sinun kirjoituksistasi saa nyt sen kuvan, että olisit armeijan käytyäsi vielä hiljaisempi hissukka vailla minkäänlaisia sosiaalisia taitoja.

Eikö tuolla aikaisemmin jo tullut esille, että yli 90% suomalaisista miehistä (18v-) on suorittanut asevelvollisuutensa eli käynyt "normaalin" armeijan. Oman elämänkokemukseni perusteella tämän myös huomaa. Monta kertaa on sattunut tilanne, jossa olen puhunut täysin normaalisti toiselle miehelle - puhunut kuin mies miehelle. Jossain vaiheessa hän kuitenkin selkeästi näyttää loukkaantuvan jostain sanomastani. Mitenkään yllätyksenä ei näissä tilanteissa tule, että keskustelukumppanini on ollut sivari. Minkäänlaisia ennakkoluuloja mulla ei ole näitä tilanteita/sivareita kohtaan; enhän edes tiennyt keskustelua aloittaessani, että kyseessä on sivari.

Sama trendihän on huomattavissa täällä Jatkoajassakin. Tämä eräs hihhuli-kansankynttilä, jonka aina pitää olla kommentoimassa mielipiteitäni. Kaveri, jonka sosiaalinen elämä rajoittuu omiin kakaroihin ja elämänkokemus käyntiin omalla postilaatikolla. Mulle ei ainakaan tullut muutama viesti sitten mitenkään hirvittävänä yllätyksenä, että ko. kaveri on käynyt "aseettoman palveluksen". Jotain mutinaa on pitänyt jo silloinkin olla ja vastustaa jotain, jonka yli 90% suomalaisista miehistä suorittaa normaalisti. Ikuinen vastarannankiiski? En toki väitä, että hänellä olisi yhtään sen enempää järkeä päässään, jos hän olisi aikoinaan ryöminyt munat turpeessa rynnäkkökivääri kaulassa. Lapsellista touhuahan sekin on. Mun mielestäni vain vielä lapsellisempaa on vastustaa sitä, mikä yli 90% suomalaisista miehistä on täysin normaalia.

Pikaisesti ajateltuna joka ikinen tuntemani mies on käynyt normaalin asepalveluksen muutamaa ahvenanmaalaista lukuunottamatta. Noh, sehän nyt on muutenkin sellainen paikka, jossa voit puhua tyttöystävästäsi, serkustasi ja sedästäsi - silti kyseessä on yksi ja sama henkilö.

EDIT: typo + yksi ajatuskatkos

Makkeli
15.07.2012, 18:28
C-paperit leikatun polven takia, viikko sitten olisi varmaan ollut lähtö jos ei olisi vapautusta napsahtanut. Mutta pakko myöntää että olen helvetin iloinen, ei olisi kiinnostanut pätkääkään se leikkiminen. Jos tämän takia menetän joskus elämäni aikana jonkun työpaikan niin sille ei sitten voi mitään.

Onneksi tuon päätöslautakunnan sillä pomolla oli ollut sama polvivamma kuin minulla niin heti kun kerkeksin kertoa vammasta niin sanoi että suoraan vaan C-paperit, että ei kannata edes mennä yrittämään!

Varis
15.07.2012, 18:52
C-paperit leikatun polven takia, viikko sitten olisi varmaan ollut lähtö jos ei olisi vapautusta napsahtanut. Mutta pakko myöntää että olen helvetin iloinen
Olet siinä mielessä onnellisessa asemassa, että ikuisena C-papereiden miehenä et tule ikinä tietämään mistä jäit paitsi ja voit olla tyytyväinen, ettei inttiä tarvinnut käydä. Asepalveluksen suorittaneista sen sijaan valtaosa on tyytyväisiä, että homma tuli aikanaan hoidettua kunnialla ja varmaan ainakin jotain hyviä muistojakin on takataskussa.

Olin tammikuussa aivan kyrpä otsassa kun piti Santikseen lähteä ja vieläkin mua vituttaa ainakin viikottain että tätä samaa paskaa suoritetaan edelleen, mutta silti tiedän jo nyt, että jollain tasolla näitä aikoja, juttuja ja jätkiä tulee kaipaamaan kun saari lokakuussa jätetään. Intissä tulee tehtyä ihan helvetisti sellasia juttuja joista ei siviilissä ole tietoakaan ja samaten tavattua sellaista porukkaa, jonka seuraan ei eksyisi kirveelläkään normaalisti. Olen tässä puolen vuoden aikana saanut ihan uudenlaista perspektiiviä lukemattomiin asioihin. Ei harmita että tuli lähdettyä, mutta tuskin myöskään harmittaa lähteä pois. Se harmittaisi jos ei pääsisi ollenkaan kokeilemaan.

Ei siinä silti. Kyllä elämästä selviää ilman inttiäkin, mutta on niitä huonompiakin tapoja viettää kuusi, yhdeksän tai 12 kuukautta.

Vastasin kyllä, vaikka palvelus on vielä kesken.

Vellihousu
15.07.2012, 19:12
Siis yleisesti ottaen mielestäsi sivarissa oppii paljon enemmän sosiaalisia taitoja kuin armeijassa.

Itse en lähtisi tuolla tavalla yleistämään, mutta olettaisin pasin tarkoittaneen että siviilipalveluksen vähemmän hierarkisessa ja rennommassa ilmapiirissä saattavat sosiaaliset taidot kehittyä paremmin kuin intissä jossa arempi jätkä saattaa aristella niin esimiehiä kuin tupakavereitakin. Siis saattaa ja saattaa, kuten todettua, en halua yleistää suuntaan enkä toiseen, nämä ovat yksilöllisiä juttuja. Joillekin sopii intin autoritäärisyys ja äijämeininki, toisia se kammottaa. Sen suuremmasta asiasta ei ole kyse.

ukkometso
15.07.2012, 19:25
Mutta pakko myöntää että olen helvetin iloinen, ei olisi kiinnostanut pätkääkään se leikkiminen. Jos tämän takia menetän joskus elämäni aikana jonkun työpaikan niin sille ei sitten voi mitään!

Kertoisitko noin lyhyesti, että mikä leikkiminen? Vai tiedätkö siitä jotain? Mutta et taatusti menetä yhtään työpaikkaa.

mjr
15.07.2012, 19:31
Itse en lähtisi tuolla tavalla yleistämään, mutta olettaisin pasin tarkoittaneen että siviilipalveluksen vähemmän hierarkisessa ja rennommassa ilmapiirissä saattavat sosiaaliset taidot kehittyä paremmin kuin intissä jossa arempi jätkä saattaa aristella niin esimiehiä kuin tupakavereitakin. Siis saattaa ja saattaa, kuten todettua, en halua yleistää suuntaan enkä toiseen, nämä ovat yksilöllisiä juttuja. Joillekin sopii intin autoritäärisyys ja äijämeininki, toisia se kammottaa. Sen suuremmasta asiasta ei ole kyse.

En kyllä itse huomannut mitään suurta äijä-meininkiä yksikössämme, sen sijaan aikamoista pilantekoa armeijan kustannuksella kylläkin. Toki itse organisaatio on autoritäärinen, mutta ainakin meitä koulutettiin hyvin asiallisesti, ja pidin seurastani huomattavasti, mikä suuresti helpotti palveluksen karuutta. Väittäisin että armeija saattaa monessa suhteessa olla yhteisöllisempi paikka kuin olosuhteiltaan suuresti vaihteleva ja yksilöllisempi siviilipalvelus. Mutta hienoa, että kumpaankin on mahdollisuus tässä maassa. Vielä.

-pasi-
15.07.2012, 19:48
Yleisesti meinasin että sivarissa ehkä oppii enemmän sosaalisia taitoja yleisellä tasolla kun siinä samalla opitaan myös niitä työpaikan pelisääntöjä ja saadaan vuosi vielä työkokemustakin siinä samalla. Itse en ainakaan olisi todennäköisesti armeijassa ollut yhteydessä tupakavereista kun korkeintaan 2-3 tyyppiin mitä sen 23 päivän aikana olin ainakin sen tuvan henkilöistä,.. Sivarissa taas kuukauden aikana koulutusjaksolla taas sen jälkeen olen ainakin n. 10 ihmisen kanssa ollut tekemisissä ja varmaan noista 4-5 kanssa hyvinkin paljon tekemisissä sen jälkeen joista varmaan loppuelämäksi kavereita sai. Noh mutta sanoisin että kaikki on aika yksilöllistä. Juurikin jos on vähän tämmöinen" sivussa seuraaja hissukka" tyyppiä niin ei ehkä väkisin armeijassa kannata olla. Mutta kaikki on varmaan jokatapauksessa yksilöllistä.

Mutta sitä en taas ymmärrä miten taas vaikkapa Armeijan käynyt olisi vaikka parempi työntekijä kun sivarissa käynyt tai kokonaan vapautuksen saanut, kuten jotkut työnantajat ja henkilöt olettaa?

Mr.Fox
15.07.2012, 19:52
Itse en lähtisi tuolla tavalla yleistämään, mutta olettaisin pasin tarkoittaneen että siviilipalveluksen vähemmän hierarkisessa ja rennommassa ilmapiirissä saattavat sosiaaliset taidot kehittyä paremmin kuin intissä jossa arempi jätkä saattaa aristella niin esimiehiä kuin tupakavereitakin. Siis saattaa ja saattaa, kuten todettua, en halua yleistää suuntaan enkä toiseen, nämä ovat yksilöllisiä juttuja. Joillekin sopii intin autoritäärisyys ja äijämeininki, toisia se kammottaa. Sen suuremmasta asiasta ei ole kyse.Tähän yleistykseenhän juuri kysyinkin lisäselvitystä -pasi-:lta!

Minun mielestäni taas armeija nimenomaan tuo esiin sosiaalisia taitoja. Ei niinkään kantahenkilökunnan tai kouluttajien kanssa toimiminen, vaan juuri tuo tupa-/joukkuekavereiden kanssa puuhastelu (esim. metsässä). Siinähän sitä oppii sosiaalisuutta, kun metsässä tehdään epämiellyttäviä asioita epämiellyttävissä olosuhteissa epämiellyttävien kavereiden kanssa. Siinähän on pakko oppia luottamaan siihen kusipäähän, siihen nörttiin, siihen ituhippiin... Muuten homma ei tule toimimaan.

Jokainen asevelvollisuusluokka/saapumiserä on oikeastaan täydellinen läpileikkaus kaikista yhteiskuntaluokista, kaikenlaisista ajattelijoista, kaikenlaisista taustoista. Niiden kanssa toimiessa (nykyisin) sen 6-12kk oppii mielestäni aivan helvetisti enemmän sosiaalisia taitoja kuin menemällä siviilipalveluskeskukseen. Saatan toki olla väärässäkin, mutta käsittääkseni sivarin valitsijat ovat enemmän homogeenistä porukkaa kuin asevelvollisuutensa suorittajat?

Mielestäni paljon helpompaahan se on oppia "sosiaalisia taitoja" samanhenkisten/-mielisten kanssa. Toista se on kun muutama kymmenen tuhatta suhtkoht samanikäistä jätkää lykätään elämään vuosi yhdessä ja tekemään epämiellyttäviä asioita yhdessä. Siinä on "pakko" oppia sosiaalisuutta, erilaisuuden hyväksymistä, auktoriteettien vastustamista yhdessä jne. jne.Väittäisin että armeija saattaa monessa suhteessa olla yhteisöllisempi paikka kuin olosuhteiltaan suuresti vaihteleva ja yksilöllisempi siviilipalvelus.Tästä täysin samaa mieltä!

Mr.Fox
15.07.2012, 20:01
Kas, -pasi- vastasikin samalla, kun kirjoitin omaa runouttani.Itse en ainakaan olisi todennäköisesti armeijassa ollut yhteydessä tupakavereista kun korkeintaan 2-3 tyyppiin mitä sen 23 päivän aikana olin ainakin sen tuvan henkilöistä,.. Sivarissa taas kuukauden aikana koulutusjaksolla taas sen jälkeen olen ainakin n. 10 ihmisen kanssa ollut tekemisissä ja varmaan noista 4-5 kanssa hyvinkin paljon tekemisissä sen jälkeen joista varmaan loppuelämäksi kavereita sai.Tätähän juuri tarkoitinkin edellisessä viestissäni. Sivarissa todennäköisesti on enemmän samanhenkisiä/-mielisiä yksilöitä kuin armeijassa. Sosiaalinen verkostoituminen on helpompaa samanhenkisten/-mielisten kanssa kuin täysin erilaisen elämänkatsomuksen omaavien yksilöiden kanssa.

Kysymykseni onkin: opettaako toimiminen/työskentely vain ja ainoastaan samanhenkisten/-mielisten yksilöiden kanssa enemmän sosiaalisia taitoja kuin täysin erilaisen elämänkatsomuksen omaavien yksilöiden kanssa? Minä väitän ja jopa yleistän että ei!Mutta sitä en taas ymmärrä miten taas vaikkapa Armeijan käynyt olisi vaikka parempi työntekijä kun sivarissa käynyt tai kokonaan vapautuksen saanut, kuten jotkut työnantajat ja henkilöt olettaa?Aika tavalla yleistäen armeijan käynyt työntekijä EI OLE parempi työntekijä kuin siviilipalveluksen käynyt!

Tai se "paremmuus" ei ainakaan ole armeijan/siviilipalveluksen syytä/ansiota. Ehkäpä tässä on taustalla työnantajien luottamus siihen, että armeijan käyneet yksilöt tulevat (mahdollisesti) paremmin toimeen erilaisen ajattelutavan/elämänkatsomuksen omaavien yksilöiden kanssa kuin siviilipalveluksen suorittaneet? Armeijan käyneet henkilöt ovat kuitenkin pakosta joutuneet sietämään erilaisuutta 6-12kk. Siviilipalvelushenkilöillä on kuitenkin ollut sosiaalisia kontakteja lähes tulkoon vain ja ainoastaan samanhenkisten/-mielisten yksilöiden kanssa.

Mr.Fox
15.07.2012, 20:16
Yleisesti meinasin että sivarissa ehkä oppii enemmän sosaalisia taitoja yleisellä tasolla kun siinä samalla opitaan myös niitä työpaikan pelisääntöjä ja saadaan vuosi vielä työkokemustakin siinä samalla.Työpaikan pelisäännöistä ja työkokemuksesta olet täysin oikeassa. Siviilipalveluksen käyneellä henkilöllä on tämä vuoden etumatka asevelvollisuutensa suorittaneisiin henkilöihin.

Mutta minä silti väitän, että asevelvollisuutensa suorittaneet henkilöt oppivat tuon vuoden aikana enemmän sosiaalisia taitoja kuin siviilipalveluksen suorittaneet. Siihen omaan taistelupariin on opittava luottamaan aivan kuten myöhemmässä vaiheessa siihen omaan kollegaan työpaikalla. Sitä luottamusta ei voi rikkoa mikään oma ennakkoasenne ihonväriin, äidinkieleen, elämänkatsomukseen jne. Toisaalta kuten olen aiemminkin oman mielipiteeni kertonut: jos ihminen on kusipää, hän on kusipää ihonväristä, äidinkielestä, uskonnosta, elämänkatsomuksesta jne. riippumatta.

Kuten itsekin kerroit, siviilipalvelukeskuksessa meininki oli aika raisua ja ryyppääminenkin meni jossain vaiheessa melkein jokapäiväiseksi. Tuliko silti seuraavan päivän hommat hoidettua kunnialla vai puuttuiko joku silloin tällöin joukosta? Kerroit jopa jostain luennoilta lintsaamisista yms. Armeijassa vastaavasti vaikka keskiviikon pidemmillä iltavapailla mentiin lähikuppilaan vetämään muutama tuoppi nuppiin, niin silti joka ainoa jätkä seisoi siinä rivissä 06:00.

Kyllähän armeijassakin sluibaamaan oppii, en minä sitä väitä. En ole myöskään koskaan käynyt missään siviilipalvelukeskuksessa, mutta näistä tarinoista päätellen ei siellä ainakaan mitään sellaista taistelupari-henkistä sosiaalista luottamusta pääse syntymään. Olenko täysin väärässä?

-pasi-
15.07.2012, 21:06
Kuten itsekin kerroit, siviilipalvelukeskuksessa meininki oli aika raisua ja ryyppääminenkin meni jossain vaiheessa melkein jokapäiväiseksi. Tuliko silti seuraavan päivän hommat hoidettua kunnialla vai puuttuiko joku silloin tällöin joukosta? Kerroit jopa jostain luennoilta lintsaamisista yms. Armeijassa vastaavasti vaikka keskiviikon pidemmillä iltavapailla mentiin lähikuppilaan vetämään muutama tuoppi nuppiin, niin silti joka ainoa jätkä seisoi siinä rivissä 06:00.

Kyllähän armeijassakin sluibaamaan oppii, en minä sitä väitä. En ole myöskään koskaan käynyt missään siviilipalvelukeskuksessa, mutta näistä tarinoista päätellen ei siellä ainakaan mitään sellaista taistelupari-henkistä sosiaalista luottamusta pääse syntymään. Olenko täysin väärässä?

Ryyppäämistä rajoitti se että paikallinen oli auki vain keskiviikkoisin ja viikonloppuisin, etäisyydet suurinpiin kaupunkeihin sitten enemmän. Joillakin ehkä meni yli ja joidenkin kohdalla ei. Kuitenkaan tunneilla ei välttämä aina tarvinnut jotain tehdä, joten se ei haitannut pienessä "pöhnässä". Ei se nyt tommoista ole kokoajan, mutta välillä tuokin on niin karu paikka ettei sielä selvinpäinkään kannata olla :) Tuossakin riippui minkä linjan otti tuolla, itsellä taisi olla väke eli väkivallan ennaltaehkäisy. Aina syvällisiä keskusteluja kyllä välillä käytiin, välillä taas oli jotain kaikenmaailman leikkejä ja pelejä missä piti kertoa kaikenmaailman asiosta tai tutustuttiin toisiin. Hieman eri tavalla kun armeijassa.. Noh tuo nyt on yksilöllistä mikä sopii kenelle. Onko enemmän hengisesti kasvattavaa olla jonkun kusipään kanssa monta tuntia metsässä vai tehdä jotain muuta..

Vellihousu
15.07.2012, 21:26
Minun mielestäni taas armeija nimenomaan tuo esiin sosiaalisia taitoja.

Turha tästä on juupaseipäs-vääntöä aloittaa, koska jo sellainen käsite kuin "sosiaalinen taito" on jo aika yksilöllinen ja laaja. Ase - ja siviilipalvelus ovat ylipäätään se vuoden pätkä yksilön elämässä ja sosiaalisuutta opitaan, jos opitaan, koko elämän ajan eikä palvelusvuodella ole välttämättä siinä niin suurta merkitystä. Itselleni 13 kuukautta sivaria ei esimerkiksi ollut merkittävä niinkään sosiaalisessa mielessä kuin sen kannalta, että opinhan näkemään siihen astista laajemman siivun työelämää ja yhteiskuntaa ja sen, ettei asiat ole ihan niin mustavalkoisia kuin mitä siihen asti olin luullut. Että sieltä sairaalan hanttihommistakin voi löytyä kovia ja mielenkiintoisia ihmisiä. Naiivi "oivallus" tietysti nyt, mutta 19-vuotiaalle sekopäälle aika tärkeä.

Saatan toki olla väärässäkin, mutta käsittääkseni sivarin valitsijat ovat enemmän homogeenistä porukkaa kuin asevelvollisuutensa suorittajat?

Voivat ollakin, mutta eihän tällä ole merkitystä koska vain yksi kuukausi palveluksesta on koulutusta toisten sivareiden kanssa ja loput 12 palvelusta työelämässä. Mikä opettaisi työelämää paremmin kuin työelämä itse? Asepalvelus, sodan leikkiminen metsässä? Hieman epäilen.

Tuosta homogeenisyydestä voi muutenkin olla ainakin kahta mieltä. Joo, omassa saapumiserässäni kesällä 98´ oli näitä kliseisiä rasta - ja pitkätukkahahmoja, mutta myös paljon hyvinkin erilaisia ja ikäisiä tyyppejä. Esimerkiksi itse olen kaukana stereotyyppisestä sivarista jo ulkomuodon puolesta enkä ollut siinä porukassa ainoa. Eli kyllä siellä tätä läpileikkausta tuli yhtä lailla ja se oli koko ajan pinnassa ja esillä koska ihmisiä ei ajettu samaan muottiin

En ole myöskään koskaan käynyt missään siviilipalvelukeskuksessa, mutta näistä tarinoista päätellen ei siellä ainakaan mitään sellaista taistelupari-henkistä sosiaalista luottamusta pääse syntymään.

Aika moni otti ja ottaa kuukauden koulutusjakson lomana ennen varsinaista palvelusta. Tähän henkeen sen vetivät monet kouluttajistakin. Periaatteessa luennoille oli pakko osallisuta, mutta ei sitä käytännössä kukaan valvonut, joskin suurimpana osana aamuista lähes kaikki olivat kyllä ihan kiltisti paikalla.

Sivarikoulutusta ja armeijaa ei siis tule verrata toisiinsa, koska lähtökohdat ovat täysin vastakkaiset. Armeijassa opitaan olemaan ja toimimaan ryhmässä, sivarissa jokainen on omillaan. Ei siellä ole tarkoituskaan luoda mitään taistelupari-henkisiä sosiaalisia yhteyksiä, koska varsinaiset taisteluparit tulevat vastaan varsinaisessa palveluspaikassa.

Mr.Fox
15.07.2012, 22:00
Ensimäiseksi meidän pitäisi määritellä mitä tarkoittaa sanayhdistelmä "sosiaaliset taidot"?

Minä käsitän tuon seuraavasti: "sosiaaliset taidot" = "kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa erilaisissa olosuhteissa"

Oppiiko tätä taitoa sitten paremmin armeijassa vai siviilipalveluskeskuksessa. Noh, siitähän näyttää olevan aika monenlaisia mielipiteitä.Aina syvällisiä keskusteluja kyllä välillä käytiin, välillä taas oli jotain kaikenmaailman leikkejä ja pelejä missä piti kertoa kaikenmaailman asiosta tai tutustuttiin toisiin. Hieman eri tavalla kun armeijassa.. Noh tuo nyt on yksilöllistä mikä sopii kenelle.Näemmä! Toiset tarvitsevat tutustuakseen pelejä ja leikkejä. Vaikuttaa vähän 5-vuotiaiden päiväkotitouhuilta (palaan tähän myöhemmin). Tietysti voihan sen ajatella niinkin, että armeijassa pelataan FPS-sotapelejä ja leikitään lasten pyssyleikkejä.Onko enemmän hengisesti kasvattavaa olla jonkun kusipään kanssa monta tuntia metsässä vai tehdä jotain muuta..Mielestäni on!

Kun olet keskellä yötä pimeässä metsässä -25C asteen pakkasessa kahdestaan jonkun kusipään kanssa ja ainoa mahdollisuus lämmitellä on se, että teette nuotion tai sytytätte kaminan. Se tehdään silloin yhdessä. Toinen lähtee esim. keräämään risuja ja jotain poltettavaa tavaraa, toinen sytyttää sen nuotion/kaminan sillä välin. Sytyttäjä luottaa siihen, että se toinen kaveri kusipäisyydestään huolimatta tuo sen sylillisen puita. Puunkerääjä taas luottaa siihen, että kusipäisyydestään huolimatta kaveri on sytyttänyt tulen nuotioon/kaminaan, kun sylillinen puita on kerätty ja tuotu paikalle.

Armeijassa sluibaamaan oppiminen kun ei tarkoita sitä, että tämä sytyttäjä-kusipää esim. nojailisi siihen kylmään kaminaan ja raapisi persettään sillä aikaa, kun toinen kusipää kerää otsa hiessä risuja. Tämä oli tietysti raa'asti yksinkertaistettu esimerkki, mutta pääpointti on siinä, että kaikki tekevät omilla vahvuuksillaan jotain yhteisen asian hyväksi. Eikö tämä nimenomaan ole sosiaalista taitoa?- - - olettaisin pasin tarkoittaneen että siviilipalveluksen vähemmän hierarkisessa ja rennommassa ilmapiirissä saattavat sosiaaliset taidot kehittyä paremmin kuin intissä jossa arempi jätkä saattaa aristella niin esimiehiä kuin tupakavereitakin.
- - -
Joillekin sopii intin autoritäärisyys ja äijämeininki, toisia se kammottaa. Sen suuremmasta asiasta ei ole kyse.Nyt päästään takaisin siihen aiemmin mainitsemaani 5-vuotiaiden päiväkotimeininkiin. Siis -pasi-:n kertomien faktojen perusteellahan siviilipalvelukeskuksessa ihmiset tutustuvat toisiinsa pelaamalla pelejä, leikkimällä leikkejä ja kertomalla tarinoita - olenko ainoa, jolle tästä tulee mieleen päiväkoti?

Mielestäni 3-5 vuotiaat lapset saattavat aristella uusia ihmiskontakteja. Suomen Armeijaan mennään käsittääkseni 18-30 vuotiaina. Ilman tilastotietoja väittäisin, että suurin osa menee armeijaan 18-22 vuotiaina. Jos tähän ikään mennessä ihminen vieläkin aristelee ihmiskontakteja - on se sitten esimies tai tupakaveri, niin eikö se silloin tarkoita sitä, että kyseinen yksilö on henkisesti 3-5 vuotiaan lapsen tasolla? Minkälaisessa pumpulissa ihmiset nykyään kasvattavat lapsiaan, jos oikeasti väitetään, että 18-22 vuotias terve aikuinen mies voi "aristella" ihmiskontakteja?

Jos tällaisia yksilöitä 18-22 vuotiaiden nuorten miesten joukosta löytyy, niin mielestäni silloin on kaksi vaihtoehtoa:
1) lähetetään pikkulapsi kotiin kasvamaan ja toivotetaan parin vuoden päästä tervetulleeksi uudelleen. Noiden parin vuoden aikana vanhempien tulisi "hakata" se arkuus pikkulapsesta pois.

2) annetaan pikkulapsen jäädä paikkaan, johon hän fyysisen ikänsä puolesta kuuluu. Tällöin lähinnä tupakavereiden tehtävänä on "hakata" se arkuus pikkulapsesta pois.

"Hakkaamisella" en kuitenkaan tarkoita tässä tapauksessa minkäänlaista fyysistä kontaktia. Vain opetusta normaaleihin ihmiskontakteihin, normaaliin kanssakäymiseen toisten ihmisten kanssa, normaaliin sosiaaliseen kontaktiin jopa ei-täysin-samanhenkisten ihmisten kanssa. Eihän nyt herrajumala terve, parikymppinen mies voi olla henkisesti niin pikkulapsen tasolla, että "aristelee" kohdata toisia ihmisiä. Tuohan on käytännössä jo aivan sairasta ajattelua!

Mr.Fox
15.07.2012, 22:07
Armeijassa opitaan olemaan ja toimimaan ryhmässä, sivarissa jokainen on omillaan. Ei siellä ole tarkoituskaan luoda mitään taistelupari-henkisiä sosiaalisia yhteyksiä, koska varsinaiset taisteluparit tulevat vastaan varsinaisessa palveluspaikassa.Aivan! Tässähän tämä tuli! Armeija opettaa toimimaan ryhmässä, siviilipalvelus antaa enemmän tilaa yksilöille. Kuinka siis voidaan väittää, että siviilipalvelus kasvattaa enemmän "sosiaalisia taitoja"? Mielestäni tuo tiivistyy nyt siihen, että siviilipalvelus kasvattaa enemmän "yksilöllisiä taitoja".Turha tästä on juupaseipäs-vääntöä aloittaa, koska jo sellainen käsite kuin "sosiaalinen taito" on jo aika yksilöllinen ja laaja.Olet aivan oikeassa!

Pysyttäydyn edelleen mielipiteessäni, että armeija kasvattaa enemmän yksilöiden "sosiaalisia taitoja" kuin siviilipalvelus. Sosiaalisten taitojen oppiminen on kuitenkin - kuten sanoit - koko elämän kestävä prosessi.

regularflex
15.07.2012, 22:10
Kysynkin vain, että onko armeijan tehtävä nykyään opettaa sosiaalisia taitoja paremmin kuin sivari opettaa. Jos näin on herra kettu, niin olen ymmärtänyt armeijan tehtävän väärin

Mr.Fox
15.07.2012, 22:17
Kysynkin vain, että onko armeijan tehtävä nykyään opettaa sosiaalisia taitoja paremmin kuin sivari opettaa. Jos näin on herra kettu, niin olen ymmärtänyt armeijan tehtävän väärinEi ole, mutta se opettaa nuorille miehille sosiaalisia taitoja varsinaisen tehtävänsä (=opettaa suomalaisille miehille valtion sotilaallisia puolustamistaitoja) ohessa.

EDIT: ja edelleen väitän, että armeija opettaa näitä sosiaalisia taitoja paremmin kuin siviilipalvelus johtuen juuri tuosta jokavuotisesta suuresta asevelvollisten määrästä sekä heidän erilaisista taustoistaan, arvoistaan jne. jne.

Vellihousu
15.07.2012, 22:23
Siis -pasi-:n kertomien faktojen perusteellahan siviilipalvelukeskuksessa ihmiset tutustuvat toisiinsa pelaamalla pelejä, leikkimällä leikkejä ja kertomalla tarinoita - olenko ainoa, jolle tästä tulee mieleen päiväkoti?

Niin, armeijahan ei yhteisine iltatoimi - ja nukkumaamenoaikoineen muistuta millään lailla päiväkotia. Puhumattakaan nyt sängyn petaamisen ynnä muun opettelusta ja siitä että esimiehelle vastataan kysyttäessä reippaasti yhteen ääneen.

Minun tietämäni mukaan ihmiset tutustuvat sivarikeskuksessa ihan normaalisti keskustelemalla keskenään, kahvikupin, tuopin, tupakan, pingiksen ynnä muun äärellä. Itse koulutukseen taisi minunkin aikanani sisältyä joitakin yksinkertaisia, lähinnä sosiaalialalta napsittuja kontaktiharjoituksia, mutta lähinnä siellä kuunneltiin luentoja ja keskusteltiin asioista ja sitten käytiin kursseja, minun aikanani ainakin ensiapu - ja paloturvallisuuskurssit. Eli ihan aikuisten ihmisten juttuja ja aikuisina siellä kaikkia myös kohdeltiin.

Tuosta aristelusta en tiedä muuta kuin että kaikki eivät tykkää huutamisesta eikä siitä että kaikki alokkaat tekevät yhdessä samaa, eri syistä. Jotkut haluavat, kumma kyllä, olla ihan semmoisia kuin ovat eivätkä muuttua edes tilapäisesti miksikään armeijan sanelemien sääntöjen mukaan. Keskusteltaessa syitä siihen miksi sivariin kohtalaisen moni ilmoitti ettei jaksa mitään ryhmämeininkiä, armeijan tyylistä nyt puhumattakaan. Siitä onko asepalvelus kaikkine kommervenkkeineen yleensäkään mikään "normaali ihmiskontakti" voi myös olla helvetin montaa mieltä. Vai väitätkö sinä että alokkaan ja kouluttajan suhde olisi jotenkin "normaali" ja tasapuolinen?

Se että tässä yhteydessä kirjoitat mistään hakkaamisesta edes sitaateissa on jo oikeasti sairasta.

Vellihousu
15.07.2012, 22:26
Armeija opettaa toimimaan ryhmässä, siviilipalvelus antaa enemmän tilaa yksilöille. Kuinka siis voidaan väittää, että siviilipalvelus kasvattaa enemmän "sosiaalisia taitoja"?

Liittyisiköhän tämä jotenkin siihen että yksilöilläkin voi olla sosiaalisia taitoja joita he osaavat myös käyttää, ihan oman älynsä ja harkintansa mukaisesti?

ja edelleen väitän, että armeija opettaa näitä sosiaalisia taitoja paremmin kuin siviilipalvelus johtuen juuri tuosta jokavuotisesta suuresta asevelvollisten määrästä sekä heidän erilaisista taustoistaan, arvoistaan jne. jne.

Aivan. Armeijassahan se erilaisuus tunnetusti kukoistaa. Lukuunottamatta tietysti kaikille yhteistä hiustyyliä, vaatetusta, käytöstä ja puhetapaa. On ihan turha lässyttää mistään ihmisten erilaisista taustoista kun koko asepalveluksen idea on kuitenkin yksilöiden järejstelmällinen yhdenmukaistaminen. Jos ei muuten onnistu, niin sitten sanojasi lainaten "hakkaamalla". Et kai vain viittaa henkiseen väkivaltaan?

vlad
15.07.2012, 22:30
"Hakkaamisella" en kuitenkaan tarkoita tässä tapauksessa minkäänlaista fyysistä kontaktia. Vain opetusta normaaleihin ihmiskontakteihin, normaaliin kanssakäymiseen toisten ihmisten kanssa, normaaliin sosiaaliseen kontaktiin jopa ei-täysin-samanhenkisten ihmisten kanssa. Eihän nyt herrajumala terve, parikymppinen mies voi olla henkisesti niin pikkulapsen tasolla, että "aristelee" kohdata toisia ihmisiä. Tuohan on käytännössä jo aivan sairasta ajattelua!

Täsmentävä kysymys: onko sinusta toisia ihmisiä aristeleva ujo nuori mies (miksei nainenkin) terve vai sairas, ja onko hän ujoudestaan johtuen pikkulapsen tasolla aristellessaan toisten ihmisten kohtaamista?

Haluan tietää, että leimaatko luonnetyypien perusteella ihmiset henkisesti pikkulasten tasolla oleviksi vai et, koska luonnetyypistä mitä suurimmalla todennäköisyydellä on kyse jos joku henkilö parikymppisenäkin aristelee toisten ihmisten kohtaamista, ja näitä ujoja ja/tai sisäänpäinkääntyneitä löytyy vanhemmistakin ihmisistä. Heille toisten ihmisten kohtaaminen jokapäiväisessä elämässä voi olla yhtä suurta taistelua kerta toisensa jälkeen, itsensä voittamista. Toki monille armeija tai miksei sivarikin voi olla kannustava kokemus, kunhan pääsevät sisään yhteisöön, mutta osalle yhteisöön sisäänpääseminen voi koitua ylivoimaiseksi tehtäväksi - ovatko he sitten heikkoja, vähemmän terveitä vai mitä.

vlad.

Mr.Fox
15.07.2012, 23:00
Jotkut haluavat, kumma kyllä, olla ihan semmoisia kuin ovat eivätkä muuttua edes tilapäisesti miksikään armeijan sanelemien sääntöjen mukaan. Keskusteltaessa syitä siihen miksi sivariin kohtalaisen moni ilmoitti ettei jaksa mitään ryhmämeininkiä, armeijan tyylistä nyt puhumattakaan.Eli toisin sanoen: haluavat toimia yksilöinä eivätkä ryhmän jäseninä! Tämäkö on sitä "sosiaalista taitoa"?Siitä onko asepalvelus kaikkine kommervenkkeineen yleensäkään mikään "normaali ihmiskontakti" voi myös olla helvetin montaa mieltä. Vai väitätkö sinä että alokkaan ja kouluttajan suhde olisi jotenkin "normaali" ja tasapuolinen?Alokkaan ja kouluttajan suhde = työntekijän ja pomon suhde
Tupakaverin ja tupakaverin suhde = työntekijän ja työntekijän suhde

Toisin sanoen pomo kertoo työntekijöille mitä tehdään. Työntekijät keskenään päättävät kuinka ko. asia tehdään ja jokainen auttaa siinä omilla vahvuuksillaan.

Kerron hieman tarinaa omasta taustastani, armeija-ajastani sekä ajasta jälkeen armeijan:

Koko nuoruuteni tiesin, että Suomen Puolustusvoimilla ei ole paljoa annettavaa mulle. Mua ei kiinnostanut pätkääkään lähteä leikkimään vuodeksi sotaa reilu parikymppisenä (sain kaksi vuotta lykkäystä opintojeni johdosta). Jo kutsuntojen aikaan (17-vuotiaana?) mulla oli vakaa mielipide: koko firmalla ei ole mulle mitään muuta annettavaa, mutta josko oppisin uuden kielen. Lähdin siis täysin umpisuomalaisena ruotsinkieliseen Dragsvikin varuskuntaan. Kouluruotsini oli todistuksessa 6 ja kirjoituksissa heikko C. Siinä vaiheessa mulle oli aivan se ja sama opinko sanan suomeksi vai ruotsiksi; onko tämä nyt "telamiina" vai "bandmina".

Dragsvikin porttien sulkeutuessa takanani olin pakotettu jättämään suomen kielen pois. Ensimmäiset pari viikkoa mulla meni niin, että en tajunnut sanaakaan mitä mulle huudettiin pää punaisena ja kurkku suorana. Jätkien eli tupakavereideni avustuksella selvisin siitä - he kertoivat yksinkertaisesti rekryt Foxielle mitä tulee tehdä tai tarvittaessa jopa käänsivät suomeksi. Kiitos kavereilleni tästä; he tajusivat, että ketju on juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Tuolla hetkellä se heikoin lenkki olin minä johtuen puutteellisesta kielitaidostani. Samalla tavallahan se toimii Ranskan Muukalaislegioonassakin. Siellä joko ymmärretään ranskankieliset käskyt tai itketään ja ymmärretään ranskankieliset käskyt.

En mä voinut aina luottaa siihen, että mulla oli ryhmässäni ne kaksikieliset kermaperseinen Rikhard från Grankulla ja Patrik från Borgå. Yhtähyvin saatoin joutua ratkomaan ongelmia umpiruotsinkielisten Olle från Korpo ja Micke från Närpes kanssa, jolloin meillä ei ollut samaa äidinkieltä. Silti meidän oli pakko tulla toistemme kanssa toimeen. Tämä opetti mulle aivan helvetisti kuinka tullaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa - jopa silloinkin, kun käytössä ei ole edes samaa kieltä.

Armeijasta päästyäni kävin seuraavana keväänä vetäisemässä Åbo Akademin kielikokeetkin. Kielioppitehtävistä mulla ei ollut hajuakaan, mutta luetun ja kuullunymmärtämistehtävät menivät läpi kuin vettä vaan. Ei yhtään huonommin kuutosen kouluruotsilla,vai? Nykyisin puhun kohtuullisen sujuvasti neljää kieltä ja ymmärrän auttavasti vielä kolmea muuta. Työskennellessäni matkailualalla ei nyt sentään joka päivä, mutta kuitenkin viikottain jouduin tilanteisiin, joissa toimin ihmisten kanssa, joiden kanssa minulla ei ole mitään yhteistä kieltä. Miten ja miksi selviän näistä tilanteista? En kiitä mitään muuta kuin Suomen Armeijaa, joka opetti mulle aivan helvetisti "sosiaalisia taitoja" selvitä juuri tuon kaltaisissa tilanteissa. En ehkä tajunnut sitä vielä silloin pusikoissa kykkiessäni, mutta vanhemmiten olen oppinut arvostamaan tuota armeijan alkukantaisuutta ja järjestelmää sekä sitä, mitä se minulle aikoinaan opetti. Epäilen vahvasti, olisiko joku siviilipalvelukeskus pystynyt opettamaan minulle nuo samat taidot?

Mr.Fox
15.07.2012, 23:23
Täsmentävä kysymys: onko sinusta toisia ihmisiä aristeleva ujo nuori mies (miksei nainenkin) terve vai sairas, ja onko hän ujoudestaan johtuen pikkulapsen tasolla aristellessaan toisten ihmisten kohtaamista?Erinomainen kysymys!

Mielestäni henkisesti terve, normaali, tavallinen parikymppinen ihminen - mies tai nainen - pystyy kohtaamaan toisia ihmisiä ja tulemaan toimeen heidän kanssaan. Jos näin ei jonkun kohdalla ole, niin silloin sanoisin, että jotain on mennyt vikaan ja pahasti jo elämän kahdenkymmenen ensimmäisen vuoden aikana. Siitä päästäänkin asiaan, että onko se Suomen Puolustusvoimien ja/tai siviilipalvelukeskuksen tehtävä korjata näitä vinoutumia. Minun mielestäni ei ole! Tällöin palataan asiaan, jonka kerroin jo aiemmin: joko 1) lähetetään kaveri kotiin kasvamaan vanhempien helmoihin tai 2) annetaan kaverin olla tupakavereiden opissa.Heille toisten ihmisten kohtaaminen jokapäiväisessä elämässä voi olla yhtä suurta taistelua kerta toisensa jälkeen, itsensä voittamista. Toki monille armeija tai miksei sivarikin voi olla kannustava kokemus, kunhan pääsevät sisään yhteisöön, mutta osalle yhteisöön sisäänpääseminen voi koitua ylivoimaiseksi tehtäväksi - ovatko he sitten heikkoja, vähemmän terveitä vai mitä.Toinen erinomainen kysymys!

Miksi ryhmään/yhteisöön sisällepääsy voi olla joillekin yksilöille ylivoimainen tehtävä? Oletan, että ongelman ydin on nykyisin jopa alle kouluikäisten lasten ryhmäyttämisessä (http://www.koulurauha.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=85&Itemid=90). Kun tällaista sontaa ajetaan pikkulasten päihin jo ennen kouluikää, niin missä vaiheessa he sitten oppivat pääsemään erilaisiin ryhmiin sisään ilman "ryhmäyttämistä"? Ihmettelevätkö nämä samat ihmiset vielä eläkeiässäkin, kun eivät pääse sisään bingo-porukkaan tai vanhainkodin sisäpiiriin?

Jos näin pääsee käymään, niin virhehän on tehty jo varhaislapsuudessa. Vanhempien vastuullahan tuollainen sosiaalisen kanssakäymisen oppiminen tulisi olla jo pienestä pitäen.

(nyt tosin mennään jo aika pitkälle Suomen Puolustusvoimista/siviilipalveluskeskuksesta)

Vellihousu
15.07.2012, 23:38
Eli toisin sanoen: haluavat toimia yksilöinä eivätkä ryhmän jäseninä! Tämäkö on sitä "sosiaalista taitoa"?

Haluavat olla yksilöitä, eivät toimia ryhmässä koska on pakko. Yksilöllisyys ei taas sulje mitenkään pois sosiaalisten taitojen mahdollisuutta.Yksinkertaistat asioita aivan liikaa. Esimerkiksi nimimerkki pasi suorittaa sivariaan palvelutalossa (kts. kuvaus aiemmin ketjussa). Mitä veikkaat, kehittääkö tuo sosiaalisia taitoja?

Alokkaan ja kouluttajan suhde = työntekijän ja pomon suhde

Näitäkin suhteita on vaan aika erilaisia, kysy keneltä tahansa sivarin käyneeltä. Ai niin, siellähän vaan pelataan ja leikitään. Minäkin olin vuoden sairaalassa leikkimässä 1200 muun homogeenisen työntekijän kanssa. Ne olivat sivareita kaikki.

Epäilen vahvasti, olisiko joku siviilipalvelukeskus pystynyt opettamaan minulle nuo samat taidot?

Siviilipalveluskeskuksessa vietetään edelleen se 8% koko siviilipalveluksesta joten voi olla että vastaus kysymykseesi on "ei." Toisaalta, mitä väliä? Tiedän aika monta ihmistä jotka ovat oppineet eri kieliä ilman Suomen armeijaa. Jos olet niin tyhmä ettet opi asioita kuin pakottamalla, on se täysin oma ongelmasi.

TosiFani
15.07.2012, 23:44
...Näitäkin suhteita on vaan aika erilaisia, kysy keneltä tahansa sivarin käyneeltä. Ai niin, siellähän vaan pelataan ja leikitään...

Meillä oli koulussa avustajan sivari, hän oli leikkimässä työelämää. Ymmärrän, että on olemassa erilaisia palvelupaikkoja ja ihmisiä, mutta kokemukseni viime lukuvuodelta ei tue sinun kirjoittamaasi.

Vellihousu
16.07.2012, 00:01
Meillä oli koulussa avustajan sivari, hän oli leikkimässä työelämää. Ymmärrän, että on olemassa erilaisia palvelupaikkoja ja ihmisiä, mutta kokemukseni viime lukuvuodelta ei tue sinun kirjoittamaasi.

Pointtihan tässä oli alun perin se, että aika moni sivarin valitseva saattaa vierastaa armeijan komentotyyliä ja niitä esimies/alainen suhteita joita siellä on. Esimerkiksi itse pidän noita touhuja täysin epänormaaleina, en ymmärrä miten aikuiset ihmiset viitsivät. Mitä taas leikkimiseen tulee, niin pari tuttuani on suorittanut sivarin konkreettisesti leikkimällä työskennellessään päiväkodissa. Voin kuvitella kuinka arvotonta tuokin on jonkun Mr.Foxin silmissä, ei mitään sosiaalisten taitojen oppimista, pelkkää saastaista yksilöllisyyttä.

Sivareita nyt on sinänsä moneen junaan, minun asiani ei ole puolustella ketään.

Mr.Fox
16.07.2012, 00:04
Toisaalta, mitä väliä? Tiedän aika monta ihmistä jotka ovat oppineet eri kieliä ilman Suomen armeijaa. Jos olet niin tyhmä ettet opi asioita kuin pakottamalla, on se täysin oma ongelmasi.Tässä yhteydessähän en tarkoittanut pakotettua kielen oppimista. 17-vuotiaana tuo vain tuntui hyvältä ajatukselta, että jos minun pitää joka tapauksessa "tuhlata" vuosi elämästäni, niin haluan siltä vuodelta saada myös jotain. 17-vuotiaana halusin oppia toisen kotimaisen - opinkin sen, mutta vanhemmiten tajusin, että sainkin paljon enemmän.

Sain taidon tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, vaikka meillä ei olisikaan yhteistä kieltä. Tämä taito on erittäin arvokas enkä missään nimessä usko, että olisin oppinut sitä lusmuilemalla kuukauden päivät jossain siviilipalveluskeskuksessa ja sen jälkeen 12kk jossain laitoksessa/sairaalassa. Väitä mitä väität, mutta siviilipalvelus ei olisi ikinä pystynyt opettamaan minulle samoja sosiaalisia taitoja kuin Suomen Puolustusvoimat minulle opetti.

Vellihousu
16.07.2012, 00:14
Tässä yhteydessähän en tarkoittanut pakotettua kielen oppimista.

Siltähän se näyttää joo:

Dragsvikin porttien sulkeutuessa takanani olin pakotettu jättämään suomen kielen pois.

Itse näkisin että on helpompiakin tapoja oppia jotakin kieltä kuin kielipuolena pyöriminen armeijassa, mutta kukin tietysti tavallaan. Yleisesti tosin koen että "opit tai itket ja opit" ajattelusta pitäisi päästä Suomessa jo eroon. Me ei eletä missään 50-luvulla enää.

Väitä mitä väität, mutta siviilipalvelus ei olisi ikinä pystynyt opettamaan minulle samoja sosiaalisia taitoja kuin Suomen Puolustusvoimat minulle opetti.

Hienoa jos näin on, ei ole minulta mitenkään pois. Omista kokemuksista huolimatta kannattaisi vähän miettiä ennen kuin lähdet heittelemään mitään päiväkoti-vertauksia liittyen sivarikoulutukseen. Siitäkin on moni saanut paljon irti kuten tästäkin ketjusta näkyy ja varsinaisen sivarinhan moni suorittaa nimenomaan sosiaalialalla, hoito ym. työssä. Tältä pohjalta tuntuu absurdilta miten jaksatkin inttää armeijan ylivoimaisuutta suhteessa sivariin ja tätä siis nimenomaan sosiaalisessa mielessä. Suosittelen ottamaan asioista selvää sen sijaan että takerrut täällä toisten sivulauseisiin ja vetelet niistä johtopäätöksiä. Sillä tavalla vaikutat äkkiä typerämmältä kuin oletkaan.

Orlando
16.07.2012, 00:37
Pointtihan tässä oli alun perin se, että aika moni sivarin valitseva saattaa vierastaa armeijan komentotyyliä ja niitä esimies/alainen suhteita joita siellä on. Esimerkiksi itse pidän noita touhuja täysin epänormaaleina, en ymmärrä miten aikuiset ihmiset viitsivät.

Armeijan tarkoitushan on kouluttaa sotimaan. Millä muulla tavalla suuria joukkoja saadaan toimimaan, kuin komentamalla? Sotahan on ns. epänormaali tilanne. Myönnetään, että armeijassa on myös turhaa pelleilyä, jota tapahtuu nuorien alikessujen toimesta.

Armeijassa oppii sopeutumaan erilaisiin tilanteisiin, kuten erilaisiin ihmisiin, kylmyyteen, unen puutteeseen, nälkään ja moneen muuhun epämukavaan oloon.

vlad
16.07.2012, 00:47
Kiitos vastauksistasi. Kommentoin niitä vain lyhyelti, koska tärkeintä minulle oli saada lukea vastauksesi, ja toisaalta, itse aihe persoonallisuustyypit, ryhmäytyminen, kasvaminen ihmisenä, sosiaaliset taidot sun muut ei suoranaisesti enää liity tähän ketjuun, jossa simppelisti keskustellaan asepalveluksen suorittamisesta.


Mielestäni henkisesti terve, normaali, tavallinen parikymppinen ihminen - mies tai nainen - pystyy kohtaamaan toisia ihmisiä ja tulemaan toimeen heidän kanssaan. Jos näin ei jonkun kohdalla ole, niin silloin sanoisin, että jotain on mennyt vikaan ja pahasti jo elämän kahdenkymmenen ensimmäisen vuoden aikana. Siitä päästäänkin asiaan, että onko se Suomen Puolustusvoimien ja/tai siviilipalvelukeskuksen tehtävä korjata näitä vinoutumia. Minun mielestäni ei ole! Tällöin palataan asiaan, jonka kerroin jo aiemmin: joko 1) lähetetään kaveri kotiin kasvamaan vanhempien helmoihin tai 2) annetaan kaverin olla tupakavereiden opissa.

Minä en aivan näin radikaalilla tavalla asiaa tarkastelisi. Pidän henkisesti terveinä myös niitä ujoja ja kenties syrjäänvetäytyviä tyyppejä (miehiä tai naisia), jotka kokevat asepalveluksen suorittamisen ahdistavana ja jopa raskaana asiana johtuen luonnetyypistään. Heille asepalveluksen tai sivarin suorittaminen voi olla hyvin vaativa tehtävä, mutta se, että he vielä "mieheniässä" ovat ujoja ja kenties karttavat voimakastahtoisten ihmisten johtamia ryhmiä ei tee heistä vielä epänormaaleita - tai sitten epänormaaleita on todella paljon, koska löytyy näitä ryhmiä, jotka poikkeavat "normaaliudesta", jopa joidenkin mielestä yltiösosiaalisetkin voivat olla epänormaaleja - ainakin minun mielestä.

Minusta kyse ei siis ole vinoutumasta vaan siitä, että on olemassa erilaisia persoonallisuustyypejä ja vasta todella pienten ryhmien kohdalla voidaan puhua "vinoutumasta", heidän kohdalla kyse voi olla psyykensairauden aiheuttamasta ongelmasta tai epäsuotuisan kasvuolosuhteen aiheuttamasta ongelmasta. Mutta jos kasvuolosuhde on ongelmallinen, onko järkevää laittaa "lapsi" kasvamaan kotiin vai olisiko sittenkin joko pv:n tai siviilipalveluksen tehtävä koettaa luoda sellainen ympäristö, jossa tämä kyseinen henkilö kokee onnistumisen tuntemuksia ja jossa hänen itsetuntonsa vahvistuu ja sen myötä sosiaalinen kanssakäyminen muuttuu luontevammaksi ja kyky toimia erilaisten ihmisten kanssa samoin? Minusta kaikissa tapauksissa se koti ei ole enää paras paikka vaan yhteisön kannustava tuki voi auttaa todella pitkälle. Tietty jos kyse joissain tapauksissa on sairaudesta tai kyseessä on todella ongelmallinen tapaus, kaikkien kannalta voi olla parempi, että kyseinen henkilö vapautetaan palveluksesta - yhteisen hyvän nimissä.

Miksi ryhmään/yhteisöön sisällepääsy voi olla joillekin yksilöille ylivoimainen tehtävä? Oletan, että ongelman ydin on nykyisin jopa alle kouluikäisten lasten ryhmäyttämisessä (http://www.koulurauha.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=85&Itemid=90). Kun tällaista sontaa ajetaan pikkulasten päihin jo ennen kouluikää, niin missä vaiheessa he sitten oppivat pääsemään erilaisiin ryhmiin sisään ilman "ryhmäyttämistä"? Ihmettelevätkö nämä samat ihmiset vielä eläkeiässäkin, kun eivät pääse sisään bingo-porukkaan tai vanhainkodin sisäpiiriin?

Jos näin pääsee käymään, niin virhehän on tehty jo varhaislapsuudessa. Vanhempien vastuullahan tuollainen sosiaalisen kanssakäymisen oppiminen tulisi olla jo pienestä pitäen.

Siksi koska on erilaisia ihmistyyppejä, siksi ryhmäytyminen tapahtuu eritavalla ja joillekin on vaikea päästä sisään ryhmään, koska tilanne ja yhteisö voivat aiheuttaa niin valtaisen negaation mielessä. Kuinka päästä sisään ryhmään jos jokainen hetki on yhtä taistelua oman mielenrauhan hallinnan kanssa?

Aina kasvatus ei auta, toisaalta on myös huomioitava se, että vanhemmat eivät välttämättä näe lapsellaan olevan ongelmaa, he voivat olla persoonaltaan samanlaisia, joten lapsen luonnottomalta tuntuva käyttäytyminen voi olla heidän mielestä aivan luonnollista ja luontevaa, ja päiväkotimaailman ja peruskoulun läpi pääsee kulkemaan vaikka millaisia tapauksia - kuten minä.

Maailma muuttuu eskosein, ryhmäytymiset sun muut ovat varmasti tulleet jäädäkseen, tai ainakin siksi aikaa kunnes löydetään jokin uusi mullistava tapa saada ihmiset osaksi ryhmiä. Enkä täysin tuomitse näitäkään metodeja, jokaisella aikakaudella on omat ideansa ja mantransa jota toistella!

vlad.

Vellihousu
16.07.2012, 01:16
Armeijan tarkoitushan on kouluttaa sotimaan. Millä muulla tavalla suuria joukkoja saadaan toimimaan, kuin komentamalla? Sotahan on ns. epänormaali tilanne.

Minä ymmärrän tämän mainiosti, ei siitä ole kyse lainkaan. Sitä on sen sijaan vaikeampi ymmärtää että täällä eräs nimimerkki tyypittelee 3-5 vuotiaan tasolla oleviksi henkilöt joilla ei ole rauhan aikana halua osallistua sotilaskoulutukseen ja jotka saattavat (hui kauhea paikka!) kokea siviilipalvelusmiehen koulutusjakson mielekkääksi toiminnaksi osin siksi että siellä ei huudeta ja äkseerata armeijan tyyliin. Pitäköön tunkkinsa jokainen joka haluaa armeijaan mennä, ei siinä mitään, mutta osa noista sivaria koskevista kommenteista on jo sen sortin tuubaa ettei uskoisi täysijärkisen kirjoittamiksi. Mutta tämä tästä, lienen paukuttanut päätäni aiheesta riittävästi, ainakin tämän yön osalta.

Mr.Fox
16.07.2012, 04:10
Pointtihan tässä oli alun perin se, että aika moni sivarin valitseva saattaa vierastaa armeijan komentotyyliä ja niitä esimies/alainen suhteita joita siellä on. Esimerkiksi itse pidän noita touhuja täysin epänormaaleina, en ymmärrä miten aikuiset ihmiset viitsivät.- - - henkilöt joilla ei ole rauhan aikana halua osallistua sotilaskoulutukseen ja jotka saattavat (hui kauhea paikka!) kokea siviilipalvelusmiehen koulutusjakson mielekkääksi toiminnaksi osin siksi että siellä ei huudeta ja äkseerata armeijan tyyliin.Niinpä! Rauhan aikana!

Yleisen asevelvollisuuden/Suomen Puolustusvoimien tarkoituksena on opettaa nuoret miehet (nykyisin myös naiset) kestämään huutoa ja äkseerausta sekä toimimaan ryhmän osana. Sota-ajan joukkoja ohjataan kuitenkin komentamalla. Siinähän sitä sitten onkin kaikenmaailman vellihousuilla ihan oikeasti ne vellit housuissa, kun joku esimies/pomo kertoo vähän voimakkaammalla äänenpainolla mitä seuraavaksi tulee tehdä.

Täysin hypoteettisena ajatuksena mitä Vellihousu tekee sota-aikana? Kuoriutuuko sinusta sormia napsauttamalla se armoton taistelija, jolla ei vellit valahda housuun, kun joku vähän korottaa ääntään? Vai menetkö tippa silmäkulmassa kertomaan tarinaasi, että rauhan aikana vakaumuksellisista syistäsi johtuen olet tottunut vain vaihtamaan vaippoja ja pyyhkimään pyllyjä? Pidit sitä mielekkäänpänä toimintana rauhan aikana kuin armeijan epänormaaleja touhuja.Mitä taas leikkimiseen tulee, niin pari tuttuani on suorittanut sivarin konkreettisesti leikkimällä työskennellessään päiväkodissa. Voin kuvitella kuinka arvotonta tuokin on jonkun Mr.Foxin silmissä, ei mitään sosiaalisten taitojen oppimista, pelkkää saastaista yksilöllisyyttä. Ei tarvitse ajatella edes mitään sota-aikoja. Jopa urbaaniolosuhteissa vieraassa kaupungissa armeijasta saaduista suunnistamis- ja oman sijainnin hahmottamistaidoista on hyötyä - toisin sanoen orientaatiosta. Lisäksi aina voidaan miettiä jonkinlaisia pieniä normaalista poikkeavia tilanteita: eksyminen, auton hajoaminen, veneen kaatuminen... esimerkkejä olisi vaikka kuinka paljon. Olisipa mielenkiintoista seurata kuinka vaikkapa kolme päiväkodissa leikkinyttä tuttuasi hoitaisivat kyseisen tilanteen.

Yksi osaa pyyhkiä pyllyjä, toinen osaa vaihtaa vaippoja ja kolmas osaa kertoa lapsille satuja - ja jokainen vielä toimii yksilönä. Jokainen armeijan käynyt yksilö osaa toimia kyseisissä tilanteissa ryhmän osana. Jokainen heistä on nähnyt paljon selviytymisestä. Jokainen heistä osaa (tai ainakin pitäisi osata) käyttää puukkoa ja kirvestä, tehdä nuotion, rakentaa laavun... Siinä voi hyvin äkkiä tulla sivareilla äitiä ikävä, kun pitäisi kuivattaa läpimärät vaatteet, lämmitellä, selvittää sijainti tai yöpyä luonnossa yön yli.

Eihän kaikista armeijan käyneistäkään tule automaattisesti mitään selviytymis-experttejä. Keskimäärin kuitenkin väittäisin, että armeijan käyneillä yksilöillä on paremmat mahdollisuudet selvitä poikkeusolosuhteissa. Vähäisinpänä taitona en pidä sitä, että armeijan käyneistä yksilöistä yksi pystyy ottamaan sen "ryhmänjohtajan" paikan ja muut pystyvät kuuntelemaan sekä toteuttamaan annettuja käskyjä. Kysymys kuuluukin: pystyvätkö sosiaalialalla (esim. hoitotyössä) siviilipalveluksen käyneet yksilöt samaan?

Edelleen siis väitän, että armeijan käyneillä yksilöillä on - erityisesti poikkeusolosuhteissa - paremmat sosiaaliset taidot toimia ryhmän osana sekä antaa tai ottaa vastaan käskyjä kuin siviilipalveluksen suorittaneilla. Tästähän tässä nyt on koko ajan ollut kyse: kasvattaako armeija vai siviilipalvelus paremmin yksilön "sosiaalisia taitoja". Kuten jo aiemmin olen maininnut, mielestäni "sosiaaliset taidot" = "kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa erilaisissa olosuhteissa" = "toimia ryhmän osana".Siltähän se näyttää joo:

Itse näkisin että on helpompiakin tapoja oppia jotakin kieltä kuin kielipuolena pyöriminen armeijassa, mutta kukin tietysti tavallaan.Silloin 17-vuotiaana kuvittelin, että Suomen Puolustusvoimilla ei ole minulle mitään muuta annettavaa kuin toinen kotimainen. Se oli siis täysin oma valintani enkä ole katunut sitä päivääkään. Toisellakin tavalla olisin tuon tietysti voinut oppia. Olisiko minulla kuitenkaan ollut motivaatiota tai aikaa oppia käytännön ruotsia samassa ajassa, jossa sen nyt opin?

Kuten sanottua; näin vanhemmiten olen oppinut näkemään mitä muuta Suomen Puolustusvoimat noiden yhdentoista kuukauden aikana minulle antoi. Tärkeimpänä asiana pidän tietysti kykyäni tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa; sellaistenkin, joiden kanssa minulla ei välttämättä ole edes yhteistä kieltä. Kysymys kuuluukin: pystyisitkö sinä siviilipalvelusmiehenä samaan? Koska olet viimeksi edes joutunut tilanteeseen, jossa kommunikointi toisen henkilön kanssa on ollut lähes mahdotonta yhteisen kielen puuttuessa?

Tein oman valintani silloin 17-vuotiaana. Totta kai minulla oli kaikki mahdollisuudet valita tuolloin toisin ja hakea vaikkapa siviilipalvelukseen. Olisiko niistä taidoista kuitenkaan yhtään mitään hyötyä, jos nykyisin matkustaisin kerran vuodessa tuota omaa postilaatikkoani pidemmälle ja jotain tavallisuudesta poikkeavaa sattuisi? Onhan se hienoa osata toimia ryhmän osana siellä lämpimän laitoksen käytävillä 1.200 muun samanhenkisen kanssa. Niitä juttuja on sitten mukava muistella sillä vuosittaisella viikon mittaisella Kreikan etelänlomalla, kun illan hämärtyessä se vuokra-auto rysähtää johonkin pikku vuoristotien ojaan kännykän kuuluvuusalueen ulkopuolella ja lähimpään maalaiskyläänkin on matkaa parikymmentä kilometriä.Omista kokemuksista huolimatta kannattaisi vähän miettiä ennen kuin lähdet heittelemään mitään päiväkoti-vertauksia liittyen sivarikoulutukseen. Siitäkin on moni saanut paljon irti kuten tästäkin ketjusta näkyy ja varsinaisen sivarinhan moni suorittaa nimenomaan sosiaalialalla, hoito ym. työssä. Tältä pohjalta tuntuu absurdilta miten jaksatkin inttää armeijan ylivoimaisuutta suhteessa sivariin ja tätä siis nimenomaan sosiaalisessa mielessä.Edelleen... Suomen Puolustusvoimat kouluttaa nuoria miehiä toimimaan erilaisten ihmisten kanssa ryhmän osana poikkeuksellisissa olosuhteissa - nälässä, kylmyydessä, väsymyksessä. Tämä, jos mikä, on sosiaalinen taito, jota ei siviilipalvelukeskuksessa tai sitä seuraavassa työjaksossa opita! Piste, punkt o. slut!Pitäköön tunkkinsa jokainen joka haluaa armeijaan mennä, ei siinä mitään, mutta osa noista sivaria koskevista kommenteista on jo sen sortin tuubaa ettei uskoisi täysijärkisen kirjoittamiksi.Ei! Minä en koskaan halunnut mennä armeijaan. Menin sinne, koska koin sen lakisääteiseksi kansalaisvelvollisuudekseni. Halusin myös saada tuolta ajalta jotain. Niin tekevät useat muutkin: toiset haluavat yhdistelmäajokortin, jotkut voimankäyttökoulutuksen, jotkut panostajan paperit... Minä halusin toisen kotimaisen kielen käytännön harjoitusta. Sen myös sain!

Tämän lisäksi sain myös jotain, jota en osannut arvostaa heti reserviin päästyäni. Sain helvetin arvokkaan sosiaalisen taidon tulla erilaisten ihmisten kanssa toimeen poikkeuksellisissa olosuhteissa. Tämä toimii jopa silloin, kun meillä ei ole käytössämme yhteistä kieltä. Edelleen väitän, että siviilipalveluksessa en tuota samaa sosiaalista taitoani olisi pystynyt saamaan.

EDIT: typo, typo, typo...

Kirjoittelija
16.07.2012, 04:53
Siis -pasi-:n kertomien faktojen perusteellahan siviilipalvelukeskuksessa ihmiset tutustuvat toisiinsa pelaamalla pelejä, leikkimällä leikkejä ja kertomalla tarinoita - olenko ainoa, jolle tästä tulee mieleen päiväkoti?

Kyllä minä olen aikuisiälläkin tutustunut ihmisiin pelaamalla pelejä (kuten sähly ja Trivial Pursuit) ja kertomalla tarinoita. Erilaisia leikkejä leikitään paljon esim. opiskelijabileissä ja myös armeijassa. Tai ainakin minun mielestäni se oli juurikin leikkiä, kun alikersantti metsästää tuvan nurkasta siivouksen jälkeen jotain yksittäistä pientä kiveä, jotta pääsisi sitten huutamaan naama punaisena. Ei se mun silmissäni hirveästi eroa siitä, kun esikoululaiset leikkii piilosta.

Siihen omaan taistelupariin on opittava luottamaan aivan kuten myöhemmässä vaiheessa siihen omaan kollegaan työpaikalla.

Minusta ei ole järkevää väkipakolla luottaa keneenkään. Ensin kannattaa tsekata, onko se työkaveri luottamuksen arvoinen, ja jos se ei selvästikään ole, niin tekee sitten mieluummin vaikka omien hommiensa lisäksi senkin työt, jottei jälki ole ihan täyttä sekundaa.

Minkälaisessa pumpulissa ihmiset nykyään kasvattavat lapsiaan, jos oikeasti väitetään, että 18-22 vuotias terve aikuinen mies voi "aristella" ihmiskontakteja?

Ujoja 18-22-vuotiaita miehiä on ollut olemassa jo ihan ennen sinun syntymääsikin. Suosittelen tutustumista esim. sellaisiin teoksiin kuin Tuntematon sotilas ja Täällä pohjantähden alla, niin saatat huomata, että eivät sota-aikaankaan kaikki nuoretmiehet olleet kovin ekstroverttejä.

Alokkaan ja kouluttajan suhde = työntekijän ja pomon suhde
Tupakaverin ja tupakaverin suhde = työntekijän ja työntekijän suhde

Toisin sanoen pomo kertoo työntekijöille mitä tehdään. Työntekijät keskenään päättävät kuinka ko. asia tehdään ja jokainen auttaa siinä omilla vahvuuksillaan.

Itse olen tehnyt sellaisia duuneja, joissa myös sen pomon kanssa voi keskustella siitä, kuinka ne asiat kannattaisi tehdä. Myös armeijassa osalla johtajista oli sellainen vika, että saattoivat ihan keskustellakin alaistensa kanssa siitä miten kannattaisi toimia. Paremmin armeijan hengen sisäistäneet sitten luottivat toki desibelien voimaan.

Tämä opetti mulle aivan helvetisti kuinka tullaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa - jopa silloinkin, kun käytössä ei ole edes samaa kieltä.

Nyt herää kyllä kysymys, että missä tynnyrissä nämä Mr. Foxin armeijakaverit oikein ovat kasvaneet, jos eivät englantia osaa. Itse olen ainakin pärjännyt Ruotsissa vallan mainiosti, vaikken ruotsia osaa juuri lainkaan. Ruotsalaiset kun puhuvat niin hyvää englantia, että usein oikein hävettää oma toistaitoisuus.

Sain taidon tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, vaikka meillä ei olisikaan yhteistä kieltä. Tämä taito on erittäin arvokas enkä missään nimessä usko, että olisin oppinut sitä lusmuilemalla kuukauden päivät jossain siviilipalveluskeskuksessa ja sen jälkeen 12kk jossain laitoksessa/sairaalassa.

Mitäs jos se sairaala olisi ollut ruotsinkielinen? Kai tuolta Suomen rannikolta sellaisiakin löytyy.

Vähäisinpänä taitona en pidä sitä, että armeijan käyneistä yksilöistä yksi pystyy ottamaan sen "ryhmänjohtajan" paikan ja muut pystyvät kuuntelemaan sekä toteuttamaan annettuja käskyjä. Kysymys kuuluukin: pystyvätkö sosiaalialalla (esim. hoitotyössä) siviilipalveluksen käyneet yksilöt samaan?.

Tää onkin muuten mielenkiintoinen pointti. Onko hoitsuilla ja sossun tädeillä lainkaan esimiehiä? Joku alalla työskennellyt voisi kertoa.

Jokainen armeijan käynyt yksilö osaa toimia kyseisissä tilanteissa ryhmän osana. Jokainen heistä on nähnyt paljon selviytymisestä.

Ja höpöhöpö. Olen käynyt armeijan, mutta en suurin surminkaan lähtisi väittämään, että se olisi minulle hirveästi selviytymisestä opettanut. Auto ajaa porukan keskelle metsää, siellä pitää saada teltta porukalla pystyyn ja tulta kaminaan. Ruoka tuodaan sinne metsään nokan eteen ja ruokailuvälineetkin annetaan talon puolesta, metsästämään ja marjastamaan ei tarvitse lähteä. Ei tuossa nyt mitään kauheita Survivor-taitoja minusta hengissä pysymiseen vaadita.

Ainoastaan nämä kieltäytyjäretkut vituttaa. Oikeudet kyllä käytetään mutta velvollisuuksia ei kiinnosta täyttää.

Itse tunnen vain yhden totaalikieltäytyjän, ja hän taitaa maksaa tällä hetkellä tuloveroja saman verran kuin 5 keskimääräistä armeijan käynyttä jamppaa yhteensä. Kai sitäkin jonkinlaisena vastuunkantamisena voidaan pitää, vaikka asevelvollisuus kuitattiinkin vankilassa istumalla.

Mr.Fox
16.07.2012, 06:10
Minusta ei ole järkevää väkipakolla luottaa keneenkään. Ensin kannattaa tsekata, onko se työkaveri luottamuksen arvoinen, ja jos se ei selvästikään ole, niin tekee sitten mieluummin vaikka omien hommiensa lisäksi senkin työt, jottei jälki ole ihan täyttä sekundaa.Kas kun aina siihen ei ole mahdollisuutta. Matkailualalla yleinen trendi on se, että työkaverit saattavat vaihtua joskus useammin kuin omat boxerit. (Etenkin turvallisuus-) Koulutus on kaikille yhtenäinen - toiset vain soveltavat niitä sääntöjä enemmän kuin toiset tositilanteissa.

Minulla on ollut kollegoita, jotka popsivat paketillisen mielialalääkkeitä aamiaiseksi. Sen todellakin huomaa, jos jonain aamuna he eivät olekaan nauttineet aamiaistaan. Minulla ei ole kuitenkaan mitään mahdollisuutta huolehtia tuollaisina päivinä myös heidän töistään. Ainoa keinoni on hoitaa oma työni mahdollisimman hyvin ja (toivottavasti) tuoda luottamusta/turvallisuuden tunnetta myös kollegani hoitamille asiakkaille. Useimmissa tapauksissa asiakkaalla on aina mahdollisuus äänestää jaloillaan. Matkailualalla tuota mahdollisuutta harvemmin on.Mitäs jos olisit vaikka viettänyt ensin intissä puoli vuotta ja lähtenyt sitten puoleksi vuodeksi töihin esim. sinne Ruotsiin? Olisikohan siinä voinut oppia kieltä?Minun aikanani tuota puolen vuoden mahdollisuutta ei ollut. Vaihtoehdot olivat 240/285/330. Toisin sanoen kahdeksan kuukautta olisi joka tapauksessa pitänyt viettää intissä ja kolmessa kuukaudessa järjestää työpaikat, asunnot, matkat, yhteiskunnalliset oikeudet/velvollisuudet yms. Ruotsissa sekä tietysti oppia kieli. Ehkä se oli kuitenkin helpompaa opetella yksitoista kuukautta Suomessa, kun kerran lähes jokaisella suomalaisella nuorella miehellä tuohon on mahdollisuus.Nyt herää kyllä kysymys, että missä tynnyrissä nämä Mr. Foxin armeijakaverit oikein ovat kasvaneet, jos eivät englantia osaa. Itse olen ainakin pärjännyt Ruotsissa vallan mainiosti, vaikken ruotsia osaa juuri lainkaan. Ruotsalaiset kun puhuvat niin hyvää englantia, että usein oikein hävettää oma toistaitoisuus.Kuule, riittävän pitkälle tuonne saaristoon tai Pohjanmaalle/Pampakselle kun menee, niin vastaan tulee yllättävän paljon niitä nuoriakin ihmisiä, jotka eivät puhu mitään muuta kuin ruotsia sillä omalla murteellaan. Välillä tulee tilanteita, joissa joku korppoolainen kalastajanpoika ei ymmärrä hevon vittuakaan, mitä joku närpiöläinen tomaatinviljelijän poika molottaa. Tätä soppaa laitetaan vielä hämmentämään joku umpisuomenkielinen turkulainen, niin aikamoinen keitos on valmis. Tässä on kohtuullisen hyvä kooste Pampaksen erilaisista ruotsinmurteista (http://www.youtube.com/watch?v=8Xx7LI8fchM) (Närpes, Jeppis, jne.). Kääntäkääpä noita sitten kouluruotsilla!

"He' naap it na meir!" - "Det nappar inte mera!" - "Ei kiinnosta pätkääkään!"
Valitettavasti pikaisesti en löytänyt youtubesta mitään Korpo, Nagu, Kökar -dialektilla.
Joku Ekenäs-svenska on ehkä kaikkein yksinkertaisinta ymmärtää kouluruotsilla. Helsingistä itäänpäin mentäessä jo Porvoosta löytyy mielenkiintoinen Borgå-dialekt.
"struka i taki" - "strömmen i taget" - "sähköpistoke katossa"

Nämä ihmiset - Suomen kansalaiset - opiskelevat peruskoulussa sen kuusi vuotta yhtä vierasta kieltä (useimmiten englanti) sekä kolme vuotta toista äidinkieltä (suomi). Yhtä hyvin voidaan mennä johonkin Lieksan tai Kuusamon tai Sallan perämetsiin ja kysellä siellä ihmisten ruotsin (toinen kotimainen) tai englannin (todennäköinen vieras kieli) kielten taitoa. Väitän, että vastaan tulee aika monta nuortakin "tynnyrissä kasvanutta", jotka eivät molota muuta kuin suomea sillä omalla murteellaan.

Kirjoittelija
16.07.2012, 06:18
Yhtä hyvin voidaan mennä johonkin Lieksan tai Kuusamon tai Sallan perämetsiin ja kysellä siellä ihmisten ruotsin (toinen kotimainen) tai englannin (todennäköinen vieras kieli) kielten taitoa. Väitän, että vastaan tulee aika monta nuortakin "tynnyrissä kasvanutta", jotka eivät molota muuta kuin suomea sillä omalla murteellaan.

Niin työurallaan kuin vapaa-ajanvietossaankin kannattanee kyllä tähdätä siihen, ettei tällaisten ihmisten kanssa tarvitsisi olla tekemisissä lainkaan.

Mr.Fox
16.07.2012, 06:51
O-ho! Aika paljon ehdit muokata viestiäsi. Noh, yritän vastata parhaani mukaan tuotoksiisi.Kyllä minä olen aikuisiälläkin tutustunut ihmisiin pelaamalla pelejä (kuten sähly ja Trivial Pursuit) ja kertomalla tarinoita. Erilaisia leikkejä leikitään paljon esim. opiskelijabileissä ja myös armeijassa. Tai ainakin minun mielestäni se oli juurikin leikkiä, kun alikersantti metsästää tuvan nurkasta siivouksen jälkeen jotain yksittäistä pientä kiveä, jotta pääsisi sitten huutamaan naama punaisena. Ei se mun silmissäni hirveästi eroa siitä, kun esikoululaiset leikkii piilosta.Enemmänkin kyse on siitä, kuinka tupakaverit käyttäytyvät kyseisillä hetkillä. Samanarvoiset ihmiset tutustuvat samanarvoisiin? Se fakta (kuten omassa tapauksessani 22-vuotiaana oli), että jollain räkänokalla finninaamalla oli kaksi vinkkeliä enemmän kauluksissaan kuin minulla on täysin yhdentekevää. Tärkeintä oli se, kuinka hoidimme hommat tasa-arvoisten (tupa-) kavereiden kanssa.Ujoja 18-22-vuotiaita miehiä on ollut olemassa jo ihan ennen sinun syntymääsikin. Suosittelen tutustumista esim. sellaisiin teoksiin kuin Tuntematon sotilas ja Täällä pohjantähden alla, niin saatat huomata, että eivät sota-aikaankaan kaikki nuoretmiehet olleet kovin ekstroverttejä.Suomalainen introvertti = tuijottaa omia kengänkärkiään puhuessaan jollekin.
Suomalainen ekstrovertti = tuijottaa juttukumppaninsa kengänkärkiä puhuessaan.

Ehkä jostain näiden ääriesimerkkien välistä löytyy myös yksilö, joka pystyy katsomaan toista ihmistä silmiin, kun hänelle puhutaan/häntä puhutetaan? (=normaali yksilö?)Itse olen tehnyt sellaisia duuneja, joissa myös sen pomon kanssa voi keskustella siitä, kuinka ne asiat kannattaisi tehdä. Myös armeijassa osalla johtajista oli sellainen vika, että saattoivat ihan keskustellakin alaistensa kanssa siitä miten kannattaisi toimia. Paremmin armeijan hengen sisäistäneet sitten luottivat toki desibelien voimaan.Tämähän olisi ideaali-tilanne! Valitettavasti näin ei vain ole kaikissa työpaikoissa armeijan jälkeenkään. Toisaalla luotetaan edelleen siihen "pelon ilmapiiriin" (vai mikä olikaan se Kylmän Sodan määritelmä?). Pidetään työntekijät varpaisillaan, niin he pysyvät nöyrinä ja kuuliaisina.Mitäs jos se sairaala olisi ollut ruotsinkielinen? Kai tuolta Suomen rannikolta sellaisiakin löytyy.Mitäpä jos? Kyllä tuolta Suomen rannikoilta sellaisiakin löytyy. Mitkä olivat Mr.Fox:n mahdollisuudet päästä ruotsinkieliseen sairaalaan siviilipalvelusajakseen? Oliko kuitenkin "oddsien" - mahdollisuuksien rajoissa helpompaa hoitaa koko varusmiesaika ruotsin kielellä kuin toivoa siviilipalvelusta ruotsinkielisessä sairaalassa?
(etenkin kun taitotaso oli ennen alkua: hevonen on häst, hiiva on jäst, pappi on präst, mutta Foxie on bäst)Tää onkin muuten mielenkiintoinen pointti. Onko hoitsuilla ja sossun tädeillä lainkaan esimiehiä? Joku alalla työskennellyt voisi kertoa.Varmasti jokaisella hoitsulla ja sossun tädillä on esimies! Kuinka moni vain pystyy toimimaan sellaisena tosipaikan tullen?Ja höpöhöpö. Olen käynyt armeijan, mutta en suurin surminkaan lähtisi väittämään, että se olisi minulle hirveästi selviytymisestä opettanut. Auto ajaa porukan keskelle metsää, siellä pitää saada teltta porukalla pystyyn ja tulta kaminaan. Ruoka tuodaan sinne metsään nokan eteen ja ruokailuvälineetkin annetaan talon puolesta, metsästämään ja marjastamaan ei tarvitse lähteä. Ei tuossa nyt mitään kauheita Survivor-taitoja minusta hengissä pysymiseen vaadita.Ja höpöhöpö... Auto ajaa porukan keskelle metsää ja jos sen jälkeen tarvitaan teltta pystyyn/tulta kaminaan, niin teltta/kamina pitää olla jo matkassa mukana. Toisin sanoen joku on varautunut jo sen (teltan) pystyttämiseen tai sen (kaminan) sytyttämiseen. Jos sellaisia ei ole mukana, niin matkassa on takuuvarmasti joku, joka on nähnyt sytytettävän nuotion ja/tai laavun pystytettävän. Väitätkö oikeasti, että omana armeija-aikanasi et ole kumpaakaan nähnyt teetettävän/oikeasti tehnyt?

Yksi opetuksista, jota sain armeijassa: "Normaali ihminen selviää kolme minuuttia hengittämättä, kolme päivää juomatta, kolme viikkoa syömättä!". Suomessa ei yksinkertaisesti normaalijärkinen ihminen pysty eksymään siten, että joutuisi olemaan A) kolme minuuttia hengittämättä, B) kolme päivää juomatta tai C) kolme viikkoa syömättä. Ainoa mahdollisuus minun mielestäni olisi haaksirikkoutua jollekin asumattomalle luodolle ulkomerelle, jonka ohitse ei edes kalastaja-alus lipuisi kolmen päivän aikana. "Highly unlikely", sanoisi eräs tunnettu turkulainen jääkiekkovalmentaja.

Mr.Fox
16.07.2012, 06:56
Niin työurallaan kuin vapaa-ajanvietossaankin kannattanee kyllä tähdätä siihen, ettei tällaisten ihmisten kanssa tarvitsisi olla tekemisissä lainkaan.Tästä täysin samaa mieltä; valitettavasti tämä vain ei ole aina mahdollista!

On muuten mielenkiintoista joutua todelliseen hätätilanteeseen kaverin (male, 60+yrs) kanssa, joka ei puhu muuta kuin puolaa tai venäjää. Itse puhut ja ymmärrät suomea, ruotsia, englantia ja saksaa sekä ymmärrät muutamaa muuta, mutta puola/venäjä eivät kuulu niihin. Mistä löytyy yhteinen kieli?

Kirjoittelija
16.07.2012, 07:01
Mitäpä jos? Kyllä tuolta Suomen rannikoilta sellaisiakin löytyy. Mitkä olivat Mr.Fox:n mahdollisuudet päästä ruotsinkieliseen sairaalaan siviilipalvelusajakseen?

Voisi veikata, että aika huonot. Sairaalassa kun voi monesti olla ihan tosi kyseessä toisin kuin armeijassa, joten sinne ei välttämättä kielipuolia oteta yhtä kernaasti.



On muuten mielenkiintoista joutua todelliseen hätätilanteeseen kaverin (male, 60+yrs) kanssa, joka ei puhu muuta kuin puolaa tai venäjää. Itse puhut ja ymmärrät suomea, ruotsia, englantia ja saksaa sekä ymmärrät muutamaa muuta, mutta puola/venäjä eivät kuulu niihin. Mistä löytyy yhteinen kieli?

Olisit koittanut esperantoa.

Mr.Fox
16.07.2012, 07:28
Voisi veikata, että aika huonot. Sairaalassa kun voi monesti olla ihan tosi kyseessä toisin kuin armeijassa, joten sinne ei välttämättä kielipuolia oteta yhtä kernaasti.Aivan! Mutta miten on Mr.Fox:n ruotsin kielen taito nykypäivänä? Tai paremminkin "skandinaviskan"? Aikoinaan 11kk kokemusta (suomen) ruotsista ja jälkeenpäin reilut 7 vuotta skandinaviskaa työkielenä. Tästä on hyvä vetää eteenpäin ja käyttää työkielenä saksaa. Yli 100 miljoonaa ihmistä puhuu äidinkielenään saksaa, yli 20 miljoonaa skandinaviskaa, ~5 miljoonaa suomea... Jokohan alkaisivat Euroopan työmarkkinat avautua? Vielä kun etelä-Eurooppa (espanja) on kohtuullisesti hallussa - eli ymmärrystä italiaan/portugaliin on jonkun verran, niin mielestäni Eurooppa on kohtuullisen hyvin "valloitettu". Ei noista länsi-Euroopan mahtimaista jää enää kuin Ranska täysin käsittämättömäksi.

En tosin ymmärrä mitä mun kielitaidollani on tekemistä Suomen Puolustusvoimien kanssa? Siellä opin ymmärtämään/puhumaan (suomen) ruotsia. Noista ajoista aikaa on kulunut lähemmäs 15 vuotta. Toisin sanoen mulla on ollut kohtuullisen paljon aikaa asevelvollisuuteni jälkeen opetella muitakin kieliä...Olisit koittanut esperantoa.Valitettavasti se ei kuulu repertuaariini! Jos tämä on paras kommenttisi, niin olisiko parempi, että laittaisit korkin kiinni ja menisit nukkumaan?

Kirjoittelija
16.07.2012, 07:34
Aivan! Mutta miten on Mr.Fox:n ruotsin kielen taito nykypäivänä? Tai paremminkin "skandinaviskan"? Aikoinaan 11kk kokemusta (suomen) ruotsista ja jälkeenpäin reilut 7 vuotta skandinaviskaa työkielenä. Tästä on hyvä vetää eteenpäin ja käyttää työkielenä saksaa. Yli 100 miljoonaa ihmistä puhuu äidinkielenään saksaa, yli 20 miljoonaa skandinaviskaa, ~5 miljoonaa suomea... Jokohan alkaisivat Euroopan työmarkkinat avautua?

Kas vain. Sieltä napsahtikin se pakkoruotsittajien surullisen kuuluisa porttiteoria. Saksaa voi opiskella ihan yläasteella, lukiossa ja yliopistossakin, eikä siihen mitään ruotsin kieltä tarvita. Sen ruotsin kielen sijasta voisi opetella vaikka espanjan, kiinan tai venäjän, ja kas vain, jokohan alkaisivat Euroopan lisäksi kenties vähän laajemmatkin työmarkkinat avutua?

mjr
16.07.2012, 07:44
Toki monille armeija tai miksei sivarikin voi olla kannustava kokemus, kunhan pääsevät sisään yhteisöön, mutta osalle yhteisöön sisäänpääseminen voi koitua ylivoimaiseksi tehtäväksi - ovatko he sitten heikkoja, vähemmän terveitä vai mitä.

vlad.

Onhan se totta, että armeija on melkoinen ui tai uppoa -tilanne (ja miksi ei siviilipalveluskin), mutta lienenköhän liian karu, kun ajattelen, että näitä tilanteita on elämässä pakostakin ja että suurelta osin on tervettä, että näin on. Vaikka miten haluaisimme, emme todennäköisesti koskaan pysty tekemään elämästä täydellisen pehmeää ja haasteetonta, eikä varmasti pitäisikään tehdä. Tällä en tarkoita sitä, että ihannoisin armeijaa "miesten kouluna", mutta näkisin että on oltava sellaisiakin esteitä elämässä, joista kaikki eivät selviä. Voi olla, että se maitojuna itsessään on se "miehen koulu": jossain vaiheessa joka tapauksessa tässä maailmassa olisi saavutettava tietty varmuus ja luottamus itsensä suhteen, eikä spesifillä reitillä ole niin väliä.

Mr.Fox
16.07.2012, 08:08
Kas vain. Sieltä napsahtikin se pakkoruotsittajien surullisen kuuluisa porttiteoria. Saksaa voi opiskella ihan yläasteella, lukiossa ja yliopistossakin, eikä siihen mitään ruotsin kieltä tarvita. Sen ruotsin kielen sijasta voisi opetella vaikka espanjan, kiinan tai venäjän, ja kas vain, jokohan alkaisivat Euroopan lisäksi kenties vähän laajemmatkin työmarkkinat avutua?Niin, mikä pakkoruotsittajien? Olen aikoinani opiskellut ruotsia täysin vapaaehtoisesti Suomen Puolustusvoimissa (joka kenties edelleen on tämän ketjun puhdas aihe?). Kuten sanoin, nykypäivänä puhun kohtuulllisen sujuvasti neljää kieltä (suomi, ruotsi, englanti, saksa) ja lisäksi ymmärrän kohtuullisesti kolmea (eesti, espanja, kiina). Näistä espanja on ehdottomasti se vahvin, joten pystyn myös ymmärtämään suhteellisen hyvin luettua tekstiä sekä italiaksi että portugaliksi. Maailmassa on kaksi kieltä, joita en koskaan suostu lukemaan: ranska ja venäjä. Ennakkoasenteillani otan sen tietoisen riskin, että tämän jääräpäisyyteni takia menetän muutaman työmahdollisuuden, mutta olen valmis pitämään pääni ja ottamaan kyseisen riskin. Tosin Sveitsissä ranskan välttäminen on lähes mahdotonta.

Opiskelin saksaa aikoinani noin kaksi-kolme vuotta ennen armeijaan menoani. Missään nimessä en väitä, että olisin osannut saksaa tuolloin. Asevelvollisuuttani suorittaessani opin kohtuullisen hyvän (suomen) ruotsin taidon. Mistään porttiteorioista en ala kertoa. Yhtä hyvin kuin ruotsin sanoista saksan opiskelussa (ruotsin sana + -ung tai -ion pääte saksassa) on hyötyä suomen kieliopista. Kun ymmärtää mikä on objekti tai infinitiivi suomen kielessä, niin samoja oppeja voi käyttää saksan kieliopissakin.

Yritetäänkö nyt kuitenkin palata takaisin Suomeen ja Puolustusvoimiin?

Kirjoittelija
16.07.2012, 08:22
Kuten sanoin, nykypäivänä puhun kohtuulllisen sujuvasti neljää kieltä (suomi, ruotsi, englanti, saksa)

Tuo on kyllä todella kunnioitettava suoritus sikäli, että 97 prosentilla suomalaisista ei riitä kapasiteetti edes sujuvan englannin oppimiseen, ruotsista ja saksasta puhumattakaan.

KiVi
16.07.2012, 10:48
Sivarit ja sivarimieliset argumentoivat usein sillä, että armeijassa joutuu tekemään jotain aivan naurettavia asioita, hyi sentään, käskystä. Perimmäisenä tarkoituksena siinä on, että sotilaille iskostuu totteleminen selkärankaan. Nyt sitten joku individualisti tulee kysymään, miksi sen pitää iskostua selkärankaan. Ainahan pitää kysyä ja saada perustelut toiminnalleen. Siksi, että sodan aikana jonkun karjaistessa "SUOJAAN!" miksin kyselijältä löytyy muita todennäköisemmin sirpale tai luoti rinnasta. Tuo on vain äärimmäinen esimerkki. Kaikki tehtävät joukkueen ryhmittämisestä yksittäisen taistelijan poteron kaivamiseen sujuvat nopeammin, kun yksilöt ovat oppineet tottelemaan käskyjä vaistonvaraisesti. Sodassa on oltava nopea. Totta kai hyvä johtaja perustelee käskynsä, jos siihen on aikaa. Perustelu motivoi suorittamiseen, koska toiminnan tarkoitus tulee selväksi. Mutta kaikille "pitää totella ihan typeriä käskyjä ja tehdä hölmöjä juttuja" -miehille haluan sanoa, että te ette ole ymmärtäneet, minkä takia armeijassa ollaan. Siellä opetellaan sotimaan tehokkaasti, ja sotiminen tehdään komentoketjun mukaan.

Terävä hemmo oppii jossain vaiheessa ymmärtämään, että joka ikinen turha poistuttaminen tai maastoharjoituksessa turhanpäiväisen tehtävän suorittaminen syö tulevien käskyjesi uskottavuutta ja alaistesi tottelemisalttiutta. Kaikki johtajatehtävissä olevat eivät hiffaa sitä intin aikana, mistä osaksi johtuu alaisten paskat kokemukset lafkasta.

Armeijan jälkeen muuten en ole hakeutunut varmaankaan yhteenkään johto- tai järjestelytehtävään, koska opin siellä, miten paljon niiden kunnolla tekeminen repii selkänahasta. Lomillakin istuin ryyppäämisen sijasta kotona nauttimassa siitä, kun ei tarvinnut olla monenkymmenen silmäparin jatkuvan seurannan alaisena eikä tietää, miten kaikki hommat tehdään.

Pikku irtohuomiona vielä. Olen duunipaikassa, jossa on pari nuorta naista ja pari nuorta miestä minua korkeammalla hierarkiassa, toinen naisista ihan pikkupomona asti. Näiden naisten touhuja katsellessa on tullut useammin mieleen, että onpa paskaa johtamista/ryhmässä toimimista. Pikkupomo liimailee käskyt vittuilua sisältävillä lippulappusilla ympäriinsä. Päin naamaa ei ole tullut minulle minkäänlaista ohjeistusta. Kun asioita ei sanota kasvokkain, tulee hiukan epävarma olo. Eikä käskyissä/neuvoissa/toimintaohjeissa vittuilla, jos haluat, ettei sinua vastaan kerätä pyhää vihaa kaikessa hiljaisuudessa. Toinen nuori nainen taas ei neuvo, miten asiat pitää tehdä, mutta suuttuu jos ne tehdään eri tavalla kuin hän on kuvitellut ne tehtävän. Paras esimerkki hänen yhdessä toimimisen kyvyistään tuli, kun minulle oli opetettu eräs toiminto väärin ja sitten tein sen niin kuin se oli opetettu. Ensin hän flippasi minulle, sitten painotti, miten syy oli täysin minun ja kirjoitti viimeiseksi pomolle lapun, jossa pesi kätensä koko paskasta ja heitti minut junan alle. Olin jo siinä tilanteessa aivan pöyristynyt hänen toiminnastaan. 1) Ei alaisille suututa päin naamaa aivan hallitsemattomasti. 2) Johtavassa asemassa oleva / kokeneempi yksilö ottaa aina vastuun virheestä, tai 3) ei ainakaan jätä alaista yksin vastatuuleen seisomaan. Armeijan johtajakoulutus olisi opettanut noille naisille monta asiaa, jotka he (toivottavasti) joutuvat nyt oppimaan oikeassa elämässä kantapään kautta.

Kahden miehen kanssa töitä tehdessä ilmapiiri on paljon suorempi ja tuntuu, että töitä tehdään yhdessä. Myös hermokontrolli on kunnossa.

Sanottakaan vielä loppuun, että tällä esimerkillä ei ole tosiaankaan tarkoitus rakentaa mitään miehet vs. naiset -sotaa. Työpaikallani on myös useampi hiukan vanhempi naispuolinen henkilö, jotka ovat hyviä tiimipelaajia. Ennemminkin tarjoituksenani oli pohtia, että armeijan johtajakoulutus voi oikeasti antaa eväitä muuallekin elämään.

TosiFani
16.07.2012, 11:06
Pointtihan tässä oli alun perin se, että aika moni sivarin valitseva saattaa vierastaa armeijan komentotyyliä ja niitä esimies/alainen suhteita joita siellä on...

Eihän ole olemassa muita kuin armeijamaisia esimies/alainen suhteita. Vaikka on erilaisia tiimejä, ryhmiä jne., niin loppuen lopuksi johtaja päättää ja alainen tottelee. Armeijassa toiminta on vain suoraviivaisempaa kuin siviilitöissä, mutta sama periaate toimii. Mikäli perustat johtajuuden kaulassa olevaan rautaan, olet huono johtaja niin siviilissä kuin armeijassakin ja näitä löytyy.

sampio
16.07.2012, 11:57
Mulle ei ainakaan tullut muutama viesti sitten mitenkään hirvittävänä yllätyksenä, että ko. kaveri on käynyt "aseettoman palveluksen". Jotain mutinaa on pitänyt jo silloinkin olla ja vastustaa jotain, jonka yli 90% suomalaisista miehistä suorittaa normaalisti.
Ei siinä oikeastaan mitään mutinaa ollut, vaan ihan ilmoitusluontoinen asia se oli. Kutsunnoissa jouduin kertaalleen asiaa perustelemaan, koska kai heille kaltaiseni reippaanoloiset ja salskeat, isomunaiset nuorukaiset olisivat kelvanneet johtajakoulutukseenkin. Perustelin asian vakaumuksellani, eikä siitä sen enempää sen jälkeen mutistu. Palvelukseni suoritin kyllä valitettavan vaatimattomissa ja turhauttavissa tehtävissä, mutta siihen oli osasyynä myös p-kauden keuhkokuumeeni. Lämäriksi olisin ehkä mieluummin halunnut. Mutta hoisin hommani niin hyvin kuin voin ja sain esikunnasta hyvän palautteen niiden duunieni perusteella, mitä mulle kuului. Yleensä kun heillä oli siellä lähinnä tyyppejä, jotka eivät mihinkään muuhun kyenneet, ja minä jopa oma-aloitteisesti hoisin tehtäväni.

Eli ei asiaan sen kummempia mutinoita liittynyt. Alunperin valintani oli automaatio. Nyt valitsisin todennäköisesti samoin, mutta olen asiaa käsitellyt itsenäisesti enemmän. En edelleenkään haluaisi opetella tappamaan ihmistä aseella tai ilman, vaikka harrastusteni ja kykyjeni puolesta siihen kykenisin varmasti keskivertokynäniskaa paremmin. Maanpuolustusvelvollisuuteni haluaisin kuitenkin täyttää, eli aseettomaksi menisin varmasti edelleen. Aseettomia muuten arvostettiin sotienkin aikaan varsin laajalti.

PS Niin minäkin sinua, Foxiseni.

julle-jr
16.07.2012, 12:27
En edelleenkään haluaisi opetella tappamaan ihmistä aseella tai ilman, vaikka harrastusteni ja kykyjeni puolesta siihen kykenisin varmasti keskivertokynäniskaa paremmin.
Aika harva varmaan jotenkin erityisesti haluaisi opetella tappamaan muita ihmisiä. Ennemmin kyse lienee siitä, minkä tuntee velvollisuudekseen. Enkä minä nyt väitä, että sinun tai jonkun muun ihmisen kuuluisi tuntea tappamisen osaaminen velvollisuudekseen, mutta särähti vain korvaan tuo sana "haluta", koska eihän asepalveluksessa aina kovin paljon siitä ole kyse, mitä kukin haluaa.

Mielenkiintoista olisi lisäksi tietää, että miten selität itsellesi sen, että kuitenkin ilmeisesti tosipaikan tullen kuulut jollain tavalla armeijaan(?). Eli olet osa organisaatiota ja pyrit parhaasi mukaan tukemaan muita ihmisiä tappamaan vihollisia. Mietin vain, että eikö lopulta ole aika sama, vedätkö itse liipasimesta, vai autatko kaveria tekemään sen?

Kirjoituksestasi päätellen on mielestäsi hyvä, että maata puolustetaan, eli että suurin osa suomalaisista tappaa, jos joku tänne väkisin yrittää? Eli jos siis olet sitä mieltä, että on hyvä, että vihollinen koitetaan pysäyttää, niin etkö silloin periaatteessa halua ja jopa toivo, että joku muu tappaa? Eli toivot, että joku muu tekisi teon, jota itse et halua tehdä, mutta joka sinunkin mielestäsi täytyy kuitenkin tehdä. Vaikka siis eivät kai muutkaan sen kummemmin halua sitä tehdä. Vai päättelenkö väärin? Ihan siis mielenkiinnosta kyselen, koska näen tässä selvittämättömän dilemman. En sinänsä välitä väittää muiden valintoja vääriksi.

regularflex
16.07.2012, 13:04
Eli jos siis olet sitä mieltä, että on hyvä, että vihollinen koitetaan pysäyttää, niin etkö silloin periaatteessa halua ja jopa toivo, että joku muu tappaa? Eli toivot, että joku muu tekisi teon, jota itse et halua tehdä, mutta joka sinunkin mielestäsi täytyy kuitenkin tehdä. Vaikka siis eivät kai muutkaan sen kummemmin halua sitä tehdä. Vai päättelenkö väärin? Ihan siis mielenkiinnosta kyselen, koska näen tässä selvittämättömän dilemman. En sinänsä välitä väittää muiden valintoja vääriksi.

Onko siinä nyt niin merkittävää dilemmaa? Omalla kohdalla sivarin valitsemisessa kyse oli juurikin tuosta armeijan pohjimmaisesta tarkoituksesta eli opetetaan sotimaan mahdollisimman tehokkaasti. Sotimiseen kuuluu myös tappaminen. Minä ymmärrän kyllä, että sodan tullen maatamme puoleustetaan sotimalla. Oma itsekäs valintani oli kuitenkin, että minä en tapa ketään muiden käskystä. Itsekästä kyllä, mutta oman vakaumuksen mukaan toimimista eikä kenenkään muun tahdon mukaan (sukulaiset, armeijaihmiset...). Eli mitä yritän sanoa on, että on kaksi eri asiaa toivoa jonkun vetävän liipasimesta kuin ymmärtää, että joku vetää liipasimesta lähestulkoon välttämättä. Mutta minä en halua olla asian kanssa tekemisissä. Siis sotimisen. Sodan ehkäisyssä olisin puolestaan erittäin valmis toimimaan epäitsekkäästi ja uhraamaan jopa merkittävästi resursseja siihen.

Edit. Eli siis pointti on, etten toivo, että joku tappaa muiden käskystä. Mutta kylläkin ymmärrän sen tapahtuvan. Julma maailma jne.

julle-jr
16.07.2012, 13:13
Onko siinä nyt niin merkittävää dilemmaa? Omalla kohdalla sivarin valitsemisessa kyse oli juurikin tuosta armeijan pohjimmaisesta tarkoituksesta eli opetetaan sotimaan mahdollisimman tehokkaasti. Sotimiseen kuuluu myös tappaminen. Minä ymmärrän kyllä, että sodan tullen maatamme puoleustetaan sotimalla. Oma itsekäs valintani oli kuitenkin, että minä en tapa ketään muiden käskystä. Itsekästä kyllä, mutta oman vakaumuksen mukaan toimimista eikä kenenkään muun tahdon mukaan (sukulaiset, armeijaihmiset...). Eli mitä yritän sanoa on, että on kaksi eri asiaa toivoa jonkun vetävän liipasimesta kuin ymmärtää, että joku vetää liipasimesta lähestulkoon välttämättä. Mutta minä en halua olla asian kanssa tekemisissä. Siis sotimisen. Sodan ehkäisyssä olisin puolestaan erittäin valmis toimimaan epäitsekkäästi ja uhraamaan jopa merkittävästi resursseja siihen.

Ymmärrän ehkä sivarin käymisen juuri tuon sinun perustelusi pohjalta paremmin, eli itsekäs valinta, mutta en väitä, että ihminen ei saisi olla itsekäs. Se ikään kuin kuuluu tähän maailmanaikaan. Mutta kun Sampio kertoi käyneensä aseettoman palveluksen, mikä ilmeisesti tarkoittaa, että hän tosipaikan tullen kuitenkin on osa organisaatiota ja pyrkii aktiivisesti auttamaan kaveria tappamaan. Jos hän on osa maata puolustavaa organisaatiota kriisin aikana, niin silloinhan hän on minusta yhtä lailla osa tappokoneistoa. Eli en näe eroa siinä vetääkö itse liipasimesta vai asettaako kaverin sormen liipasimelle ja muutenkin auttaa tätä ampumaan, jos sallit typerän kärjistyksen. Erityisesti pointtini oli se, että jos jättää varsinaisen tappamisen joukon muille yksilöille vain sen takia, että ei halua tappaa, niin minusta se on ristiriitaista kun mietitään, että harva muukaan varsinaisesti haluaa tappaa. Eli itse ei halua tappaa, mutta haluaa, että kaveri tappaa ja on myös valmis auttamaan kaveria tappamaan, kunhan ei itse tarvitse varsinaista suoritusta tehdä.

opelix
16.07.2012, 13:15
Hankalaksi menee joidenkin osalta. Ymmärtää ja toivoo että hänen omia etujaan puolustetaan vaikka tappamalla mutta ei itse halua tehdä sitä. Kun tapot on tapettu,hyvät olot/edut/oikeudet kyllä kelpaavat. Tässä on asian ydin!

regularflex
16.07.2012, 13:33
Hankalaksi menee joidenkin osalta. Ymmärtää ja toivoo että hänen omia etujaan puolustetaan vaikka tappamalla mutta ei itse halua tehdä sitä. Kun tapot on tapettu,hyvät olot/edut/oikeudet kyllä kelpaavat. Tässä on asian ydin!

Jos mietitään viimeisiä liki 70 vuotta vuodesta 1945 tähän päivään, niin yksikään suomalainen armeijan käynyt pl. rauhanturvaajat ei ole joutunut tappaamaan maanpuolustustehtävissä. Eli mielestäni aika erikoinen itkupotkukommentti. Ilmeisesti sinullekin kelpaavat sodissamme itsensä uhranneiden veteraanien tarjoamat tapot ja oikeuksien turvaamiset, vaikka et ole joutunut itse tappamaan ja puolustamaan oikekuksia ja etuja. Niin muuten kelpaavat minullekin. Tässä myös vähän ydintä.

opelix
16.07.2012, 13:40
Jos mietitään viimeisiä liki 70 vuotta vuodesta 1945 tähän päivään, niin yksikään suomalainen armeijan käynyt pl. rauhanturvaajat ei ole joutunut tappaamaan maanpuolustustehtävissä. Eli mielestäni aika erikoinen itkupotkukommentti. Ilmeisesti sinullekin kelpaavat sodissamme itsensä uhranneiden veteraanien tarjoamat tapot ja oikeuksien turvaamiset, vaikka et ole joutunut itse tappamaan ja puolustamaan oikekuksia ja etuja. Niin muuten kelpaavat minullekin. Tässä myös vähän ydintä.

Niin että silläkö ei sitten ole väliä,olisiko valmis siihen? Sitähän ei kukaan tiedä tositilanteessa kuka mihinkin pystyisi mutta väitätkö että ne jotka itsekkäistä syistä eivät viitsi "tähän maailmanaikaan" velvollisuutta suorittaa ovat samalla viivalla suorittaneiden kanssa tässä kysymyksessä?

Edelleen painotan ettei kaikista inttiin ole syystä tai toisesta mutta kaiken maailmankatsomuspaskan jätän omaan arvoonsa. Jos yhteiskunnan oikeuksista nauttii,tulee suorittaa myös velvollisuudet. Joillekin se voi olla siviilipalvelus. Sitä tämä maa ei kestä että liian moni haluaakin mukavuussyistä sivariin.

regularflex
16.07.2012, 13:48
Niin että silläkö ei sitten ole väliä,olisiko valmis siihen?

Sinä kirjoitit, kun tapot on tapettu, et kun olen ollut valmis tappamaan ja myös näyttänyt sen. Eli jos olet sotiemme veteraani pyydän anteeksi, mutta jos et, niin muotoilit ensimmäisen viestisi tunnekuohun vallassa väärin. Arvostan kyllä sitä, että olet valmis tappamaan sodassa ja olet epäitsekäs. Lahjoitatko myös Afrikkaan köyhille rahaa kun noin jalo olet? Aasiakin tarvitsee apua. Suomi ei ole ainoa maailman maa, jota kohtaan voit olla epäitsekäs. Vai oletko ainoastaan valmis tekemään asian eteen jotain ja jätät tekemättä.

Ja minun velvollisuuteni on lain mukaan lähes suoritettu, joten siitä sinun ei tarvitse olla murheissasi.

regularflex
16.07.2012, 14:26
Edelleen painotan ettei kaikista inttiin ole syystä tai toisesta mutta kaiken maailmankatsomuspaskan jätän omaan arvoonsa. Jos yhteiskunnan oikeuksista nauttii,tulee suorittaa myös velvollisuudet. Joillekin se voi olla siviilipalvelus. Sitä tämä maa ei kestä että liian moni haluaakin mukavuussyistä sivariin.

Maailmankatsomusta on turha nimittää paskaksi, sillä muuten haukut myös omaa armeijan käymistäsi. Sinun maailmankatsomukseesi kuuluu se, että olet sodan nimissä oikeutettu tappamaan muita ihmisiä. Jos tosiaan näin ajattelet ja olet armeijan maanpuolustusvelvollisista syistä käynyt. Etkä esimerkiksi sukulaisten odotusten vuoksi. Minun maailmankatsomuksessani sodan nimissä tappaminen ei ole hyväksyttävää. Muutenkin Suomi on melkoinen vähemmistömaa, sillä harvassa maassa on enää asevelvollisuutta. Useissa maissa on kuitenkin vapaaehtoinen asepalvelus. Ne jotka sinne hakeutuvat ovat omassa maailmankatsomuksessaan oikeutettuja tappamiseen sodan nimissä. Ne taas jotka eivät hakeudu sinne jostain syystä ovat mahdollisesti sitä mieltä, etteivät ole oikeutettuja tappamaan toista ihmistä sodan nimissä. Hyvin yksinkertaista ja osa yksilön maailmankatsomusta. Ei siis mitään paskaa.

Ja millä perusteilla maa ei kestä sivarien määrän kasvua. Saadaan hoitolaitoksiin/kunnallisiin palveluihin puoliedullista työvoimaa? Miksi tämä maa ei kestä sitä. Nykyään noin 60% miesikäluokasta käy intin, 10% sivarin, miksi tämä maa ei kestäisi sitä, että esim. puuttuvasta 30% osa kävisi sivarin.

opelix
16.07.2012, 14:33
Niin. Elämähän ei ole tietysti reilua mutta mielestäni ei ole reilua että kaikilla on samat oikeudet mutta velvollisuuksista luistetaan. Suomi on monessa asiassa harvinainen maa,niin asevelvollisuusarmeijan mutta myös sosiaaliturvan ja ilmaisen koulutuksen suhteen. Jos joku mukavuussyistä(joku kutsuu katsomukseksi) jättää tämän tärkeän velvollisuuden täyttämättä niin en arvosta.

Toki voitaisiin siirtyä monen maan tapaan osittaiseen palkka/vapaaehtoismalliin mutta tämä tulisi kalliimmaksi ja tällöin ilmaisia oikeuksia jouduttaisiin rajaamaan. Itselleni kelpaa myös tämä.

TosiFani
16.07.2012, 14:38
... Minun maailmankatsomuksessani sodan nimissä tappaminen ei ole hyväksyttävää...

Eli sinusta Suomen kuuluisi lakkauttaa koko armeija ja antautua siihen vaaraan, että joku toinen valtio Suomen valloittaa.

benicio
16.07.2012, 14:39
Ne taas jotka eivät hakeudu sinne jostain syystä ovat mahdollisesti sitä mieltä, etteivät ole oikeutettuja tappamaan toista ihmistä sodan nimissä.
Jos esimerkiksi Venäjä hyökkäisi Suomeen, toivoisitko että Suomea puolustettaisiin aseellisesti?
Ts. olisiko mielestäsi ihannetilanne, että kaikki suomalaiset asevelvolliset olisivat samaa mieltä kuin sinä, eli etteivät ole oikeutettuja tappamaan toista ihmistä sodan nimissä?

Muuten on sanottava, että intti on sikäli mukava paikka, että siellä jokainen voi kokea kuuluvansa johonkin ryhmään, ja ne yksinkertaisemmatkin jantterit löytävät jonkun vielä yksinkertaisemman jantterin, jolle nauraa. Tätä ei siviilissä välttämättä tapahtuisi. Tietysti pahnanpohjimmaiseksi jää se kaikkein tyhmin jätkä, jolle nauraa kaikki, mutta tuskinpa hänestä mitään olisi tullut kuitenkaan.
ps. se en o mä

regularflex
16.07.2012, 14:45
Eli sinusta Suomen kuuluisi lakkauttaa koko armeija ja antautua siihen vaaraan, että joku toinen valtio Suomen valloittaa.


Kuten kirjoitin toisessa viestissä, ymmärrän kyllä ettei noin voida toimia. Maailma on julma paikka, jossa isot pojat tönivät hiekkalaatikolta puolustuskyvyttömät. Ja kuten kirjoitin myös, että valintani oli itsekäs. Se ei kuitenkaan tarkoita etten ymmärtäsisi maailman menosta mitään.

regularflex
16.07.2012, 14:47
Jos esimerkiksi Venäjä hyökkäisi Suomeen, toivoisitko että Suomea puolustettaisiin aseellisesti?
Ts. olisiko mielestäsi ihannetilanne, että kaikki suomalaiset asevelvolliset olisivat samaa mieltä kuin sinä, eli etteivät ole oikeutettuja tappamaan toista ihmistä sodan nimissä?

Ihannetilanne on se, ettei kyseistä tilannetta (sodan uhka tai jopa sota) pääsisi enää ikinä syntymään. Toivon, että se olisi myös monen muun mielestä ihannetilanne. Ihannetilanteessa lisäksi kaikki muut maailman ihmiset ajattelisivat sodasta samalla tavalla, niin sotia ei syntyisi. Valitettavasti tämä tuskin on ikinä mahdollista.

benicio
16.07.2012, 14:52
Toivon, että se olisi myös monen muun mielestä ihannetilanne.

Luuletko, ettei tuo sitten ole noin 100% asevelvollisista mielestä ihannetilanne?

Makkeli
16.07.2012, 14:54
Kertoisitko noin lyhyesti, että mikä leikkiminen? Vai tiedätkö siitä jotain? Mutta et taatusti menetä yhtään työpaikkaa.

No lähinnä mitä nyt isoveljeltä, hänen kavereiltaan ja omilta tutuilta kuullut tuosta intistä niin kaikkien mielestä pelkkää pelleilyä oikeastaan. Sitä lähinnä tarkoitin tuolla leikkimisellä.

regularflex
16.07.2012, 14:58
Luuletko, ettei tuo sitten ole noin 100% asevelvollisista mielestä ihannetilanne?

Noin sataprosenttia pyöristettynä ylöspäin kyllä, mutta ei tarvita kuin se 0,01% jotka ovat sodan puolella, niin sota on mahdollista saada aikaiseksi. Ja maailma muuttuu. Mistä tietää kuinka moni on tuota mieltä 10 vuoden tai 100 vuoden päästä. Ennen ensimmäistä maailmansotaa sodan vastustajat olivat jopa vähemmistössä osassa Euroopan maita.

TosiFani
16.07.2012, 14:58
Kuten kirjoitin toisessa viestissä, ymmärrän kyllä ettei noin voida toimia. Maailma on julma paikka, jossa isot pojat tönivät hiekkalaatikolta puolustuskyvyttömät. Ja kuten kirjoitin myös, että valintani oli itsekäs. Se ei kuitenkaan tarkoita etten ymmärtäsisi maailman menosta mitään.

Eihän silloin ole kysymys mistään maailmankatsomuksesta vaan sinun itsekkäästä valinnastassi. Sinä jeesustelet tappamisesta, mutta samalla olet valmis seisomaan isojen poikien selän takana ja hyväksymään heidän suorittamat tappot. Täytyy sanoa, että erittäin itsekäs ja raukkamainen ajatusmalli sinulla.

regularflex
16.07.2012, 15:12
Eihän silloin ole kysymys mistään maailmankatsomuksesta vaan sinun itsekkäästä valinnastassi. Sinä jeesustelet tappamisesta, mutta samalla olet valmis seisomaan isojen poikien selän takana ja hyväksymään heidän suorittamat tappot. Täytyy sanoa, että erittäin itsekäs ja raukkamainen ajatusmalli sinulla.

Ei vaan tuo on ainoastaan osa kokonaisuutta. Olen valmis toimimaan ehkäistäkseni sotaa, mutta sodassa en koe olevani oikeutettu tappamaan yhtään ketään. Kuka minulle siihen antaa oikeuden, jos minä en itse sitä hyväksy. Ja muutenkin tämä armeija/sota kysymys on vain osa maailmankatsomusta. Kokonaisuus on eri asia. Valtiot joiden nimissä soditaan ovat ihmisten keksimiä ja perustamia. Siis toinen valito koostuu samanlaisista ihmisistä kuin minä. Sota on kriisitilanne, joka puhkeaa konfliktiksi. Se, onko kriisitilanteen aikana oikeus tappaa muita. Niin minusta ei. Se, etten voi pysäyttää jokaista luotia ennen sen ampumista ja ymmärrän, että sotia sattuu, ei minusta ole raukkamaista. Mitä mieltä olet raukkamaisuuksista puheen ollen sodissa tapahtuvista ihmisoikusrikkomuksista. Esim. suomalaistenkin sodassa suorittama patojen avaus/tuhoaminen ja kylien hukuttaminen.

Edit. Ja edelleen en hyväksy sotien vuoksi tappamista, toisin kuin väität.

Vellihousu
16.07.2012, 15:17
Täysin hypoteettisena ajatuksena mitä Vellihousu tekee sota-aikana?

En tiedä eikä kiinnosta yhtään. Suomessa mikä tahansa paska perustellaan aina sodan mahdollisuudella vaikka sotaa ei ole ollut näköpiirissä vuosikymmeniin. Minä olen aina ollut kiinnostunut omasta elämästäni tässä ja nyt olemassa olevana asiana enkä minään hypoteettisena entä jos-tilanteena. Koska sivari oli mahdollista valita minä valitsin sen enkä ole ratkaisuani katunut yhtään. Siitä tässä keskustelussakin kaiketi on kyse eikä siitä mitä itse kukin tekisi sodan aikana. Silloin ei valinnan mahdollisuutta ole, tässä keskustellaan valinnoista.

Lisäksi aina voidaan miettiä jonkinlaisia pieniä normaalista poikkeavia tilanteita: eksyminen, auton hajoaminen, veneen kaatuminen... esimerkkejä olisi vaikka kuinka paljon. Olisipa mielenkiintoista seurata kuinka vaikkapa kolme päiväkodissa leikkinyttä tuttuasi hoitaisivat kyseisen tilanteen.

Juttujesi perusteella voisi melkein luulla että useimmille ihmisille ruuvataan aivot päähän vasta armeijassa. Minkäänlainen älyllinen toiminta ja tilanteisiin reagoiminen ei ole ilmeisesti mahdollista jos ei ole seisonut rivissä laulamassa ukkonooaa. Ehkä tämä päteekin sinuun itseesi, mutta useimpiin kyllä ei.

Se, että mies työskentelee päiväkodissa on puolestaan sitä arvokasta sosiaalityötä josta juhlapuheissa aina jauhetaan. Alle kouluikäisille kundeille on tosi kova juttu kun tarhatätien joukossa on myös yksi setä. Toinen sivarin päiväkodissa suorittaneista kavereistani on itse asiassa työllistynyt alalle pysyvästi. Pitkälle tähtäimellä tästä on enemmän hyötyä yhteiskunnalle kuin useimpien pakolla suorittamasta asepalveluksesta.

Luutnantti
16.07.2012, 15:40
"Opetella tappamaan" on ehkä väsynein klisee koskien armeijaa. Miten sitä opetellaan? Tarkoitetaanko tässä ampumista? Onko Juha Hirvi Suomen parhaimpia tappajia? Kamppailua? Ewa Wahlström? Kuntoilua? Päivi Tikkanen?

Aikanaan Upinniemessä yksi aseettoman palveluksen suorittaja ei suostunut heittämään metallimötikkää narusta tehtyyn neliöön vakaumuksen perusteella. Melkoinen vakaumus. Oli tosin aseeton palveluskin tuolloin aivan perseestä. Toivottavasti ne tekee nykyään muutakin kuin tähtäilee harjanvarrella.

On erittäin hyvä asia, että varusmiespalvelukselle on vaihtoehtoja, muutenhan siellä olisi kaiken maailman hipit ja pasifistit pyörimässä jaloissa. Kunhan nyt jokainen vaan auttaisi yhteiskuntaa jotenkin, eikä kusettaisi itselleen vapaamatkustajan papereita.

Kirjoittelija
16.07.2012, 15:45
Kunhan nyt jokainen vaan auttaisi yhteiskuntaa jotenkin, eikä kusettaisi itselleen vapaamatkustajan papereita.

Voiko ihminen, joka menee vankilaan totaalikieltäytyjänä, mielestäsi auttaa yhteiskuntaa jotenkin?

Sennin Wakizashi
16.07.2012, 15:45
Olen suorittanut, 362 ja johtajakoulutus.

Toivottavasti ne tekee nykyään muutakin kuin tähtäilee harjanvarrella.
Heittelevät luultavasti käpyjä.

2silmäinen kyklooppi
16.07.2012, 15:48
Siviilipalvelus käyty vuonna 2001. Hienoa oli!

Buddha
16.07.2012, 15:55
Voiko ihminen, joka menee vankilaan totaalikieltäytyjänä, mielestäsi auttaa yhteiskuntaa jotenkin?

Nämä sankarit sijoitetaan yleensä avolaitokseen ja avolaitoksissa on työvelvoite, joten jossain määrin auttavat tekemällä työtä.
Tämä ei siis ole minun mielipiteeni näistä kukkahattutädeistä, vaan fakta.

Luutnantti
16.07.2012, 16:00
Voiko ihminen, joka menee vankilaan totaalikieltäytyjänä, mielestäsi auttaa yhteiskuntaa jotenkin?

Onhan se nyt näistä tarjollaolevista vaihtoehdoista yhteiskunnankin kannalta selvästi huonoin. Omasta mielestäni se on myös surkein valinta yksilön kannalta. Käyhän ne vangitkin tosin yleensä jotain puuhastelua tekemässä lusimisen ohella.

Totaalikieltäytyminenhän tarkoittaa, ettei suostu toimimaan säädetyn lain mukaan, jolloin siitä määrätään lakiin kirjattu rangaistus, kuten muistakin rikoksista.

Kirjoittelija
16.07.2012, 16:05
Onhan se nyt näistä tarjollaolevista vaihtoehdoista yhteiskunnankin kannalta selvästi huonoin. Omasta mielestäni se on myös surkein valinta yksilön kannalta. Käyhän ne vangitkin tosin yleensä jotain puuhastelua tekemässä lusimisen ohella.

Tosiaan omassa tuttavapiirissäni on vain yksi totaalikieltäytyjä, ja tämä kaveri maksaa tuloveroja luultavasti ainakin viisi kertaa enemmän kuin minä keskituloisena suomalaisena. Näkisin kyllä, että yhteiskunnan kannalta hän on huomattavasti hyödyllisempi jamppa kuin minä tai työkaverini, vaikka me sen 6-12 kuukautta olemme metsässä ja kasarmilla pyssyleikkejä harjoittaneetkin. Ja termiä "kukkahattutäti" en ihan heti tuosta jampasta olisi käyttämässä, ei tarvitse juttujen rasvaisuudessa kovin monen rinnalla hävetä.

Luutnantti
16.07.2012, 16:16
Tosiaan omassa tuttavapiirissäni on vain yksi totaalikieltäytyjä, ja tämä kaveri maksaa tuloveroja luultavasti ainakin viisi kertaa enemmän kuin minä keskituloisena suomalaisena. Näkisin kyllä, että yhteiskunnan kannalta hän on huomattavasti hyödyllisempi jamppa kuin minä tai työkaverini, vaikka me sen 6-12 kuukautta olemme metsässä pyssyleikkejä harjoittaneetkin.

Eihän näillä ole mitään tekemistä keskenään. Vaikka olisit supervarusmies ja kova panemaan, ei se välttämättä korreloi ansiotuloverotuksen kanssa, tietenkään.

Ja jos tulisi tilanne, jossa varusmiespalveluksessa opittuja taitoja tarvittaisiin ei taas auttaisi vaikka kaikilla suomalaisilla olisi paksu lompakko.

Kirjoittelija
16.07.2012, 16:22
Eihän näillä ole mitään tekemistä keskenään. Vaikka olisit supervarusmies ja kova panemaan, ei se välttämättä korreloi ansiotuloverotuksen kanssa, tietenkään.

Lähinnä otin kantaa siihen, ettei se totaalikieltäytyminen välttämättä ole "surkein valinta yksilön kannalta", kuten sinä esitit.

Luutnantti
16.07.2012, 16:25
Lähinnä otin kantaa siihen, ettei se totaalikieltäytyminen välttämättä ole "surkein valinta yksilön kannalta", kuten sinä esitit.

No jos tämä totaalikieltäytyminen toi hänelle lopulta isomman tilipussin kuin varusmies- tai siviilipalvelus olisi tuonut, niin hieno homma! Silloin varmaan kannatti lusia.

eh
16.07.2012, 16:28
Käyhän ne vangitkin tosin yleensä jotain puuhastelua tekemässä lusimisen ohella.
Aika useissa tapauksissa totaalikieltäytyjillä on tapana käydä puuhastelemassa esimerkiksi korkeakoulututkintoon tähtäävää opiskelua.

Kirjoittelija
16.07.2012, 16:31
No jos tämä totaalikieltäytyminen toi hänelle lopulta isomman tilipussin kuin varusmies- tai siviilipalvelus olisi tuonut, niin hieno homma! Silloin varmaan kannatti lusia.

Käsittääkseni tuon vankilatuomion kesto on vain sen puoli vuotta, ja kaveri taisi saada vielä armahduksen ennen kuin sekään ehti tulla täyteen. Joten ainakin sivariin verrattuna tuossa tuli ajallisesti melkoisesti voittoa.

opelix
16.07.2012, 16:34
Käsittääkseni tuon vankilatuomion kesto on vain sen puoli vuotta, ja kaveri taisi saada vielä armahduksen ennen kuin sekään ehti tulla täyteen. Joten ainakin sivariin verrattuna tuossa tuli ajallisesti melkoisesti voittoa.

Nyt sitten vaan kaikki isänmaan toivot kieltäytymään ja kouluttamaan itseä hyväpalkkaisiin hommin. Voi ottaa sitten menon Karibialle kun alkaa rytinä.

Vakavasti ottaen on kyllä itsekäs näkökulma suhtautumisesta lakeihin ja yhteiskuntaan.

Kirjoittelija
16.07.2012, 16:39
Vakavasti ottaen on kyllä itsekäs näkökulma suhtautumisesta lakeihin ja yhteiskuntaan.

Ihminen noin yleisesti ottaen mun nähdäkseni toimii itsekkäistä motiiveista aina, niin sivari, inttiin menijä kuin totaalikin. Aika itsekkäänä kai voi pitää sitäkin, jos mies tienaa niin vähän, että jää maksamiensa verojen ja yhteiskunnan palveluiden käytön erotusta laskiessa nettosaajan asemaan.

vlad
16.07.2012, 16:43
Onhan se totta, että armeija on melkoinen ui tai uppoa -tilanne (ja miksi ei siviilipalveluskin), mutta lienenköhän liian karu, kun ajattelen, että näitä tilanteita on elämässä pakostakin ja että suurelta osin on tervettä, että näin on. Vaikka miten haluaisimme, emme todennäköisesti koskaan pysty tekemään elämästä täydellisen pehmeää ja haasteetonta, eikä varmasti pitäisikään tehdä. Tällä en tarkoita sitä, että ihannoisin armeijaa "miesten kouluna", mutta näkisin että on oltava sellaisiakin esteitä elämässä, joista kaikki eivät selviä. Voi olla, että se maitojuna itsessään on se "miehen koulu": jossain vaiheessa joka tapauksessa tässä maailmassa olisi saavutettava tietty varmuus ja luottamus itsensä suhteen, eikä spesifillä reitillä ole niin väliä.

Samoilla linjoilla kanssasi, jo vanhemmat tekevät siinä suuren virheen, jos he kasvattavat lapsensa siten ettei hän koskaan (tai juuri koskaan) joudu kohtaamaan hankalia ja monimutkaisia tilanteita ja kokemuksia elämässään - curlingvanhemmuus.

Minusta on hyvä, että lapsesta saakka joudutaan ainakin ajoittain liikkumaan "epämiellyttävyysalueella", olipa se sitten millainen tahansa. Se opettaa ja kasvattaa itsekutakin. Toisaalta on sitten hyvä, että lapsia ja nuoria tuetaan ja kannustetaan heidän mennessään "epämiellyttävyysalueelle" saadakseen kokemuksia.

Onko sitten elämässä oltava esteitä joista kaikki eivät selviä (tai halua selvitä)? Kyllä minustakin on hyvä, että on olemassa alueita jotka ovat joillekuille haasteellisia ja kenties ylivoimaisia, mutta se ei tarkoita, että tällainen ihminen on automaattisesti muita huonompi - me emme vain kaikki ole samanlaisia.


vlad.

Vellihousu
16.07.2012, 16:44
Ihminen noin yleisesti ottaen mun nähdäkseni toimii itsekkäistä motiiveista aina, niin sivari, inttiin menijä kuin totaalikin.

Jeps, ja totaalista täytyy sanoa että sen valitsevat henkilöt kyllä useimmiten tietävät aika tarkkaan mitä tekevät. Sivarin voi vielä valita "kun en muutakaan keksinyt"-pohjaisesti, mutta totaaliin menijöillä on useimmiten jo totista vakaumusta takanaan. Ei ole helppo ratkaisu, esimerkiksi itse en olisi pystynyt moista tekemään.

Enkä tällä nyt tarkoita että ihailisin totaalikieltäytyjiä.

-pasi-
16.07.2012, 16:44
Alkaa vain tämä siviliipalvelusjuttukin naurattaa kun aina intin käynyt tulee nauramaan johonkin palstalle tai välillä normaalissä elämässäkin törmää näihin, "mummojen vaippoja vaihtamassa yhyyhyyhyyy" kommenteihin. Ihan kuin sivari olisi tätä ja olisi yhteiskunnon syöpä. Eiköhän jos sota syty sodassa tarvita myös muita kuin rynkän kanssa juoksevia ihmisiä Suomen metsässä. Onko tuo nyt enää edes niin nykypäivää.. Puhumattakaan näin rauhan aikana paljonko sivari tuo säästöjä verrattuna armaijassa käyneeseen. Lisäksi vaikka itse nyt lopulta lähdin armeijassa niin jos sota olisi syttymässä ei se tarkoita etteikö voisi sodan aikana olla hyödyllinen tai pystyisi puolustamaan isänmaata ja perheitä. Jos aseen käteen saa kyllä sillä itseä ja muita puolustetaan ja mikä estää sodan uhkan ollessa todellinen etteikö vaikka sivaritkin voisi kouluttaa sotimaan. Mutta kuitenkin sodassakin tarvitaan moneen tehtävään ihmisiä. Sehän vasta heikkoutta olisikin jos sielä sotimassa olisi kaikenmaailman nörtit, hipit ym.. ( ei yleisestetä ketään, mutta armeija ja sotiminen ei ole kaikkien juttu) jotka ei pääsisi edes löntystään tietokoneelta jääkaapille.

Mutta haluan vielä tuohon varsinkin parin sivun takaisiin juttuihin sosiaalisista taidoista palata. Meinataan siis että jos nyt olen tosiaan sivarissa, kävin kuukauden lapinjärvellä koulutusta ja nyt olen hommissa palvelukodissa. Sielä on 30 erilaista asukasta. Juoppoja ja kaikenmaailman mielenvikaisia ym.. Tuolla kun pelailee, jutustelee ja on kuskina noille 30 ihmisille meinaat etteikö se antaisi elämälle mitään sosiaalisia taitoja. Lisäksi henkilökuntaa on varmaan kaikkinensa joku 10 ihmistä. Myös asukkaat vaihtuu välillä eli yli 40 eri asukasta on törmännyt ja välillä erittäin hankaliakin asiakkaita on. Kuskin hommissa varsinkin joutuu usein tekemään hirveästi kompromissejä sillä osa asukkaista on oikeasti erittäin vaikeita ja joutuu oikeasti paiskimaan hommia että kaikki pysyy tyytyväisinä ja pystyy hommansa tekemään.

Bob Rambo
16.07.2012, 16:48
Minut on vapautettu palveluksesta selkäni vuoksi. Kenties olisin palvelun voinut suorittaa alta pois, jos olisivat ottaneet, mutta eipä jäänyt harmittamaan, ettei kelvannut. Ei ole urakehitystä ainakaan hidastanut tuo suorittamattomuus, varsinkin kun noista sinällään vakavista selkävaivoistakin selviää lääkityksen avulla suhteellisen hyvin.

Henkilökohtaisesti kyllä ihmettelen, miten huonon kotikasvatuksen on saanut, jos armeijaiässä vielä joutuu opettelemaan sosiaalisia taitoja tai erilaisten ihmisten kanssa toimimista. Missä muuten naiset tätä opettelee? Entä valtaosa muusta maapallon väestöstä?

Pienenä kuriositeettina voinee mainita myös sen, että oikeastaan jokainen tuntemani sivari on menestynyt varsin mallikkaasti siviilielämässään. On hyvät duunipaikat, isotissiset vaimot ja kaikki kohdillaan. Kertooko tämä jotain siviilipalveluksesta vai olisiko menestyminen elämssä kuitenkin kiinni siitä yksilöstä itsestään?

Mr.Fox
16.07.2012, 19:13
Koska sivari oli mahdollista valita minä valitsin sen enkä ole ratkaisuani katunut yhtään. Siitä tässä keskustelussakin kaiketi on kyse eikä siitä mitä itse kukin tekisi sodan aikana. Silloin ei valinnan mahdollisuutta ole, tässä keskustellaan valinnoista.Nii-in! Minä valitsin suorittaa asevelvollisuuteni ja oppia toinen kotimainen yhdessätoista kuukaudessa. Sinä valitsit suorittaa siviilipalveluksen ja opetella vaihtamaan vanhusten vaippoja kolmetoista kuukautta. Elämä on valintoja täynnä!Juttujesi perusteella voisi melkein luulla että useimmille ihmisille ruuvataan aivot päähän vasta armeijassa. Minkäänlainen älyllinen toiminta ja tilanteisiin reagoiminen ei ole ilmeisesti mahdollista jos ei ole seisonut rivissä laulamassa ukkonooaa. Ehkä tämä päteekin sinuun itseesi, mutta useimpiin kyllä ei.Vielä pari päivää sitten en ajatellut näin, mutta jankkaamisesi on kyllä todistanut toista.

Ehkä se rivissä seisominen ja ukkonooan laulaminen ei olekaan "se" juttu. Ehkäpä jo siihen riviin järjestäytyminen ei olekaan niin yksinkertaista kuin kuvittelet. Mitä luulet? 20 siviilipalvelumiestä vs. 20 varusmiestä: järjestä pojat paririviin! Kumpien luulet olevan nopeammin suorassa rivissä? Onko tässä siis kyse älyllisestä toiminnasta ja aivojen puutteesta? Vai... olisiko kyse ainoastaan siitä, että toisen ryhmän yksilöt ovat tottuneet toimimaan myös ryhmänä/ryhmän jäseninä?

Tietysti vastakysymyksenä heität, että miksi järjellisten siviilipalvelushenkilöiden pitäisi järjestäytyä paririviin. Kas kun oikeassa elämässäkin täytyy silloin tällöin järjestäytyä tiettyihin muotoihin/muodostelmiin. Toisinaan on harvinaisen hankalaa saada muodostettua naisvoittoisesta (~70-80%) ryhmästä esim. yksi suora jono. Miesvoittoisissa ryhmissä jononmuodostaminen harvemmin tuottaa minkäänlaisia ongelmia. Testaa vaikka: ota 20 hengen ryhmä luoksesi (16 naista ja 4 miestä). Pyydä heitä muodostamaan yksi suora jono. Ei olekaan niin yksinkertaista/helppoa mitä luulisi.Jos aseen käteen saa kyllä sillä itseä ja muita puolustetaan ja mikä estää sodan uhkan ollessa todellinen etteikö vaikka sivaritkin voisi kouluttaa sotimaan.Eihän siitä kyse olekaan, että armeijassa opetettaisiin kuukausitolkulla kuinka painetaan liipasimesta. Armeijassa opetetaan sitä, kuinka toimitaan poikkeusolosuhteissa ryhmän jäsenenä. Jokainen osaa kykkiä kotonaan pyssy sylissä, mutta kuinka moni osaa se sama pyssy kourassa juosta metsässä tietyssä muodostelmassa sekä totella ja toteuttaa annettuja käskyjä. Toisin sanoen: toimia ryhmän jäsenenä!

Lue vaikkapa tuo edeltävä jonotusesimerkkini. Nuohan ovat taitoja, joita armeijassa harjoitellaan. Miksi jotain saatanan päiväpeittoa viikataan joka ilta? Sehän on täysin irrelevanttia mitä tehdään! Tärkeintä on se, että 8-12 yksilöä (=tuvallinen erilaisia, eri taustaisia jätkiä) pystyvät tekemään saman käsketyn asian samanaikaisesti samalla tavalla. Kysymys ei olekaan siitä MITÄ tehdään, vaan MIKSI tehdään!

MIKSI armeijassa juostaan ja järjestäydytään tiettyyn muodostelmaan kymmeniä kertoja päivittäin? Ehkäpä tällä tavalla heterogeeninen isompikin joukko yksilöitä saadaan toimimaan ryhmän jäsenenä. Kyse ei ole siitä, että siviilipalvelusmiehet tai naiset olisivat jotenkin älyllisesti tyhmempiä. Heillä esimerkiksi tuo jonon muodostaminen vain ei tule selkäytimestä, kun jostain kuuluu: "JONOON, JÄRJESTY!". Kun nuo kaksi sanaa kuuluvat, jokainen suomalainen armeijan käynyt mies tietää, että siinä vierellä ei kuulu olla ketään. Jokainen yksilö (ensimmäistä lukuunottamatta) pitää huolen vain ja ainoastaan siitä, että seisoo toisen yksilön takana ja luottaa siihen, että se takanaolevakin pitää huolen samasta asiasta. - "jonossa on yksi rinnakkain ja monta peräkkäin"

Tätä se ryhmän jäsenenä toimiminen yksinkertaisuudessaan on. Armeijan opetus-/koulutustavat ja -metodit sekä rankaisutoimet ovat minunkin mielestäni naurettavia, mutta siitä ei olekaan kysymys.

EDIT: tarkennus

Pekko Pelikaani
16.07.2012, 19:23
Sama vika. II/95 Parolannummelle Panssariviestikomppaniaan, ja kotiutumisen jälkeen ei ole takaisin huudeltu. Taisin siis tehdä kaiken oikein jo ensimmäisellä yrityksellä.

Samavika rahikaisella...mukava löytää kaveri joka palvellut Parolannumella II/95 viestikomppaniassa :) Kanssa tuli hommat opittua sen verran hyvin ettei ole kertaamaan pyydetty.

Everton
16.07.2012, 19:23
Tietysti vastakysymyksenä heität, että miksi järjellisten siviilipalvelushenkilöiden pitäisi järjestäytyä paririviin. Kas kun oikeassa elämässäkin täytyy silloin tällöin järjestäytyä tiettyihin muotoihin/muodostelmiin.

Ihan sivukysymyksenä ja mielenkiinnosta: mitä nämä tällaiset oikeassa elämässä eteen tulevat tilanteet ovat? Itse en muista ainakaan kokeneeni tuollaista tilannetta sitten peruskoulun jumppatuntien, ja niistäkin on jokunen vuosikymmen aikaa.

nimimerkillä: "olenko poikkeava"

Salkkis
16.07.2012, 20:20
Porin Prikaatissa II/96 saapumiserä. Sinänsä hauskaa, että täällä perustellaan siviilipalveluksen valitsemista sillä ettei olla valmiita tappamaan muita. Pienenä uutisena kerrottakoon että Suomen Armeija on olemassa juuri siksi ettei tule tilannetta jossa olisi tarve alkaa tappamaan ketään, ei siksi että siellä harjoiteltaisiin tappamista.

HJL
16.07.2012, 20:24
Sinänsä hauskaa, että täällä perustellaan siviilipalveluksen valitsemista sillä ettei olla valmiita tappamaan muita. Pienenä uutisena kerrottakoon että Suomen Armeija on olemassa juuri siksi ettei tule tilannetta jossa olisi tarve alkaa tappamaan ketään, ei siksi että siellä harjoiteltaisiin tappamista.

No voi herranen aika sentään...

Midnight Rambler
16.07.2012, 20:27
No voi herranen aika sentään...

Veit jalat suustani. Repesin ihan täysin..

Silkkeri
16.07.2012, 21:05
Totaalikieltäytyjät jakavat rajusti mielipiteitä. Lapinjärvellä katsottiin pieni dokkari aiheesta ja aivan perustyyppejä kyllä vaikuttivat olevan. Normaaleja opiskelevia tai työssäkäyviä ihmisiä, joilla on vahva mielipide. Mielipide, joka on itse asiassa varsin perusteltu.

Suomen perustuslaki, ks. 6. pykälä. (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731) Linkki Suomen perustuslakiin Finlexin sivuille.

"6 §

Yhdenvertaisuus

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella."

Se onkin sitten mielipidekysymys, mikä lasketaan hyväksyttäväksi perusteeksi. Ilmeisesti hyväksyttävä peruste on se, että on syntynyt mieheksi, (asevelvollisuus koskee vain miehiä) tai se, että on syntynyt muualla kuin Ahvenanmaalla, (ahvenanmaalaiset saavat vapautuksen asevelvollisuudesta) tai se, että ei ole Jehovan todistaja, (jehovat saavat vapautuksen asevelvollisuudesta) mutta ilmeisesti vakaumus- tai mielipide-erot eivät ole riittäviä syitä vapautuksen saamiseen.

Onhan se nyt aika huvittavaa, miten perustuslakiakin voidaan näköjään tulkita ihan miten mieli tekee. Taidetaan muuten edelleenkin Kreikan kanssa olla ainoa EU-maa, jossa on mielipidevankeja. Koko maailman mittapuulla päästään siis samaan hienoon joukkoon mm. Somalian, Iranin, Sudanin ja Valko-Venäjän kanssa.

Joku mainitsi ketjun alkupäässä, että sivarit/totaalit käyttävät kyllä mielellään oikeuksiaan, mutta velvollisuuksia ei sitten suostuta täyttämään. Kumma kun lähestulkoon missään muussa sivistysvaltiossa ei tällaista velvollisuutta ole tässä mittakaavassa. Suunta on jo näytetty, kun yhä useampi maa luopuu asevelvollisuudesta. Katsotaan, milloin Suomi-poika ymmärtää seurata perässä.

Mr.Fox
16.07.2012, 21:14
Ihan sivukysymyksenä ja mielenkiinnosta: mitä nämä tällaiset oikeassa elämässä eteen tulevat tilanteet ovat? Itse en muista ainakaan kokeneeni tuollaista tilannetta sitten peruskoulun jumppatuntien, ja niistäkin on jokunen vuosikymmen aikaa.

nimimerkillä: "olenko poikkeava"Et ole poikkeava. Et vain ajattele nyt tarpeeksi yksinkertaisesti ja/tai kyseiset tilanteet ovat niin jokapäiväisiä, että teet niitä huomaamattasi. Kaupan kassajono taitaa olla kaikkein arkipäiväisin tilanne, jossa harjoitellaan jonottamista.

Mutta jos tilanteeseen liittyy jotain poikkeuksellista, niin homma muodostuu moninkerroin vaikeammaksi. Esimerkkinä vaikkapa jos ihmisjoukko pitää saada jakaantumaan kahteen tai kolmeen eri jonoon. Jopa yhden jonon muodostaminen tuntuu välillä mahdottomuudelta. Jos kerrotaan vaikkapa: "Pääsylippuja aletaan myydä tältä tiskiltä hintaan 20eur kappale. Halukkaat muodostavat yhden suoran jonon, joka jatkuu tuohon suuntaan.". Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, niin joukosta riippuen pelkän mahdollisimman yksinkertaisen jonon muodostamiseen saattaa kulua kymmenen minuuttia.

Sitten tullaan toiseen asiaan: käskyjen, ohjeiden ja neuvojen kuunteleminen/toteuttaminen. Vaikka tuo kymmenen minuuttia, joka yhden suoran jonon muodostamiseen meni, noita samoja lauseita toistellaan kyllästymiseen saakka, niin suurinpiirtein joka kolmas tai neljäs - yleensä naispuoleinen henkilö - kysyy: "Niin, paljonko se nyt sitten maksaa?".

En todellakaan väitä, että tämä olisi pelkästään armeijan ansiota, mutta yleisesti ottaen tavalliset suomalaiset miehet osaavat muodostaa jonon ja kuunnella annettuja ohjeita paremmin kuin armeijaa käymättömät naiset. Missään nimessä en väitä, että naiset ja/tai armeijaa käymättömät henkilöt olisivat muita tyhmempiä. Armeijan käyneet miehet ovat vain tottuneempia:
a) muodostamaan tietynlaisia muodostelmia kuten jonoja
b) kuuntelemaan ja ymmärtämään annettu käskyjä, ohjeita ja neuvoja.

Midnight Rambler
16.07.2012, 21:17
Katsotaan, milloin Suomi-poika ymmärtää seurata perässä.

Ei milloinkaan, koska Pyhä Sota 1939-1944. Ainakin se vaatisi sen vihoviimeisenkin sitä aikaa eläneen suomalaisen poistumisen elävien riveistä, ennen kuin asiaan todella uskalletaan kajota ollenkaan. Vaikka armeija onkin (aivan oikein) joutunut taloudellisten säästöjen kohteeksi, niin taitaa kuitenkin olla yhä niin, että itse asevelvollisuuden kyseenalaistaminen = poliittinen itsemurha.

2silmäinen kyklooppi
16.07.2012, 21:37
Viestejä lukiessa tulee ihan upseeri olo vaikka olenkin sivari. Mä osaan jumalauta jonottaa kaupassa jonomuodostelmassa. Opin sen jo lapsena, vanhemmat opetti.

Chambza
16.07.2012, 21:48
Käskyjen noudattamista huomattavasti tärkeämpänä taitona pitäisin sitä, että pystyy kyseenalaistamaan käskyjä, ja parhaaksi katsoessaan jättämään niitä noudattamatta.

HJL
16.07.2012, 21:50
Viestejä lukiessa tulee ihan upseeri olo vaikka olenkin sivari. Mä osaan jumalauta jonottaa kaupassa jonomuodostelmassa. Opin sen jo lapsena, vanhemmat opetti.

Sitten osaat varmaan neuvoa parissa jononmuodostukseen liittyvässä asiassa. Mihin kohtaan jonoa uusin jonottaja asettuu ja saako edessä olevan hyväperseisen tytön persettä puristella jonotellessa?

Nimim. "Olenko paranormaali?"

Trekolmestar
16.07.2012, 21:58
Olen.

Everton
16.07.2012, 22:15
Et ole poikkeava. Et vain ajattele nyt tarpeeksi yksinkertaisesti ja/tai kyseiset tilanteet ovat niin jokapäiväisiä, että teet niitä huomaamattasi. Kaupan kassajono taitaa olla kaikkein arkipäiväisin tilanne, jossa harjoitellaan jonottamista.

Joo, olen kyllä joskus jonottanut kaupan kassalle. Ja omasta mielestäni vieläpä ihan onnistuneesti. En vaan tajunnut, että siihen tarvitaan koulutusta. Mutta pitää jatkossa tehdä empiiristä tutkimusta ja tarkkailla jonottajien käyttäytymistä sukupuolijakauman mukaan.

Pitää tosin varmaankin vaihtaa kauppaa, sillä normikauppani yhteydessä on myös kylän ainoa Alko. Niinpä testiryhmää voi vääristää tahtomattaan tietyt alan miehet (vaikkakin armeijan käyneitä varmaankin suurin osa).

Armeijan käyneet miehet ovat vain tottuneempia:
a) muodostamaan tietynlaisia muodostelmia kuten jonoja
b) kuuntelemaan ja ymmärtämään annettu käskyjä, ohjeita ja neuvoja.

Tai sitten armeijaa käymättömät naiset ovat vain tottuneempia:
a) käyttämään omaa mielikuvitustaan
b) kyseenalaistamaan asioita ja kysymään tarvittaessa ohjeita ja neuvoja

Se onkin sitten paha sanoa, että kumpi on ihmisen elolle tärkeämpi taito. Riippuu varmaan siitä haluaako olla laumassa ohjailtava orja vai jotain muuta.


PS: olisiko fiksumpaa käyttää vaikkapa minuutti siihen, että vetäisi lippusiimalla selvän paikan jonolle ja kirjoittasi lipun hinnat näkyville kuin siihen, että joutuu karjumaan jonoa suoraksi kymmenen minuutin ajan ja kertomaan jokaiselle akalle vuorollaan mitä liput maksaa?

Mr.Fox
16.07.2012, 22:21
Käskyjen noudattamista huomattavasti tärkeämpänä taitona pitäisin sitä, että pystyy kyseenalaistamaan käskyjä, ja parhaaksi katsoessaan jättämään niitä noudattamatta.Normaalissa elämässä? Jos käsky kuuluu: "Muodostetaan tästä yksi suora jono tuohon suuntaan.", niin kerrotko mulle, miksi kenenkään pitäisi kyseenalaistaa kyseistä käskyä ja/tai jättää noudattamatta? Vuodesta toiseen ihmisten ymmärtämättömyys näinkin yksinkertaisissa asioissa jaksaa hämmästyttää mua joka ainoa kerta.

Oletan, että nämä samat ihmiset pystyvät muodostamaan kaupan kassajonon ilman ongelmia. Miksi kuitenkin jonon muodostaminen käskystä on niin paljon hankalampaa? Kokemuksesta sanon, että useimmiten tämä tuottaa ongelmia juuri naisille (=armeijaa käymättömille henkilöille). En ole satavarma asioiden korrelaatiosta (armeija => jonon muodostaminen käskystä), mutta tällainen mielikuva mulle on muotoutunut tässä vuosien varrella. Saatan hyvin olla väärässäkin!PS: olisiko fiksumpaa käyttää vaikkapa minuutti siihen, että vetäisi lippusiimalla selvän paikan jonolle ja kirjoittasi lipun hinnat näkyville kuin siihen, että joutuu karjumaan jonoa suoraksi kymmenen minuutin ajan ja kertomaan jokaiselle akalle vuorollaan mitä liput maksaa?Tietyissä muuttuvissa tilanteissa/olosuhteissa tämä vain ei ole aina mahdollista.

Vellihousu
16.07.2012, 22:35
Minä valitsin suorittaa asevelvollisuuteni ja oppia toinen kotimainen yhdessätoista kuukaudessa. Sinä valitsit suorittaa siviilipalveluksen ja opetella vaihtamaan vanhusten vaippoja kolmetoista kuukautta.

Valintansa kullakin, mutta sellainen tarkennus että minä en vaihtanut ainuttakaan vaippaa sivarissa enkä ole sellaista väittänytkään tehneeni; työskentelin sairaalassa sekatyömiehenä eli valitsin vuoden työelämää kun sinä olit vuoden armeijassa. Sinänsä en käsitä millä perusteella vaippojen vaihto olisi jotenkin vähäarvoisempaa kuin armeijan käyminen. Vai onko se? Tekisi uskoakseni hyvää itse kullekin nähdä ja kokea mitä vanhainkodissa tehtävä työ oikein on. Varsinkin nuorille, itsestään liikaa luuleville kolleille. Voi olla että vaipanvaihdon muistelu kännissä ei ole yhtä hohdokasta kuin singolla ampumisen, mutta sitä suuremmalla syyllä: lisää oikeaa elämää, vähemmän paskanjauhantaa. Siinä arkipäivän pasifismia pähkinänkuoressa. On helvetin paljon arvokkaampaa opetella pitämään toisista huolta kuin harjoitella jotakin hypoteettista taistelutilannetta jota ei koskaan tule.

Ehkä se rivissä seisominen ja ukkonooan laulaminen ei olekaan "se" juttu. Ehkäpä jo siihen riviin järjestäytyminen ei olekaan niin yksinkertaista kuin kuvittelet. Mitä luulet?

Saamani käsityksen mukaan ainakin sinulle itsellesi on monimutkaista ihan kaikki mikä ei jollakin lailla liity armeijaan.

Kas kun oikeassa elämässäkin täytyy silloin tällöin järjestäytyä tiettyihin muotoihin/muodostelmiin.

Pitää paikkansa. Jonon ja rivin muodostusta muistan itse harjoitelleeni ensi kertaa seurakunnan päiväkerhossa 5-vuotiaana. Ei se aina helppoa ollut, mutta meni pikku treenin jälkeen kuitenkin. Ihan hienoa että meillä on armeija sellaisia varten jotka eivät 5-vuotiaina näitä juttuja oppineet.

Itse armeijansa keskeyttänyt ja aiheesta kirjankin kirjoittanut Tuomas Kyrö kommentoi joskus että armeija on viimeinen laitosvaihe putkessa joka alkaa päiväkodista. Ruudulliset lakanatkin ovat kuulemma melkein samanlaiset. Sinun juttusi todistavat Kyrön lausuman oikeaksi.

Kirjoittelija
16.07.2012, 23:05
Testaa vaikka: ota 20 hengen ryhmä luoksesi (16 naista ja 4 miestä). Pyydä heitä muodostamaan yksi suora jono. Ei olekaan niin yksinkertaista/helppoa mitä luulisi.

Minusta kannattaa kyllä pyrkiä hankkimaan sellaisia tuttavia, että ne tuollaisen pyynnön kylään kutsuttuina kuullessaan ihan sukupuolestaan riippumatta kysyisivät, että minkä ihmeen takia.

Rinksu
16.07.2012, 23:18
Samavika rahikaisella...mukava löytää kaveri joka palvellut Parolannumella II/95 viestikomppaniassa :) Kanssa tuli hommat opittua sen verran hyvin ettei ole kertaamaan pyydetty.

Ja mulla I/96. Eikä kertaamaan ole kutsuttu minuakaan.

Orman Mollis
16.07.2012, 23:18
Joo-o, 6kk tuli vietettyä Karkialammella 05 vuoden alussa. Nykyään osaan mm. muodostaa sähäkästi jonon tai liittyä jonoon. Ja hiiviskellä metsässä ja tiedustella...

Yllätys mikä on taas se suurin kiistelyn aihe kun joku mainitsee sanan "asepalvelus, mutta kyllähän tässä on taas mukava illan ratoksi tätäkin ketjua selailla ja naureskella!

Fast Eddie
16.07.2012, 23:20
Joku on kävellyt cooperin testissä(tyrä-eero)? Miten saat 20 henkilöä jonoon(16miestä ja 4naista)? Ratsain tai jalan Kunnia on sama? II/01 Parola TalousAU.

J.Grönvall
16.07.2012, 23:56
Minusta se armeijan hyvä puoli oli ja on siinä, että siellä nimenomaan oppii huolehtimaan itsestään. Se on kuitenkin monelle nuorelle ensimmäinen kerta, kun lähdetään himasta pidemmäksi aikaa. Oman kokemukseni perusteella sellainen tavallinen 18-vuotias mies on vielä ihan täysi idiootti monessa suhteessa.

Jos ne sotatoimet jättää vähän sivuun, niin ihan jo tavaroiden järjestyksessä pitäminen ja luonnossa pärjääminen ovat hyviä asioita. Armeijasta on ollut myöhemmin apua yllättävän monessakin asiassa.

Onhan se elämä tavallaan helppoa, kun kaikki kannetaan valmiiksi naaman eteen mutta omista tavaroista huolehtiminen ja sen kaltainen "vastuun" ottaminen on aivan pakollista. Minä pidän sitä hyvänä asiana kaikille.

Armeijahan ei mitenkään sullo ihmisiä tiettyyn muottiin, ei meistä samanlaisia tullut sen ajan jälkeenkään. Osattiin hyppiä lumihankeen käskystä, virittää putkimiina ja ampua singolla mutta en minä ainakaan kokenut, että siellä aivopestäisiin varusmiehiä.

Ja työelämääkin ajatellen on ihan hyvä oppia tottelemaan esimiehiä, vaikka armeijassa se esimies-alainen-suhde on tietenkin erilainen. Mutta kyllähän sielläkin älykkäitä johtajia on paljon ja myös hyviä ihmisjohtajia. Ei se siinä mielessä eroa mitenkään tavallisesta työpaikasta.

Mitä sitten tulee kysymykseen, että pitääkö näiden asioiden vuoksi mennä armeijaan, niin ei tietenkään. Armeijan käymisen perimmäinen tarkoitus on oppia sotimaan. Kyllä, se on täyttä pelleilyä välillä seistä keskellä metsää ja leikkiä sotaa, mutta toisaalta osaanpahan nyt olla sielläkin.

Oli jokaisen vakaumus mitä tahansa, niin armeijan käyminen antaa eväitä eteenpäin ja auttaa ainakin näkemään asioita uudessa valossa. Uskon, että tämä koskee suurinta osaa nuorista. Ainahan on myös niitä joille se armeijan kulttuuri ei sovi, he eivät halua sopeutua tai pysty siihen sopeutumaan.

Itse olen pitänyt sitä rikkautena, että siellä näki todellakin valtavasti erilaisia ja erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Oli entistä heroiiniaddiktia, tavallaisia keskiluokkaisia meikäläisiä, maatalon poikia, rikkaita ja niin edelleen. Kyllä se siinä iässä aika monelle antaa uutta ajateltavaa siitä, että kaikki ei ole aina sitä miltä se näyttää.

Ikävä ei ole takaisin, sen sanon suoraan mutta jälkikäteen ajateltuna oli ihan hyvä, että välillä joutui vain nielemään kiukkunsa ja olemaan kärsivällinen.

Chambza
17.07.2012, 06:52
Normaalissa elämässä? Jos käsky kuuluu: "Muodostetaan tästä yksi suora jono tuohon suuntaan.", niin kerrotko mulle, miksi kenenkään pitäisi kyseenalaistaa kyseistä käskyä ja/tai jättää noudattamatta? Vuodesta toiseen ihmisten ymmärtämättömyys näinkin yksinkertaisissa asioissa jaksaa hämmästyttää mua joka ainoa kerta.Järkevän ihmisen tulisi aina arvioida saamansa käskyn mielekkyys ja käskyn antajan asema ja motiivit. Onko ylipäänsä fiksua muodostaa jono, vai ratkaista järjestys muulla tapaa (esim. saapumisajan perusteella)? Onko se fiksua muodostaa yhtenä suorana jonona, vai ehkä jollain toisella tavalla? Onko jono fiksua muodostaa käskettyyn suuntaan vai ehkä jonnekin muualle? Onko käskyn antajalla jokin auktoriteettiasema, jota minun on ko. tilanteessa syytä kunnioittaa (vrt. vaikkapa kaupan työntekijä vs. toinen asiakas)? Mitkä ovat käskijän omat motiivit toimintaansa?

Armeijahan on laitos, jonka päätehtävä on tuottaa sotilas, joka toteuttaa saamansa käskyt kuin robotti. Ainoastaan käskijän auktoriteetilla (sotilasarvo) on merkitystä, käskyjä noudatetaan niitä muutoin arvioimatta. Nykymuotoinen aivopesuun perustuva armeijakoulutushan syntyi toisen maailmansodan jälkeen, kun havaittiin miten vaikeaa tappaminen monelle oli siitäkin huolimatta, että natsit tekivät itsestään vihollisen, joka todella haluttiin tuhota.

Diktaattorit kautta aikain ovat tappaneet varsin vähän ihmisiä. Sen sijaan heidän käskyjään noudattaneet ovat tappaneet melkoisen paljon ihmisiä.

benicio
17.07.2012, 08:48
Tarkemmin ajatellen, on se hyvä että meillä on sivarimahdollisuus.

H.Incandenza
17.07.2012, 09:07
Järkevän ihmisen tulisi aina arvioida saamansa käskyn mielekkyys ja käskyn antajan asema ja motiivit. Onko ylipäänsä fiksua muodostaa jono, vai ratkaista järjestys muulla tapaa (esim. saapumisajan perusteella)? Onko se fiksua muodostaa yhtenä suorana jonona, vai ehkä jollain toisella tavalla? Onko jono fiksua muodostaa käskettyyn suuntaan vai ehkä jonnekin muualle? Onko käskyn antajalla jokin auktoriteettiasema, jota minun on ko. tilanteessa syytä kunnioittaa (vrt. vaikkapa kaupan työntekijä vs. toinen asiakas)? Mitkä ovat käskijän omat motiivit toimintaansa?


Nyt minä tiedän ketkä ovat niitä, jotka aiheuttavat ruuhkia yleisiin tiloihin... Jos jokaisessa tilanteessa toimisi noin niin eipä taitaisi tulla valmista koskaan. Joskus on vaan parempi mennä siihen jonoon kiltisti kun joku niin sanoo.

Tosin, on kyllä sanottava, etten kyllä tainnut armeijasta oppia yhtään mitään mistä olisi ollut hyötyä myöhemmin siviilielämässä. Harvinaisen vitutuksen täyteisiä kuukausia. Jonon tekemisen opin jo koulussa. (Ehkä jo päiväkodissa, en muista varmaksi). Ehkä se intissä oli vielä vähän vauhdikkaampaa se jonon muodostuminen, mutta en näkisi hyväksi esim. kaupassa juosta kärryjen kanssa silmät kiiluen uudelle kassalle jonoa muodostamaan ja ojentamaan.

Girardi #5
17.07.2012, 09:25
Kyllä olen suorittanut ja peräti ihan viihdyin siellä Vekaranjärvellä sinko selässä. Mielestäni asepalvelus saisi olla aina pakollinen ja neiditkin mukaan. Kyllä se intti muokkaa kermaperseistä miehiä!

Bob Rambo
17.07.2012, 09:34
Kyllä se intti muokkaa kermaperseistä miehiä!

Se, että sinä tarvit inttiä tuohon muokkautumiseen ei tarkoita, että kaikki suomalaiset miehet sitä tarvisivat.

Edelleenkin odottelen, että joku kertoo, missä naiset ja valtaosa muusta maapallon väestöstä oppii nämä tärkeät taidot, jotka ainoastaan suomalaiset asevelvolliset saavat varusmieskoulutuksessa.

Pavlovin Koira
17.07.2012, 09:36
Kyllä se intti muokkaa kermaperseistä miehiä!

Voitko tarkentaa miten tuo tapahtuu? Itse yritin tuollaista kehitystä aikanaan havainnoida mutten havainnut sitä sen enempää itsestäni kuin muistakaan.

Mitä sellaista siihen miehuuteen liittyy, mikä on näkyvissä armeijan käytyään muttei sitä ennen?

Armeijassa oli kyllä paljon ihan OK juttuja ja kannatan periaatteessa nykyistä systeemiä, mutta tuota "pojista miehiksi" argumenttia en ole oikein koskaan ostanut. Mielestäni suuri osa tyypeistä pikemminkin ajoittain taantui aika lapselliselle tasolle intissä.

H.Incandenza
17.07.2012, 09:43
Kyllä se intti muokkaa kermaperseistä miehiä!

Itse en kyllä huomannut minkäänlaista muutosta itsessäni tai muissa sen 9 kuukauden aikana kun armeijassa vietin. Kusipäät oli kusipäitä senkin jälkeen, jantterit janttereita, ja särmät särmiä.

Minä en usko, että joidenkin kuukausien kärvistely intissä muuttaa juuri ketään. Jos on ollut kermaperse armeijaan mennessään niin pystyy palaamaan kermaperseilyyn varmasti vaivattomasti intin jälkeen. Intissä sitä ehkä joutuu vähän vähentämään, mutta vain hiukkasen. Joidenkin luonne voi tietysti karaistua tai muuten muuttua, mutta sanoisin, että se enemmän harvinaista kuin pääsääntö. Enkä minä näe, että siellä mies oppisi yhtään itsenäisemmäksi. Kaikkihan siellä opetetaan ja neuvotaan kädestä pitäen ja harjoitellaan niin usein, että onnistuu. Kyllä siellä aika nollat taulussa voi haahuilla ja silti selvitä puhtain paperein.

Leon
17.07.2012, 09:51
Olen käynyt. Reissusta jäi ikäviä jälkivaikutuksia. Ei meinannut millään oppia jonottamaan kaupassa ruotsalaistuntumalla, kun väkisin meinasi mennä 5 m välein polvelle.

Frankie
17.07.2012, 10:09
Olen käynyt. Reissusta jäi ikäviä jälkivaikutuksia. Ei meinannut millään oppia jonottamaan kaupassa ruotsalaistuntumalla, kun väkisin meinasi mennä 5 m välein polvelle.
Mites tuon ilmasuojan kanssa? Pistitkö kaupan korin päähäsi vai pyritkö ostokärryjen alle? Markettien pitkissä ja hitaissa jonoissa altistuu helposti ilmahyökkäysvaaralle!

Leon
17.07.2012, 10:17
Mites tuon ilmasuojan kanssa? Pistitkö kaupan korin päähäsi vai pyritkö ostokärryjen alle? Markettien pitkissä ja hitaissa jonoissa altistuu helposti ilmahyökkäysvaaralle!
Onneksi ei ole vielä viheltänyt.

Bbird80
17.07.2012, 10:39
Asepalvelus suoritettu hieman vanhemmalla iällä IlmavVK:ssa Tikkakoskella II/2002 . Pääsin pois hyvällä käytöksellä 6 kuukaudessa. Mukava paikka.

Salama15
17.07.2012, 10:53
Saapumiserä 1/1989, Parolan PsPr, Panssaripataljoona, 1. Panssarivaunukomppania, Taisteluvaunu (ehta venäläinen T-72 M1) ja kaikki 11kk... Näin jälkikäteen ajateltuna hienoa aikaa ja iso ryhmä huippujätkiä, toki silloin välillä vähän poikaa ahisti.

Ja tuolloin ylpeydenaiheena ollutta mustaa barettia ei saaneet pitää muut kuin meikäläiset (taisteluvaunu)! Nyt taitaa olla likimain kaikkien lomalätsänä?

tinkezione
17.07.2012, 10:57
Saapumiserä 1/1989, Parolan PsPr, Panssaripataljoona, 1. Panssarivaunukomppania, Taisteluvaunu (ehta venäläinen T-72 M1) ja kaikki 11kk... Näin jälkikäteen ajateltuna hienoa aikaa ja iso ryhmä huippujätkiä, toki silloin välillä vähän poikaa ahisti.

Ja tuolloin ylpeydenaiheena ollutta mustaa barettia ei saaneet pitää muut kuin meikäläiset (taisteluvaunu)! Nyt taitaa olla likimain kaikkien lomalätsänä?

Miten muistelen, että mustaa barettia pitivät myös panssari-ilmatorjuntapatterin miehet? Taisteluvaunumiehet kyllä leuhottivat asiasta enemmän, mutta sama komppania joka tapauksessa kyseessä.

Leon
17.07.2012, 10:57
Ja tuolloin ylpeydenaiheena ollutta mustaa barettia ei saaneet pitää muut kuin meikäläiset (taisteluvaunu)! Nyt taitaa olla likimain kaikkien lomalätsänä?
Jaa? Mulla oli musta baretti -84, PSTK.

Salama15
17.07.2012, 10:59
Jaa? Mulla oli musta baretti -84, PSTK.

Korjaan, Panssaripataljoonan miehillä oli Musta Baretti...

Stouts77
17.07.2012, 10:59
II/94 Sodankylässä velvollisuus suoritettiin. Tuon jälkeen useampaan otteeseen pyydetty kertailemaan, vaan kahdesti olen päässyt kertaamaan.

Leon
17.07.2012, 11:02
Korjaan, Panssaripataljoonan miehillä oli Musta Baretti...
Sen verran leuhotan, että ko. päähine tuli juuri minun palvelusaikanani käyttöön. Samoin Pasit. Jollen kamalasti erehdy, meillä taisi olla ihan eka Pasi käytössämme. Pl. varmaan tehtaan proto-mallit.

grace
17.07.2012, 12:10
Sivari suoritettu 2002-2003 pois kuleksimasta. Armeijaan piti mennä ensin, mutta sitten tulin toisiin ajatuksiin ja menin sivariin. Erinomainen päätös. Työjakso tuli suoritettua mukavassa paikassa valtiolla, jonne jäinkin "oikeisiin" töihin sivarin jälkeen seitsemäksi vuodeksi.

Sivarin perusjakso Lapinjärvellä oli kokemus sekin. Legioonalaiset antavat sivarille stereotypian, josta ei tulla ikinä varmaan pääsemään eroon. Omassa kämpässäni oli lisäkseni yksi lääkäriopiskelija, joka valitsi sivarin sillä perusteella, että pääsi työjaksolle johonkin labraan, joka liittyi kiinteästi opintoihin. Ei kuulemma paljon tarvinnut inttiin menoa miettiä. Lisäksi atk-guru/nörtti ja yksi tuleva humanisti.

Tiedote
17.07.2012, 16:58
180 päivää palvelin, 11 päivää sitten kotiuduin. Aika perus shaissea, mutta nyt se on ohi.

Designer
17.07.2012, 20:46
Käskyjen noudattamista huomattavasti tärkeämpänä taitona pitäisin sitä, että pystyy kyseenalaistamaan käskyjä, ja parhaaksi katsoessaan jättämään niitä noudattamatta.

Tärkeä taito sekin, siis arkielämässä. Tosin siinä vaiheessa, kun kyseenalaistamisesta ja noudattamatta jättämisestä tulee itseisarvo, niin ollaan vajottu heikompaan tilanteeseen kuin silloin, jos ei kyseenalaistettaisi ollenkaan. Se käskyjen lähes refleksinomainen noudattaminen on aika tärkeä taito nimenomaan taistelutilanteessa. Minua ainakin kiinnostaisi silloin selvitä hengissä, ja ne mahdollisuudet vähenisivät huomattavasti, jos jäisin joka käskyn jälkeen pohtimaan, että kannattaisiko sittenkään totella, vai pitäisikö vaikka tehdä päinvastoin.

Pohdiskelinpa tuossa akateemista keskustelua jonottamisesta lukiessani, että opinko armeijassa jotain ihan oikeasti hyödyllistä. Ja opinhan minä. Kun jonnekin ollaan lähdössä, niin pakkaaminen sujuu nopeasti ja tehokkaasti. Siinä on sitten aikaa istua ja odottaa, että vaimo saa oman osuutensa tehtyä. Odottaminen tuli sekin armeijassa tutuksi.

sampio
17.07.2012, 22:44
Mielenkiintoista olisi lisäksi tietää, että miten selität itsellesi sen, että kuitenkin ilmeisesti tosipaikan tullen kuulut jollain tavalla armeijaan(?). Eli olet osa organisaatiota ja pyrit parhaasi mukaan tukemaan muita ihmisiä tappamaan vihollisia. Mietin vain, että eikö lopulta ole aika sama, vedätkö itse liipasimesta, vai autatko kaveria tekemään sen?
Ei se aivan sama ole. Ymmärrän kyllä, että kuuluisin organisaatiion, joka harjoittaa tappamista ja periaatteessa olisin tuon kollektiivin syyllinen jäsen. Mun on kuitenkin vaikea vetää yhtäsuuruusmerkkejä aseettoman autokuskin, lääkintämiehen tai kirjurin ja normisotilaan käytännön toiminnan välille. Toki aina voidaan saivarrella, että lääkintämiehen pelastama sotilas tappaa vihollisia, jolloin lämäri olisi osallisena siinä. Enpä jaksa tuota.

Nuorempana valintani perustui vahvasti vakaumukseen ja oli automaatio. En sen kummemmin ajatellut edes muita vaihtoehtoja. Hiukan aikuistuttuani ja itsenäisen ajattelun kehityttyä olin periaatteessa aseellisen kannalla, mutta nyttemmin kun olen oppinut tuntemaan enemmän itseäni, en ehkä kuitenkaan haluaisi altistaa päänuppiani tilanteelle, jossa joutuisin ottamaan jonkun toisen hengen suoraan ja välittömästi kontolleni. Kun aseeton vaihtoehto on olemassa Suomessa niin ehdottomasti sen käytän.

Aseellinen palvelushan olisi toki ollut mielenkiintoisempi armeija-aikana. Olen ollut aina kiinnostunut armeijasta ja jossain määrin aseistakin, joten ei päätös aivan kivuton aikanaan ollut. Lisäksi olen ollut kaikessa lapsellisuudessani kuitenkin varsin särmä tyyppi jo nuoresta saakka, joten käytännössä luovuin myös mahdollisuudesta johtajakoulutukseen aseettomuuteni myötä. Mutta ajattelen asian niin, että tällainen kysymys täytyy ratkaista kuitenkin siltä pohjalta, että joskus tuo oma ratkaisu saatetaan jopa punnita. Toivottavasti ei kuitenkaan.

Lyhyesti - hyväksyn maanpuolustustoiminnan, ja koska Suomessa maanpuolustusvelvollisuutensa pystyy hoitamaan myös aseettomana, on valintani ehdottomasti se.

sampio
17.07.2012, 22:50
Jos käsky kuuluu: "Muodostetaan tästä yksi suora jono tuohon suuntaan.", niin kerrotko mulle, miksi kenenkään pitäisi kyseenalaistaa kyseistä käskyä ja/tai jättää noudattamatta?
On ehdottoman tärkeää noudattaa välittömästi ja kyseenalaistamatta jononmuodostuskäskyä tilanteesta, ajankohdasta ja paikasta riippumatta. Itsekin ajattelin huomenna käydä käskyttämässä ABC:n aulassa lomalaisia. Tai jos aurinko paistaa, menen rannalle huutamaan. Kyllä sieltä aina n. puolet osaa homman. Sivarit ja akat vain kyseenalaistaa ja ihmettelee.

Kirjoittelija
18.07.2012, 01:40
On ehdottoman tärkeää noudattaa välittömästi ja kyseenalaistamatta jononmuodostuskäskyä tilanteesta, ajankohdasta ja paikasta riippumatta. Itsekin ajattelin huomenna käydä käskyttämässä ABC:n aulassa lomalaisia. Tai jos aurinko paistaa, menen rannalle huutamaan. Kyllä sieltä aina n. puolet osaa homman. Sivarit ja akat vain kyseenalaistaa ja ihmettelee.

Tuo suorastaan yltiöoptimistinen arvio "noin puolet" paljastaa, ettei sinulla ole läheskään riittävästi kokemusta asiasta. Kyllä sieltä armeijan käyneistäkin löytyy kaiken maailman B- ja tykkimiestä ja muuten vaan auktoriteettiongelmaista hampuusia, joilta ei jonon muodostaminen luonnistu.

Kannattaa muuten Sampio sitten jonomuotoon käskyttämistä esim. uimarannoilla ja huoltoasemilla harrastaessa varoa valkotakkisia setiä. Niillä on kummallinen tarve ehdotella muuttoa pyöreään pehmustettuun huoneeseen, vaikka harrastuksen tarkoitus on vain osoittaa intin käyneiden ylivertaisuus muotoon järjestäytymisessä.

Girardi #5
18.07.2012, 12:49
Se, että sinä tarvit inttiä tuohon muokkautumiseen ei tarkoita, että kaikki suomalaiset miehet sitä tarvisivat.

Edelleenkin odottelen, että joku kertoo, missä naiset ja valtaosa muusta maapallon väestöstä oppii nämä tärkeät taidot, jotka ainoastaan suomalaiset asevelvolliset saavat varusmieskoulutuksessa.

Olet varmaan sitten sivari, ok. Kyllä intissä ainakin peruskunto parani (Cooperin testi 2600->3000), oppi liikkumaan pilkkopimäessä metsässä, oppi myös viihtymään siellä metsässä sen 2 vkoa putkeen, oppi ampumaan monilla eri aseilla ja sisuuntui entisestään kun aina oli väsy, liian kuuma tai liian kylmä.

Ja mikä tärkeintä niin intissä sai paljon uusia kavereita ja joidenkin kanssa olen vielä nyt 10v päästäkin kavereita!

obi-wan
18.07.2012, 12:56
Olet varmaan sitten sivari, ok. Kyllä intissä ainakin peruskunto parani (Cooperin testi 2600->3000), oppi liikkumaan pilkkopimäessä metsässä, oppi myös viihtymään siellä metsässä sen 2 vkoa putkeen, oppi ampumaan monilla eri aseilla ja sisuuntui entisestään kun aina oli väsy, liian kuuma tai liian kylmä.

Ja mikä tärkeintä niin intissä sai paljon uusia kavereita ja joidenkin kanssa olen vielä nyt 10v päästäkin kavereita!

Minä opin ennen inttiä ottamaan taskulampun mukaan pimeään metsään. lisäksi urheilemaankin aloin jo ala-asteikäisenä ihan ohjatussa toiminnassa ja kuntoa se kyllä kasvatti.

Vielä en ole keksinyt miksi helvetissä pitäisi olla metsässä kaksi viikkoa putkeen. Ketään ei ole tarvinnut ampua, onneksi, mutta olen kyllä ihan metsästyshommissa oppinut aseita käsittelemään.

Mutta olet kyllä oppinut hankkimaan uskomattoman sisun. Propsit siitä

H.Incandenza
18.07.2012, 12:57
Olet varmaan sitten sivari, ok. Kyllä intissä ainakin peruskunto parani (Cooperin testi 2600->3000), oppi liikkumaan pilkkopimäessä metsässä, oppi myös viihtymään siellä metsässä sen 2 vkoa putkeen, oppi ampumaan monilla eri aseilla ja sisuuntui entisestään kun aina oli väsy, liian kuuma tai liian kylmä.

Ja mikä tärkeintä niin intissä sai paljon uusia kavereita ja joidenkin kanssa olen vielä nyt 10v päästäkin kavereita!

Näkee, että ihmisillä on hieman eri kokemuksia kyseisestä laitoksesta. Itselläni kunto heikkeni armeijassa. Cooperin testi 2900 --> 2500, vaikkakin tuossa intin lopussa suoritetussa huonommassa cooperissa motivaatio juosta kieli vyön alla oli heikko. Yritin kuitenkin kohtuullisesti. Kavereita sieltä ei kyllä tullut. Ihan hyvissä väleissä olin intin aikaan joidenkin kanssa, mutta yhteyttä ei olla pidetty eikä ole ollut kiinnostustakaan. Ei juuri muuta yhteistä heidän kanssaan kuin intti. Itse en ole koskaan ollut suuri pierujuttujen ystävä.

Metsässä en oppinut siellä viihtymään, tosin meidän ei koskaan tarvinnut siellä 7 päivää enempää ollakaan. Luonnossa kulkemisesta olen oppinut pitämään nyt vanhemmalla iällä, siis 30 ikävuoden jälkeen.

Minä enemmänkin vittuunnuin kuin sisuunnuin. Johtuen heikosta motivaatiosta. En nähnyt tarvetta sisuuntua koska missään vaiheessa ei oikein tuntunut, että onko siinä jotain järkeä vai ei. Mukavaa tosin oli ammuskella eri aseilla. Erityisesti pistoolilla ja haulikolla. Ja köysilaskeutumiskoulutuskin oli hauskaa. Siinäpä se sitten. Minun motivaatiotani tosin heikensi se, että opiskelupaikka oli taskussa ja mieluummin olisin ollut aloittelemassa niitä hommia kuin kärvistellyt siellä leikkimässä erilaisia leikkejä.

TosiFani
18.07.2012, 14:08
Minä opin ennen inttiä ottamaan taskulampun mukaan pimeään metsään. lisäksi urheilemaankin aloin jo ala-asteikäisenä ihan ohjatussa toiminnassa ja kuntoa se kyllä kasvatti.

Vielä en ole keksinyt miksi helvetissä pitäisi olla metsässä kaksi viikkoa putkeen. Ketään ei ole tarvinnut ampua, onneksi, mutta olen kyllä ihan metsästyshommissa oppinut aseita käsittelemään.

Mutta olet kyllä oppinut hankkimaan uskomattoman sisun. Propsit siitä

En ymmärrä mikä valtava tarve on väheksyä sitä mitä joku kertoo oppineensa armeijassa. Täällä tuntuu olevan suurijoukko Suomen toivoja, jotka ovat osanneet jo kaiken parikymppisenä. Mitä omaa intti aikaa muistelen, niin aika mammanpoikia oli tupa täynnä.

Itselle parasta oli RUK ja sitä kautta johtajakoulutus. Olin nuorena vässykkä ja huono johtaja armeijassa, mutta paljon tuli oppia tulevaisuutta varten.

harky
18.07.2012, 14:15
1/11 tuli kyseinen palvelus suoritettua Santahaminassa. 6kk sitä kesti.

Vaughan
18.07.2012, 14:18
Santahamina 1/93, jääkäri.

Armeija ei onnistunut kokonaan tappamaan maanpuolustustahtoa, vaikka hetkittäin jo siltä näytti. Olin äärimmäisen turhautunut kaikkiin niihin piirteisiin, joita voidaan kutsua sotilaallisuudeksi tai joiden perusteella armeijaa pidetään miesten kouluna. Ei se ole. Pikemminkin järkevät aikuiset taantuvat yläastetasolle. Ja ne jotka ovat yläastetasolla pysyneet koko ajan, eivät vaikuttaneet yhtään aikuisemmilta sen 8 kk:n jälkeenkään.

Vaikka omat kokemukset olivatkin enemmän negatiivisia kuin positiivisia, kannatan silti yleistä asevelvollisuutta niistä syistä, joista on keskusteltu siinä toisessa ketjussa. En siksi, että muidenkin pitäisi kestää sama kuin minun. Pikemminkin päinvastoin! Asevelvollisuuden sisältöä kannattaisi - jo legitimiteettisyistä - kehittää enemmän kohti "maanpuolustuskoulua".

Siellä opeteltaisiin ennenkaikkea teknisiä taitoja. Niihin sisältyisi sekä aseiden ja työkalujen käyttöä että ryhmätoimintaa ja yleistä organisoitumista. Kasarmilla vietettäisiin vain minimiaika. Aika kuluisi koulutuksessa, tai jos sellaista ei ole niin kotona.

Yhtä asiaa en kuitenkaan muuttaisi ainakaan merkittävästi: rangaistuskäytäntöjä. Nykypäivänä koululaitos on jo ongelmissa, koska tuomittavaan käyttäytymiseen ei oikein voida puuttua millään konkreettisella tavalla. Armeijassa rangaistuskeinoja vielä on, ja varsinkin poistumiskielto toimi hyvin ennaltaehkäisesti. Sellaisia rikkeitä selvästi välteltiin, joista oli pelkona viikonloppuloman palaminen.

Tehokkaat rangaistusmenetelmät auttaisivat pitämään kurin yllä myös "maanpuolustuskoulussa." Annettuja käskyjä kannattaa noudattaa, jos pelkona - tai takuuvarmana seurauksena tottelemattomuudesta - on seuraavaan viikonlopun "gines". Kuitenkin jos käsky olisi jotain aivan mahdotonta, niin pelkkä "pekka" ei estäisi käyttämästä omaa harkintaa näissä onneksi harvinaisissa tilanteissa.