Mitä pelipaikkaa haluaisit pelata/pelaat?

[Nume]

Yksinkertainen kysymys, mitä pelipaikkaa haluaisit pelata jääkiekossa? Oletko hyökkäävä puolustaja vai puolustava hyökkääjä? Sniper, voimahyökkääjä vai poliisi? Kerro se viestissäsi!

Itse mielelläni pelaan vasemmassa laidassa, tuli junnuna siellä häärittyä ja on mieluisin paikka pelata, vaikka leftin jätkä olenkin ja oikealta laidalta olisi helpompi ampua.

[alwahla]

Jos osaisin luistella ja jos olisin notkeampi, olisin mieluusti molari. Ja tarkemmin sanottuna pekkarinnemäinen molari.

[Evil]

Sentteri olin junnuna, lähes 10 vuotta. Sellainen juonikas, mattihagmanmainen. Hitaahko, ei fyysinen eikä mitenkään näyttävä mutta pelisilmä oli kelvollinen. Nyttemmin istun sen päällä.

[Kaukosäädin]

Salibandyssä lähes aina oikea laitahyökkääjä. Pääsee laukomaan suoraa syötöstä ja voi kärkkyä hieman toisin kuin sentterinä. Sentterinäkin on tullut pelattua. Siinä vaan joutuu puolustamaan varsinkin omalla alueella huolella. Sentteripelisä plussaa on se, ettei tarvitse kulmissa rouhia hyökkäyspäässä.

[Luulajanpuisto]

Kuvitteellinen tilanne osaltani, mutta oikea laita. Pentuna pihapeleissä olin tosin yleensä molari, mutta leftin kätisyys ja täydellinen takaperinluistelemisen osaamattomuus puoltaa valitsemaani kuvitteellista pelipaikkaa. Tosin luulisin puhuvani itselleni sellaisen kymppitilin, ettei kauden aikana juuri pelejä kertyisi.

[Nuppe #5]

Edelleen tulee painettua oikeassa laidassa, todellinen divarijyrä..

[Fordél]

Jos pelaisin niin veskana olisi helkkarin hyvä, mutta veri vetäisi ehkä vielä enemmän sentterin paikalle tinkemäiseksi pelinrakentajaksi. Uskon, että puolustuspää hoituisi myös ihan hyvin.

[Everton]

Mie voisin olla luukkuvahti. Tosin huono varmaan siinäkin.

[vlad]

Olen ollut oikea puolustaja, siis oikealla laidalla pelannut puolustaja (tarkennus), joten olisin sitä edelleenkin. Ja olisin, kuten olin, kovaa taklaava, poikkaria ja nyrkkiä maalinedustalla tarjoava mulkku.

vlad.

[T.Selänne]

Tuntuu tyhmältä vastata tähän kun ottaa huomioon nimimerkkini mutta selvennetään nyt vielä että en ole Teemu Selänne.

***

Laiturina olen vuosia pelannut, enkä osaa vieläkään sanoa kumpi laita on mieluisempi. Nyt olen kuitenkin pelannut sentterinäkin.

Pelaajatyyppinä olen aika klassinen sentteri, nopea, kädet käy kuin entisellä mateenpyytäjällä ja laukauskin lähtee ihan ok. Pelisilmä loistava ja tehoja voisi olla puolet enemmän jos laiturit tekisivät edes joka viidennestä paikasta. Maalille pyrin ajamaan sillä sieltä niitä maaleja tehdään. Viime kaudella 16 pelissä 8+5=13 ja tällä kaudella tähän mennessä seitsemässä pelissä 4+1.

Valmentajalta ei luottoa tule, YV:tä en pelaa enkä varsinkaan AV:ta.

[Tähtipakki]

Oho, yllätyin kun maalivahti-valinnalla oli eniten ääniä. Itsekin kyseiselle paikalle menisin, tulihan sitä junnuna siellä vajaa kymmenisen vuotta pyörittyäkin.

Jotenkin vaan itsellä aina on ollut ajatuksena se, että saa itse vaikuttaa mahdollisimman paljon. Maalivahtina työskentelyssä on suurin osa täysin itsestä kiinni, tosin hyvästä yhteistyöstä puolustajien kanssa ei koskaan haittaa ole. Lisäksi ne haaveillut gamesaverit toisivat itselle paljon enemmän "mielihyvää" kuin esimerkiksi 3 börsää yhdessä pelissä.

Muutamaan(kymmeneen) kertaan on jälkeenpäin tullut kaduttua lopettamista..

[Datsun]

Mä pelasin kiekkoa n. vuodet 1984-2000. Pelipaikkana oli aina hyökkääjä, ekat vuodet laitahyökkääjänä ja viimeiset reilu 10 vuotta sentterinä. Sarjatasona oli ulkojääsarjat ja myöhemmin miesten kisoissa kolmosdivari (kakkosdivari?) Ei muista enää.

Vastasin kuitenkin maalivahti. Harmitti joskus kovastikin kun en sitten ikinä mennyt lätkässä kokeilemaan maalivahtina. Futiksessa olen tykännyt torjuskella, ja vieläkin paiskin menemään näissä pääkaupunkiseudun hiekkakenttäsarjoissa. Ja nyt jotain kuusi-seitsemän vuotta olen pelannut myös salibandyssa ja futsalissa veskarina. Ihan helvetin hauskaa! Säbää vedetään tämä kausi vitosdivarissa, ja se tai tuo nelonen on ihan passeli sarjataso mulle. Jonkun kolmosenkin pelin olen käynyt pelaamassa, mutta ehkä tosiaan nuo vielä alemmat sarjat passaa paremmin mulle.

[Köyliön Ässä]

Joko maalivahti tai oikea "stay-at-home" puolustaja. Valitsin nyt maalivahdin kun persoona sopii siihen astetta paremmin.

Salibandyssa pelaillut lähes aina veskarina kavereiden kesken ja kouluissa, kun taas jalkapalloillessa aina lähestulkoon siellä pakkina (vastustajan) hyökkääjien riesana. Kai se tunne on sitten kivempi estää jotain tekemästä kuin tehdä itse.

Edit. Ja tulihan sitä myös pelattua varmistavana puolustajana yhtä 2d nettilätkä-peliä viitisen vuotta ihan hyvällä menestyksellä. Heh.

[True Blue]

Maalivahtina alusta saakka, nyt tällä kaudella liukutaklaavapakki harrastesarjassa

[Giroux]

Salibandyssa tuli aikanaan oikeaa laitaa pelattua. Rooli oli sellainen sekalainen häseltäjä lähinnä, välillä väläyttelin pelisilmääni tarjoilemalla tyhjiin paikkoihin jengikavereille, mutta laukoivat sitten niistäkin yli.

Jääkiekkoa ei koskaan tullut aloitettua, mikä näin jälkikäteen sanottuna vähän harmittaa, siellä oikea laita olisi ollut myös luontainen vaihtoehto.

[penkinlämmittäjä]

Salibandymaalivahti olen ja lätkääkin tullut muutaman kerran pelattua veskarina. Kyllä se on vaan se vastuu, joka kiihottaa urheilun puolella. Maalivahti on tunnetusti joukkueen tärkein pelaaja. Se antaa hyvänä päivänä muulle joukkueelle mahdollisuuden voittaa, mutta huonona päivänä joukkueella ei ole saumaa. Varsinkin näin pienikokoisena maalivahtina innostaa myös se, että reaktioiden ja vikkelyyden täytyy olla huipputasoa.

Kai sitä on kuitenkin enemmän yksilöurheilija.

[Ralph]

Salibandya olen urani aikana hakannut jokaiselta pelipaikalta. Nyt olen enää laituri, enemmän oikea laita. Jääkiekossa olisin kuin Marian Gaborik, leftin oikea laita joka heittää kiekkoa reppuun.

[Apmp-]

Jääkiekkourallani pelasin lähinnä vasenta laitaa ja olin ketjussa se rouhijatyyppi. Ei nopea, eikä taitava, mutta vittumainen ja suhteellisen isokokoinen ja vahva. Laukaukseni oli myös suht hyvä. Myös leukojen liikuttelu oli jo siihen aikaan hyvin hallussa. Optimaalinen pelipaikka olisi kakkos-kolmosketjun laituri parin taitavamman kaverin kanssa ja ehkä kakkos-yvn maskimies. Silloin en tapellut, mutta eiköhän pitkän NHL-kauden aikana pari-kolme majoria tulisi kuitenkin myös hommattua. Olisin, ja haluaisin olla, ikään kuin vaikkapa Paul Gaustad laiturina.

Salibandyssä valmentaja keksi heittää meikäläisen pakin paikalle. Salibandyssä meikäläisestä kehittyi kunnon stay-at-home pakki. Kädetön, jalaton, ilkeä ja iso. Kakkos- tai kolmosparin varmistava pakki, ykkös AV, ei YV-aikaa. Muutama maali tulee kaudessa, mutta tehopisteet kuitenkin aika matalat. Hanskat putoavat mikäli on tarve, ei kuitenkaan mitään heavyweighteja vastaan välttämättä. Bryan Allen?

[Leikkikalugangsteri]

Rightin puoleisena kun ollaan, niin oikea puolustaja olisi paikkana. Kiekollinen, eikä mikään iso, joten kai vaikkapa Sami Vatasen kaltainen puolustaja olen.

[kananlento]

Silloin tällöin nuorempana sentterinä, mutta kyllä toi oikea laita aina vakiintui meikäläisen paikaksi. Semmoinen aktiivinen polkukone kun olen perinteisesti ollut ja vieläpä heikko omassa päässä, niin laiturin tontilla minusta on eniten hyötyä (ja vähiten haittaa omassa päässä).

[Siim72]

Sentteri joka osaa aloittaa hyvin, luotettava jokapaikanhöylä. En viihtyisi otsikoissa hyvässä enkä pahassa. Tärkeä palanen voittavaa joukkuetta jonka valmentaja voi laittaa kentälle tilanteessa kuin tilanteessa. Ykkös av mies, sekä satunnaista yv-aikaa. Liigasta vaikkapa Petteri Wirtanen voisi olla hyvä verrokki.

[ernestipotsi]

Lätkää en ole koskaan joukkueessa pelannut mutta lajista riippumatta olen aina ollut sentteri. Muutakin olen kokeillut, mutta puolustajana en jaksa puolustaa enkä hyökkääjänä jaksa hyökätä. Maaliin en ole mennyt, paitsi käsipallossa. Jäljelle jää sentteri ja uskoisin sen olleen pelipaikkani jos olisin lätkää joskus alkanut pelaamaan.

[verikuut]

Sentteri. Avut puolustuspäässä, käsiä sen verran että riparit saa sisään. Alivoimalla ensimmäisenä kentälle ja viimeisenä pois, ylivoimalla ei juurikaan käyttöä. Klesana joka toisessa pelissä.

Mitä enemmän vuosia mittarissa, sitä enemmän olen lihonut henkisesti ja fyysinen kestävyys on jäänyt historiaan.

[Jupe]

Olen voimahyökkääjä, oikea laita. Maskissa rouhija. Lämään kovaa mutten kikkaile.
_

[JZZ]

Vasen laitahyökkääjä tai vasen pakki. Pelityylinä playmaker, joka tosin johtuu hiukkasen siitä että nykyisissä peliporukoissa taso on vähän mitä on, niin jätän maalinteon niille jotka ei osaa muuta kuin laukoa. Iän myötä tullut rauhallisuutta peliin ja muutenkin ennemmin nautin nykyään hyvästä kikasta ja nappisyötöstä kuin silmittömästä tulittamisesta veskaa kohti.

[Pavlikovsky]

Junnuvuodet ihan e-junnusta a-junioritasolle pelasin puolustajan paikalla, yleensä vasemmalla puolella. Oikeastaan koskaan en pelannut hyökkääjän paikalla muutamia poikkeuksia lukuunottamatta lähinnä loukkaantumisten takia. Puolustajan paikkaani puoltivat koko, ulottuvuus, laukaus sekä 1 vs 1-pelaaminen. Sen kerran, kun mut hyökkääjän tontille laitettiin niin sota-alueellehan mä menin kiekkoja hakkaamaan sisään, muuhun ei oikein kädet riittänyt.

Joten jos/kun johonkin puolihöntsä porukkaan menen vielä pelaamaan niin löydän itseni alakerrasta.

[Samsonov]

Pelasin junnuna laiturina. Nykyään pelaisin mieluiten puolustajana, koska tykkään pysyä kiekon alla. QB-style, u know.

[ISH]

Viihdyn hyvin pelipaikallani, vasempana laitahyökkääjänä. Siirryn aina tarpeen tullen sentteriksi joka on kyllä täysin erilainen pelipaikka ja jossa en pääse toteuttamaan omia vahvuuksiani.

Laiturina saan suurta nautintoa karvaamisesta, kiekonriistoista ja syötönkatkoista. Voitin viime kaudella joukkueeni maali- ja pistepörssin, mutta tuo rikkova pelityyli on se josta saan suurimmat kicksit.

[Jaded]

Nykyään harmittaa vietävästi kun en sillon joskus aloittanut jääkiekko harrastusta. Mielelläni olisin ollut maalivahti ja toisena vaihtoehtona pakki. Pieni koko olisi ollut kuitenkin miinus molemmissa. Nyt tässä vesikielellä odottelen ulkojäitä jotta pääsis vähän mätkimään kiekkoa ja jos paremmat varusteet olisi niin miksei myös torjumaankin niitä.

[Designer]

Koko mittavan urani olen pelannut enimmäkseen laitahyökkäjien tonteilla, ja jotenkin oikea laitahyökkääjä tuntuu luontevimmalta. Pakkina on pieniä vaikeuksia, kun en osaa luistella takaperin kovin hyvin, ja sentterinä olen vielä enemmän kiekko hukassa kuin normaalisti. Olen ehkä sniperin ja rouhijan välimuoto, peliä en osaa rakentaa.

[pancor]

Pentuna aikoinaan maalissa pelailin koko mittavan kahden vuoden lätkäurani. Tämän jälkeen useampi vuosi salibandya myöskin maalissa joten kaippa tuo aika selkeästi veskan puoleen kallistuu. Reaktionopeus ei todellakaan ole mikään huikea mutta sijoittua osaan kohtalaisesti ja kokoa löytyy jolla sitten pystyy ainakin osan maalista peittämään.

[eagle]

Itse pelasin suurimman osan ajasta keskellä junnuna. Pakkina en oikeastaan koskaan ja maalissakin kävin vain pari kertaa(ja itkuhan siinä pääsi, kun muutama maali tuli selän taakse). Laiturinakin pelasin jonkun verran, mutta siinä kyllä huomasi kuinka paljon enemmän sentteri on pelin keskiössä. Molemmissa päissä sai osallistua peliin hyvin. Olin myös oikeastaan aina joukkueen paras aloittaja, jonka lisäksi pelasin peliä pitkälti hyvän peliälyn ja taitavahkojen käsien kautta. Fysiikka ja liikeradat oli heikkouksia, joten siitäkin syystä tuo varmaan oli paras paikka. Sekä heikkouksien että vahvuuksien.

[Steyer]

Kiekkomaalivahtina toimitaan ja se on paras paikka mulle. Enhän mä osaa edes kunnolla luistella! En haluais edes pelata muulla paikalla.

[Arnold]

Oikea laitahyökkääjä, pelityylinä "jarkkoruutu".

Oikea puoli siksi, koska maila on left, joten suoraan syötöstä luonnistuu paremmin.

[motamoro]

Rightin pelaajalle hieman eksoottinen pelipaikka, eli vasen laita. Pelityyli on jotain sniperin ja voimahyökkääjän välimaastosta. En tiedä mistä tuo vasen laita on tullut, varmaan siitä, että kun lapa on keskelle päin niin on helpompi ns. leikata keskelle vetopaikkaan ja saa paremman laukaisukulman maalille kuin oikeasta laidasta, josta molari saa kiekon paremmin peitettyä.

[SamSpade]

Right ja vasen laita jos pelaisin. Enforcer. Luistelee nopeasti mutta vain eteenpäin. Mielellään vain pari vaihtoa per matsi ja härnätä vastustajia.

[teude]

Pikkujunnuissa pelasin hyökkääjänä, sitten lopetin ja sain halusin maalivahdin kamat. Onhan se paras paikka lätkässä. Mahtavaa oli pelata ulkojäällä, Kuivalaisen Pasin sinisillä patjoilla. Monta kertaa vituttanut, kun en vain jatkanut pelaamista SaiPassa maalivahtina.

[Barcelona]

Olen pelannut jokaista kenttäpelaajan paikkaa. Laiturina viihdyn parhaiten, mutta myös puolustavan sentterin paikka on tuttu. Varmaan pelityyli muistuttaa eniten jotain Antti Pihlströmiä.

Pelinumero on 99 ihan vaan sen takia että Wayne Gretzky ei pääse sitä täysin omimaan ja lisäksi Väinön lempinimi "The Great One" sopii kanssa meikäläiselle. ;)

[Necrolyte]

Koska haaveilin lapsena maalivahdin paikasta niin vastataan se. Pihapeleissäkin olin aina mieluiten maalivahtina, joskaan en erityisen menestyksekkäästi liian suuren itsesuojeluvaistoni seurauksena.

[sekolust]

Pakkina tuli väännettyä pitkään, mutta lopulta oma paikka löytyi keskeltä.

Tyyli oli kahteen suuntaan hyvin pelaavan sentterin perikuva: puolustusvelvoitteet hoituivat hyvin ja hyökkäyspäässä tuli tehtyä voimalaitureille tyypillisiä maaleja, parhaina vuosina jopa joukkueen kärkipään tahtiin.

Skidinä pihapeleissä tuli kuitenkin väännettyä molaria aina. Oli kyseessä sitten pihasähly tai talvella kiekko, niin patjat ja maski oli oma varustus, pesisrällän kanssa toki.

Enpä sitten tiedä. "Ura" on nyt jo hyvän tovin ollut jäissä ja comebackit jääneet satunnaisiin ulkojääkikkailuihin. Sentteriksi kuitenkin koen itseni ja konditionaalia vaadittaessa haluaisin olla veskari.

[Fasö]

Siis kyllähän maalivahtina ehdottomasti. Tykkään pelata hyökkääjänä ja siitä se pelipaikka on sitten tullut. Pienenä tuli oltua paljon maalissa ulkohöntsissä, niinkuin toki myös kentällä, mutta harmittaa ei tullut junnuna kokeiltua koskaan oltua maalissa. Laituri on kuitenkin se pelipaikka missä oma peli luonnistuu, mutta ehdottomasti olisin maalivahti mielummin kuin hyökkääjä vaikkakin olen sitten laituriksi päätynyt.

[harto]

Mäkin oon kokeillut kaikkia tontteja maalivahtia lukuunottamatta, mutta kyllä se kovin fantasia olis olla puukätinen mutta vikkeläjalkainen ja tarkkasilmäinen kaiken pysäyttävä Peruspakki. Aika vähän tässäkin äänestyksessä jengiä on pakin paikka kiinnostanut...

[Sabaton]

Maalivahtina on tullut höntsyissä pelattua. Luistelu on aina ollut välttävän ja heikon rajamailla, joten hyökkääjänä pelaaminen ei ole ottanut onnistuakseen. Puolustajana on tullut välillä pelattua myös ja se on mukavaa vaihtelua, mutta kyllä maalivahtina pelaaminen on se luonnollisin paikka. Etenkin silloin, kun koppi tarttuu ja pääsee kunnon fiilikseen, niin sitä saattaa viettää ulkojäillä liki koko päivän.

[Lampinen]

Centteriä ehdottomasti. Salibandyä tuli pelattua puolustajana ja lätkää kuutisen vuotta keskellä, joten kyllä se vähän pakottaa keskelle menemään. Semmoinen klassinen playmaker paskalla lämärillä varustettuna.

[Hawk #22]

Sentterinä pelaillu pääosin. Jalkoja ei löydy ja käsiä ei ole, mutta peliäly ja syöttötaito korvaavat puuttuvaa liikettä aika paljon. Vaihtoehtosesti laiturina peliä tekevässä roolissa, mutta sentterinä tottakai helpompaa kun voi jakaa kiekkoa kahdelle puolelle. Avut myös puolustuspäässä, eli omissa ei ole yleensä kolissut. Maalintekovaikeudet taas vähentää tehoja hyökkäyspäässä ja yleensä olenkin tehnyt maalit aina ripareista tyhjiin yms.

[Iggy12]

Oikea laita on minulle istunut aina parhaiten. Laidalla pystyy pelaamaan vapaammin kuin muilla paikoilla. Tyylini on aina ollut pelata keskialueella surffaten ja etsien läpiajamahdollisuuksia. Hyvänä luistelijana olen päässyt pakkeja karkuun ja maalinteko ei ole koskaan ollut ongelma. Minulla on ihan ok kädet kiekon kanssa ja rannelaukaus ihan napakka. Lämäritkin lähtee, mutta one-timer voisi olla parempi. Kaikkia pelipaikkoja on tullut kokeiltua. Pakkina ei oikein kulje, koska veri vetää koko ajan hyökkäämään. Ennen pitkään luistelen taas hyökkäyksen kärkenä. Sentterillä on liian suuri puolustusvastuu eikä pelinteko ole oikein luontainen taito minulle. Maalivahdiksi olen liian kankea. Elikkäs sellainen köyhän miehen Teemu Selänne. :)

[KiVi]

Kentällä olen se puukätinen hyrrä, joka hakkaa maalivahdin patjaa niin kauan ennen kuin kiekko on maalissa tai joku iso ja ruma pakki tulee siivoamaan minut pois maalin edestä. Tykkään vääntää.

Junnuna mieluisin pelipaikka oli maalilla. Olen se maalivahti, jota kaikki vihaavat, koska joko torjun kaiken tai en torju mitään. Silloin kun en torju mitään, hakkaan mailan paskaksi ja kiroan itseni alimpaan helvettiin. Olen muuten kahdesti lyönyt mailan poikki päästetyn maalin jälkeen sählypeleissä oikeassa elämässä. Ensimmäisellä kerralla hävetti aika kovaa, koska se oli isosiskon kallis maila. Bravuurina on rälläkoppi tyhjästä maalista ja vapauden patsas perään.

Pentuna oli niin hemmetin hyviä sähly/tossupallohöntsiä kavereiden kanssa. Sääntökirjat heitettiin nurkkaan ja alettiin pelata. Lätkää en ole pelannut koskaan, mikä harmittaa nykyisin.

[Freddie Freeloader]

...Olen muuten kahdesti lyönyt mailan poikki päästetyn maalin jälkeen sählypeleissä oikeassa elämässä. Ensimmäisellä kerralla hävetti aika kovaa, koska se oli isosiskon kallis maila...

Kallis sen on täytynyt olla jo harvinaisuutensa takia, sählymaalivahdin mailaa ei kovin usein ole vielä tähän ikään mennessä tullut vastaan...

No joo. Maalivahtinahan tässä on tullut kaatuiltua jo liki neljännesvuosisata (kuulostipa juhlalliselta) kaukalossa ja joskus sen ulkopuolellakin. Maaliin menin aikoinaan siksi, että halusin aina voittaa ja maalissa pystyi eniten vaikuttamaan lopputulokseen, tai niin ainakin kuvittelin.

[KiVi]

Olen muuten kahdesti lyönyt mailan poikki päästetyn maalin jälkeen sählypeleissä oikeassa elämässä. Ensimmäisellä kerralla hävetti aika kovaa, koska se oli isosiskon kallis maila.

Sääntökirjat heitettiin nurkkaan ja alettiin pelata.

Kallis sen on täytynyt olla jo harvinaisuutensa takia, sählymaalivahdin mailaa ei kovin usein ole vielä tähän ikään mennessä tullut vastaan...Kuten kirjoitin.

[Henkka]

Oikean puolen leftin pakki suurinpiirtein Jutilan pelityylillä.

[Eleanor]

Oikea laituri. Säbässä pelaan aina sitä paikkaa, joten miksei lätkässäkin. Sentterin hommista en nimenomaan pidä, koska en ole mikään puolustavin pelaaja. Leftin kätisyyden vuoksi valitsin nimenomaan tuon oikean laitahyökkääjän.

[Mostal0]

Tarinoidaas vähän ihan vaan siksi, että ihminen tykkää puhua itsestään.

Säbässä pelaan aina laiturina, laidalla ei juuri niin väliä. Roolina on puhdasverinen snaipperi, johtuen perussairaudesta, eli lyhytkasvuisuudesta. Liike on heikkoa, käsiä on vähän ja kokoa vielä vähemmän. Rannelaukaus lähtee kuin tykin suusta (:D) ja se onkin ainoa, millä voi omaa puulaakijoukkuettaan nimeltä Arjen Sankarit auttaa.

Jos olisin "normaali", veikkaan, että pelaisin hyvin kiekollisen roolin puolustajana. Nautin peliin osallistumisesta, nauttisin kiekon pitämisestä ja siinä roolissa pääsisi joskus iskemään maalejakin. Varmuuttahan tästä ei ole, nautin siinä määrin maalien tekemisestäkin, että saattaisin silloinkin pelata puhdasverisenä snaipperina. Vaikka ihan vain siitä syystä, että Suomestahan sellaisia kavereita tulee niin perkeleesti :)

Kiekkoa en ole millään tasolla ikinä pystynyt pelaamaan, viime talvena luistelin ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen. Parin jätkän höntsäpeleissä tökkään kiekot maaliin ja surffailen hyvin Teemu Selänne-hakuisesti maalin edessä paikkaa hakien.

[Vanhapuuma]

Ei näillä käsillä voi olla kuin oikea puolustaja, omassa päässä nyt on enemmän tilaa kikkailla kuin hyökkäyspäässä, valmentajien iloksi. Takaperinluistelu on aina ollut kivempaa puuhaa kuin etuperinluistelu. Lisäksi persetaklauksia ei voi hyökkääjänä jaella läheskään niin paljoa kuin puolustajana, se on myäs kivaa puuhaa. Paitsi harrastekiekossa kun ei saa, perkeles.

[Beast]

Säbässä pelaan yleensä oikeana laitahyökkääjänä. Olen kuitenkin sellainen harvinaisuus, että pystyn pelaamaan oikeassa laidassa,vasemmassa,sentterinä,vasempana ja oikeana pakkina sekä maalivahtina! :D Peliälyä kun on niin kaikki onnistuu. Toinen vahvuus on kova veto ja pallon suojaus. Olen yleensä snaipperityylinen seisoskelija, mutta kun vähän potkii perseelle, niin minusta saa myös joukkueen työteliäimmän ja taisteliaimman pelaajan.

[Sambovais]

Noh, lätkää ei tullut ikinä aloitettua, joka nykypäivänä kaduttaa ihan helvetisti koska takaraivossa on sellainen tunne että meikäläisessä olisi ollut sitä jotain mitä tähtipelaajaksi tulemiseen tarvitaan, luontainen taito ja sellasta. Ulkojäihin ja säbään on mun palloilut jääneet(jos ei lasketa futista ja jefua), ja niissä peleissä olin nuorempana oikea laita. Nyt pari vuotta olen pelannut viikoittain oikeaa puolustajaa, lähinnä siksi että olen hyvä kulmaväännöissä ja syöttöni ovat keskivertoa parempia ja tavoittavat hyvin pelaajat. Lätkässä bravuurini on pelata riskillä, eli kikata ensimmäinen vastaantulija jos taktiikkana on jättää pakille, ja pelata siitä oikealle laidalle tai vasemmalle pakille. Yksi osa pelityyliäni on lumipenkkoihin työnteleminen aina kuin mahdollista(lätkässä), ja muu ärsyttäminen. Toki siis nämä taklaamiset lumeen kuuluu meidän lätkäporukoiden perusjuttuihin, mutta erona muihin on se että teen sitä useammin ja suuremmalla voimalla kuin muut. Siitäs vaan yrittävät kostaa, olen nopeampi kuin moni muu n. 10 hengen porukasta. Suoranaista kusipäisyyttä tuo nyt ei ole, annan vain pidemmille ja isommille tyypeille samanlaisia kokemuksia kuin mitä itse olen saanut pelatessani heitä, 190cm pitkiä, kavereita vastaan. Tarkennetaan siis että olen lyhyempi kuin 190cm.

Eli jos pelaisin vaikkapa sm-tasolla, niin pelipaikkani olisi oikea-puolustaja.

[scholl]

Kenttäpelaajan paikat ovat kaikki epäkiinnostavia. Ainoa paikka, joka minua voisi jossain tapauksessa kiinnostaa, olisi seuran toimitusjohtajan paikka.

[Lunatico]

Kyllä mä sentteri olisin kun olin aikoinaan Salibandyssäkin sena.

[Metsuri #37]

Salibandyssä olin aina ylin karvaaja 1-2-2-muodostelmassa. Pelipaikkana oli oikea laitahyökkääjä. Nopeus ja ketteryys, luistimilla sekä jalan, ollut aina valttikortti.

[mendieta]

Pelasin "mainekkaalla" pelaajaurallani jokaisella pelipaikalla pl. maalivahti (no sielläkin jotkut treenit). Aloitin laiturina. Helppo on tylsähkö paikka. Puolustaminen kohtuullisen staattista ja mielenkiinnotonta. Siirryin puolustajaksi. Tosi jees pelipaikka. Saa olla paljon kiekossa avauspelaamisen myötä, saa taklata paljon ja puolustaminen sopivan haasteellista. Viimeiset kaudet vedin sentterinä. Tämä oli selkeästi haastavin paikka. En koskaan löytänyt täyttä balanssia hyökkäämisen ja puolustamisen välillä. Tästä syystä profiloiduinkin pelipaikkani Toni Sihvosena, varma omissa, harvoin ratkaisijana. Puolustaminen tosi mielenkiintoista, pääsee paljon kiekkoon, jos sitä pelataan avauksissa keskikaistalle. Vaikeinta löytää se balanssi... Ei mennä liian syvälle hyökkäyspäässä menettämään kiekkoja, jolloin omiin tulee usein paha vastahyökkäys ja toisaalta omista lähdöissä pitäisi olla sähäkkä, että päästäis niihin ylivoimahyökkäyksiin, mutta ei puolustuksen kustannuksella. Aloitukset oli tosi mukavia kaksinkamppailuja. Kyllä erikoismiehet ja siinä tosi hyvät erottui. Ihan hyvä olin omasta mielestä ottamaan ainakin tasurin. Noihin aikoihin, kun ite pelasi niin aloittaminen ei ollut noin tarkoin säänneltyä kuin nykyään.

[chubster]

Sentterinähän tuota tulee häärittyä. Kahdensuunnan peliä josta tykkään ja kuitenkin hyökkäyspäässäkin saa tarpoa menevään minkä ehtii. Ylivoimat sitten kulmassa/kaarella pyörittämässä peliä,