View Full Version : NY RILLATAAN - Miksi Suomi ei ole enää jääkiekon huippumaa?
Vaikka yksittäisen pelin perusteella ei pitäisi tehdä johtopääöksiä, voimme silti hieman yleistää, ainakin näin pienen väsymyksen oikeuttamana.
Suomen jääkiekko on mennyt siihen vaiheeseen, että kulta-ajan huippupelaajat ovat jo lähes eläkeiässä ja uusia nuoria huippuja ei vain (vielä ole). Teemu Selänne, Saku Koivu, Jere Lehtinen - kiitos vanhoista hyvistä ajoista, mutta aika on ajanut ohi. Niklas Hagman, Mikko Koivu, Tuomo Ruutu - hyviä pelaajia NHL-tasollakin, mutta eivät terävintä kärkeä. Puolustuksen taso on kaukana huippumaista. Maalivahtipeli on ainut, jossa Suomi pärjää. Toisaalta maalivahdit eivät tee maaleja, vaikea ratkaista pelejä siis.
Missä tulee uusi sukupolvi? Nuorten kisat ovat menneet niin ja näin. Menestystä ei ole oikein tullut. Suomessa on isot harrastajamäärät, paljon jäähalleja, paljon tietotaitoa. Kansainvälisessä kiekossa tapahtui 90-luvulla iso muutos harrastelijakiekosta ammattilaisjääkiekkoon, peli muuttui. Suomi jäi tämän muutoksen jalkoihin. 2010-luvulle tultaessa asiat näyttää todella kurjalta - ollaan edelleen aika lailla harrastelijoita.
Ps. kyllä vituttaa.
Ted Raikas
22.02.2010, 09:35
Onko se joskus ollut muka?
Ainahan me ollaan oltu noin paperilla Kanadan, Venäjän, Ruotsin, Tsekin ja USA:n takana, ehkä välillä jopa Slovakiankin.
Toki on nuo kaikki voitettukin välillä ja oltu finaaleissa, mutta siitäkin huolimatta ei milloinkaan etukäteen niitä kaikkein isoimpia kuitenkaan. Sellainen maa huippujen ja hyvää keskitasoa olevien välissä.
RockTheRink
22.02.2010, 09:50
Vuosina 94-95 Leijonat esittivät varmaankin parasta kiekkoaan koskaan. Vetskut pelasivat 3 ja 4. kentällisissä ja nuoret, kiimaiset ja nälkäiset SM-liigajyrät vastuuketjuissa. Toivon että edes MM-kisoihin valitaan ja annetaan peliaikaa rohkeasti nuoremmille ja nälkäisempää kavereille, joilla on kova halu näyttää että kuuluvat huipulle. Granlund, ehkäpä Vatanen ja.... ööö.... okei, point taken.
Saskatoon
22.02.2010, 10:09
No siis on aika turha lähteä yhden huonon pelin perusteella myydä maailmaansa, mutta huolestuttavahan tilanne on. Suomessa on paljon osaamista, mutta tuntuu että siitä ei saada tarpeeksi irti, takerrutaan liikaa systeemeihin ja kabinettipeli jyllää, tosin tuntuu ettei jääkiekko ole ainoa urheilulaji jossa näin on.
Onhan Suomi edelleenkin jääkiekon huippumaa, mutta valitettavasti terävin kärki tylsä ja kapea muihin huippumaihin verrattuna. Ruotsi oli jossain määrin samassa tilanteessa kymmenisen vuotta sitten, siellä selvitettiin mikä on väärin ja alettiin korjaamaan tilannetta, nykyään voi arvokisamenestyksestä ja änärin tilastoista nähdä kuinka hyvin on onnistuttu. Milloin Suomessa tehdään sama vai ollaanko sokeita sille ettei kaikki ehkä olekaan niin hyvin kuin luullaan.
Suomi pelasi ylivoimaisesti parasta jääkiekkoaan Torinossa 06. Aivan suvereenilla viisikkopelillä kaatuivat Tshekki, Kanada, USA ja Venäjä. Siinä joukkueessa oli yksinkertaisesti kaikki kunnossa. Huippukuntoinen ykkösketju, kakkonen joka nousi esiin silloin kun ykkönen ei onnistunut, tasapainottavat kolmonen ja nelonen, kokenut mutta tasokas pakisto, ja sopivasti kahdeksi viikoksi maailman parhaaksi kiekkoilijaksi pompsahtanut Niittymäki. Jos esimerkiksi vertaa nykyiseen, niin meillä on seitsemästä kärkimaasta huonoin ykkösketju, tuskastunut ja hidas kakkonen, päämäärätön kolmonen ja kelpo nelonen. Pakisto on oikeasti todella surkea Torinoon verrattuna. Timonen on huonompi kuin silloin, mutta silti hyvä. Salo on aivan varjo silloisesta, niin myös Kukkonen. Nummisen vertaisesta ei ole tietoakaan, ja Pitkäsestä on vaikea uskoa mitä NHL-tilastoissa lukee. Maalivahtipeli nyt on suht samassa jamassa, mutta ei sillä yksinään kauheasti mitään tee.
Vuodet 94-95 olivat tietysti tuloksellisesti upeita, mutta turnausten taso nyt ei hääppöinen ollut. Vertailukohtaa nyt voi hakea esimerkiksi World Cupista 96, jossa mentiin kohtuullisen samalla rungolla.
Naamavelli
22.02.2010, 10:32
Keskustellaanko tässä nyt siitä, että onko Suomi enää suuri kiekkomaa vai siitä onko Suomi enää suuri kiekkoturnausmaa?
Kyllähän se niin menee, että finaaliin on ainekset tälläkin ryhmällä taas, kun pelataan kerrasta poikki. Jos pelattaisiin paras 7:stä tai paras 5:stä niin Suomi häviäisi taatusti joka vuosi Kanadalle, Venäjälle, Usalle ja Ruotsille. Tsekillekin melko varmasti ja Slovakian kanssa melko tasatahtiin.
Eihän Suomelta löydy sellaista pelinteko- ja maalintekotaitoa kuin huippumailta, mutta turnauksessa se voi edelleen hyvällä roolituksella ja nappiin menevillä suorituksilla haastaa koska vain kärkimaita. Siinä mielessä ei kaukana kärjestä olla.
Johannes
22.02.2010, 10:34
Meillä on sellainen valmennus, joka ei saa joukkuetta toteuttamaan sitä pelitapaa, jota se haluaisi nähdä jäällä Suomen esittävän. Vikaa on myös valmennuksessa, eikä ainoastaan pelaajamateriaalissa. Tämä on yksi iso Suomen maajoukkueen ongelma Vancouverissa ja näkyy erityisesti tasakentällisin pelissä.
Meillä on sellainen valmennus, joka ei saa joukkuetta toteuttamaan sitä pelitapaa, jota se haluaisi nähdä jäällä Suomen esittävän. Vikaa on myös valmennuksessa, eikä ainoastaan pelaajamateriaalissa. Tämä on yksi iso Suomen maajoukkueen ongelma Vancouverissa ja näkyy erityisesti tasakentällisin pelissä.
Joo, mutta kyllä iso osa on myös joukkueen rakenteessa. Ideaalitilanteessa joukkueen ykkösketju olisi nyt täynnä nuorehkoja, mutta silti kokeneita (n. 30-vuotiaita) ykkösketjutason NHL-pelaajia. Kakkosessa olisi saman tason nuorempia kavereita ja nämä veteraanit kansoittaisivat ns. rooliketjut. Sitten olisi muutamia poikkeuksia kuten Selänne, joka vanhoilla päivilläänkin menee vielä kakkosketjuun heittämällä, mutta muuten näiden Peltosten ja Lehtisten paikka ei kyllä enää ole se vastuunkantajan rooli.
Katse kääntyykin Hagmanin, nuoremman Ruudun, nuoremman Koivun ja muiden suuntaan. Nämä pelaajat ovat maajoukkueessa pelatessaan aina tottuneet siihen, että joku muu kantaa todellisen vastuun. Että joku muu kyllä tekee. Näitä sällejä ei ole koskaan kasvatettu kantamaan sitä vastuuta - tai sitten heistä ei vain siihen ole - ja silloin tuloksena on tällainen harmaa joukkue, jonkalainen Suomi tänään Ruotsia vastaan oli.
Toivottavasti Selänteestä ja kumppaneista löytyisi vielä se yksi vaihde, jolla homma saataisiin toimimaan. Noista junnummista kun siihen ei näytä olevan.
Vanha kaarti ei taivu moderniin jääkiekkoon. Heikkoja maita vastaan jyrätään henkilökohtaisella taidolla. Kovia maita vastaan ei pystytä noudattamaan joukkuepelaamisen taktiikkaa. Ruotsi oli erittäin hyvä oman maalin edustalla, laukaususektorissa. Siellä ei suomalaiset pörränneet. Olis tarvittu Malkinia joka napauttaa melkein nollakulmasta pari häkkiä.
Ruotsilla on loistava tulevaisuus. Nuoria NHL-tähtiä.
Vielä loppukommenttina, Pitkäsen taklaus oli komea ja sääntöjenmukainen. Koska kohteena oli ruottalainen.
Johannes
22.02.2010, 12:18
Hagman on sentään tehnyt Vancouverissa tehot 2+2 kolmessa pelissä. Moskovassa 2007 mm-välierässä T Ruutu syötti ja M Koivu teki maalin, kun Venäjä kaatui mm-välierässä. T Ruutu teki WC-finaalissa Kanadaa vastaan todella legendaarisen maalin. Kyllä nämä ovat kantaneet vastuuta, kun päävalmentajana oli Summanen tai Westerlund. Mikä on muuttunut sen jälkeen. Ai niin, nyt meitä päävalmentaa Jukka Jalonen jälkimodernilla pelitavalla ja äkkiä T Ruutu, M Koivu tai Hagman ei ratko isoja pelejä, eikä kukaan muukaan, missä vika, kysyn edelleen.
Uleåborgir
22.02.2010, 14:28
Suomalaiset ovat nöyrää kansaa. Klise mikä klise, mutta monien sellaisten tapaan kumpuaa todellisuudesta. Kiekossa tämä näkyy varsinkin siinä, että pelaajat Suomessa noudattavat valmentajien varmistelutaktiikkaa miellyttääkseen johtajaa ja turvatakseen johtajansa hyvinvoinnin omaa pahaa oloa säästelemättä. Tämä pätee maassamme kaikkeen "työelämään". Mainittu malli tuottaa pelaajia, jotka osaavat noudattaa ryhmäkuria. Sooloilijoita katsotaan tietenkin pahalla ja heitä saattaakin odottaa määräaikaisen suhteen päätyttyä työttömyys ainakin siinä aikaisemmassa lafkassa. Harmaat työmyyrät tärisevät paniikissa, mutta saavat pitää duuninsa.
Kun Suomesta lähdetään NHL:ään, on sooloilu jo karsittu aika pitkälle pois. Viimeistään se karsiutuu itseohjautuvasti silloin, kun noudatetaan taalajäillä edelleen sitä ryhmäkuria. Ja ryhmäkurin noudattaminen vain paranee rapakon takana. Armeijasta tuttu silmätikuksi joutumisen välttäminen korostuu yhäti. Särmät hiotaan pois ja näin saadaan luotettavia alemman keskikastin seuran kolmos- ja kakkosketjun pelaajia. Hyviä alivoimapelaajia tottavie. Jos pelaa näkyvästi, paineet kasvavat, ja viimeistään tuo ilmiö puristaa pelaajan takaisin työmyyrähabitukseen. Tärkeintä on ettei omissa soi. Joskus saatetaan tehdä jopa maali, mikä on tietenkin vain plussaa. Maalitekoon ja taituruuteen profiloitunut pelaaja saattaa jäädä maajoukkueriennoista rannalle.
Niin. Meikäläiset pitävät tärkeimpänä onnistumisen mittarina plus/miinus-tilastoa, mutta jääkiekko on kuitenkin maalintekopeli, mikä tahtoo usein unohtua.
Hurricane
22.02.2010, 17:03
Allekirjoittanut on samaa mieltä ketjunavaajan kanssa.
Suomelta uupuu nimenomaan se seuraava sukupolvi. Vanhat telat ovat menestyneet NHL,ssä ja olleet palkittuja pelaajia. Mutta nuorempien osalta kärkemme on oikeasti kapea. M.Koivu,T Ruutu, J Jokinen. Heillä jonkinasteinen status omassa seurajoukkueessaan, mutta silti kaukana NHL,n terävimmästä kärjestä, tai jollei suoranaisesti kaukana, niin ei kyllä kärjessäkään.
Duunareita meiltä kyllä löytyy. Suomella on aina ollut maajoukkueessa neljä "kolmosketjua". Joskus nykyinen pappatrio on yltänyt olemaan kansaivälisessä vertailussa jopa 1 ketju, mutta mutta..
Kotoinen SM-Liiga tuottaa hyvin luistelevia ja puolustavia "työteliäitä" pelaajia. Ei maalintekijöitä tai huippuyksilöitä. Kotimainen kiekkosarjakin on melkoista duunarihokia, jossa luistellaan,taklataan, raadetaan ja koukitaan. Tilanteita syntyy mutta..
Naapurimaassa hurlandiassa pelataan minnihiirimäistä rusettikiekkoa isossa kaukalossa. Heidän liiga tukee taitopelaajia ja niiden syntymistä. Jostain syystä luulisi sitten, että SM-Liiga on parempi koulu NHL,llään jo ihan pienoisesta pelitavallisesta samankaltaisuudestakin johtuen. MUTTA EI, sensijaan naapurin rusettikiekkoilijat tuntuvat sopeutuvammin kerta toisensa jälkeen taalaliigaan paremmin. Heillä on taito jo valmiina, nyt ajavat vain kovan ja nopean pelitavan itseensä sisään. Suomipoika taas joutuu opettelemaan maalintekoa ja kiekollista taitoa ihan liian myöhään.
Kanadalaisten sanoin, Suomen jääkiekkomaajoukkue: ikuinen kakkonen.
Edellä kirjoitettu teksti on puhasta mutuilua. Mutta joku oikeasti jääkiekosta
ymmärtävä voisi perehtyä aiheeseen: Miksi Suomi tuottaa duunareita ja Ruotsi taitopelaajia? Millainen vaikutus kansallisella liigalla on asiaan?
Onko juniori toiminnassa kuitenkaan kauheasti eroavaisuuksia.
Ja PS. Sheddenin palkkauksessa puhuttiin, että saadaan Kanadalaista näkökantaa meidän kotoisen jääkiekkotoimintaan. No vuodessa sitä tuli varmaan tosi paljon. Vaikka Suomesta kyllä löytyy asiantuntemusta, miksei voitaisi välillä hakea ulkopuolista näkökantaa toimintaan. Aina juniorikiekosta alkaen? Jospa olemme olleet kuuluisan -95 vuoden jälkeen hieman laput silmillä =)
Lynx canadensis
22.02.2010, 17:40
Ruotsilla on Nicklas Bäckström, Suomella Perttu Lindgren.
Miltäköhän Suomi näyttää 2011 World Cupissa?
J.Jokinen, M.Koivu, T.Ruutu, Filppula, Hagman, O.Jokinen, J.Ruutu, Nokelainen, Bergenheim, Korpikoski... nouseekohan hyökkäykseen ketään uusia nimiä?
Timonen, Lydman, Pitkänen, Lepistö... todella huolestuttavaa!
Kiprusoff, Bäckström, Rask, Rinne, Niittymäki, Niemi, Lehtonen... näitä kyllä riittää, mutta kun niitä ei yleensä pidetä kuin yhtä kerrallaan kentällä eivätkä ole kunnostautuneet maalitykkeinä.
Ioota Rhoo
22.02.2010, 18:19
Pelaaja tuotanto on Suomessa vaikeaa johtuen muita pienemmistä harrastaja määristä. Mielestäni koko pelaaja kasvatus toiminta vaatisi järjestelmällisempää otetta.
Suomi tuottaa hyvin kapea alaisesti pelaajia: Työteliäitä, energisiä, verrattain fyysisiä ja hyvän pelikurin omaavia hyökkääjiä. Pieniä, liikkuvia, hyvän kiekon hallinnnan omaavia pakkeja.
Lynx canadensis Olen tuota Lynx canadensiksen kysymystä pähkäilyt paljon viime aikoina ja olen tullut siihen loppu tulokseen, että Suomi tarvitsee kloonauslaitteen.
Pakki puolella tilanne on kriittinen. Koistinen, Salmela, Lepistö, ehkä jopa Niskala, Heikkinen ja muutamien vuosien päästä varmasti Vatanen tulevat täyttämään omalta osaltaan reikiä kokoonpanossa, mutta he eivät korvaa sitä mistä on suurin puute.
Toni Lydman pitäisi kloonata mahdollisimman nopeasti. Tällä tasolla pärjääviä peruspuolustajia ja maalinedustan putsaajia ei löydy, enkä keksi ketään, joka tuohon rooliin voisi kasvaa. Huippuvuosien Sami Salon DNA:ta pitäisi myös kaivaa jostain esille ja pistää monistettavaksi. Salo oli parhaimillaan lähes täydellinen puolustaja, toista samanlaista ei ole näkösällä.
Tai entä jos Jarkko Ruutu kloonattaisiin ja pistettäisiin pakiksi? Täyttäisi myös osaltaan huutavaa tarvetta tietyn tyyppiselle puolustajalle.
Bergenheim, Pyörälä, Nokelainen, Korpikoski ja Osala muutamn vuoden päästä... He tulevat varmasti nousemaan perusrungoksi arvokisajoukkueisiin, mutta eivät koskaan tule olemaan niitä päävastuunkantajia.
NHL/KHL -tason ykköskentän miehet puuttuvat. Eikä niitä ole näkösällä, lähiaikoina.
Näkisinkin, että kloonaus on Suomen ainoa mahdollisuus saada kilpailu kykyinen joukkue jalkeille tulevaisuudessa. Se tai sitten koko pelaajakasvatustoiminta kehitetään täyttämään näitä maajoukkueen pelaajatyyppi puutteita.
Hagman on sentään tehnyt Vancouverissa tehot 2+2 kolmessa pelissä.
Toisaalta tämä "nuoreen kaartiin" ilmeisesti vieläkin laskettava Hagman on saman ikäinen kuin maailmanmestarijoukkueen veteraaniosastoon kuuluneet Raimo Helminen ja Esa Keskinen olivat tuolloin ja vain vuoden nuorempi kuin sen joukkueen isähahmo Jutila.
Mängimies
23.02.2010, 17:05
Toisaalta tämä "nuoreen kaartiin" ilmeisesti vieläkin laskettava Hagman on saman ikäinen kuin maailmanmestarijoukkueen veteraaniosastoon kuuluneet Raimo Helminen ja Esa Keskinen olivat tuolloin ja vain vuoden nuorempi kuin sen joukkueen isähahmo Jutila.
Tässähän se noiden kahden joukkueen ikärakenteen ero tiivistyykin. Nyt Hagman on 30-vuotiaana joukkueen nuorempaa puoliskoa jos keskiarvolla tai mediaanilla mitataan. Vuoden '95 joukkueessa 30-vuotias Helminen oli jo pappaosastoa, häntä vanhempia ei joukkueessa tuolloin ollut kuin Summanen, Jutila, Virta ja 3. molari Tammi.
NHL/KHL -tason ykköskentän miehet puuttuvat. Eikä niitä ole näkösällä, lähiaikoina.
Onhan toi Mikael Granlund hyvin potentiaalinen pelaaja nousemaan tuolle tasolle. Se tosin tarkoittaa maksimissaan yhtä kautta Suomessa ja sitten nopeasti NHL:ään ilman AHL-reittiä - tyyliin Teemu Selänne. Jos (ja toivottavasti kun) Granlundin kehitys jatkuu samanlaisena, tulee kaveri olemaan täysin pitelemätön liigassa ensi kaudella ja sen jälkeen NHL:ään on pakko lähteä tai kehitys polkee paikallaan.
Tietty loukkaantumiset voivat tehdä Granlundistakin uuden T. Ruutun - ok duunarin NHL:än kolmosketjuun, muttei mitään sen enempää. Toivotaan, että poika saa pelata ehjiä kausia jatkossa.
Onhan toi Mikael Granlund hyvin potentiaalinen pelaaja nousemaan tuolle tasolle.
Säännön vahvistava poikkeus. Ketä muita meillä on? Vatanen ehkä. Ja sitten?
Onhan toi Mikael Granlund hyvin potentiaalinen pelaaja nousemaan tuolle tasolle. Se tosin tarkoittaa maksimissaan yhtä kautta Suomessa ja sitten nopeasti NHL:ään ilman AHL-reittiä - tyyliin Teemu Selänne. Jos (ja toivottavasti kun) Granlundin kehitys jatkuu samanlaisena, tulee kaveri olemaan täysin pitelemätön liigassa ensi kaudella ja sen jälkeen NHL:ään on pakko lähteä tai kehitys polkee paikallaan.
Ongelmahan ei olekaan Mikael Granlundissa vaan siinä ettei meillä ole kuin yksi tällainen Mikael Granlund.
Ei me yhdellä tähtiluokanstatuksen omaavalla pelaajalla menestytä jatkossakaan.
Missä ne ongelmat sitten ovat ettei Suomessa kehity enemmän Selänteitä ja Koivuja? Minkä vuoksi täällä kehittyy vain maalivahteja ja perusjyriä kolmos-nelosketjuihin?
Oma vaikutuksensa voi olla myös luonteessa. Ollaan liian nöyriä.
Tietty loukkaantumiset voivat tehdä Granlundistakin uuden T. Ruutun - ok duunarin NHL:än kolmosketjuun, muttei mitään sen enempää. Toivotaan, että poika saa pelata ehjiä kausia jatkossa.
Kyllähän Granlundin tilanteessä mies pelaa joko 1-2 kentässä änäriä tai sitten Euroopassa. Granlundin koko ja avut eivät oikein kolmoskenttään sovi.
tahtookirjoittaa
24.02.2010, 11:51
Mielenkiintoista katsoa, millaisella joukkueella Suomi lähtee kevään MM-kisoihin. Tilanne on mielestäni melko samanlainen kuin vuonna 1998, jolloin Naganon olympiajoukkue oli rakennettu pitkälti konkareiden ympärille, ja monille heistä se oli viimeinen arvoturnaus. Samana keväänä olleisiin Sveitsin MM-kisoihin lähetettiin melko nuori, kokematon ja suurelle yleisölle aika vieraistakin nimistä koostunut joukkue. Silloin homma onnistui: jo niissä kisoissa Suomi oli finaaleissa häviten kaksiosaisen ottelusarjan maalilla Ruotsille, lisäksi tuosta turnauksesta voidaan katsoa alkaneen uuden menestyskauden, vuosien 1996 ja 1997 ollessa aallonpohjaa vuosien 1994 ja 1995 menestyshuuman jälkeen.
On hyvin oletettavaa, että myös tänä keväänä moni Vancouverissa mukana oleva kokeneempi pelaaja jättää MM-kisat väliin, ja Jalonen valitsee nuoren, kokemattoman ja toivottavasti nälkäisen ryhmän. Mihin sillä porukalla sitten päästään, kertoo varmasti aika paljon miltä lähitulevaisuus voisi näyttää.
Tällaisia nuoria joukkueita kevään 1998 malliin olisi vain pitänyt rohkeammin valita noihin MM-kisoihin, vaikka ei se nyt yksinään olekaan mikään ratkaisu Suomen jääkiekkoilun kehittämiseen. Voisi kuitenkin jokunen pelaaja enemmän olla NHL:ssä ja merkittävissä rooleissa seuroissaan, kun vaihtuvuus Suomi-paidassa MM-kisoissa olisi ollut suurempi. MM-kisoja tulee joka kevät, joten turnauksen silloin, toisen tällöin epäonnistuminen "pelaajakokeilun" takia ei olisi niin suuri katastrofi. Olisi sitten enemmän huipputurnauksessa kokemusta hankkinutta materiaalia valittavana näihin kaikkein kovimpiin turnauksiin sikäli kun niitä vielä NHL-pelaajilla höystettynä tulee. Aikanaanhan sitä maailmanmestarijoukkueen runkoakin kuskattiin liian pitkään turnauksesta toiseen lähes muuttumattomana, josta varmasti osin seurasi MM-kisojen 1996 ja -97 sekä World Cupin 1996 yli jatkunut heikompi vaihe.
Nämä ovat kuitenkin jo aikuisten tasolla tapahtuvia juttuja. Se, miten niitä lahjakkuuksia todella "tehdään", on kokonaan toinen juttu.
Ongelmahan ei olekaan Mikael Granlundissa vaan siinä ettei meillä ole kuin yksi tällainen Mikael Granlund.
Voit olla oikeassakin, mutta esimerkiksi Eero Elo on nostanut siinä määrin profiilia, että mahdollisuudet ovat vaikka mihin. Kun kokokaan ei ole rajoite, saattaa kaveri ajaa myös MG:n ohi tulevaisuudessa. Jopa HIFK:n jäsentenvälisissä on junnuissa potentiaalisia tason nostajia.
Itse uskon, ettei tilanne ole ihan näin synkkä, sillä junnusysteemissä on esille nostettu sakukoivu-tyyppiset vikkelä väkkärät ja toisaalta vikkelät kiekolliset pakit. Muutamia kovia kavereita tulee Elon lisäksi nousemaan puskista, tosin aivan liian harvoja.
palle fontän
24.02.2010, 14:19
Hagman on sentään tehnyt Vancouverissa tehot 2+2 kolmessa pelissä.
Hagman on tehnyt 2+2 kahdessa pelissä. Siinä on aika vissi ero, kun mietitään vastustajia. Toki ensi yönä on varaa korjata tilastoja oikeaan suuntaan. Muuten kyllä kaivoit viestissäsi esille niitä tärkeitä maaleja ja kovia pelejä.
Ioota Rhoo
24.02.2010, 16:45
Nyt kun päästiin puhumaan tulevaisuuden nimistä...
Minäkin näen näitä kovalla peliälyllä ja nopeilla kintuilla siunattuja pelaajia nousevan NHL:ään tasaisella joskin kapealla syötöllä. NHL:n uusi suuntaus on edes auttanut näitä pienempiäkin pärjäämään, kunhan ensin ovat vakuuttaneet kovapäiset valmentajat periksiantamattomuudellaan.
Mutta missä ovat seuraavat Teppo Nummiset tai edes Toni Lydmannit? Pelaako nuorten maajoukkueessa isoja, fyysisiä peruspuolustajia, jotka pystyvät käynnistämään hyökkäyksiä nopeasti?
Minun vaajailla tiedoilla toiveeni kohdistuvat Teemu Laaksoon. Tervepäinen, virheitä välttävä, right-kätinen, 184 cm, 93 kg. Ei ole ollut mitenkään erityisen fyysinen urallaan, mutta raamit ja liikkuvuus mahdollistaisivat tämän.
Pitkän tien joutuisi mies käymään vakiinnuttaakseen paikkansa ylhäällä, mutta asenteella mies voisi erottautua hyödykseen. Ehkä vuosien myötä miehestä saisi maajoukkueeseenkin tukipilarin.
Tuleeko muita mieleen?
Mänizeri
24.02.2010, 19:28
Koska urheilua vaivaa sama tauti, joka vaivaa julkista sektoria:
uusiutuminen vaatii aina joko eläköitymisen tai skandaalin.
Kun ihmiset eivät vaihdu, ei meno muutu.
Jos esimerkiksi jääkiekkoliiton puheenjohtajan paikka olisi kolmen vuoden pituinen ja maksimi kaudet vaikka kaksi, niin se aiheuttaisi väkisinkin pientä rotaatiota joka osa-alueella, koska jokainen johtaja tuo pöytien ääreen omat luottomiehensä. Toki sillä olettamalla, että piiriin päästetään joskus joku ulkopuolinen.
Toinen asia, josta aion jankuttaa viimeiseen asti, on maalinteon aliarvostus. Meillä se nähdään edelleen joukkuepelin tuotteena ja tärkeintä on "kiekko maalille siten, ettei omissa soi."
90-luvulla keksimme, että kunhan tiiviisti puolustetaan, ei maalintekijöitä edes tarvita vaan roolipelaajia. Nyt nähdään sen ajattelun tulokset.
Sateentekijä
24.02.2010, 21:11
On kyllä vanha video, mutta mitäpä siitä. Tästä voisi suomalaiset junnukiekkoilijat ottaa oppia: http://www.youtube.com/watch?v=AI7KeY-DmNU#movie_player
Junioreiden kohdalla yksilötaitoa on korostettava ja korostettava. Luistelu-, maila- ja laukaisutekniikkaan on kiinnitettävä luonnollisesti huomiota.
Junnukiekon puuduttava ja syövyttävä tekijä on nämä mukavatvalkut. Ammattiosaajia junnujen pariin. Nykyisin on ihan liikaa näitä päiväkotiohjaajia, töppösiä ja löppösiä junnukiekkoilun parissa. Tiedän tämän kokemuksesta. Vaatimustaso on minimaalinen: "Hyvä, sullahan pysy kiekko ainakin kolme metriä lavassa" -sanomiset ovat tuttuja. Vaatimustaso on nostettava äärimmäiseen, ei tietenkään hyvän ja reilun ilmapiirin kustannuksella. Kun vaatimustaso on kunnossa, pelaaja saa vaikutteita ja itsenäinen työskentely lisääntyy.
Minua on muuten jo pitkään pöyristyttänyt valitettavan usean suomalaispelaajan heikko yksilötaito. Puukäsiä on liikaa. Luulisi, että kun kiekon kanssa on touhunnut lukemattomat päivät ja leivottu on, niin taito olisi kovaa luokkaa ja kestäisi vertailun huippumaihin. Mutta kun ei kestä. Sen näkee peruskatsojakin. Taidossa on kyse pienistä, mutta oleellisista asioista.
Toistoa, toistoa ja vielä kerran toistoa harjoitteluihin. Tämä on avainsana. Xboxia pelaillessa ei laukaisutekniikka kehity, vaan on käärittävä hihat ja oltava tekemisen meininkiä, ei puolivaloilla uunoilua.
Onko Suomella ollut supertähtiä kenttäpelaajina maajoukkueessaan sitten 90-luvun? 1991 Kurri saattoi niukin naukin olla supertähti mm- ja CC-aikoihin ja sitten tietysti Salama koko 90-luvun. Olisi loistavaa, jos meillä olisi edes pari-kolme supertähtistatuksen pelaajaa, mutta ei noita liiaksi ole ollut. Duunareita, hyviä peruspelaajia ja muutama seurajoukkueidensa tähti, mutta ei pahemmin koko kiekkoilevan maailman tunnustamia tähtiä tyyliin Gaborik, Crosby, Lidström, Kovalchuk ja kumppanit.
Tahdon sanoa tällä sitä, että huippumaa voi olla ilman kentällistä megatähtiäkin. En todellakaan halua vähätellä ongelmaa ja toivon todellakin, että Granlund ja kumppanit voisivat nousta liki maailman kärkeä. Huippumaa voi silti olla, vaikkei voittaisi mm-kisoja kolmena keväänä putkeen. Tai edes 15 vuoteen.
Jossain määrin huvittaa tämä itkeminen kesken turnauksen. Jos Suomi voittaa Tshekin hyvällä esityksellä, suurin osaa vannoo finaalin nimeen kiimoissaan, eikä Suomen kiekkoilun katastrofista ole hajuakaan. Jos taas jellona romahtaa, on enteet nähty jo 1995 heti torijuhlien jälkeen. Mites se menikään? Tää on mun fanilauma, tai jotain.
Salama15
24.02.2010, 21:18
Ei sillä eikä millään, mutta yksi iso syy siihen miksi Suomi ei ole huippumaa löytyy junnujengien penkkien takaa... Jos koutsille tärkeintä lajissa on ottaa voittoja jossain prkleen PK-seudun E1-junnujen AAA-sarjassa niin ollaan pahasti hakoteillä! Tällaisessa tavassa toimia tahtovat hitaasti kiiruhtaen kehittyvät tulevat huiput jäädä pelaamaan siinä ikäluokan "rupujengissä" ja kypsyvät / lopettavat ennen aikojaan!
On härskiä kärjistystä nimittää Tuomo Ruutua hyväksi kolmosketjun pelaajaksi. Kun katsoo Carolinan aikaisen ehjän ruudun tehoja on siinä iha kohtuulliset pisteet kakkosketjun kundille?
Eino_Mies
25.02.2010, 07:12
Niin, miksi ei Suomi ole huippumaa? Jos on neljän parhaan joukossa? Tämäkin otsikko väsättiin pikkaisen hätäisissä tunnelmissa. Tsekin takatukat laitettiin ojennukseen ja mitalipeleissä ollaan. Että repikää siitä!
Olisiko Suomi voittanut Venäjän, joka ei nyt ole neljän joukossa? Yhden pelin perusteella ei voi myöskään sanoa, että me oltaisiin jääkiekon huippumaa. Varsinkin kun vastassa oli jääkiekon saralla pahasti taantunut Tshekki. Kyllä Kanada, Venäjä, Ruotsi ja USA on edellä. Mutta kun pelit on kerrasta poikki, niin aina voidaan yllättää.
Olisiko Suomi voittanut Venäjän, joka ei nyt ole neljän joukossa? Yhden pelin perusteella ei voi myöskään sanoa, että me oltaisiin jääkiekon huippumaa. Varsinkin kun vastassa oli jääkiekon saralla pahasti taantunut Tshekki. Kyllä Kanada, Venäjä, Ruotsi ja USA on edellä. Mutta kun pelit on kerrasta poikki, niin aina voidaan yllättää.
Tätähän voidaan spekuloida maailman tappiin, koska kansainvälisissä arvokisoissa ei pelata pitkää alkusarjaa ja paras seitsemästä pleijareita.
Silloin on turvauduttava pitemmän aikavälin saavutuksiin perustuvaan IIHF:n rankingiin. Tässä Suomi noteerataan tämänkin turnauksen jälkeen huippumaaksi. Kaikki muu on turhaa arvailua kun vaihtoehtoja ei päästä testaamaan. Jos käy inttämään toista niin se on yhtä hedelmätöntä pohdintaa kuin allekirjoitukseni.
Mängimies
25.02.2010, 08:45
Yhden pelin perusteella ei voi myöskään sanoa, että me oltaisiin jääkiekon huippumaa. Varsinkin kun vastassa oli jääkiekon saralla pahasti taantunut Tshekki. Kyllä Kanada, Venäjä, Ruotsi ja USA on edellä. Mutta kun pelit on kerrasta poikki, niin aina voidaan yllättää.
Silti yhden hävityn ottelun perusteella voidaan sanoa, että me emme ole enää huippumaa. Eihän tässä ole mitään logiikkaa. Tosin ei tässä koko ketjussakaan ole mitään järkeä.
Silti yhden hävityn ottelun perusteella voidaan sanoa, että me emme ole enää huippumaa. Eihän tässä ole mitään logiikkaa. Tosin ei tässä koko ketjussakaan ole mitään järkeä.
Siitä kyllä olen samaa mieltä. Tuo oli ensimmäinen viestini muutenkin tähän ketjuun. Ei yksi Ruotsi-tappio meitä huonoiksi tee. Enemmänkin minä perustan oman näkemykseni NHL-tuloksien perusteella ja pitkäaikaisella menestyksen puutteella nuorten kisoissa paria pientä väläystä lukuun ottamatta.
SamSpade
25.02.2010, 08:53
"NY RILLATAAN - Miksi Suomi ei ole enää jääkiekon huippumaa? "
Onko Suomi ollut joskus jääkiekon huippumaa? - Ei ole. Vain keskinkertainen ja satunnaisia onnistumisia saanut.
Kun joukkue on olympialaisissa neljän parhaan joukossa, on kyseessä mielestäni jääkiekon huippumaa. Sijoittuminen esim. Venäjää korkeammalle olympialaisissa, ei ole mielestäni häpeän paikka, vaikkei Venäjä jääkiekon huippumaa olekaan.
Kun joukkue on olympialaisissa neljän parhaan joukossa, on kyseessä mielestäni jääkiekon huippumaa. Sijoittuminen esim. Venäjää korkeammalle olympialaisissa, ei ole mielestäni häpeän paikka, vaikkei Venäjä jääkiekon huippumaa olekaan.
Pienillä marginaaleillahan tuolla mennään. Kuten aiemmin sanoin, hyvänä päivänä Suomi voittaa kenet tahansa. Nyt ei tarvittu edes sitä hyvää päivää (voi hyvää päivää!), kun vastustaja oli hiukan eksyksissä. Neljän parhaan joukkoon kovatasoisessa olympiaturnauksessa on aina hatunnoston arvoinen suoritus. Eipä sinne tosiaan suuri ja mahtava Neuvostoliittokaan tällä kertaa päässyt. Ruokahalu kasvaa syödessä, kun lohkokaaviotkin ovat tällä kertaa Suomen puolella. Eipä näytä muuten Ruotsikaan pääsevän mitalipeleihin. Tuplasti kivempaa!
Eino_Mies
25.02.2010, 09:32
Suurmaa Ruotsi putosi mitaleilta, mutta pieni ja sisukas Suomi jatkaa. Niin äkkiä ne asiat muuttuu lyhyessä turnauksessa. Jossitella voi aina ja vertailuja tehdä monilla kriteereillä. Mutta kun järjestelmä on tämä niin kyllä tässä nyt saa hiukan rintaa röyhistellä. Jos oli Ruotsin putoaminen yllätys, niin miksei niitä nähtäisi näissä kisoissa vielä lisää. Eli Pohjois-Amerikkalaisten välinen finaali ei ole itsestään selvyys. Katotaan kuin käy.
Siitä kyllä olen samaa mieltä. Tuo oli ensimmäinen viestini muutenkin tähän ketjuun. Ei yksi Ruotsi-tappio meitä huonoiksi tee. Enemmänkin minä perustan oman näkemykseni NHL-tuloksien perusteella ja pitkäaikaisella menestyksen puutteella nuorten kisoissa paria pientä väläystä lukuun ottamatta.
Ihan mielenkiintoinen näkemys, varsinkin kun NHL-kundien pelatessa Suomi on tapellut mitalista Vancouver mukaan luettuna 4 kertaa viimeisessä viidessä turneessa. Näistä kaksi kertaa finaalissa (Torino ja WC 2004).
Kohtuullinen pulla keskinkertaisella joukkueella ja keskinkertaisilla pelaajilla.
Ei mitään henkilökohtaista, mutta mua ainakin suuresti vituttaa ikuinen oman kansakunnan vähätteleminen. jokaisella toki oikeus mielipiteeseensä
mua ainakin suuresti vituttaa ikuinen oman kansakunnan vähätteleminen.
Niinpä. Mutta onhan tämäkin sarjassa "väärin menestytty", koska Ruotsille jo hävittiin ja Venäjää ei edes kohdattu. Olisi aika nasulia, jos Suomi hoitaisi kannun pois kuleksimasta kohtaamatta lainkaan Cänädää. Ah, sitä vähättelyn ja Karjala-lippis -kommentoinnin määrää mikä siitä seuraisi.
Ihan mielenkiintoinen näkemys, varsinkin kun NHL-kundien pelatessa Suomi on tapellut mitalista Vancouver mukaan luettuna 4 kertaa viimeisessä viidessä turneessa. Näistä kaksi kertaa finaalissa (Torino ja WC 2004).
Kohtuullinen pulla keskinkertaisella joukkueella ja keskinkertaisilla pelaajilla.
Ei mitään henkilökohtaista, mutta mua ainakin suuresti vituttaa ikuinen oman kansakunnan vähätteleminen. jokaisella toki oikeus mielipiteeseensä
Erittäin hyvin sanottu. Ollaan kuitenkin aina väännettu itsemme mitalipeleihin. Paskoja turnauksia mahtuu aina joukkoon, mutta kyllähän nuo 2000-luvun meriitit pitävät meidät tanakasti maailman parhaiden kiekkomaiden joukossa.
Ison turnauksen voittaminen onkin sitten eri juttu. Onneksi tänä vuonna tuokin virhe korjataan. Tulemme siirtämään, jo noloksi käyneen, MM95 muisteloinnin historiaan putsaamalla pöydän sekä olympialaisissa että kevään mm-kisoissa!
aceman81
25.02.2010, 10:19
Kohtuullinen pulla keskinkertaisella joukkueella ja keskinkertaisilla pelaajilla. Ei mitään henkilökohtaista, mutta mua ainakin suuresti vituttaa ikuinen oman kansakunnan vähätteleminen. jokaisella toki oikeus mielipiteeseensä
Meillä on usein ollut riittävän hyvä pelaajamateriaali, yhtenäinen joukkue, optimaalinen pelitapa ja ollaan puhallettu yhteen hiileen. Suhteellisen tasasesti on kuiteski onnistuttu näissä isoissa turnauksissa verrattuna moniin muihin maihin. Eli vois sanoa että Suomi on ollut turnausjoukkueena sieltä paremmasta päästä. Kirkkain mitali on, kuten hyvin tiedetään, kiertänyt meitä sitten sen yhden vuoden. Mutta ei kai sen enää pitäs olla mikään jättiyllätys, että huolimatta nimilistoista ja pistepörsseistä Suomi omaa potentiaalia menestyä joukkueena. Sen riittävän materiaalin se kuitenkin vaatii, että venyminen on mahdollista. Leijonien kansainvälisen tason maajoukkuerinki on kuitenkin sieltä pienemmästä päästä.
Ketjun aiheeseen voi todeta, että se on jännä nähdä kuinka Suomi saa jatkossa sen riittävän pelaajamateriaalin kasaan, kun meidän veteraanit väistyy. Pärjätäänkö kaikesta huolimatta omilla vahvuuksilla, nouseeko kaikesta huolimatta riittävän hyviä vastuunkantajia, vai onko edessä väistämätön notkahdus keskinkertaisesta pelaajatuotannosta johtuen?
Ihan mielenkiintoinen näkemys, varsinkin kun NHL-kundien pelatessa Suomi on tapellut mitalista Vancouver mukaan luettuna 4 kertaa viimeisessä viidessä turneessa. Näistä kaksi kertaa finaalissa (Torino ja WC 2004).
Kohtuullinen pulla keskinkertaisella joukkueella ja keskinkertaisilla pelaajilla.
Ei mitään henkilökohtaista, mutta mua ainakin suuresti vituttaa ikuinen oman kansakunnan vähätteleminen. jokaisella toki oikeus mielipiteeseensä
Niin niin. Joukkueena me ollaan pelattu usein hiton hienosti ja siitähän minä olen tyytyväinen. Ylisuorittamista ollaan nähty kerta toisensa jälkeen. Mutta enemmän minua huolettaakin se, että entä nyt kun vanha runko ikääntyy ja uusien vastuunkantajien pitäisi tulla tilalle. Fakta kun on kuitenkin se, että NHL:ssä suomalaisia huippuja on kovin vähän ja kärki todella kapea.
Ja jotta saadaan tämäkin selväksi, niin mielestäni jääkiekossa tällä hetkellä on neljä maata edellä muita. Kanada, Venäjä, Ruotsi ja USA. Suomi on sitten näiden maiden ykköshaastaja ja varsinkin pienessä turnauksessa kerrasta poikki-menetelmällä kaikki on aina mahdollista ja yhdellä voitolla oikeaan aikaan ollaan jo pitkällä.
Ison turnauksen voittaminen onkin sitten eri juttu. Onneksi tänä vuonna tuokin virhe korjataan. Tulemme siirtämään, jo noloksi käyneen, MM95 muisteloinnin historiaan putsaamalla pöydän sekä olympialaisissa että kevään mm-kisoissa!
Välieriin pääseminen on tietysti aina Suomelta hyvä saavutus, mutta toisaalta häiritsee vähän tämäkin asenne, että jotain välieräpaikkaa tuuletetaan ja ollaan ihan täpinöissä, kun päästään pelaamaan mitaleista ja 'kasvot on säilytetty'. Eiköhän oikeat suurmaat pelaa vain voitosta? Nojoo, tämä on ikuisuus aihe eikä johda mihinkään, mutta itse voisin vaihtaa parikolme hopeaa ja pronssia yhteen kultaan.
Ja jotta saadaan tämäkin selväksi, niin mielestäni jääkiekossa tällä hetkellä on neljä maata edellä muita. Kanada, Venäjä, Ruotsi ja USA. Suomi on sitten näiden maiden ykköshaastaja ja varsinkin pienessä turnauksessa kerrasta poikki-menetelmällä kaikki on aina mahdollista ja yhdellä voitolla oikeaan aikaan ollaan jo pitkällä.
Voisitko kertoa montako kertaa Suomi on voittanut USAn viimeisen 10 vuoden ajalla arvokisaturnauksissa? Tai koska USA on edes viimeksi voittanut Suomen?
Yksittaisilla peleille ollaan voitettu Kanada ja Venaja jos toisenkin kerran. En ymmarra sinun logiikkaasi kylla yhtaan, mutta ei tuollaisen gloryhunterin provoihin kylla tarvisi lahteakaan. Nyt siihen sorruin.
Kiitos ja anteeksi.
Mängimies
25.02.2010, 10:28
Välieriin pääseminen on tietysti aina Suomelta hyvä saavutus, mutta toisaalta häiritsee vähän tämäkin asenne, että jotain välieräpaikkaa tuuletetaan ja ollaan ihan täpinöissä, kun päästään pelaamaan mitaleista ja 'kasvot on säilytetty'. Eiköhän oikeat suurmaat pelaa vain voitosta?
Ja niin tekee Suomikin. Viimeksi tänään pelin jälkeen Jukka Jalonen totesi hyvinkin selkeästi, että tavoitteena on voittaa olympiakultaa. Ja niin sen pitää ollakin.
On taas sitten aivan eri asia mitä fanit tai media tavoittelevat, mutta joukkue pelaa voitosta eikä mistään muusta tässä vaiheessa.
Välieriin pääseminen on tietysti aina Suomelta hyvä saavutus, mutta toisaalta häiritsee vähän tämäkin asenne, että jotain välieräpaikkaa tuuletetaan ja ollaan ihan täpinöissä, kun päästään pelaamaan mitaleista ja 'kasvot on säilytetty'. Eiköhän oikeat suurmaat pelaa vain voitosta? Nojoo, tämä on ikuisuus aihe eikä johda mihinkään, mutta itse voisin vaihtaa parikolme hopeaa ja pronssia yhteen kultaan.
Niin vaihtaisin minäkin, mutta kun puhutaan Suomesta keskinkertaisena kiekkomaana, mun mielestä mitaleista pelaamista on helppo käyttää mittarina. Se on keskinkertaisuuden yläpuolella, kun pystytään lähes toistuvasti etenemään niihin tärkeimpiin otteluihin.
Suomen pelaajat eivät ehkä ole taitavimpia tai vahvimpia, minkä takia loppukahinoissa yleensä pataan tulee. Mutta taktinen osaaminen omasta mielestäni pitää Suomen huipulla,ja sitä ei tulisi väheksyä. Kyllä se suuri voitto sieltä vielä tulee.
Mä ainakin uskon näin.
Voisitko kertoa montako kertaa Suomi on voittanut USAn viimeisen 10 vuoden ajalla arvokisaturnauksissa? Tai koska USA on edes viimeksi voittanut Suomen?
Eikös Yhdysvallat viimeksi voittanut Suomen arvokisaturnauksessa viime keväänä, kun pistivät Suomen lauluun puolivälierissä. Sinänsä Yhdysvaltoja vastaan Suomen rekordi on viime vuosilta kohtuullisen hyvä ainakin MM-tasolla.
Ihmeellistä sanojen vääntelyä ja pilkun nussimista. Tottakai Suomi on jääkiekon huippumaa, aivan kuten Kanada, Venäjä, USA, Ruotsi ja Tsekkikin. Kaiken muun väittäminen on turhaa nöyristelyä. Jo pelkät näytöt 2000-luvulta kertovat, että olemme todellakin jääkiekon huippumaa. Meillä ei ole ehkä taitavampia yksilöitä ja parhaimpia maalintekijöitä, mutta jääkiekko on huipputasolla monipuolinen joukkuepeli, jossa on paljon eri elementtejä. Suomi on monessa elementissä lajin aivan terävintä kärkeä kuten maalivahdeissa ja niiden valmentamisessa sekä ylipäänsä valmennuksessa sekä taktisessa osaamisessa.
Kaikissa elementeissä me emme voi olla aivan kärkeä, mutta heikkouksia löytyy myös muilta mailta. Sen sijaan, että nöyristellään tämänkin asian suhteen, täytyisi tunnustaa omat selkeät vahvuudet (tätä ollaan jo tehty) sekä tunnistaa ne heikkoudet, joiden parantamiseksi pitää jatkossa tehdä helkkaristi töitä (tämä työ on vasta alussa).
Niin vaihtaisin minäkin, mutta kun puhutaan Suomesta keskinkertaisena kiekkomaana, mun mielestä mitaleista pelaamista on helppo käyttää mittarina.
Niin, siis kyllähän tämä välieräpaikka tarkoittaa, että ketjun topic ei ole ajankohtainen.
Suomen pelaajat eivät ehkä ole taitavimpia tai vahvimpia, minkä takia loppukahinoissa yleensä pataan tulee.
Ehkä näin, mutta toisaalta tasoerot huippumaiden kesken eivät kuitenkaan ole niin suuria etteikö mikä tahansa joukkue olisi yhdessä pelissä voitettavissa. Suomen voittoprosentti finaaleissa vain on omaa luokkaansa, että mietityttää mikä siinä lopulta on syynä (tuskin mitään yksiselittäistä syytä on). Suomi 'ylisuorittaa' aina finaaliin asti?
Eino_Mies
25.02.2010, 11:07
Mitäpä luulette, käydäänkö Venäjän, Tsekin ja Ruotsin jääkiekkopiireissa ja fanien keskuudessa väittelyä siitä ovatko nämä maat enää jääkiekon huippumaita? No tuskimpa käydään. Suomessa sen sijaan yhden alkusarjapelin tappion jälkeen tämä käynnistyi heti. Tietenkin nyt pudonneet maat ovat voittaneet enemmän mestaruuksia jne, mutta se ei heikennä Suomen menestystä näissä kisoissa yhtään. Pitää olla ylpeä ja nauttia siitä, että tällä kertaa Leijona-joukkue pääsee kärkikahinoihin pohjois-amerikkalaisten lisäksi. Ja onhan Slovakia suurmaa siinä missä Suomikin. Kertaalleen saavutettu MM ja nyt neljän parhaan joukossa.
Tämä vääntö saa kohta varmaan samanlaisia piirteitä kuin SM-liigaosiossa suurseura / pikkuseura -kinastelu.
Sinänsä Yhdysvaltoja vastaan Suomen rekordi on viime vuosilta kohtuullisen hyvä ainakin MM-tasolla.
Lisäksi jenkit tippuivat Suomea vastaan sekä World Cupissa että Torinossa.
Voisitko kertoa montako kertaa Suomi on voittanut USAn viimeisen 10 vuoden ajalla arvokisaturnauksissa? Tai koska USA on edes viimeksi voittanut Suomen?
Yksittaisilla peleille ollaan voitettu Kanada ja Venaja jos toisenkin kerran. En ymmarra sinun logiikkaasi kylla yhtaan, mutta ei tuollaisen gloryhunterin provoihin kylla tarvisi lahteakaan. Nyt siihen sorruin.
Kiitos ja anteeksi.
Suomi on voittanut MM-kisoissa USA:n tarpeeksi monta kertaa viime vuosina. Hävisi viime MM-kisoissa. Olympialaisten tulos nähdään perjantaina.
On tämä kyllä jännää. Ensimmäistä kertaa meikäläistä sanotaan gloryhuntteriksi tai että laitan provoa. Enkös sanonut kuitenkin, että Suomi on viidenneksi kovin maa, mutta jäljessä neljää kovinta maata? Mutta joka voi yksittäisissä peleissä voittamaan nuokin maat? Ja kun MM-kisoissa tai olympialaissa voitetaan eka kuolemanpeli, niin ollaan jo välierissä. Nyt sitten olen gloryhunter, kun vain sanoin ensiksi, että yksittäinen voitto Tshekistä ei myöskään absoluuttisesti määrittele meitä aivan huippumaaksi.
USA:n asemaa Suomen edellä perustelen sillä, että nuorten kisoissa on tullut menestystä pidemmän aikaa ihan eri tavalla kun Suomella ja samalla NHL:ään on noussut tähtipelaajien joukkoon useita USA:n pelaajia. Ja moni näistä on noussut sinne juuri neljän viime vuoden aikana. Eli nyt USA on kokenut sukupolven vaihdoksen ja tulokset alkaa vasta ensimmäisiä kertoja näkymään.
Ja totta hitossa minä ilahdun aina, kun Suomi menestyy ja yhtä lailla minua v*tuttaa kun Suomi ei menesty.
SamSpade
25.02.2010, 12:04
MM-kisojen sijoituksien katsominen on aivan turhaa. Sekalaisen tasoisia joukkueita vuodesta toiseen. World cup ja Olympia-pelit ovat mielestäni ainoa oikea mittari. Mielestäni edelleen keskinkertainen, koska yhtään kultaa ei näistä ole tullut. Kiteytettynä, päästään 4 parhaan joukkoon, kun pelataan omaa tasoa paremmin, tai vastustaja omaa tasoaan huonommin.
World cup ja Olympia-pelit ovat mielestäni ainoa oikea mittari. Mielestäni edelleen keskinkertainen, koska yhtään kultaa ei näistä ole tullut. Kiteytettynä, päästään 4 parhaan joukkoon, kun pelataan omaa tasoa paremmin, tai vastustaja omaa tasoaan huonommin.
Ensimmäisestä lauseesta samaa mieltä. Lopuista eri.
WC- ja Olympiakisat ovat niitä, jolloin kaikilla on parhaat mukana. Eli todellinen tason mittari siis. World Cup on ehkä hieman kyseenalaisempi, koska se pelataan ennen kautta ja pelaajien ja joukkueiden iskukyky voi vaihdella pelaamattomuudesta johtuen. Olympialaiset pelataan aina parhailla pelaajilla parhaaseen aikaan. Tässä hieman valikoitua koontia NHL-aikojen World Cupeista ja Olympia-kisoista. Näihin saa suhtautua millä vakavuustasolla tahansa.
Suomi on ollut neljästä viimeisestä "isosta" turnauksesta kolmesti top-3:ssa (tänä vuonna myös vähintään top-4). Eli 2 finaalia ja 1 pronssi. Mikä muu maa on pystynyt samaan kyseisenä aikana? Tshekiltä löytyy 1 finaali, 1 pronssi ja yksi wc-välierä. Siinäpä ne. Miten voidaan siis väittää Suomen välieräpaikkaa ylisuorittamiseksi jos se on 4:s kerta 5 yrityksestä? Eikö se ole Suomen tasoa silloin kuin maailman parhailla joukkueilla pelataan?
Aina voidaan puhua junnumestaruuksista, NHL-tehoista, tasosta paperilla, paras 7 systeemistä jne., mutta kun on koottu maajoukkueet turnauksiin niin Suomi on lähes joka kerta mukana voittokamppailussa parhaan joukkueen tittelistä. Tämä havainto perustuu viime turnausten tuloksiin, ei ajatukseen maan "todellisesta kiekkotasosta". Minulle nämä turnaukset kertovat missä mennään kun parhaat pelaa. Ja Suomi on tällä mittarilla huippumaa, vaikka sitä mestaruutta ei olekaan tullut.
Mestaruusmittarilla huippumaita ovat siis Ruotsi (ok -06), Kanada (wc -04, ok-02), Tshekki (ok -98) ja USA (wc -96). Suomella ja Venäjällä mestaruuksia ei ole, joten ne eivät ole huippumaita?
Röyhkeästi voisi väittää Ruotsin kultaa 2006 onnenkantamoiseksi, koska Ruotsi on hävinnyt tolkuttoman määrän pudotuspelejä näissä kisoissa: -10 puolivälierät, -04 puolivälierät, -02 puolivälierät, -98 puolivälierät ja -96 välierät. Ainoa kerta kun Ruotsi on voittanut enemmän kuin yhden pudotuspelin ovat Torinon kisat -06. Mielenkiintoista, etten sanoisi.
Mitäpä luulette, käydäänkö Venäjän, Tsekin ja Ruotsin jääkiekkopiireissa ja fanien keskuudessa väittelyä siitä ovatko nämä maat enää jääkiekon huippumaita? No tuskimpa käydään. Suomessa sen sijaan yhden alkusarjapelin tappion jälkeen tämä käynnistyi heti. Tietenkin nyt pudonneet maat ovat voittaneet enemmän mestaruuksia jne, mutta se ei heikennä Suomen menestystä näissä kisoissa yhtään. Pitää olla ylpeä ja nauttia siitä, että tällä kertaa Leijona-joukkue pääsee kärkikahinoihin pohjois-amerikkalaisten lisäksi. Ja onhan Slovakia suurmaa siinä missä Suomikin. Kertaalleen saavutettu MM ja nyt neljän parhaan joukossa.
Tämä vääntö saa kohta varmaan samanlaisia piirteitä kuin SM-liigaosiossa suurseura / pikkuseura -kinastelu.
Venäjällä ei varmasti, eikä varmaan Ruotsissakaan. Tshekissä sen sijaan olisi ainakin syytä puhua asiasta. Ei ole maa päässyt arvokisoissa puolivälieriä pidemmälle sitten vuoden 2006 MM-kisojen. Lisäksi juniorituotanto on kuralla vielä enemmän kuin meillä ja olympiajoukkueen kantavat voimat alkavat ikääntyä. NHL:ssä ei ole tshekkitähtiä kuin murto-osa viime vuosiin verrattuna ja draftiluvutkin ovat alamaissa. Suoraan sanoen Tshekin (ja myös Slovakian) käyrä on menossa selvästi alaspäin tulevina vuosina.
Ioota Rhoo
25.02.2010, 15:36
Tshekissä sen sijaan olisi ainakin syytä puhua asiasta. Ei ole maa päässyt arvokisoissa puolivälieriä pidemmälle sitten vuoden 2006 MM-kisojen. Lisäksi juniorituotanto on kuralla vielä enemmän kuin meillä ja olympiajoukkueen kantavat voimat alkavat ikääntyä. NHL:ssä ei ole tshekkitähtiä kuin murto-osa viime vuosiin verrattuna ja draftiluvutkin ovat alamaissa. Suoraan sanoen Tshekin (ja myös Slovakian) käyrä on menossa selvästi alaspäin tulevina vuosina.
Montako kisaa menee enne kuin Sveitsi ja Saksa ohittavat entisen Tshekkoslovakian maat? Itse luulen, että jo ensi vuonna kyse on enää ainoastaan NHL-apujen saatavuudesta ja turnauskaaviosta.
Sveitsi saa sopivat avut ja Tshekit tai Slovakit jää ilman, niin nämä ovat jo erittäin tasaiset vastustajat lyhyessä turnauksessa. Olisi mielenkiintoista nähdä NHL ja KHL tilastoja näiden maiden osalta: kuinka monta pelaajaa? Pelaajien ikäjakauma? jne. Suomi tietenkin mukaan samaan taulukkoon...
EDIT: Kävin huvikseni hieman vilkaisemassa NHL-tilastoja, eikä Tshekeillä tai Slovakeilla ole niiden valossa suuria romahduksia tulossa verrattuna edellä mainittuihin.
Toki Ruotsiin verrattuna Tshekit ovat menettäneet asemiaan NHL:ssä ja Ruotsi onkin ohittanut Tshekit yhtenä kolmesta suuresta.
NHL:ssä epävirallisesti tarkistamattoman lähteen mukaan:
Ruotsalaisia 44kpl keski-ikä 27.8 josta 70% 30-vuotiaita tai alle.
Tshekkejä 42kpl keski-ikä 28.9 josta 60% 30-vuotiaita tai alle.
Suomalaisia 31kpl keski-ikä 29.0 osta 61% 30-vuotiaita tai alle.
Slovakkeja 15kpl keski-ikä 29.0 osta 60% 30-vuotiaita tai alle.
Saksalaisia 6kpl keski-ikä 29.2 osta 67% 30-vuotiaita tai alle.
Sveitsiläisiä 3kpl keski-ikä 25.0 osta 67% 30-vuotiaita tai alle.
Enpä tiedä oliko tässä löpinässä paljon järkeä, mutta ainakin minä opin jotain uutta. Eli ainakaan NHL-pelaajat ei tule noiden maiden voimasuhteita heilauttamaan.
Tuossa yöllä kisastudiossa oli puhetta jenkkien Ann Arbourista ja siinä mainittiin myös jääkiekkolukiot. Sakke kertoi Suomessakin joitain tunnusteluja olleen, mutta liitossa ei oltu lämmetty ajatukselle (ellen ihan väärin ymmärtänyt koko asiaa). Minkä helvetin takia tällaisia oppilaitoksia ei ole?? Onko tässä nyt kyse taas kerran kunnianhimon puutteesta?
Vähän tuntuu siltä että Suomessa ei olla valmiita panostamaan tarpeeksi samalla tavalla, mitä esimerkiksi länsinaapurissa on tehty. Itse kusisin hunajaa jos vaikka kymmenen vuoden sisään NHL-pistepörssin TOP 20:ssä olisi viisi suomalaispelaajaa, jotka olisivat todellisia tähtiä. Mikko Koivu on kiistaton huippupelaaja, mutta ei omaa lähellekään samaa statusta mitä esim. Sedinin veljekset tai Zetterberg.
Tämä tähteys ylipäätään on mielenkiintoinen kysymys. Miksi Zlatan on suvereeni huippufutari, mutta Suomesta tulee Eremenkoja eikä koskaan päästä edes EM-kisoihin? Yleisurheilun tilassa ei ole hurraamista(vrt. Olsson, Klüft jne.), kiekossa todellisia ihmelapsia ei juurikaan synny, Björn Borg oli kuningas, meillä Nieminen hyvä mutta kaukana eliitistä ja niin edelleen.
RockTheRink
26.02.2010, 01:43
Jossain määrin täytyy ottaa realitycheckiä, kun miettii "miksei Suomi enää.." Onko siis joskus ollut pullat paljon paremmin uunissa? Okei, koko kritiikki kulminoituu siihen ettei meillä ole tullut Selänteen ja Kurrin seuraajaksi yhtä tai useampaa puhdasta maalintekijää maajoukkueeseen. Tämä on hyvin ymmärrettävää, mutta ei saa sumentaa kokonaiskuvaa siten että koko juniorikasvatus ja kaikki muu pohjatyö pitäisi pistää täysin uuteen uskoon - vaarana on nimittäin se, että menetetään se mikä "Suomen pelaajatuotannossa" on tällä hetkellä hyvää.
Eli mitä hyvää meillä tällä hetkellä on? Let's see:
Ihan ensimmäisenä tulee mieleen maalivahtituotanto, jolle jopa kanukit ovat todella kateellisia, jostain Venäjästä nyt puhumattakaan. Tämä on iso ylpeydenaihe, ja yksi suurimmista tekijöistä suurten turnausten menestyksessä (vrt. Niittymäen otteet Torinossa). Toisekseen tulee mieleen sellainen seikka, että koskaan aiemmin ei ole ollut maajoukkueessa samanlaista syvyyttä ja leveyttä joukkueessa. Otetaan nyt vaikka sentteriosasto: on Mikko Koivu, Valtteri Filppula, OJ, Niko Kapanen ja vielä Sakukin mukana. Tuomo Ruutu ja Jussi Jokinenkin voisi hätätapauksessa hoitaa sentteriosastoa. Salt Lake Cityn olympialaisissa "kaikki parhaat"-joukkueessamme oli kriisi, kun Saku joutui jäämään pois tunnetuista syistä. Sentteri-osastolta löytyikin niissä skaboissa OJ, Ylönen, A.Aalto, Helminen... aika säälittävä tilanne oli silloin.
Yleinen läppä on että "Suomi tuottaa vain 3.ketjun miehiä NHL:ään." Ikäänkuin se olisi ainoastaan huono asia, että ylipäänsä kyetään nykyään tuottamaan. Oli aikoja, jolloin peliaikaa ei tippunut senkään vertaa. Koska Suomella on ollut yhtä paljon potentiaalisia 20-30 maalin äijiä NHL:ssä? Nyt niitä on parhaassa peli-iässä olevat Hagman, OJ, Filppula, J.Jokinen, M.Koivu, Miettinen. Osa näistä jannuista on muuten myöhäiskypsää tavaraa, joilla oli alkuun vaikeaa saada peliaikaa ja farmi tuli tutuksi - eli ei kannata heittää kirvestä kaivoon jos nykyiset parinkympin molemmin puolin olevat jannut ei breikkaa heti isosti läpi. Joku Korpikoski, Nokelainen ja Bergenheim voi olla viiden vuoden sisällä arvokas lisä maajoukkueeseen. Otetaan nyt taas esimerkiksi tuo Salt Lake City, kun se on ajallisesti riittävän kaukana. Montako NHL:n 20-30 maalin laitahyökkääjää pelasi siinä joukkueessa? Ei tosiaan tarvitse mennä kuin 2000-luvun alkuun, niin Selänteen jälkeen oli todella hiljaista. Sami Kapanen tulee lähinnä mieleen + OJ.
Ei pidä liikaa verrata muiden maiden pelaajatuotantoon, vaan katsoa avoimesti oman maan kehitykseen 10-15 vuoden periodilla. Se mitä, missä varmasti voitaisiin parantaa on nuorten liikuntamahdollisuuksien parantaminen, ja lahjakkuuksien poiminen ja tukeminen vaikkapa jenkki-tyylisellä kiekkoakatemialla. Muuten ainakin minun mielestä ollaan ehdottomasti oikealla tiellä!
Laitetaas tähän loppuun vielä Suomen sijoituksia suurissa mittelöissä:
Olympialaiset:
* 1952 – 7.
* 1960 – 7.
* 1964 – 6.
* 1968 – 5.
* 1972 – 5.
* 1976 – 4.
* 1980 – 4.
* 1984 – 6.
* 1988 – hopeaa
* 1992 – 7.
* 1994 – pronssia
* 1998 – pronssia
* 2002 – 6.
* 2006 – hopeaa (joukkue)
Kanada Cup (World Cup)
* 1976 – 6.
* 1981 – 6.
* 1987 – 6.
* 1991 – 3.
* 1996 – putosi puolivälierissä
* 2004 – 2.
Aiemmilla kohtaamisilla Jenkkejä vastaan World Cupissa sekä Olympialaisissa ei ole juuri mitään tekemistä tämän hetkisen tilanteen kanssa.
Suomen joukkue ei ole radikaalisti muuttunut sitten viime World Cupin tai Olympialaisten.
Jenkit sen sijaan on muuttunut täysin. Taitaa olla jopa hurjat kaksi samaa pelaajaa tämän hetkisessä joukkueessa verrattuna viime Olympialaisten joukkueeseen.
Mosabacka
27.02.2010, 00:35
Jenkit sen sijaan on muuttunut täysin. Taitaa olla jopa hurjat kaksi samaa pelaajaa tämän hetkisessä joukkueessa verrattuna viime Olympialaisten joukkueeseen.Tärkeä pointti, joka korostuu erityisesti nyt, kun Suomi murskattiin. Onneksi seuraaviin isoihin kisoihin joukkue vaihtuu luonnollisten poistumisien kautta, niin ei ole edes mahdollisuksia valita liian vanhoja pelaajia. Se tässä vain pelottaa, että nuorentuva joukkue ei ole niin kova kuin esimerkiksi Torinon poppoo. Täytynee siis nauttia huomisesta pronssipelistä.
Onneksi seuraaviin isoihin kisoihin joukkue vaihtuu luonnollisten poistumisien kautta, niin ei ole edes mahdollisuksia valita liian vanhoja pelaajia. Se tässä vain pelottaa, että nuorentuva joukkue ei ole niin kova kuin esimerkiksi Torinon poppoo. Täytynee siis nauttia huomisesta pronssipelistä.
Tänään Suomi oli naurettavan huono, näytti että jenkit oli suurempia, vahvempia, nopeampia, taitavampia, parempia luomaan paikkoja ja parempaa oli myös viimeistely. Plus puolustuspäässä USAlla ei ollut mitään vaikeuksia Suomen hyökkääjien kanssa. Jotain oli valmennus oli tehnyt pahasti väärin, koska minusta edes yksikään pelaaja kentällä ei ollut lähellä omaa tasoaan. Kiva syyttää Kipperiä, mutta Bäckström imi myös, ja syy oli se, että peli oli niin kauan Suomen päässä, kun USA yritti. 3. erässä lopettivat pelaamisen ja vaihtoivat varamaalivahdin luukulle, täydellinen nöyryytys Suomelle.
Jatkossa, jos saadaan uusi valmennus ja 50% pelaajista vaihdettua, tulee ehkä jotain muutosta, mutta silti näyttää siltä että ollaan valovuosia parempia maita perässä. Kolmosluokan pelaajilla ykkösluokan pelaajia vastaan on hankala menestyä. Ikävä kyllä nuorissa ei taida olla korvaajia niille, jotka lopettavat, eli ei hyvältä näytä.
Kevään MM-kisat on luonteeltaan aikamoiset rääppiäiset ja mielestäni niissä pitää suorittaa sisäänajoja. Jalosella pitäisi olla munaa valita ainakin Granlund joukkueeseen ja miettiä muitakin nuoria pelaajia, joilla oletusarvoisesti olisi käyttöä neljän vuoden päästä olympialaisissa. Tällä hetkellä on selkeä uhkakuva siitä, että neljän vuoden päästä ei olisi 25-29 -vuotiaita pelaajia hirveästi mukana, vaan olisi yli kolmekymppiset tuomoruudut ja mikkokoivut, sen jälkeen hirveä väli ja granlundit, vataset seuraava ikäryhmä. Olisi ideaalista päästä kokeilemaan tulevissa kisoissa joitain pelaajia, jotka menevät tuohon väliin ja pistää siltä osin rahaa pankkiin. Mutta onko noista väli-ikäluokista tulossa yhtään todella hyvätasoista pelaajaa kärkiviisikoihin? Tällä hetkellä näyttää valitettavasti, että ei.
Hanneshyvöset ja kumppanit voisi jättää suosiolla kotiin ja kokeilla Nokelaista, Joensuuta sun muita. Tuskin B-sarjaan silti tiputaan.
Minun mielestäni nyt kun naisille ensi syksynä aloitetaan oma huippuohjelma yhdessä Kuortaneen opiston kanssa, niin samalla tavalla sellaisen voisi aloittaa myös junioreille. Siellä olisi mahdollisuus harjoitella ja kehittää itseään jos huipputasolle haluaa.
Kummola: USA-tappio ei aiheuta mitään muutoksia (http://www.mtv3.fi/urheilu/olympialaiset2010/uutiset.shtml/arkistot/olympialaiset/2010/02/1066590)
Minähän sanoin! Kummola tulee ja sanoo, että meillä on kaikki hyvin! Mikään ei muutu!
Montako kovaa peliä voitettiin? Häh? 0!
Jos/kun Suomi tippuu aikanaan B-sarjaan, niin ehkä sit tajutaan, että meidän juniorituotanto on täysin perseestä verrattuna muihin maihin, täydellisenä esimerkkinä Ruotsi... Suomikiekon kannalta seuraavat vuodet tulee olemaan synkkää aikaa.
Hurricane
27.02.2010, 04:01
Sen sanon vaan, että Raimo Summanen: Olit oikeassa!
Niinimaa pillitysten jälkeen hyllytetty Summanen, nousi otsikoihin monen monta kertaa varoittelemalla tästä. Tästä mihin on tultu. Kun papoista on ajanut aika ohitse, ei ole ketään.
Summanen lakaistiin Kummolan ja muiden jääkiekkopomojen toimesta maton alle. Suorastaan nyljettiin mediassa. Mutta perkele! Summanen oli oikeassa ja tiesi mitä tuleman! Mikä parasta, hän kertoi että tietää lääkkeen myös taantumaan. Että jos saisi tehdä työnsä, muuttaisi monia asioita Suomalaisessa jääkiekossa.
Saiko mahdollisuuden? NO EI!
Jälkiviisaana...
PS. Koko peli ei siis ollut Kipperin, Jalosen tai joukkueen vika vaan NIINIMAAN!!!! =)
Mielestäni ainoa lääke millä Suomi saadaan takaisin raiteilleen on hetkeksi unohtaa menestyminen näissä jokakeväisissä "arvokisoissa" eli MM -turnauksissa. Tai ainakin laittaa se selkeäksi kakkostavoitteeksi aina Shotsin kisoihin asti. Ykköstavoitteeksi uuden rungon rakentaminen Leijonille tuleviksi 10-15 vuodeksi.
Ensin ilmoitus kiitosten kera vanhoille vastuunkantajille, eli Selänteelle, Lehtiselle, Peltoselle, Salolle, Timoselle, Nummelinille ja kumppaneille, että nyt on aika nuorempien alkaa kantaa soihtua. Aivan kuten USA teki Tkatchukien, Modanojen ja muiden kohdalla. Vanhempi Koivu nyt voitaisiin ottaa mukaan, mutta ainoastaan niillä reunaehdoin että rooli on kolmosen tai nelosen keskellä ja tärkein tehtävä on antaa tukea ja näyttää esimerkkiä nuoremmille.
Rohkeasti vaan EHT:n kautta MM -kisojen kokoonpanon runko alkuun vaikka menestymisen kustannuksella seuraavista äkkiseltään mieleen tulevista pelaajista:
Maalivahdit
Näihin ei kaaduta, Kiprun lapsus oli yksittäinen lapsus. Melkeinpä voisi sanoa, että yli kolmekymppinen veskari on parempi kuin alle kolmekymppinen. Terävin kärki on edelleen maailman terävin ja takana riittää kirittäjiä.
Puolustajat
Aleksi Laakso, Ville Lajunen, Mikael Kurki, Joonas Lehtivuori, Timo Seppänen, Harri Ilvonen, Jyri Niemi, Teemu Eronen, Sami Vatanen, Rasmus Rissanen, Tony Vidgren, Juha Uotila, Joonas Jalvanti, Jani Forsström, Juho Mielonen, Markus Nordlund
Hyökkääjät
Petteri Nokelainen, Lauri Korpikoski, Jesse Joensuu, Juuso Puustinen, Max Wärn, Robert Nyholm, Oskar Osala, Petteri Wirtanen, Leo Komarov, Joonas Enlund, Niclas Lucenius, Vili Sopanen, Jori Lehterä, Eero Elo, Teemu Hartikainen, Jani Lajunen, Joonas Nättinen, Toni Rajala, Jere Sallinen, Erik Haula, Mikko Lehtonen, Toni Kähkönen, Sami Blomqvist, Camilo Miettinen
Roope Ranta, Petri Lammassaari, Jerry Ahtola, Teemu Ramstedt, Mikael Granlund, Joonas Kemppainen, Ville Korhonen, Marko Anttila, Joonas Rask, Ossi Saarinen, Teemu Pulkkinen, Antti Pihlström, Jussi Makkonen, Tommi Jokinen, Tuomas Kiiskinen, Iiro Pakarinen, Joonas Donskoi, Joonas Komulainen, Olli Palola, Lauri Tukonen, Janne Keränen, Samuli Kivimäki, Juhamatti Aaltonen, Jesse Saarinen, Antti Tyrväinen, Teemu Rinkinen, Henri Heino, Jarmo Jokila, Kim Strömberg, Tomi Pekkala, Antti Erkinjuntti, Antti Mäkilä, Sakari Salminen, Matti Kuparinen, Jesse Laaksonen, Mika Niemi, Tommi Huhtala, Severi Sillanpää
Kaikilla ylläolevista nimistä ei varmastikaan lahjat tai kyvyt riitä kv- tasolle, mutta jo em.nimistä saisi kasattua joukkueen joka pelaisi MM -kisoissa sijoista 5-8. Eli ihan samoista sijoista, jos jatketaan vielä näiden veteraanien vetämänä. Tuosta listasta runko seuraavaksi neljäksi vuodeksi maajoukkueelle ja sitä sitten tarpeen ja tilanteen mukaan täydennetään 70 -luvun lopun ja 80 -luvun alun kokeneemmilla sotaratsuilla. Itse en enää näe juurikaan muita peluutuksellisia keinoja millä maajoukkueen syöksykierre niin aikuisissa kuin junnuissa saadaan pysäytettyä.
Jos halutaan menestyä niin varmasti ensimmäinen askel on palkata ammattivalmentajat jo 10-vuotiaille, jonkinsortin koulutusyhdistelmiä ja nuoresta lähtien vitusti sarjapelejä alle. Tuo vaatii rutkasti panostuksia, uudistuksia ja rahaa. Lisenssimaksut joukkueiden piikkiin ja vanhemmat hevon vittuun konsultoimasta.
Meinasin alkaa avautumaan tuonne Jukkajalos- ketjuun, mutta kirjoitellaanpa kuitenkin tänne.
En tiedä olenko yksin tässä veneessä, mutta minä haluaisin Kaksikon Summanen-EW takaisin maajoukkueen peräsimeen.
Jotenkin siitä touhusta paistoi sellainen reipas tekemisen meininki ja alisuorittajat sai kritiikkiä niinkuin pitääkin. (Lue: Niinimaa ja Kummola)
USA- Uttelun lopputulema on täysin oikeutettu kun katselee tuon joukkueen peliesityksiä turnauksen aikana.
-Missä on se Leijonajoukkue jonka pelisysteemi perustuu äärettömän tiukkaan viisikkopuolustukseen ja taisteluun, vaikka oltaisiinkin tappiolla?? Ei ehkä ihan parhainta jääkiekkotaktista termistöä, mutta ajatus varmasti selviää....
..no ok, valittu pelaajamateriaali ei enää ole maailman nopeinta. Mutta olisiko jo valinnat pitänyt tehdä toisin? Olisi.
Heti ensimmäisenä tulee mieleen Bergenheim, Nokelainen, Korpikoski.. vaan onhan näitä vatvottu. Minkä lisäarvon Ville ja Jere tuohon joukkueeseen toivat??
Tuo perkeleen hyväveli-järjestelmä on kyllä jo niin katsottu että nyt tarvisi alkaa iso luutiminen ihan kiekkoliiton johtoportaasta asti, Kurri ja Kaverit ulos, vaikka se Jutila olisi euroopan kovin selänpesijä.
Ja niinkuin on aikaisemminkin jo mainittu, mielestäni on uskomatonta että suomen kovimpiin kiekko-osaajiin kuuluva Jarmo Kekäläinen ei kelpaa kuin ylen kommentaattoriksi.
Onko olemassa mitään keinoa horjuttaa kummolan valtaistuinta?????
...Ralliautolla kylkeen?
Mielestäni ainoa lääke millä Suomi saadaan takaisin raiteilleen on hetkeksi unohtaa menestyminen näissä jokakeväisissä "arvokisoissa" eli MM -turnauksissa.
Aivan. Kesällä leiri Vierumäelle, jossa vastuunkantajiksi M.Koivu, T.Ruutu ja kumppanit sekä mukaan jo Granlundin, Vataset ja kumppanit. Kunnon nuorennusleikkaus kehiin ja Sotshi projekti käyntiin. MM-kisoihin ei jatkossa enää kehäraakkeja.
Vanhempi Koivu nyt voitaisiin ottaa mukaan
Et voi olla tosissasi. S.Koivu oli joukkueen huonoin pelaaja ja ainoita, joita selkeästi ei edes huvittanut. Ensimmäisenä nimenomaan hänelle on sanottava... Ei kun ei tarvitse sanoa, vaan ei lähetetä kutsua enää leirille. Sehän tässä Suomen systeemissä on suurimpia vikoja, että pitäisi mukamas erikseen sanoa eläkeläiselle, ettet pääse enää mukaan. Normaalimpaahan olisi se, että valitaan parhaat pelaajat ja ainoastaan niille sanotaan, jotka ovat joukkueeseen valittu. Jalosella ei ole kyllä kehuttava asema, jos Koivulla on koku kiintiöpaikka joukkueeseen nelikymppiseksi. Ei USA:kaan valinnut Chris Cheliosta tai Jeremy Roanickia, Brett Hullista puhumattakaan.
Wiesellike
27.02.2010, 11:32
En tiedä olenko yksin tässä veneessä, mutta minä haluaisin Kaksikon Summanen-EW takaisin maajoukkueen peräsimeen.
Et ole yksin. Kekäläinen vielä Kurrin paikalle niin homma alkaisi toimia.
Et ole yksin. Kekäläinen vielä Kurrin paikalle niin homma alkaisi toimia.
Miksi Kekäläinen lähtisi höpöhöpöhommiin. Hän on kohta NHL:ssä GM, joka on paljon kovempi juttu kuin joku Suomen maajoukkue.
Eilen kaverin kanssa parissa oluessa mietittiin juuri sitä, että miksi Ruotsista tulee laajalla tasolla ja monessa lajissa hyviä menestyjiä, mutta Suomesta ei. Sama tietenkin USA:lla, Kanadalla ja Saksalla. Ja tässä on kyse siis muustakin kuin pelkästä urheilusta.
Vaikka Suomi on pieni maa, niin samoin on Ruotsi kun vertailee vaikka noihin kolmeen edellä mainittuun. Ja vaikka Ruotsi onkin se "lintukoto" jossa kaikilla on kivaa ja kaikki on tasavertaisia, niin kummasti sieltä löytyy sellaista tahtoa ja menestymisen halua että, maa voi pröystäillä niin huippu-uheilijoillaan kuin suuryrityksilläänkin (Volvo, SonyEricsson, Ikea, H&M, ABB, Electrolux, Skanska...)
Moni suomalainen halveksii ruotsalaisia, mutta mielestäni olisi järkevämpää ottaa itseään niskasta kiinni, nostaa pää pystyyn ja alkaa ottamaan oppia heidän hyvin tekemistä asioistaan. Ruotsalaiset kun eivät ajattele suomalaisista lainkaan samalla tavalla - monelle heistä Suomen kannustaminen on heti toiseksi tärkeintä oman maan jälkeen, pikkuveljiä. Suomalaiset taasen saattavat sympata vaikka pienempää Viroa samalla tavalla. Historialla on valtava merkitys tässäkin asiassa. Ruotsi oli reilu 200-vuotta sitten eurooppalainen suurvalta ja uskon että se edelleen vaikuttaa siellä ihmisten ajattelutapaan ja siihen miten itsensä laitetaan likoon menestystä haettaessa.
Miten tämä sitten liittyy Suomen jääkiekon nykytilaan? Ei suoranaisesti mitenkään, mutta kun Ruotissa 1990-luvun lopulla tajuttiin että nyt alkaa menemän metsään, niin koko junnusysteemi muutettiin yksilötaitoa suosivammaksi. Nyt NHL:ssä on mm. Sedinit, Zetterberg, Bäckström, Loui Ericsson ja vielä nuoremmat lupaukset Victor Hedman, Erik Karlsson, Niclas Bergfors, Oscar Möller, Patric Hörnqvist... En tiedä onko Jääkiekkoliitossa jo tehty päätöksiä suunnanmuutoksessa tuon junnutuotannon suhteen, mutta kyllä aika olisi. Kyllä ne 15-16-vuotiaat raakileet lupaukset, joita uskon Suomella olevan ihan yhtälailla kun Ruotsilla, pitäisi ottaa suurennuslasin alle heti ja alkaa kehittämään heitä yksilötasolla niin jäällä kuin henkisellä tasolla. Suomessa on laadukasta valmentamista, mutta mielestäni täältä on puuttunut se "pilkun viilaaminen" eli pienen pieniin osa-alueisiin puuttuminen. Eli toisin sanoen täydellisyyteen pyrkiminen.
Ipazin kirjoituksen kanssa täysin samaa mieltä Ruotsista ja ruotsalaisista. Siinä missä siellä mennään rohkeasti eteenpäin, täällä jynnätään paikallaan. Tai siltä se ainakin ulospäin näyttää, brändi tosiaan on maassa hyvin kunnossa.
Wiesellike
27.02.2010, 12:06
Miksi Kekäläinen lähtisi höpöhöpöhommiin. Hän on kohta NHL:ssä GM, joka on paljon kovempi juttu kuin joku Suomen maajoukkue.
No onhan jenkeilläkin Burke. Kanadalla oikea GM-armeija taustalla.
Tuo Suomen GM on vain Kurrin suojatyöpaikka. Ei mitään muuta. Kekäläinen pystyy sen hoitamaan paremmin keikkatyönäkin NHL-hommiensa sivussa.
Urheilulehdessä oli hyvä artikkeli Ruotsin junioritilasta. Ruotsihan oli vielä 10 vuotta sitten samassa tilanteessa, kuin mitä Suomi on nyt. Uusia tähtipelaajia ei ollut näköpiirissä Forsbergin, Sundinin ja kumppaneiden lisäksi. Sitten siellä ryhdyttiin hommiin ja tulokset ovat nyt nähtävissä Ruotsin maajoukkueessa, kun siellä on Bäckströmiä, Victor Hedmania ja Oscar Mölleriä.
Eilen kun luin tästä naisten maajoukkueen ensi syksynä käynnistyvästä huippuprojektista mikä järjestetään yhdessä Kuortaneen urheiluopiston ja urheilulukion kanssa, mieleen tuli heti että tuollainen samanlainen koulutusjärjestelmä tarvitaan myös suomalaisen juniorikiekkoilun pelastamiseksi.
Mutta mistä toteuttajat tämmöiselle?
No onhan jenkeilläkin Burke. Kanadalla oikea GM-armeija taustalla.
Ainoastaan arvoturnauksissa. Suomalaisille tuollainen ei sovi. Pitää heti tehdä joku 5v soppari, jos haluaa olla mukana.
Mängimies
27.02.2010, 12:25
Kummola: USA-tappio ei aiheuta mitään muutoksia (http://www.mtv3.fi/urheilu/olympialaiset2010/uutiset.shtml/arkistot/olympialaiset/2010/02/1066590)
Minähän sanoin! Kummola tulee ja sanoo, että meillä on kaikki hyvin! Mikään ei muutu!
Paras kohta tuossa jutussa on Kummolan tokaisu: "Aika monta kovaa maata putosi täälläkin ennen meitä. Otetaan lauantaina pronssia ja pestään kasvot". Siis ihan oikeasti!?
Aika on ajanut Kummolasta jo vuosikymmen sitten ohi ja kaveri ei tajua jääkiekosta yhtään mitään. Mitä joku pronssimitali muuttaa kun joukkue on sekaisin ja peli täyttä paskaa. Ei voida vain piiloutua "pronssiottelun" taakse vaan katsoa sitä kokonaiskuvaa ja suoritusta näissä kisoissa. Ja vähän sen ylikin. Nykymaajoukkueesta putoaa kolmasosa pois ja mistä sen tyhjiön täyttäjiä löytyy kun juniori-ikäluokissakaan ei olla menestytty enää aikoihin?
No pääasia, että tapellaan pronssista ja PESTÄÄN KASVOT! Kale, hyvästi.
Mutta mistä toteuttajat tämmöiselle?
Eikös Erkka ole tällaista jo suht kauan yrittänyt ajaa läpi ja työskentelee asioiden parissa kiivaasti. Nyt pitäisi perustaa jonkinsortin huippu-urheiluun painottunut työryhmä joka saisi oikeasti aikaan jotain. Ja vaikka sitä on nyt sivutolkulla toitotettu, näen Ruotsin mallin sellaisena, johon meidänkin pitää samaistua tai muuten käy kylmät. Tommy Boustedtia voidaan pitää naapurin jääkiekon messiaana, mutta onko Erkasta siihen? Summanen oli oikeassa miltei kaikessa mitä aikanaan ennusteli, mutta hänetkin vanhat kääkät ulostivat kuvoista.
Paras kohta tuossa jutussa on Kummolan tokaisu: "Aika monta kovaa maata putosi täälläkin ennen meitä. Otetaan lauantaina pronssia ja pestään kasvot". Siis ihan oikeasti!?
Se on kyllä helvetin positiivinen asia, että jo johtoportaassa ollaan liikkeellä tuollaisella asenteella. Eipä ole ihme, että kultaa ei taaskaan tullut, kun mitalisija riittää vallan mainiosti johtajille.
Olen ilmeisesti käsittänyt jotain väärin, kun luulin, että urheilun perimmäinen tarkoitus on voittaa. Ei sijoitusta 2-12, vaan olla ensimmäinen.
Dinosaurus-Kummolan mielestä luultavasti tärkeintä on, että kavereilla (Juti, Kurri jne..) on kivaa ja mitaleja tulee silloin tällöin. Mitäpä sitä suotta muuttamaan mitään, vaikka kuka tahansa lätkää seuraava huomaa, että tällä menolla top7 sijaan lätkämitaleista seuraavissa olympialaisissa taistelee enää 4 maata. No mut jäähän siltikin Suomen taakse varmaan monta kovaa maata ja hyvällä tuurilla ollaan noissakin kisoissa 4 parhaan joukossa, jos puolivälierissä vältetään USA, Kanada, Venäjä ja Ruotsi.
Paras kohta tuossa jutussa on Kummolan tokaisu: "Aika monta kovaa maata putosi täälläkin ennen meitä. Otetaan lauantaina pronssia ja pestään kasvot". Siis ihan oikeasti!?
EHT-höntsäläilyt ja tietysti MM-kisat ovat jääkiekkoliitolle ne suurimmat tulonlähteet ja niissä on helpompikin menestyä, parempi keskittyä niihin?
Kyllä Kale ainakin rahaa ymmärtää, jos ei muuta. Lisäksi Karjala-lippis junteille katsomossa riittää kun saa vetää kaljaa keväällä MM-kisoissa ja hurrata kun Suomi pyörittää Tanskaa, Latviaa ja Ukrainaa 4-0. Tosin tulevaisuudessa ehkä noidenkaan pelien tulokset ei olla etukäteen enää niin varmoja.
Oikeastaan pahin mahdollinen toteutui tulevaisuuden kannalta, kun Suomi voitti Tsekin. Turnauksesta tuli onnistunut ja muutoksia mihinkään ei tarvitse tehdä. Vedetään laput silmillä ja lauletaan muumilauluja.
Mängimies
27.02.2010, 13:19
EHT-höntsäläilyt ja tietysti MM-kisat ovat jääkiekkoliitolle ne suurimmat tulonlähteet ja niissä on helpompikin menestyä, parempi keskittyä niihin?
Kyllä Kale ainakin rahaa ymmärtää, jos ei muuta.
IIHF:n varapuheenjohtaja Kummola noin saisikin ajatella, mutta Suomen Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Kummola ei voi tuollaista juttua ääneen laukoa. Kummolan pitäisi oikeasta ymmärtää jättäytyä suomalaisesta jääkiekosta ihan tyystin sivuun ja hoitaa sitten vaikkapa sitä Rene Faselin apupojan virkaa ja jääkiekon Mestarien liigan loputtomia sopimusneuvotteluja.
Mängimies
27.02.2010, 13:30
No onhan jenkeilläkin Burke. Kanadalla oikea GM-armeija taustalla.
Tuo Suomen GM on vain Kurrin suojatyöpaikka. Ei mitään muuta. Kekäläinen pystyy sen hoitamaan paremmin keikkatyönäkin NHL-hommiensa sivussa.
Tässä on vain sellainen epäkohta, että USA:lla Burke ja Kanadalla Steve Yzerman hoitavat GM:n homman, niin kuten se on tarkoitettu hoidettavaksi. He valitsevat pelaajat ja valmentajat. He oikeasti kasaavat joukkueen. Voidaanko Jari Kurrista sanoa samaa? Päävalmentaja Jalonen on täysin Kummolan oma yksipuolinen valinta. Pelaajat ovat sitten Kummolan valitseman Jalosen + muun valmennusryhmän valintoja. Tosin en yllättyisi vaikka Kummolalla olisi rasvaiset sormensa pelissä myös pelaajavalinnoissa.
Joka tapauksessa Suomessa tuo koko "general mangerin" vakanssi on täysin yhdentekevä ja siitä on turha Jari Kurria itseään syyttää. Ja tuohon nykyiseen Kurrin hommaan on ihan turha Kekäläistä raahata, sillä minkäänlaista valtaa tehdä mitään ratkaisuja siinä hommassa ei ole.
Itse voisin kyllä antaa Kekäläiselle täydet valtuudet kasata joukkueen valmennusta myöten. Tätä tosin ei ikinä tule tapahtumaan ennen kuin dinosaurukset johtotehtävissä lakaistaan syrjään...eli ei ikinä.
Kummolan pitäisi oikeasta ymmärtää jättäytyä suomalaisesta jääkiekosta ihan tyystin sivuun
Tiedät että ei ymmärrä ja vaikka ymmärtäisikin Kale ei halua jättää tehtäviin ja kukaan muu kuin Kale itse ei pysty erottamaan Kalea. Täällä voimme vetää vaikka millaiset itkuporaraivarit, mutta tuo ei mihinkään muutu. Saada nähdä missä suossa olemme kun Kale joskus aikanaan jättää Suomi-lätkän.
Mutta kevät ja MM-kisat on tulossa...
Aurinkotuuli
27.02.2010, 13:47
...on aika syvältä. Todellisuudessa Suomi ei ole koskaan ollut jääkiekon huippumaa. Ainoa mestaruus saavutettiin kaudella, jolloin NHL-pelaajat loistivat poissaolollaan MM-kisoista. Huippumaita on hieman objektiivisempien linssien kautta tarkastelulla kolme, joista Venäjä tippui tyrmäysiskun Kanadalta saatuaan. USA pelasi eilen yhden erän taitojensa mukaisesti, mikä riitti finaalipaikkaan. Kanada puolestaan lopetti pelaamisen noin yhdeksän minuuttia liian aikaisin ja päästi Slovakian mukaan.
Yhtä kaikki: voimasuhteet alkavat nähtävästi pikku hiljaa vakiintua siten, että kolmen suuren (Kanada, USA, Venäjä) jälkeen on neljä-viisi joukkuetta, joilla voi olla onnistuessaan mahdollisuus päästä pronssikamppailuun, erityisesti jos kaksi suurista päätyy toisiaan vastaan pudotuspelien välieriä edeltäneessä vaiheessa. Suomen (ja Ruotsin) ongelmana on paikallislehdistön ja muun median joka keväinen ennakkosauhutus, jolla ei ole mitään yhtymäkohtia todellisuuden kanssa.
Pääsy pronssiotteluun oli hyvä saavutus Suomen joukkueelle, joka on tulevaisuudessa kivuliaan sukupolvenvaihdoksen edessä.
Kommentaattori
27.02.2010, 14:35
Matti Nykästä lainaten
"Aina ku mä hyppään ja pääsen siihen hyppyrin nokalle, niin mulle tulee sellanen bon voyage -tunne, siis että mä oon kokenu tän joskus aikasemminkin."
Tää on ihan kuin HIFK-keskusteluosio muutamalta edelliseltä vuodelta. Dinot ulos, uutta verta sisään, uudet tekijät, Sakke on kääpiö jnejne.
Kyllähän Kummola, Jutila ja Kurri voisi lähteä samalla oven avauksella ja niin kuin tuolla aikaisemmin todettiin, koko joukkue uusiksi. Kyllä nyt on Sakut, Teukat ja Villet nähty ja aivan vapaasti voidaan liikkua jo 2000-luvulle maajoukkuessakin, se tosin vaatii ensiksi dinojen ulkoistuksen.
Ei tää tuska muuten helpota. Vieläkin v-taa, niin ettei veri kierrä. 6-1!
...on aika syvältä. Todellisuudessa Suomi ei ole koskaan ollut jääkiekon huippumaa. Ainoa mestaruus saavutettiin kaudella, jolloin NHL-pelaajat loistivat poissaolollaan MM-kisoista. Huippumaita on hieman objektiivisempien linssien kautta tarkastelulla kolme, joista Venäjä tippui tyrmäysiskun Kanadalta saatuaan.
En tiedä miten määrittelet huippumaan. Itse ainakin katson menestystä pitemmällä aikavälillä turnauksissa, joissa kaikki maailman parhaat pelaajat ovat olleet mukana. Vuodesta 1998 lähtien sellaisia turnauksia on pelattu neljät olympialaiset ja World Cup. Jos vertaillaan sijoituksia näissä viidessä turnauksessa niin Suomi on mielestäni kiistatta ollut jääkiekon huippumaa.
- Kanada on pudonnut kerran puolivälierissä ja kerran välierissä, voittanut kahdesti ja tänä vuonna finaalissa.
- Suomi on pudonnut kerran puolivälierissä, kahdesti välierissä ja hävinnyt finaalin kahdesti.
- USA on pudonnut kaksi kertaa puolivälierissä, kerran välierissä, voittanut yhden hopean ja tänä vuonna finaalissa.
- Tsekki on pudonnut kahdesti puolivälierissä ja kahdesti välierissä ja voittanut kerran kultaa.
- Venäjä on pudonnut kahdesti niin puolivälierissä kuin välierissäkin ja selvinnyt kerran hopealle.
- Ruotsi on pudonnut neljä kertaa puolivälierissä ja voittanut kerran kultaa.
Suomi ei ole kultaa voittanut, mutta vain Kanada on ollut useammin neljän parhaan joukossa kuin Suomi. Ruotsi, Tsekki ja Venäjä ovat selvinneet vain kerran finaaliin ja pudonneet Suomea useammin jo puolivälierissä. Suomelta puuttuu voitto, mutta muuten Suomi on ollut kestomenestyjä arvokisoissa. Se on minusta huippumaan merkki, että vuodesta toiseen on parhaiden joukossa, vaikka aivan loppuun saakka ei ole mentykään kertaakaan.
Paras kohta tuossa jutussa on Kummolan tokaisu: "Aika monta kovaa maata putosi täälläkin ennen meitä. Otetaan lauantaina pronssia ja pestään kasvot". Siis ihan oikeasti!?
Toivottavasti Slovakia ryöpyttää Suomea oikein kunnolla. Joku 7-0 voisi olla sellainen hyvä tulos. Sitten voisi jotain jo tapahtuakin. Veikkaanpa vaan, että Slovakia ei löydä enää motivaatiota riittävästi pronssipeliin ja Suomi voittaa 4-3. Suomi on varmaan ainoa maa, jossa pronssi ihan oikeesti kiinnostaa ja pelin tasosta huolimatta tulos on erinomainen. Uusia raikkaita tuulia kaivattaisiin nyt sinne johtoon, mutta....
Uuhis #97
27.02.2010, 15:36
Vaikka eilinen edelleenkin vituttaa, on kuitenkin katsottava asioita hiukan toiseltakin kantilta kaikkien näiden itkuraivareiden seassa, viimeisen 14 vuoden aikana on nyt pelattu 6 jääkiekkoturnausta jossa kaikilla mailla on ollut parhaat voimat mukana, 4 kertaa Suomi on ollut 4 parhaan joukossa, kun esimerkiksi Ruotsin menestys rajoittuu vain Torinon kultaan ja 1996 World Cupin välieriin. Kolmesti Tre Kronor on noudettu NHL-olympialaisissa jo puolivälierissä, kerran Suomen, kerran Valko-Venäjän ja kerran Slovakian toimesta. Eli minun laskuissani kyllä ollaan edelleenkin huippumaa.
AxeMan73
27.02.2010, 15:57
Tietty helpointa on aina tuijottaa tuloksiin. Miksei suostuta katsomaan tulosten taakse? Aikaisemmin mainittu Ruotsin suunnanmuutos kaikki pelaa paskasta vei aikaa ja tulokset näkyvät nyt. Täydellistä itsepetosta väittää että Suomi on jääkiekossa TOP4 maa. "Huippumaita" on jo 6-8. Itse lasken kohta samaan kategoriaan jo Sveitsinkin. Yksittäisissä otteluissa Suomi voi kaataa kenet tahansa. Samoin Sveitsi. Tekeekö se jo nyt Sveitsistä huippumaan - ehkä, ehkä ei.
Kokonaisvaltaisemmin pitäisi käsitellä asiaa jos halutaan todellinen jääkiekon valtikka. Mukaan pitäisi ottaa junioreiden menestys etc, materiaalin laajuus. Jos pelattaisiin Neuvostoliitto-Kanada tyylinen super seven kaikkien maajoukkuiden välillä - niin aika harvasta sarjasta Suomi selviäisi voittajana näitä muita huippumaita vastaan. Mielestäni Suomi on ollut jääkiekon huippumaa ja on sitä edelleen. Mutta jos maailmassa on näitä maita tuo vajaa 10 ja Suomi on sijalla 5-6 "paperilla", niin sekin kertoo jotain.
Yksi ehdotus voisi olla sellainen, että MM-kisoihin saisi osallistua olympiafudiksen tapaan vain junnuja ja muutama yli 23-vuotias. Tämä kehittäisi nuoria pelaajia varmasti paremmin kuin jossain yksittäisissä EHT-turnauksen peleissä jämäminuuteilla pelaaminen. Papat Peltonen etc kumppanit hiuksista v*****n MM-kisoista. Lehterät, Granlundit ja Rynnäkset kisoihin. Ja joku voisi ajaa Kummolan yli betonijyrällä. Paraneeko pelien taso jos MM-kisoihin raahataan pitkän NHL-kauden pelannut loukkaantunut Jere Lehtinen?
Analyytikko_
27.02.2010, 15:58
Kaksi nimeä, jotka pitäisi nyt samantien palkata Suomen maajoukkueeseen, jos ja kun halutaan pysyä huipulla.
Erkka Westerlund ykkösvalmentajaksi. Koko kolmikko Jalonen-Dufva-Lehkonen samalla ovenavauksella ulos maajoukkueesta.
Jarmo Kekäläinen uudeksi pääGeneralManageriksi. Jari Kurri jää Keklun oikeaksi kädeksi ja Teppo Numminen vasemmaksi kädeksi.
Riippumatta tulevan aamun lopputuloksesta nyt ollaan sukupolvenvaihdoksen edessä ja se pitää tehdä mahdollisimman kivuttomasti. Erkkaa parempaa valmentajaa tähän tehtävään en keksi/tiedä/osaa nimetä. Jos tämä hoidetaan nyt kuntoon, niin me tapellaan 2014 mitalista ihan tosissaan. Jos ei hoideta, me tappelemme Sveitsin ja Saksan kanssa eikä todellakaan pelata mitaleista.
Tiedät että ei ymmärrä ja vaikka ymmärtäisikin Kale ei halua jättää tehtäviin
Eikös Kummola joskus sanonut, että hän venaa sen aikaa kunnes Saku Koivu tulee ottamaan hänen tehtävänsä. Eli jokunen vuosi ainakin vielä menee. Kaikki on varmaan jo sovittu. Koivu saa pelata neljävitoseksi maajoukkueessa ja sitten suoraan liiton johtoon.
Kaksi nimeä, jotka pitäisi nyt samantien palkata Suomen maajoukkueeseen, jos ja kun halutaan pysyä huipulla.
Erkka Westerlund ykkösvalmentajaksi. Koko kolmikko Jalonen-Dufva-Lehkonen samalla ovenavauksella ulos maajoukkueesta.
Jarmo Kekäläinen uudeksi pääGeneralManageriksi. Jari Kurri jää Keklun oikeaksi kädeksi ja Teppo Numminen vasemmaksi kädeksi.
Riippumatta tulevan aamun lopputuloksesta nyt ollaan sukupolvenvaihdoksen edessä ja se pitää tehdä mahdollisimman kivuttomasti. Erkkaa parempaa valmentajaa tähän tehtävään en keksi/tiedä/osaa nimetä. Jos tämä hoidetaan nyt kuntoon, niin me tapellaan 2014 mitalista ihan tosissaan. Jos ei hoideta, me tappelemme Sveitsin ja Saksan kanssa eikä todellakaan pelata mitaleista.
Erkka on todistanut tieto-taitonsa, siitä tuskin kenelläkään on eriävää mielipidettä.
Mitä tulee General Motor Kurriin ja mainitsemaasi Kekäläiseen, niin General Motor Kurri ei varmasti jäisi miksikään apupojaksi, jos hänen suojatyöpaikkaansa mentäisiin ronkkimaan.
Toisaalta en ole oikein koskaan ymmärtänyt tätä GM -hommaa tällaisessa lyhyessä turnauksessa.
Maniwaki Mauler
27.02.2010, 16:43
Suomi ei ole koskaan ollut jääkiekon huippumaa. Lajia harrastetaan edelleenkin tasokkaasti noin seitsemässä maassa. Meidän edellä ovat Kanada, Venäjä, USA, Ruotsi ja Tsekki. Näistä vain kaksi ensimmäistä ovat tällä hetkellä ja historiassa olleet lajin huippumaita. Tsekkoslovakia tähän ryhmään joskus kuului myös, mutta sen perillinen Tsekki ei tasolle aivan yllä. Samoin on USA NHL:n ja pelaajamateriaalinsa ja -määränsä ansiosta haastajaryhmässä yhdessä Ruotsin kanssa. Näistä maista ei voida puhua kuitenkaan huippuna, koska matka kahden kärkeen on liian suuri. Ylempää keskikastia siis. Suomi ja Slovakia ovat kaikilla mittareilla alempaa keskikastia, ennen pieniä maita Sveitsiä ja Saksaa. Tästä asiasta on turha spekuloida enempää. Vai voiko joku tosissaan väittää, että SM-Liiga on Elitserieniä tasokkaampi, tai että Suomi tuottaa huippupelaajia samaan tahtiin Ruotsin kanssa. Norja, Valko-Venäjä ja Latvia ovatkin sitten divarikamaa, joiden rooli on kisoissa tehdä kiusaa isommilleen.
Pää pois pusikosta ja havahdutaan, että matkaa on jopa haastajaryhmään. Huippumaista puhumattakaan. Sinne ei tällä maalla ole resursseja milloinkaan.
RuuhkaTukka
27.02.2010, 17:01
Pää pois pusikosta ja havahdutaan, että matkaa on jopa haastajaryhmään. Huippumaista puhumattakaan. Sinne ei tällä maalla ole resursseja milloinkaan.
Muutoin puhuit totta, mutta tämä viimeinen on silkkaa kakkaa.
Olen samaa mieltä että matkaa on haastajaryhmään, mutta se ei pidä paikkaansa että homma jää resursseista kiinni. Naganossa ongelma oli maalivahdit ja silloin puhuttiin että Suomi ei tule koskaan tuottamaan huippuvahteja kuin yhden ja senkin sattumalta. Nyt kuitenkin Suomella on maailman levein ja tasokkain top 10 maalivahdeissa. Väitän että meillä olisi resursseja kehittää vertailukelpoinen top 9 hyökkäykseen ja top 4 puolustukseen, vaikka verrokkina käytettäisiin Kanadaa. Ongelma vain on että tuon tavoitteen saavuttaminen vaatii kovan työn lisäksi, laadukasta työtä. Siinä on kentällä ja kenttää ohjaavalla johdolla iso pala purtavaksi.
Maniwaki Mauler
27.02.2010, 17:42
Väitän, että ei ole mahdollista meidän elinaikanamme. Mutta kaltaisiasi optimisteja on hyvä olla. Se nostaa yleistä ilmapiiriä luottavaisemmaksi, vaikka totuus olisikin toinen. Myydään ihmisille se harhaluulo, että taivas on rajana. (vaikka rakennettaisinkiin sitä omaa pientä pyramidiä).
Uuhis #97
27.02.2010, 17:52
Samoin on USA NHL:n ja pelaajamateriaalinsa ja -määränsä ansiosta haastajaryhmässä yhdessä Ruotsin kanssa. Näistä maista ei voida puhua kuitenkaan huippuna, koska matka kahden kärkeen on liian suuri. Ylempää keskikastia siis. Suomi ja Slovakia ovat kaikilla mittareilla alempaa keskikastia, ennen pieniä maita Sveitsiä ja Saksaa.
Kun nyt tutkitaan mitallitilastoja(sillä milläs hemmetillä sitä muuten voi mitata?) on tuo lause että Suomi olisi Slovakian tasolla aika kestämätön. Slovakia on napannut olemassaolonsa aikana massiiviset 3 arvokisamitallia, nekin oman kultaisen sukupolvensa huippuaikana 2000-luvun alussa. Tämä siis ennen Vancouveria, Suomen vastaavat tilastot ovat hiukan toista luokkaa.
Sinänsä Slovakiaa voi kyllä verrata Suomeen siinä suhteessa että molemmilla tuon huippusukupolven aika alkaa olla ohi ja tuleva pronssipeli onkin melkoinen joutsenlaulujen taistelu.
Suurin haaste onkin nyt sitten tästä eteenpäin saada seuraava sukupolvi kantamaan sitä vastuuta, nyt heistä ei siihen valitettavasti vielä ollut ja maalien puutteesta "pappaosastoa", mikä minusta on jo törkeätä. Esimerkiksi Koivun Mikko heitti kyllä ihan kivat 0+4 tehot...Valko-Venäjää ja Saksaa vastaan, muuten sitten Mikko, T. Ruutu ja Filppula operoivatkin kiikaritehoilla. Eikö juuri heidän pitänyt nousta tässä turnauksessa johtamaan sitä Suomen hyökkäyspeliä konkareiden avustaessa?
Maniwaki Mauler
27.02.2010, 18:44
Muistaakseni Suomella on tasan yhtä monta maailmanmestaruutta kuin Slovakiallakin. Ja vaikka Suomi onkin arvokisoissa viimevuosina (himmeämpiä) mitaleita haalinutkin, emme me siltikään ole tekemisessä samalla tasolla isompien maiden tasolla. Kokonaisuutena (maajoukkue, huippupelaajien määrä ja taso, lupaavat juniorit, kotimainen sarja) olemme Slovakiaa edellä, mutta Tsekkiä ja Ruotsia perässä. Rankkaamme siis Suomen maailman rankingissa kuudenneksi ja Slovakian seitsämänneksi. Se, että olemme vastakkain olympialaisten pronssiottelussa ei tarkoita, että olemme kumpikaan kansa neljän parhaan jääkiekkomaan joukossa. Suomi on tähän mennessä voittanut yhden varsinaisen jääkiekkomaan, vaikka pelaa pronssista. Se kertoo enemmän turnauksen pelitavan vääryydestä kuin Suomen hyvyydestä. Kaikki kunnia Tsekki-voitosta leijonille, mutta jälleen näemme mihin yhdellä oikeaan aikaan otetulla voitolla päästään.
Uuhis #97
27.02.2010, 18:53
Muistaakseni Suomella on tasan yhtä monta maailmanmestaruutta kuin Slovakiallakin. Ja vaikka Suomi onkin arvokisoissa viimevuosina (himmeämpiä) mitaleita haalinutkin, emme me siltikään ole tekemisessä samalla tasolla isompien maiden tasolla. Kokonaisuutena (maajoukkue, huippupelaajien määrä ja taso, lupaavat juniorit, kotimainen sarja) olemme Slovakiaa edellä, mutta Tsekkiä ja Ruotsia perässä. Rankkaamme siis Suomen maailman rankingissa kuudenneksi ja Slovakian seitsämänneksi. Se, että olemme vastakkain olympialaisten pronssiottelussa ei tarkoita, että olemme kumpikaan kansa neljän parhaan jääkiekkomaan joukossa. Suomi on tähän mennessä voittanut yhden varsinaisen jääkiekkomaan, vaikka pelaa pronssista. Se kertoo enemmän turnauksen pelitavan vääryydestä kuin Suomen hyvyydestä. Kaikki kunnia Tsekki-voitosta leijonille, mutta jälleen näemme mihin yhdellä oikeaan aikaan otetulla voitolla päästään.
Nyt kun sitten tutkin tuota sinun rankingiasi(jota et paljastanut, mutta oletan että siellä ovat Venäjä, Kanada, USA, Ruotsi ja Tsekki), niin milläs perusteilla Tsekki rankataan tällä hetkellä suomen edelle? 2006 jälkeen on ainakin ollut aika hiljaista sielläkin. Vaikkakin niitä mestaruuksia takatukkamaalla on enemmän, niin tällähetkellä Tsekit uivat lähes yhtä syvällä kuin naapurikansansakin.
kiljander
27.02.2010, 19:03
Mielestäni Suomi jopa lähes ylisuorittaa jos ajatellaan kansakunnan kokoa. Se että olemme jääkiekkohullu kansa, on mahdollistanut hyvän arvokisamenestyksen. Olemme mielestäni jääkiekon huippumaa, koska olemme olympialaisten pronssipelissä. Turha kuvitella että pääsemme pysyvästi Kanadan tasolle joskus.
Maniwaki Mauler
27.02.2010, 19:07
Se on totta, että Tsekeillä on laskusuhdanne omassa tekemisessään. Yksilötasolla heillä on kuitenkin maailman kärjen tuntumassa enemmän pelaajia. Taso on laajempi. Edelleenkin: yksittäisissä turnauksissa yksi ottelu (puolivälierä) määrää sen, onko turnaus katastrofi vai menestys. Näin ainakin me täällä Suomessa asian määrittelemme. Tosi asia on kuitenkin se, että vain voittajat muistetaan.
Keltainen
27.02.2010, 19:19
Totta turiset tuosta ylisuorittamisesta kansakunnan kokoon ja harrastajamäärään nähden. Kanadassa ja Venäjällä on kiekkoilijoita enemmän kuin Suomessa porukkaa, kumma on jos ei siitä massasta löydy pariakymmentä pelimiestä.
Kuinka monta suomalsita on omassa nhl joukkueessaan ykkösketjun mies? Nuorempi Koivu ja Timonen. Muut kolmosketjun miehiä järjestään. Mutta jos ajatellaan koko kisoja, kaikkia lajeja, niin mistä suomalaisten kehno menestys johtuu? Mihin kulminoituu koko paketti?
PÄÄ EI KESTÄ
Juhlitaan maailmancupissa samoja kilpailijoita vastaan, mutta isoissa kisoissa "ei kulje". Nimilista on loputon: Manninen, Poutiainen, Muranen, Olli, Kiprusoff... Muista lajeista O-P Karjalainen hyytyy aina isoissa kisoissa, ei juhli Pitkämäkikään. Jarkko Nieminen on tietysti ihan oma lukunsa.
Minne ovat kadonneet nämä jätkät, jotka kovassa paikassa menivät ja tekivät? On niitä ollut: Samppa Lajunen, Myllylä, Mika Häkkinen,Sievinen? Seppo Rädyllä olisi ollut perusteet sairaseläkkeeseen ja 80%invaliditeettiin kun veti Atlantassa pronssia. Ihan vaan herroille vittuillakseen. Siinä asenteessa on apurahataiteilijoille tekemistä.
Perkele.
Deanwick
27.02.2010, 19:26
Sinänsä Slovakiaa voi kyllä verrata Suomeen siinä suhteessa että molemmilla tuon huippusukupolven aika alkaa olla ohi ja tuleva pronssipeli onkin melkoinen joutsenlaulujen taistelu.
Valitettavaa mutta totta. Meni mitali sitten kumpaan suuntaan tahansa, molempien maiden tähdet ovat jo hiljalleen himmenneet eikä yhtä kirkkaita juuri horisontissa näy. Kevään MM-kisat ovat suunnannäyttäjän roolissa molemmilla mailla.
Itse asiassa Suomi-Slovakia peli voitaisiin näyttää kokonaisuudessaan hidastettuna ja lyödä taustamusiikiksi Mozartin Lacrimosa: http://www.youtube.com/watch?v=swkT07TP-mo
Saisipahan kahden kiekkokulttuurin entispäivien illankoitto arvoisensa kohtelun.
AxeMan73
27.02.2010, 19:26
PÄÄ EI KESTÄJoku lehti kirjoitti täydellisesti, että Suomen mitalitavoite oli 12, mutta missään yksilölajissa ei kukaan, siis EI KUKAAN finski ollut maailmancupissa/vastaavassa TOP3:ssa. Aina voi tehdä Björgenit ja mennä kotiin syömään sitä astmalääkettä. Onko loppujen lopuksi yllätys jos finskit jäävät mitaleitta kun tuloksia palkintopallille ei ole tullut tällä kaudella kuin satunaisesti?
Individual
27.02.2010, 19:27
Tuolla Pää ei keställäkö sitä saadaan esim. lisää yksilötaitoa Suomen lätkäjoukkueeseen, tai muihin urheilijoihin? Tuon mantran hokeminen alkaa vaan sillee ihmetyttää, että onko kaikki menestymättömyys aina laitettavissa mentaalipuolen piikkiin? Kunto ja taito riittää, mutta kun pää ei kestä. Oltiin ylikunnossa= pää ei kestä. Toiset oli vaan parempia= pää ei kestä. Tultiin liian myöhään korkealta kisakylään= pää ei kestä jne..
Noista aina feilaavista urheilijoista löytyy kuitenkin arvokisamenestystä, ihan kultamitallinkiin asti, mutta eihän se ole tietty Poutiaisen olympiahopea mitään Sepon perkeleprossin rinnalla Atlantasta. Mutta joo, en mä tietty sitä väitä, etteikö aika ajoin suomalaisen mc-menestyksen ja arvokisamenestyksen välillä ole ollut isokin ero, mutta samalla voitaisiin kysyä että mitä vittua on sitten tapahtunut mentaalipuolella koska ei noista Rädyn, Sievinen tai Häkkisen päivistä nyt niin kauaa ole.
Keltainen
27.02.2010, 19:39
Joku lehti kirjoitti täydellisesti, että Suomen mitalitavoite oli 12, mutta missään yksilölajissa ei kukaan, siis EI KUKAAN finski ollut maailmancupissa/vastaavassa TOP3:ssa. Aina voi tehdä Björgenit ja mennä kotiin syömään sitä astmalääkettä. Onko loppujen lopuksi yllätys jos finskit jäävät mitaleitta kun tuloksia palkintopallille ei ole tullut tällä kaudella kuin satunaisesti?
Nimenomaan. Maailmacupissa on noin 30 osakilpailua, jos olet joka kisassa viides niin voitat koko paskan. Mutta isoissa kisoissa kisataan YKSI kilpailu. Kovapäiset tekee kauden parhaansa ja maailamcupia johtava suomalainen rutiinisuorituksen ja ja tulos on 8 sija.
Lääkeet taas on ihan oma lukunsa. K-P Kyrö sanoi lahden kisojen jälkeen, että aineet tekee 10% suorituksesta. Se on kympin hiihdossa kaksi minuuttia. Siitä voi laskea kuka ottaa ja kuka ei, yhtään mitalia ei puhtaalla oteta. Ei takuulla.
Ne on muuten ihme aineita. Mulla oli penkki 150 monta vuotta, kolmessa kuukaudessa 202 kun palautuu niin että voi treenata ihan homona.
Keltainen
27.02.2010, 19:47
Tuolla Pää ei keställäkö sitä saadaan esim. lisää yksilötaitoa Suomen lätkäjoukkueeseen, tai muihin urheilijoihin? Tuon mantran hokeminen alkaa vaan sillee ihmetyttää, että onko kaikki menestymättömyys aina laitettavissa mentaalipuolen piikkiin? Kunto ja taito riittää, mutta kun pää ei kestä. Oltiin ylikunnossa= pää ei kestä. Toiset oli vaan parempia= pää ei kestä. Tultiin liian myöhään korkealta kisakylään= pää ei kestä jne..
Yksilötaitoa päällä ei saada lisää, se on selvä.
Ihmetteilin lähinnä sitä, että miksi tiukassa paiukassa tehdään rutiinisuoritus tai vähän sen alle. Kauden kovimmassa kisassa täytyy tehdä kauden kovin suoritus, se kenen pää kestää tekee sen.
Kun Kaisa Mäkäräinen vetää ekalta paikalta kolme pummia, niin missä vika? On se ennenkin ampunut.
Sitä miekin pelkään, että onko nuo kovapäiset ihan kokonaan loppu. Kauhulla odotan millon mun 8 vuotias poika ilmoittaa ryhtyvänsä kasvissyöjäksi...
Individual
27.02.2010, 19:49
No mikä apuun, että esim. Sötsissä vuonna 2014 tulee mitaleja ovista ja ikkunoista?
no.mercy
27.02.2010, 19:56
Huusi Juhani Tamminen aikalisällä, mikään ei muuttunut, paniikki ei hiipinyt pukukoppiin, eikä pimeys laskeutunut ennen kuin vahtimestari sammutti hallista valot. Niin Suomi ei taida olla jääkiekon huippumaa, kysymyksen voisi asettaa HALUAAKO Suomi sitä olla! VOIKO näillä resursseilla, ja tällä järjestelmällä ylipäätään saavuttaa pysyvää asemaa lajin terävimmässä kärjessä. Kaukaisen v.-95 kliimaksin jälkeen on LÄSKI tarttunut SJL:n , tehnyt siitä Mäkelänkadun kiekkoleijonaklubin ; tule, istu ja pulskistu, muistellaan menneitä HYVÄ VELI .
Turvakoti menneille suuruuksille, alkoholisoituneille supliikkikapteeneille.
Oireilu alkaa heijastua pelaajaistoon, joilta AINA odotetaan paljon - odotetaan
liikaa, odotetaan ihmettä. Edessä on tilanne jolloin tiedetään huippujemme haluavan edustaa SUOMEA, mutta haluvatko he edustaa SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITTOA?
aquanqua
27.02.2010, 20:02
Resurssit pitäisi Suomessa ainakin olla kunnossa, jos verrataan muihin Euroopan kiekkomaihin. Rekisteröityneitä pelaajia(63k) on hieman enemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa, laji on erittäin suosittu koko maassa - ns. kansallislajin asemassa ja halleja taitaa olla enemmän kuin Tsekissä tai Venäjällä.
Vertailun vuoksi esimerkiksi yöllä pronssipelissä Suomea vastaan asettuvassa Slovakiassa on vain ~10k rekisteröitynyttä jääkiekkoilijaa, vaikka maan asukasluku on lähes sama kuin Suomella.
Keltainen
27.02.2010, 20:05
No mikä apuun, että esim. Sötsissä vuonna 2014 tulee mitaleja ovista ja ikkunoista?
Niin rajut mömmöt, että rutiinisuorituksellakin kepittää kaikki. Norskeilta niitä saa.
PÄÄ EI KESTÄ
Nimenomaan suomalaisella penkkiurheilijalla.
RuuhkaTukka
27.02.2010, 21:27
Väitän, että ei ole mahdollista meidän elinaikanamme. Mutta kaltaisiasi optimisteja on hyvä olla. Se nostaa yleistä ilmapiiriä luottavaisemmaksi, vaikka totuus olisikin toinen. Myydään ihmisille se harhaluulo, että taivas on rajana. (vaikka rakennettaisinkiin sitä omaa pientä pyramidiä).
Minä en ole optimisti, enkä pessimisti. En myöskään yritä myydä harhaa ihmisille. Minä olen realisti. Ajattelen samoin kuin nimimerkki Norly, eli:
Resurssit pitäisi Suomessa ainakin olla kunnossa, jos verrataan muihin Euroopan kiekkomaihin. Rekisteröityneitä pelaajia(63k) on hieman enemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa, laji on erittäin suosittu koko maassa - ns. kansallislajin asemassa ja halleja taitaa olla enemmän kuin Tsekissä tai Venäjällä.
Suomella on todellakin resurssit kunnossa. Tämä on ainoa maa maailmassa Kanadan kanssa, jossa lajistaan epävarmat lahjakkaat nuoret saadaan jääkiekon pariin lähes poikkeuksetta. Toisin sanoen vaikka harrastajien määrässä ei olla maailman suurimpia, voidaan tämä korvata laadulla. Valitettavasti tämä osa meidän vahvoista resursseita ei näy tuloksista. Tältä osin vaadin vastuullisille potkuja.
Valmentajia meillä on pilvin pimein ja halukkuutta valmentamiseen löytyy. Lisäksi meillä on jopa yliopistoissa koulutusta urheilijoiden valmentamisesta, joten kysymys kuuluu miksi me valmennamme edelleen niitä ominaisuuksia, joilla menestyttiin 90-luvulla? Tältä osin vaadin vastuullisille potkuja.
Suomessa on oikeasti lahjakkaita nuoria jääkiekkoilijoita maksimissan kymmenen jokaista meidän jäähallia kohden. Jäähallien lisäksi tässä maassa on valtava määrä tekojäätä tarjolla. Lisäksi nämä nuoret pelaavat lähes poikkeuksetta SM-liigaseurojen junnuissa, joten meidän tulevaisuuden toivoilla ongelma ei voi myöskään olla jään puute.
Ihmettelen siis mikä resurssi meiltä puuttuu? Väittäisin että ongelma ei ole resurssien määrässä, vaan niiden kohdentamisessa.
Major Julli
27.02.2010, 22:21
Ikävä tosiasiahan on se, että vaikka maajoukkue on viime vuosina ylisuorittanut suhteessa pelaajamateriaaliin, tuon ylisuorittaminen johtuu siitä, että pelaajamateriaalia tuottava järjestelmä alisuorittaa pahiten koko kiekkomaailmassa ja on tehnyt sitä 90-luvun alusta saakka. Oma käsitykseni on myös se, että Suomen valmentajaa ylikorostava kiekkokulttuuri on osittain sekä syy että seuraus, tähtien puute nostaa valmentajan asemaa ja toisaalta, valmentajakeskeisyys ajaa pelaajien kehittymisen edelle. Alpo Suhonen muuten nosti tämän asian esille viime kaudella, mutta jatkoajankin konsensus oli toivottaa sivarihomo litkimään grappaansa hornan tuuttiin ja keskittyä Risto Dufvan ja Petri Matikaisen fanittamiseen.
AxeMan73
27.02.2010, 22:29
Sanoisin että Harkimo on se, joka tappaa Suomikiekon. Jos läpi menisi ehdotus että jokaisessa joukkueessa täytyisi olla vähintään 1 maalivahti, 2 pakkia ja 3 hyökkääjää omia kasvatteja/A-junioreita, niin saataisiin jotain parannusta aikaan. Mutta niin kauan kuin mekin täällä jatkoajassa olemme vehje pystyssä kun Harkimo/Junno raahaa nhl-kehäraakkeja viemään junnujen peliajan - on meidän aivan turha itkeä Suomikiekon tilaa isoissa kisoissa. Me olemme se helvetin tyhmä kansa, jolle kiekkopomot tuovat sirkushuveja vierastyöläisten muodossa. Voisin rumasti yleistäen sanoa, että jos jokereita ei olisi koskaan syntynyt, niin Suomi-kiekko voisi tällä hetkellä paljon paremmin. Ja tietty Harkimo ei koskaan olisi koskenut hepilläkään lajiin nimeltä jääkiekko. Jalkapalloa tämä kaksoisleuka yritti jo tuhota FC Jokereiden nimissä.
Aikuisten oikeasti, miten jotkut Jokerit/Kärpät/HIFK fanit edes kehtaavat kirjoittaa tähän ketjuun. Juuri heidän joukkueensa on ollut iso syy siihen, mikseivät juniorit saa peliaikaa miesten peleissä. Ne pelit naisten maajoukkuetta vastaan kehittävätkin paljon heidän taitojaan - tosin naiset taitavat tuoda sen ainoan jääkiekkomitalin Vancouverista. HIFK/Jokerit suoltava paskaan omien junnujen naamalle koko ajan - Miten on mahdollista ettei narrit antaneet Lehterälle mahdollisuutta? Tai HIFK Enlundille? Täysin järjetöntä ja säälittävää lyhytnäköistä menestymisen tavoittelua.
Suomen mestarin titteli pitäisi jakaa samoin perustein kuin nyt jaetaan parhaan seuran titteli. Tällöin täytyisi olla kunnossa niin liiga, naisten kuin junnujen joukkueet. Lisäksi pelaajakatto/ulkomaalaisten pelaajien määrän rajoittaminen ei varmasti ainakaan huonontaisi Suomen maajoukkueen tasoa tulevaisuudessa. Mutta esim. Harkimo ajattelee vain omalla persereiällään ja häntä ei pätkääkään kiinnosta joku junioreiden taso Suomessa tai varsinkaan maajoukkueen taso.
RuuhkaTukka
27.02.2010, 22:59
...
Tekstisi ei mielestäni pidä paikkaansa. Esittämäsi suomalaisen kiekon syövät ovat kasvattaneet enemmän huippuja, kuin koko muu Suomi on tehnyt.
Kysymys ei ole paikan antamisesta, kysymys on opettaa junnut niin hyviksi että he ottavat paikan. Ruotsalaiset, Venäläisen, Amerikkalaiset ja Kanadalaiset ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvattaneet melkoisen määrän pelaajia, jotka ovat ottaneet paikan NHL-joukkueen kahdessa ensimmäisessä kentässä 18-22 vuotiaana. Suomessa ei juurikaan löydy 18-22 vuotiaita pelaajia, jotka kykenevät ottamaan paikan SM-liigan kahdessa ensimmäisessä kentässä.
Tämä osoittaa mielestäni selvästi kuinka heikossa kunnossa suomalainen juniori järjestelmä on.
PS. Harkimon kunniaksi on laskettava ainakin se että hän sentään nostaa hankinnoillaan vaatimustason riittävän korkeaksi suomen nuorille pelaajilla. Kukaan ei kehity, jos paikka on automaatio, koska riittävän laadukkaita kilpailijoita ei ole.
kakkonen
27.02.2010, 23:34
En tiedä onko Suomi huippumaa, mutta olettaisin että menestystä saavuttaakseen kannattaisi ottaa kovimmat miehet mukaan.
AxeMan73
27.02.2010, 23:41
En tiedä onko Suomi huippumaa, mutta olettaisin että menestystä saavuttaakseen kannattaisi ottaa kovimmat miehet mukaan.Onko muille maille kuin jollekkin säälittävälle takapajuiselle maajussien ja keskustalaisten maalle jotkut MM-kisat tärkeämpi kuin kokonaiskuva jääkiekossa? USA/Kanada yleensä aina MM-kisoihin junnuja kasvamaan korkoa. Kummolalle ja kumppaneille MM-kisat ja sielä menestyminen ovat kuin joku vehkeen jatke ja tärkeämpää kokonaiskuvaa ajatellen. Kuka oikeasti enään arvostaa MM-kisoja joissa on yleensä joku c-luokan joukkueet - paitsi Suomelta joka raahaa näitä Peltosia ja Selänteitä rikkinäisenä ja väsyneenä nöyryyttämään itseään.
kakkonen
27.02.2010, 23:54
En tiedä onko Suomi huippumaa, mutta olettaisin että menestystä saavuttaakseen kannattaisi ottaa kovimmat miehet mukaan.
Onko muille maille kuin jollekkin säälittävälle takapajuiselle maajussien ja keskustalaisten maalle jotkut MM-kisat tärkeämpi kuin kokonaiskuva jääkiekossa? USA/Kanada yleensä aina MM-kisoihin junnuja kasvamaan korkoa. Kummolalle ja kumppaneille MM-kisat ja sielä menestyminen ovat kuin joku vehkeen jatke ja tärkeämpää kokonaiskuvaa ajatellen. Kuka oikeasti enään arvostaa MM-kisoja joissa on yleensä joku c-luokan joukkueet - paitsi Suomelta joka raahaa näitä Peltosia ja Selänteitä rikkinäisenä ja väsyneenä nöyryyttämään itseään.
En puhunut MM-kiekosta koska olympialaiset on juuri nyt ajankohtaisemmat..
Mutta jos MM-kisoista puhutaan, niin en ole niistäkään täysin samaa mieltä. Menestys näissä kisoissa kantaa valtavan pitkälle (MM95 on jo käsite) ja tekee jääkiekolle Suomessa mielettömän määrän näkyvyyttä ja rahaa. Eli ei tuokaan ole ihan yksinkertainen juttu. Kannattaa kasata menestyvä joukkue -> rahaa,näkyvyyttä yms hyvää Suomeen. Turpaan ottava junnujoukkue parina vuonna kisoihin ja sen jälkeen homma ei kiinnosta enää ketään? Pienenä maana Suomi todella tarvitsee kaiken tuon lajin taakse jos halutaan menestyä.
Oliko Jalosen olympia-joukkue kasattu liikaa sen mukaan että kaikilla on hauskaa, ja kovia tekijöitä (esim J.Jokinen) jätetty jostain kumman syystä sivuun? Olettaisin että kovimmilla pelaajilla tulisi paras tulos. Hyvillä perusteilla voidaan jättää marginaalimiehiä ulos, mutta erikoista että toiseksi eniten pisteitä tehnyt pelaaja, paras suomalainen maalintekijä jätetään ulos. Villepeltosten ja jarkkoimmosten kohdalla ymmärrän toki sen että toinen naama miellyttää vain enemmän.
Liiton ja liigan ahneus on arvokisoja lukuunottamatta vienyt koko suomikiekon suorat lähetykset KOLMEN eri maksukanavan taakse. Siis valtaosa kansasta ei olympia- ja MM-kisoja lukuunottamatta näe TV:stä yhtään jääkiekko-ottelua.
Kuinka kauan tämä medianäkymättömyys voi pitää tämän minullekkin rakkaan lajin houkuttelevuutta yllä? Ehkä hamassa tulevaisuudessa jääkiekosta tulee sisäsiittoinen pienen friikkijokon fanittama kuriositeetti. Muut medianäkyvämmät lajit ajavat ohi.
Hemingway
28.02.2010, 00:44
Kuinka kauan tämä medianäkymättömyys voi pitää tämän minullekkin rakkaan lajin houkuttelevuutta yllä.
Ei kauaa. Eiköhän suuri osa ellei suurin osa kiekkokatsojista ole sellaisia, jotka jääkiekkoa seuraavat, jos sitä töllöstä ilmaiseksi tulee. Jos ei tule, he tekevät jotain muuta. Laajan mielenkiinnon rakentumiseksi tarvitaan tarina. Ilmaistarjonnan puuttuminen vie monilta tarinan mahdollisuuden.
..
Voivoi kun tämä rahaseura, Suomen jääkiekon syöpä, Jokerit on suurin syypää siihen, että Suomi ei ole enään "jääkiekon huippumaa"?
Oletkohan nyt aivan tosissasi? Mieti vaikka hetki että kuinka suuri osa suomalaisista "huippupelaajista" on Jokeritaustaisia.
Ja kyllä meilläkin nuoret saavat vastuuta, esimerkkinä U20-kisoissa pelannut Teemu Eronen peliaikakeskiarvolla 17.21. Myös tulevaisuuden helmi Teemu Pulkkinen pelasi ennen loukkaantumistaan lähes 15 minuutin keskiarvolla.
Syyttäkäämme Hjallista..
The Original Jags
28.02.2010, 02:43
VOIKO näillä resursseilla, ja tällä järjestelmällä ylipäätään saavuttaa pysyvää asemaa lajin terävimmässä kärjessä.
Suomen menestys nimenomaan EI OLE kiinni liian vähäisistä resursseista. Kannattaa joskus katsoa sen väkiluvun sijaan rekisteröityneiden pelaajien ja jäähallien määrää, sekä lajin asemaa maassa.
Suomella on resurssien puolesta tasan yhtä hyvät mahdollisuudet menestyä kuin Ruotsilla, Venäjällä ja Tshekillä.
Suomen suurin ongelma on maalinteko. Näkyy SM-liigassakin miten se kiekko ei nouse ylämummoon. Suoraan syötöstä ei osata laukoa lainkaan. Luontaiset maalintekijät on aika vähässä. Jotain vikaa juniorivalmentamisessa?
MiksuMan
28.02.2010, 06:58
Suomi ei ole jääkiekon huippumaa. Säälittävää räpellystä koko joukkueelta.
Jalonen ulos - pelaajavalinnat ja pelitaktiikka on täydellisesti epäonnistunut. Kaikki kunnia lehtisille ja peltosille, mutta joukkue ei tarvitse vanhoja dieseleitä, vaan energia pommeja tyyliin Bergenhaim, Jokinen. Vai diggaako jalonen niin paljon 80-kiekosta että yrittää tuoda sitä esille.
Siellä pyörii munattomia kapasia (lapasia) joiden pelirohkeus on kuin C junnut pelaisivat B junnuja vastaan.
Selänne yrittää, mutta on vanha, silti paras pelaaja. Mielenkiintoinen tilanne, että Teemu Selänne on kaikkien aikojen paras suomen pelaaja ja Teemu Selänne on tällä hetkellä suomen paras pelaaja.
Maalintekoa kaivataan ja ei pysty mikko koivut ja tuomo ruudut niitä tekemään.
Ei Saku Koivu ihan "niin" vanha ole kuin pelitaidot esittävät.
Kaikki puolustajat ovat pihalla. Missä suomen ykköspuolustajat, puhumattakaan tulevaisuuden tähdistä.
Meillä ei ole edes maalipaikkoja, silloin tällöin pomppii onnekkaasti sisään - tyylin Hagmanin maali Tsekkejä vastaan.
Filppula loistava taistelija, mutta pelkällä kulmassa vääntämisellä ja hyvällä karvaamisella ei maaleja synny.
Alivoima ei toimi. Ylivoima toimii heikompia vastaan.
Voi kuvaruudusta nähdä kuinka paineessa koko jengi on, jalosta myöten. Jalonen näyttää siltä kuin iltaisin laittaisi meikkiä naamaan ja hameen päälle.
Säälittävää ja surullista.
Meillä on perusasiat jo hukassa - laukaukset ja syötöt ovat täysin luokattomia.
Tämä on kriisi, ihan oikea kriisi.
Ja niin kauan kuin kummolat, kurrit ja jutilat ja muuta kummajaiset johdossa pyöriin, ei asiat paremmiksi muutu.
"Mutta ei kai sentään kurri, sehän on pelannut Greztkyn ja hyvin pelasi, kyllä kai se tietää jotain jääkiekosta ja lyö yläviitosta halosen kanssa."
Kuvitelkaa jos siellä olisi joku Summanen, ensin valitsemassa oikeat pelaajat, taktiikan ja pitämässä huolen ettei leijona ala määkimään.
Jaa joo joo, tiedetään tiedetään että moni huippumaa on jäänyt suomen taakse, sitähän tämä meidän touhu on - ei keskitytä omaan tekemiseen, vaan toisten.
Mutta mitä voi odottaa maalta, joka tuulettaa enemmän ruotsin häviämistä kuin omaa voittamista.
Tämän kirjoituksen aikana suomi on noussut 4-3 johtoon pronssipelissä Slovakiaa vastaan, ehkä tämä minun itkeminen auttaa. Eli nyt suomi taistelee ehkä voittoon ja kaikki on taas hyvin.
Hetkinen - minä taidan ollan nyt väärässä, suomihan on tosi hyvä..
Olen taikauskoinen enkä siksi uskalla tätä poistaa tätä viestiä.
MiksuMan
28.02.2010, 07:27
Kiitos Leijonat! Hieno taistelu!
Onnittelut pronssista, upea saavutus.
Huono juttu tässä on että kaikki ongelmat unohtuvat tämän pelin myötä.
"Kaikki on taas hyvin."
Huono juttu tässä on että kaikki ongelmat unohtuvat tämän pelin myötä.
"Kaikki on taas hyvin."
Tärkeintä olisi todellakin, ettei niitä ongelmia unohdeta vaan ruvetaan keskittymään junnujen laatuun. Jos Ruotsi pystyi siihen, niin kyllä mekin siihen pystytään. NYT HEREILLÄ!
Alkoi kyllä jo aika paljon ihmetyttämään Suomen pelaajien perseperuutus-pelityyli, missä suurin osa hyökkäysalueella käytetystä ajasta käytettiin takapuoli maaliin päin vetäen jotain kaartoluistelua laidan myötäisesti.
Sama pelitapa kosketti valitettavasti miltei jokaista pelaajaa, kun taas sitten esim. Slovakeilla kiekkoa pitävän pelaajan katse oli järjestäen maalissa päin.
Onko tuo vain itseluottamuksen vaiko taidon puutetta, vai jotain muuta, paha sanoa mutta eipä sillä luulisi kauheasti aikaankaan saavan, nythän kaikki Suomen maalit kuitenkin taisivat tulla tilanteista missä juuri ei vain sirklattu laitoja myöten etsien epätoivoista rystysyöttöä.
Tärkeintä olisi todellakin, ettei niitä ongelmia unohdeta vaan ruvetaan keskittymään junnujen laatuun. Jos Ruotsi pystyi siihen, niin kyllä mekin siihen pystytään. NYT HEREILLÄ!
Totta. Pronssi on voitettu mitali, mutta pelkästään se ei ole syy olla tekemättä mitään. Aina pitää pystyä parantamaan ja junnujen taso ei tällä hetkellä päätä huimaa ja tähtipelaajia tulee turhan harvoin. Ruotsi oli samassa tilanteessa kymmenen vuotta sitten. Nyt länsinaapuri on koko ajan parantamassa.
Tosin täytyy pronssistakin osata nauttia!
Pronssi on voitettu mitali
Pronssi on joukkuelajeissa lohdutuspalkinto, ei mitään muuta.
Ehkäpä juuri se, että Suomessa puhutaan voitetuista pronssimitaleista ja muistellaan joukkueita, jotka "voitti hopeaa", täällä ei koskaan voitetakaan mitään.
Se tosin oli ihan positiivista ennen näitä kisoja, että joukkue oli asettanut tavoitteekseen olympiakullan, eikä mitään mitalia tai "mennään tekemään parhaamme".
Pronssi on voitettu mitaliHuvittaa sellainen näkemys, että pronssi olisi voitettu mitali ja hopea hävitty.
Siitä voidaan kiistellä maailman tappiin asti, ovatko nämä hopea- ja pronssimitalit voitettuja vai hävittyjä. Ansaittuja ne ovat kuitenkin.
Ehkäpä juuri se, että Suomessa puhutaan voitetuista pronssimitaleista ja muistellaan joukkueita, jotka "voitti hopeaa", täällä ei koskaan voitetakaan mitään.MM '95 nevö forget!
Jos yhtään katselitte loppuseremonioita, niin ette voi tosissanne väittää tämän pronssin olleen hävitty mitali. Ikinä en ole esim. nähnyt noin onnellista Teemu Selännettä.
DrMultihunter
28.02.2010, 11:33
Jos yhtään katselitte loppuseremonioita, niin ette voi tosissanne väittää tämän pronssin olleen hävitty mitali. Ikinä en ole esim. nähnyt noin onnellista Teemu Selännettä.
Aivan ja haastattelussakin Teukka sanoi että Torinossa finaalitappio tuntui paskamaiselta, mutta tämä oli voitettu mitali.
Ikinä en ole esim. nähnyt noin onnellista Teemu Selännettä.
Minä taas en ole koskaan nähnyt noin huonoa Teemu Selännettä. Täysin luokaton esitys näissä kisoissa.
Mutta ihan hyvä, että mitali maistuu.
Minä taas en ole koskaan nähnyt noin huonoa Teemu Selännettä. Täysin luokaton esitys näissä kisoissa.
Mutta ihan hyvä, että mitali maistuu.
Aivan totta, että Selänne pelasi omalle tasolleen ihan paskan turneen.
Mutta ei kukaan voine väittää, että tällä hetkellä fiilikset on paskemmat, kuin Torinon finaalitappion jälkeen!!??
Minä en pysty vieläkään katsomaan tuosta matsista mitään koosteita tms.
RockTheRink
28.02.2010, 12:11
Eipä Selänteeltä voitu kovin kummoisia odottaakaan, jos hänen luistelu pappa-ketjusta yksinään näytti luistelulta. Ei tehnyt Lehtinen hänelle tilaa ja aikaa kuten parhaina vuosinaan. Ei ollut polvivaivainen ja vaisu S.Koivu myöskään kovin aktiivinen tuomaan kiekkoa ylös tai kaivamaan sitä kulmista kuten ennen. Kyllä se vaan niin on, että Teemu on aina tarvinnut ketjukavereikseen tilantekijän ja pelintekijän. Hän kun on aika puhdas snaipperi, joka tosin viimeisinä vuosina on kiitettävästi pelannut myös puolustussuuntaan.
Mutta ei kukaan voine väittää, että tällä hetkellä fiilikset on paskemmat, kuin Torinon finaalitappion jälkeen!!??
Kyllä mulla ainakin on, aivan selvästi vieläpä. Ehkä siihen vaikuttaa se, etten katsonut pronssipeliä, mutta se USA-matsi ei pyyhkiydy kyllä varmaan ikinä maaottelumuistista. Siinä missä Torinossa pelattiin oikeasti hyvin ja jostain suuresta palkinnosta, perseiltiin tää turnaus alusta asti.
On uskomatonta, että ketju Lehtinen-Koivu-Selänne ei tehnyt tässä turnauksessa YHTÄÄN MAALIA.
vaisu S.Koivu
Miksei Koivu ollut 13. hyökkääjä? Siis oikeasti, jos eläkeläismummotkin tajuavat, ettei Koivu mahdu pelaavaan kokoonpanoon niin miksi Jalosen pitää hakata päätään kiveen. Ehdottomasti Suomen huonoin hyökkääjä tuossa turnauksessa.
On uskomatonta, että ketju Lehtinen-Koivu-Selänne ei tehnyt tässä turnauksessa YHTÄÄN MAALIA.
Eivät he sinne maaleja lähteneet tekemään. Syöttö riitti, sai vilkutella sukulaisille katsomoon ja nauttia hiihtolomasta.
aceman81
28.02.2010, 13:04
Siinä missä Torinossa pelattiin oikeasti hyvin ja jostain suuresta palkinnosta, perseiltiin tää turnaus alusta asti
Torino oli yhtä ilotulitusta sitä finaalia lukuunottamatta. Dramaattisesti hävitty finaali Ruotsia vastaan jätti arpensa, mutta viileemmin ajateltuna, turnaus meni loistavasti. Siitä voidaan taas väsätä väitöskirja, miksei ikinä voiteta mitään.
Tästä pronssista on kaksijakoiset fiilikset. Heikompia maita vedettiin harhaanjohtavan tyylikkäästi ja tehokkaasti, Ruotsi-peli oli mahalasku, puolivälierässä onneksi tehtiin se ensimmäinen maali, välierä olikin sitten jääkiekon irvikuva. Pronssipelikin yhtä vuoristorataa, kunnes vikassa erässä nostettiin intensiteettiä ja tultiin väkisin ohi.
Olympiamitali, kiekkoveteraaneille pronssiset jäähyväiset, voitettiin mitaleille oikeuttavat pelit, ennakko-odotukseen nähden hyvä lopputulos. Näihin voidaan olla tyytyväinen. Toisaalta, peli ei tuntunut asettuvan missään vaiheessa uomiinsa - ellei pronssipelin vika erä ollut sitä. Peluutuksessa on kritiikin paikkansa ja valmennukselta ja pelaajilta tuntu kestävän turhan kauan päästä samalle sivulle. Matkaan mahtu yksi sukellus ja yksi täydellinen katastrofi. Ottelukaavio oli tällä kertaa suosiollinen.
Sitä voi olla tyytyväinen, että kaiken tapahtuneen jälkeen sitä saatiin kuin saatiinkin mitali matkaan. Tai sitten voi olla epäuskoinen sen suhteen, kuinka poikkeuksellinen epätasapainoinen turnaus just vedettiin läpi.
Mikael Pelzfuss
28.02.2010, 13:35
Otsikon kysymys on todella hanurista. Eihän Suomi ole koskaan ollut kiekon huippumaa samassa merkityksessä kuin joku Kanada tai Venäjä. Ei täältä ole koskaan tullut kovin paljon NHL-tason tähtipelaajia. Tästä huolimatta Suomi pystyy maajoukkueturnauksissa tappelemaan ihan tosissaan jokaisen ottelun voitosta. Vaikka puheet suomalaisten huonosta itsetunnosta ja muusta ovat yleisesti ottaen vahvaa schaibaa, suomalaisten kiekkofanien itsetunnossa tuntuu ihan oikeasti olevan jotain vikaa. Ei tuo tilanne mielestäni ole muuttumassa niin dramaattisesti, että tällaisia ketjuja kannattaisi perustaa.
Yksi sukupolvi jää nyt eläkkeelle, mutta tämän turnauksen perusteella voi helposti todeta, ettei heillä nyt enää kovin paljon annettavaa olisikaan. Olli Jokisen aikainen eläköityminen tekee tietysti loven kokoonpanoon, mutta ei sitäkään nyt kannata jäädä murehtimaan.
Suomalaiset juniorijoukkueet eivät pärjää kv-kisoissa, mikä ei tietenkään ole hyvä asia. Siitä ei kuitenkaan voi päätellä miesten joukkueen menestystä kovinkaan pitkälle tulevaisuuteen. Esim. World Cupin ja Torinon finaalijoukkueista aika harva pelaaja sai maistaa menestystä junnumaajoukkueissa; Jokinen, Hagman ja Numminen taisivat olla ainoat maailmanmestarijoukkueiden pelaajat.
Suomessa ajatellaan liian usein, että pelaajasta ei tule mitään, jos NHL-draftissa ei valita ekalla kierroksella ja vielä mielellään top-kympissä. Draft-numeroilla ei voiteta miesten turnauksia. Suomalaiset pelaajat tuntuvat kypsyvän aika myöhään ja se täytyy vain hyväksyä. Maajoukkueessa on monta hyvää todistetta tästä. Ei kannata heittää kirvestä kaivoon tällä hetkellä 18-24-vuotiaiden pelaajien kohdalla. Näistä kavereista voi hyvinkin nousta vielä NHL- ja maajoukkuetason pelaajia ja tähtiäkin.
Maajoukkuevalmennuksen täytyy lopettaa MM-kisoissa varman päälle pelaaminen. Pelaajavalinnat täytyy tehdä niin, että mukaan otetaan pelaajia, jotka voivat puhjeta kukkaan turnauksen aikana tai sitten eivät. On ihan turha roikottaa mukana yli kolmekymppisiä jyriä, joiden avulla voitetaan alkulohko ja ensimmäinen pudotuspeli, mutta sitten eväät loppuvat. Ennemmin kannattaa pelata upporikasta ja rutiköyhää: onnistuessaan nuoret nälkäiset kaverit voivat mennä pitkällekin, epäonnistuessaan joukkue voi jäädä vaikka loppupelien ulkopuolelle. Ei suomalainen kiekko kuitenkaan siihen kuole.
Mielestäni viime vuosina on nähty, että eurooppalaisten pelaajien tie farmien kautta NHL:ään on hyvin vaikea. Suosittelisin suomalaispelaajille ennemmin hieman pidempää uraa vanhalla mantereella. Esimerkiksi ruotsalaispelaajat tuntuvat jo nykyään jatkavan suomalaisia pidempään kotimaassaan. Jonkinlaisella tähtistatuksella Pohjois-Amerikkaan tuleva pelaaja saa paljon helpommin sen kunnollisen näyttöpaikan ylhäällä. Lisäksi kotimaassa ja maaotteluissa loistanut kaveri saa kerättyä sellaisen itseluottamuksen, etteivät kädet ihan heti jäädy siinä näyttöpaikassa. Euroopassa ei kuitenkaan voi nousta tähdeksi, jos ei saa tilaisuuksia pelata maaotteluita. Eikä pelkästään EHT-pelejä, vaan myös niitä MM-otteluita.
Loppuun tiivistetty toimenpideohjelma suomalaiselle kiekolle:
1. Maajoukkueeseen nostettava 20-24-vuotiaita pelaajia, vaikka näillä ei olisikaan takanaan aikaista NHL-varausta
2. MM-kisamenestyksestä pitää olla valmis tinkimään: valmentajille on annettava työrauha, 8.sija ei saa olla katastrofi
3. Pelaajia pitää kannustaa jatkamaan pidempään Euroopassa ja jopa Suomessa
4. Junnutoimintaan lisää panostuksia, mallia USA:sta ja Ruotsista
Grainger
28.02.2010, 13:43
1. Maajoukkueeseen nostettava 20-24-vuotiaita pelaajia, vaikka näillä ei olisikaan takanaan aikaista NHL-varausta
No minkä helvetin takia, kun näiden taso ei riitä edes sen NHL-varauksen kanssa? Ajat luultavasti takaa Vatasen nostamista MM-joukkueeseen, mutta kun nuoret Leijonat eivät pärjää ikäistensä parissa, niin miten nämä pärjäävät sitten, kun vastaan tulee Ruotsin tai Kanadan miesten maajoukkue?
Rahan laittamista pankkiin, joo varmaan. Häviämällä MM-kisoissa kaikille isoille maille ei kasvateta tulevaisuuden huippupelaajia vaan perussuomalaisia häviämään tottuneita jämäpelaajia, joita maailma on pullollaan. Suomi ei kykene kasvattamaan enää huippupelaajia, eikä siihen ole mitään oikotietä. Kuten kirjoitit, koko juniorikasvatus uusiksi. Miten, siihen en osaa vastata, mutta tässä maassa on minua viisaampia ihmisiä päättämään asiasta.
Suomi ei kykene kasvattamaan enää huippupelaajia, eikä siihen ole mitään oikotietä. Kuten kirjoitit, koko juniorikasvatus uusiksi. Miten, siihen en osaa vastata, mutta tässä maassa on minua viisaampia ihmisiä päättämään asiasta.
Väitän että ongelma on siinä että kun samat ihmiset päättävät asioista vuodesta toiseen ei oikeasti mitään ennakkoluulotonta tapahdu. Kunnon tuuletustahan pitäisi tapahtua aina silloin tällöin (nythän näin käy väkisinkin miesten maajoukkueessa) ja se pitäisi lähteä ihan ylhäältä eli Kummolasta lähtien, siitä huolimatta mitä mies on saanut aikaiseksi. Nyt on uusi Kummolan marionetti johdossa ja Jutila-Kurri jne akseli vahvistunee lähivuosina muilla "kunniatehtäviin" nimitettävillä pelaajilla. Kaipa eläkevirkoja pitää jakaa (josta Jutin nyt tietty se surkuhupaisin) mutta mielummin näkisin esim Teppo Nummisen vaikka U18-joukkueen kakkosvalmentajana kuin jonain scouttina. Muutenkin myös näitä isoja nimiä olisi tärkeää saada suomalaiseen valmennukseen mukaan, joko seura- tai mj-tasolle. Sheddenin palkkaaminen oli oikeastaan ainoa hieman rohkeampi veto sanotaanko viimeisen 10 vuoden aikana Jääkiekkoliitolta ja sekin näköjään lähinnä jotta J.Jaloselle saatiin pehmeä laskeutuminen.
Suomalaisilla on ihmeellinen käsitys siitä että vaikka koko kaudella on pelaajan maalinteko tökkinyt niin sitten yhtääkkiä se alkaa sujumaan. Nyt jos katsoo että ketä niitä pisteitä teki niin ihan ne samat hemmot jotka tekee niitä omissa seuroissaan Nhl:ssäkin. Hagman, OJ, Timonen jne. Jatkossa tulee olemaan kova paikka kun näitä rautaisa ammattilaisia jotka pelaavat omissa joukkueissaan kovia minuutteja ei enää ole. Heidän tilalleen Jutta ottaa sitten EHT:miehiä niin nähdään ovatko ne pelit kovempia kuin Nhl pelit. Epäilen että tulossa on pitkä jakso jossa menestystä ei juuri tule. Jos ei menestytä nuorten MM-kisoissa niin ei tule menestystä miehissäkään. Nytkin siellä OJ ja Hagman oli nuorten maailmanmestareita ja ratkasivat nyt pronssit Suomelle. Karu tulee olemaan Suomen tie jatkossa kiekon arvokisoissa.
Mikael Pelzfuss
28.02.2010, 14:57
No minkä helvetin takia, kun näiden taso ei riitä edes sen NHL-varauksen kanssa? Ajat luultavasti takaa Vatasen nostamista MM-joukkueeseen, mutta kun nuoret Leijonat eivät pärjää ikäistensä parissa, niin miten nämä pärjäävät sitten, kun vastaan tulee Ruotsin tai Kanadan miesten maajoukkue?
Itse asiassa Vatanen ei ollut aivan päällimmäisenä mielessä. Nyt suomalaispelaajat nostetaan maajoukkueeseen isompaan rooliin yli 25-vuotiaina, kuten esimerkiksi viime MM-kisoissa suosikkijoukkueeni Immonen, Hytönen ja Pihlman. Tavallaan tuon ikäisiä pelaajia on mielestäni melko turha enää nostaa maajoukkueeseen.
Pakkien kohdalla tilanne on tällä hetkellä vähän vaikea, sillä potentiaalisia vaihtoehtoja en osaa kovin monta laukoa. Ilveksen Mikko Kuukka tulee mieleen yhtenä, vaikka mies onkin jo yllättävän vanha (s.1985).
Ikinä en ole esim. nähnyt noin onnellista Teemu Selännettä.Viimeisen päälle joukkuepelaaja, joka osaa iloita joukkueen puolesta, vaikka oma panos olikin heikko. NHL:n hienoin pelaaja. (http://www.hs.fi/urheilu/jaakiekko/artikkeli/Kanadan+tv+Sel%C3%A4nne+on+NHLn+hienoin+pelaaja/1135253313808)
Tämä kysymys saattaa olla joskus tulevaisuudessa ajankohtainen.
Tällä hetkellä Suomi on kuitenkin maailman kolmanneksi kovin kiekkomaa miehissä (ja naisissa). Sitä ei edes pari selvää tappiota muuta epätodeksi. Jos koko elämänsä keskittyy siihen, että olisi tulevaisuudessa paras, niin unohtaa ottaa irti ilon silloin, kun siihen aihetta on.
Jokainen suomalainen kiekkoihminen joka eilisen matsin katsoi on varmasti vähintään jossain määrin onnellinen tällä hetkellä. Jos ei ole, niin ihmettelen... Huikea nousu kerrankin vastoin suomalaisia perinteitä.
Yhteenvetona totean siis, että otetaan tästä ilo irti nyt tällä hetkellä ja aletaan miettimään niitä tulevia junioreita joskus vähän myöhemmin.
Mängimies
28.02.2010, 16:47
Minä taas en ole koskaan nähnyt noin huonoa Teemu Selännettä. Täysin luokaton esitys näissä kisoissa.
Mutta ihan hyvä, että mitali maistuu.
Kyllä siellä ihan aidosti _voitetusta_ pronssimitalista nauttivat myös ne pelaajat, jotka onnistuivat näissä kisoissa. Vai mikä olikaan viestisi pointti muu kuin se, tässä keskustelussa ihan yhdentekevä asia, että Selänne pelasi heikot kisat?
Ja samalla lailla siellä näyttivät nauttivan voitetusta pronssiottelusta myös joukkueen johto valmennuksesta lähtien, jotka eivät pronssista lätkää itselleen edes saa.
Uuhis #97
28.02.2010, 18:36
On uskomatonta, että ketju Lehtinen-Koivu-Selänne ei tehnyt tässä turnauksessa YHTÄÄN MAALIA.
Vielä uskomattomampaa on se ettei myöskään Filppula-Koivu-Ruutu tehnyt alkusarjan B-maiden kaatojen jälkeen yhtään pistettä. En tiedä monettako kertaa toistan sitä että muistaakseni ennen kisoja rummutettiin nuoremman Koivun ketjun kantavan nyt päävastuun hyökkäyksessä veteraanien säestäessä. Loppupelissä ne tärkeät maalit sitten tulivat pakeilta ja muilta ketjuilta. Ihmetyttää tämä miksi sitten veteraaniosastoa tämän jälkeen ollaan vetämässä toistuvasti hirteen?
Taisi viime kevään MM-kisoissa ykkösketju flopata kun vastassa oli ns. kovat maat. Sinänsä vaarallinen suuntaus tulevia kisoja ajatellen.
Miten määritellään jääkiekon huippumaa? 7 joukkuetta pääsi olympiaturnaukseen ilman alkukarsintaa ja kaikki nämä joukkueet on kyennyt voittamaan viimeisen kahden vuosikymmenen aikana jonkin arvoturnauksen.
Näkisin jatkossa, että Kanada ja Venäjä on ennen turnausta todennäköisimmät finaaliehdokkaat. Koska kyse urheilusta, niin poikkeuksiakin tapahtuu ja varmasti näemme turnauksia, joissa kumpikaan ei ole finaalissa. USA on uudistetun ohjelmansa myötä nousemassa kärkimaiden joukkoon. Ruotsi on suht varma suorittaja, mutta ennakko-odotusten valossa yltänee finaaleihin satunnaisesti. Tsekki, Slovakkia ja Suomi ovat kaikki aika samassa tilanteessa eli monivuotiset kantavat voimat lopettavat joko tähän kauteen tai ensi kauteen.
Jääkiekossa tason laajuuden suppeus on sikäli sääli, että toivoisi Sveitsin, Saksan ja muiden maiden nousevan lähemmäs edellämainittua seitsikkoa, että olisi enemmän taistelua menestyksestä. Nyt Vancouverissa Suomi pelasi neljästä viimeisestä pelistään yhden hyvin, mutta voitti kaksi saavuttaen pronssia. Ratkaisevaa oli, että Suomen pelatessa huonosti vastustaja pelasi vielä huonommin. Sitten saattoi yhden pelin perseillä, kun yksi peli oli edessä silti. Enemmän toivoisi, että seitsikko joutuisi koville jo alkupeleissä ja jatkopeleissä nähtäisiin enemmän vaihtelua.
Suomi on hienosti taistellut itsensä usein finaaleihin, mutta vain kerran on finaali päättynyt suomalaisjuhlaan. Useasti finaalipaikka on tullut rajulla itsensä ylittämisellä ja realiteetit tulevat eteen ennen pitkää.
Eino_Mies
02.03.2010, 23:55
IIHF:n ranking-lista olympialaisten jälkeen (http://www.iihf.com/channels10/olympics-2010/home/men/world-ranking.html).
TOP 10:
1. Kanada
2. Venäjä
3. Suomi
4. Ruotsi
5. USA
6. Tsehkki
7. Slovakia
8. Sveitsi
9. V-Venäjä
10. Latvia
En tiedä, millainen painoarvo tällä listalla yleensä on mutta, tuon mukaan Suomi on jääkiekon huippumaa. Jatkoajan "johtavat analyytikot" kalsarikännihöyryissään varmaan tietävät paremmin?
RuuhkaTukka
03.03.2010, 15:04
IIHF:n ranking-lista olympialaisten jälkeen (http://www.iihf.com/channels10/olympics-2010/home/men/world-ranking.html).
TOP 10:
1. Kanada
2. Venäjä
3. Suomi
4. Ruotsi
5. USA
6. Tsehkki
7. Slovakia
8. Sveitsi
9. V-Venäjä
10. Latvia
En tiedä, millainen painoarvo tällä listalla yleensä on mutta, tuon mukaan Suomi on jääkiekon huippumaa. Jatkoajan "johtavat analyytikot" kalsarikännihöyryissään varmaan tietävät paremmin?
En tiedä miten muut suhtautuvat Suomen asemaan jääkiekkokartalla, mutta mielestäni tuo listaus kertoo juuri sen mitä väittää: joukkueiden menestys aiemmissa kisoissa, jollain aikavälillä ja joillain painotuksilla.
Se ei kuitenkaan kerro mitään Suomen parhaimman maajoukkueen iskukyvystä seuraavissa isoissa kisoissa, eikä se kerro mitään Suomen parhaiden pelaajien kyvyistä verrattuna muiden maiden parhaiden kykyihin. Minä ainakin olen erittäin huolestunut näistä viimeisistä asioista.
Miten isot RILLIJUHLAT tulee jos karsinnat kutsuu, riittääkö Jatkoajan fonttikoot, kysyn vaan?!
Ny ei muuten sitten enää tarvii paljoo perseillä niin on tosi kyseessä! Ja saatana nakitkin on loppu kaupoista. Ei hyvin mene ei.
Sateentekijä
09.05.2010, 00:39
Rillataan nyt KUNNOLLA näitä meidän raakoja kanankoipia. EVO EVO EVO
Mutta onneksi on Den Glider In, sitä ei meiltä vie kukaan pois. Voi niitä aikoja, kun miehet olivat rautaa ja mailat puuta. Voi tätä nykyaikaa, kun miehet ovat mikkihiiriä ja mailat ultrahypermodernisoitujauustyylikeppejä.
Mikä on kun ei taidot riitä?
Mikä on kun ei onnistu?
Yksi peli. Kaikki mahdollista.
Katsotaan kisojen jälkeen. Itsellä uskoa on vielä, että kultaa tulee.
Suomi on ihan huippumaa valmennuksessa(pelikirjassa), Luistelussa, kamppailussa, joukkuepelaamisessa, maalivahtipelissä....
MUTTA Annetaan siellä harjoituksissa niille välillä kiekkokin niin ei tarvii ihmetellä sitten kisoissa,että mikä tuo nyt on.
Maaleja ei osata tehdä, edelleenkään. Kisat toisensa jälkeen pelataan vastustajien maalivahdeille yli 95 prosentin lukuja. Joka saatanan kerta. Miksei kiekko mene maaliin? Jos suomalaiset nussisi samalla tavalla kuin pelaavat lätkää, oltaisiin kuoltu sukupuuttoon jo ajat sitten.
Maaleja ei osata tehdä, edelleenkään. Kisat toisensa jälkeen pelataan vastustajien maalivahdeille yli 95 prosentin lukuja. Joka saatanan kerta. Miksei kiekko mene maaliin? Jos suomalaiset nussisi samalla tavalla kuin pelaavat lätkää, oltaisiin kuoltu sukupuuttoon jo ajat sitten.
Suomi-Tanska peliä katsoessani olin viimeiseksi huolissani maalintekotaidon puutteesta. Ennemminkin olisin huolissani siitä, että miksi Suomi ei päässyt riittävän laadukkaille maalintekopaikoille? Kyllä Suomen maalintekopaikat olivat todella vähissä. Eihän niitä meinannut tulla edes 5-3 YV:llä.
MunkADunk
09.05.2010, 01:47
Ennemminkin olisin huolissani siitä, että miksi Suomi ei päässyt riittävän laadukkaille maalintekopaikoille?
Ehdottomasti samaa mieltä. Suomen ainut maali ei ollut palkkio mistään loistavasta maalintekopaikasta, mutta silti se taisi olla paras paikka koko ottelussa. Vetää kyllä mietteliääksi. Viimeistelyprosentti olisi aivan toinen, jos päästäisi kulmista niille oikeille maalintekopaikoille!
Katsotaan kisojen jälkeen. Itsellä uskoa on vielä, että kultaa tulee.
Suomi on ihan huippumaa valmennuksessa(pelikirjassa), Luistelussa, kamppailussa, joukkuepelaamisessa, maalivahtipelissä....
MUTTA Annetaan siellä harjoituksissa niille välillä kiekkokin niin ei tarvii ihmetellä sitten kisoissa,että mikä tuo nyt on.
Mitallista ei tämän ensimmäisen pelin esityksen perusteella uskalla haaveilla.
Pelikirjasta puhutaan paljon, ja erityisesti yhden agitaattorin toimesta, mutta kun tuota peliä seurasi, niin vaikutti siltä että moni pelaaja mietti liikaakin joukkueen pelitapaa. Samalla oma tekeminen jäi sen miettimisen hetken viiveen takia vaillinaiseksi. Aivan kuten Tuomo Ruutukin studiossa summasi, jos pelitapa ei löydy selkäytimestä ja peli tule fiiliksellä, jää sen ratkaisevan hetken jälkeen tilanteessa, jossa kuitenkin tärkeintä on se oma ja oman viisikon toiminta.
Nuorennuslaikkauksesta pitää maksaa hintaa, mutta en uskonut sen olevan näin kovan. Nyt pitää löytää peliin tekemisen rentous ja itseluottamus liiallisesta pelitavan miettimisestä eriyten. Kokeneimmilta pelaajilta vaaditaan vastuunkantoa.
Tästä pitää vaan jatkaa eteenpäin. Uskallus pelata, kylmäpäisyys ja vastuunkanto viimeistelyssä sekä tietty äijämäisyys mm. maalillemenoissa pitää saada kuntoon. Pahimmissa skenaarioissa lohkon kaikki pelit on tasaisia ja jatkoon menevät pienillä marginaaleilla Tanska, Saksa ja jenkit. Tsempilla saadaan leijonat mukaan ja sitten pudotuspelissä jokainen tsäänssi on taas mahdollisuus.
blackhawk
09.05.2010, 03:17
MM-kisojen kaltainen lyhyt turnaus ei salli niin kärsivällistä pelitavan harjoittelua kuin jokin SM-liiga. Jos Saksaa vastaan ei saada pistetiliä auki ja jenkit ottaa Tanskalta kolme pinnaa, Suomen paikka karsintasarjassa varmistuisi jo ennen alkusarjan viimeistä kierrosta.
Tilanne on oikeasti aika haastava, mutta yllätykset ovat lajin suola. Todennäköisesti Suomi tulee tarvitsemaan jatkoon päästäkseen vähintään neljä pistettä. Kuusi pistettä riittäisikin melko varmasti jo lohkovoittoon.
Toki karsintasarja Kazakstania, Italiaa ja Ranskaa vastaan olisi pelkkä läpihuutojuttu (sinnekin on hyvä lähteä takki auki kerjäämään vaikeuksia). Mahdollinen ykkösdivarin visiitti jäisi joka tapauksessa vain kauden mittaiseksi, koska isäntäjoukkueella on automaattinen paikka MM-kisoissa.
Fernando
09.05.2010, 03:47
Joku vois varmaan valottaa NY RILLATAAN läppää. Onko Juti sanonut josain niin vai joku yleinen Juti on läski se rillaa kesäisin läppää? Uteliaisuus heräs ko aloin jo itekin käyttää tietämättä alkuperää :D
IceWalker
09.05.2010, 06:46
Tanskapeli oli kuin kurkistus kristallipalloon: tällainen on Suomen kiekkoilun tulevaisuus 2010-luvulla. Näköpiirissä ei ole tähän asiaintilaan helpotusta. Suomi joutuu kamppailemaan tosissaan loppusarjaan pääsystä jopa rankissa sijoilla 12-13 olevien maiden kanssa.
Kuitenkin on olemassa kaksi tulevaisuuden lähtökohtaa.
1) Jos Suomi pääsee MM-kisoihin parhailla pelaajillaan (eritoten Filppula ja M.Koivu), silloin Suomi voi vielä kamppailla mitaleista muutaman vuoden ajan MM-kisoissa.
2) Suomi ei kamppaile mitaleista vuosien 2014 ja 2018 olympiakisoissa, mikäli NHL on mukana kisoissa. Toki mitaleihin ovat pienet mahdollisuudet Raskin huippupeleillä ja satumaisella arpaonnella, mutta tällaiset mahdollisuudet kannattaa sivuuttaa. Suomen materiaali ei edellytä kovimmissa turnauksissa mitaleja.
Syyt Suomen kiekkoilun laskukauteen ovat selvät. Kilpailijat ovat selvästi keksineet uudelleen juniorityön merkityksen jääkiekossa ja parantaneet voimakkaasti omia järjestelmiään. Kaikki länsimaat ovat samoissa ongelmissa kamppailussa nuorten kiinnostuksesta, joten silloin juniorituotannon on oltava todella tehokas. Kummolan Suomi on jäänyt junasta ja pahasti, mutta tätä ongelmaa ei ole saanut ryhtyä ratkomaan tosissaan, koska "valtakunnassa on kaikki hyvin", kuten virallinen liturgia kuuluu.
Yksilötasolla meillä on loistava maalivahtivalmennus. Tästä pitäisi ottaa mallia yksilölliseen valmennukseen myös kenttäpelaajilla. Nyt meillä on enää muutama kv. tason täyttävä puolustaja (Timonen, Lydman, Salo, Pitkänen), pari siinä rajoilla ja vain yksi mahdollinen korvaaja, Vatanen. Idioottikin tajuaa, että olemme suurissa ongelmissa, vaan tätä ei tajuta tekojen tasolla jääkiekkoliitossa. Eilinen tanskamatsi osoitti karmealla tavalla, miten puolustajat tekevät kohtalokkaita virheitä kasapäin jopa heikompaa maata vastaan. Miten lienee silloin, kun vastaan tulee Kanada, USA tai Ruotsi parhailla miehistöillään. Hyvää yötä! Tässä suhteessa kannattaa muistaa v.2006 U20 MM-kisojen ruotsimatsi. Voitimme silloin Raskin avulla täysin luokattomien puolustajien toimista huolimatta. Tämä ei toimi jatkossa.
Hyökkääjämateriaalimme on valitettavan kapea ihan kärjessä ja maalintekijät puuttuvat. Kun yksi Teemu lopetti, toivottavasti toinen Teemu jatkaa, mutta tuskin ihan samalla tasolla. Entä muut? Tarvitsemme kipeästi maalintekijöitä: muita roolihyökkääjiä meillä toki on kohtalaisen monta. Silti huolestuttavan harva nuorista pääsee NHL:n ykkös- tai kakkoskenttään. Käytännössä tällä hetkellä ei kukaan. Tämä tilanne on ollut tiedossa aika pitkään eikä lähiaikoina tilanteeseen tule vielä muutosta. Suomessa arvostetaan aivan liikaa puurtajia, joita riittää kahteen maajoukkueeseen. Aivan huippukykyjen kanssa pitäisi todella nähdä vaivaa, jotta kädet eivät ratkaisupaikoissa jäätyisi. Myös psykologista valmennusta tulisi isoissa kisoissa käyttää.
Analyytikko_
09.05.2010, 11:05
Kaksi pointtia
- nappuloiden pyöriminen ulkojäillä ja pihapelien pelaamien (lue omatoiminen harjoittelu, taitojen kehittäminen, kikkailu yms.) on vähentynyt olennaisesti. On mukavampaa neppailla himassa ja pelailla pleikkarilla änäriä kuin mennä heittelemään lättyjä lähikentälle.
- tehovalmennus ja mustasukkaisuus muita lajeja kohtaan. Kilpailu tulee liian aikaisessa vaiheessa mukaan ja harjoitusmäärät ovat liian suuria. Treenataan liikaa pelaamisen kustannuksella ja pitäisi pelata enemmän ja treenata vähemmän. Muut lajit, jalkapallo, salibandy, jääpallo, yleisurheilu, tennis pakotetaan lopettamaan, vaikka näiden lajien treenaamisesta saattaisi olla jopa hyötyä. Sanalla sanoen järjestelmä rakentaa yksipuolisia kolmoskentän pelaajia, jotka eivät osaa tehdä paikoista maaleja. Kesäharjoittelun tulisi olla monipuolisempaa ja muita lajeja pitäisi pystyä harrastamaan tuonne 15-16 kesäiseksi asti.
blackhawk
09.05.2010, 11:19
Jos nyt lähdettäisiin satsaamaan johonkin kymmenvuotiaiden ikäluokkaan, Kummolan päällä olisi puolitoista metriä multaa ennen kuin vaikutukset ehtisivät näkyä A-maajoukkueessa. Siksi Jääkiekkoliitto ei tule olemaan juniorityön kehittämisen takana ennen kuin puheenjohtaja vaihtuu.
Sateentekijä
09.05.2010, 11:26
Eikö jääkiekkoliitossa tai jossain oltu suunniteltu jotain jääkiekkoakateemia ihan jo pienistä lapsista alkaen? Jostain luin tällaisesta lähiaikoina.
Mikäli Suomi haluaa Ruotsin tasolle nuorissa, on panostettava tällaiseen ammattimaiseen toimintaan. Samaan hengenvetoon on korostettava pihapelien tärkeyttä ja valiteltava sitä, että pleikkaripelit ovat monille lapsille se Jumala ja Takka, jonka edessä istutaan päivät pitkät. Vanhempien vastuuta peräänkuulutan.
Kyllä kateellisena katselee Ruotsin toiminnan kehittymistä ja sitä, mihin se johtajanut eli millaisia pelaajia se on kylvänyt.
Onko kulttuurillakin merkityksensä? Väitän, että on hieman. Suomi on Pohjolan melankolinen kirkko, jossa puheita riittää yllin kyllin ja kauniita sanoja, mutta tekoja ei tehdä. Pappina häärii Kalervo "röhröh" Kummola, jonka betoniporsaus on taottu kiveen. Ankea kylmyys ja ihmisten mitävittua -asenne ovat luoneet kulttuurin, jossa positiivisuudelle ei ole sijaa.
Suomi on jähmettynyt. Valitettavasti.
Tanskapeli oli kuin kurkistus kristallipalloon: tällainen on Suomen kiekkoilun tulevaisuus 2010-luvulla. Näköpiirissä ei ole tähän asiaintilaan helpotusta. Suomi joutuu kamppailemaan tosissaan loppusarjaan pääsystä jopa rankissa sijoilla 12-13 olevien maiden kanssa.
Tunnustan etten kyllä näe tälläisestä katastrofista minkäänlaista merkkiä - varmasti olemme jonkin verran selkeämmin suurien maiden b-luokassa, mutta se että Suomi on pystynyt aiemmin yllättävän tasaveroiseen kamppailuun kaikkia huippuja vastaan, on kyllä johtunut systemaattisesta ylisuorittamisesta joukkueena, eikä siitä että meillä olisi ollut tasaveroinen materiaali kaikkein kovimpia vastaan. Ehkä ihan terävin huippu on vähäsen tylsistynyt ja ehkä junioreissa on jonkin verran kapeampi sato huippuja kuin aiemmin, mutta muutokset ovat sen verran vähäisiä, että on vaikea nähdä mitään suurta romahdusta. Nyt tarvitaan varmasti määrätietoinen visio ja pitkän tähtäimen, systemaattinen ohjelma juniorituotannon laadun parantamiseksi, mutta mitkään paniikkikohtaukset ja lööppihysteria eivät ole tarpeen.
Kaksi pointtia
- nappuloiden pyöriminen ulkojäillä ja pihapelien pelaamien (lue omatoiminen harjoittelu, taitojen kehittäminen, kikkailu yms.) on vähentynyt olennaisesti. On mukavampaa neppailla himassa ja pelailla pleikkarilla änäriä kuin mennä heittelemään lättyjä lähikentälle.
Samasta asiasta meinasin tulla kirjoittamaan. Tossulätkä tennispallolla kaduilla ja aamusta iltaan notkuminen lähikentällä teki ennen junnuista pelaajia kuten vaikkapa jostain Esa Tikkasen tarinasta voi oppia.
Toinen pointtini on saunakuuppahatut, löysät housut, pipot, salibandy ja ylipäätänsä sellainen vetelyys, mikä nykynuoristosta näkyy.
Kolmantena täytyy ottaa esille Tarja Halonen. Siis oikeasti hänestä ja lausunnoistaan huokuu se, ettei ole väliä, voitetaanko vai hävitäänkö. Olympiakisoissa nyt viimeksi tämä tuli esille. Kyllä presidentistä lähtien pitää näyttää esimerkkinä voittamisen halua ja sitä, ettei olla tyytyväisiä mihin tahansa perseilyyn.
Nuorennuslaikkauksesta pitää maksaa hintaa
Mikä nuorennusleikkaus? Ainiin, onhan siellä Vatanen, Lehterä, Aaltonen ja Korpikoski. Muutenhan lähes koko jengi on samaa HMV-paskaa, jota MM-kisoissa on nähty jo vuosikaudet. Toni Kallio on vaihtunut Tommi Santalaan ja Aki Berg on vaihtunut Lasse Kukkoseen. Nummelin on vaihtunut... JippijaijeeeE!
Joku vois varmaan valottaa NY RILLATAAN läppää. Onko Juti sanonut josain niin vai joku yleinen Juti on läski se rillaa kesäisin läppää? Uteliaisuus heräs ko aloin jo itekin käyttää tietämättä alkuperää :D
http://naurunappula.com/502185
Tämä selventänee asiaa.
Kaksi pointtia
- nappuloiden pyöriminen ulkojäillä ja pihapelien pelaamien (lue omatoiminen harjoittelu, taitojen kehittäminen, kikkailu yms.) on vähentynyt olennaisesti. On mukavampaa neppailla himassa ja pelailla pleikkarilla änäriä kuin mennä heittelemään lättyjä lähikentälle.
- tehovalmennus ja mustasukkaisuus muita lajeja kohtaan. Kilpailu tulee liian aikaisessa vaiheessa mukaan ja harjoitusmäärät ovat liian suuria. Treenataan liikaa pelaamisen kustannuksella ja pitäisi pelata enemmän ja treenata vähemmän. Muut lajit, jalkapallo, salibandy, jääpallo, yleisurheilu, tennis pakotetaan lopettamaan, vaikka näiden lajien treenaamisesta saattaisi olla jopa hyötyä. Sanalla sanoen järjestelmä rakentaa yksipuolisia kolmoskentän pelaajia, jotka eivät osaa tehdä paikoista maaleja. Kesäharjoittelun tulisi olla monipuolisempaa ja muita lajeja pitäisi pystyä harrastamaan tuonne 15-16 kesäiseksi asti.
Ihan sama juttu se on muissa (palloilu)lajeissa, omat kundit pelaa C-junnuissa edaritasolla säbää ja fudista, onneksi kiekko loppui jo aiemmin, sen verran skitsoa toimintaa siellä.
Hirveä itku esim. nyt, kun toinen kundi haluaisi vetää kesätreenit säbässä itse - lenkkiä, punttia ja yleisurheilua ja tietty kavereiden kanssa säbää.
Junnuvalmentajat ovat jotenkin kontrollifriikkejä kaikessa, ei anneta pelata/treenata "luovasti" ja ei luoteta jätkiin, kyllä 15-16 v kundit osaa itse(kin) treenata ja pakko on "omia juttuja" tehdä treenien lisäksi, jos haluaa kehittyä.
Suomen kiekko on nyt vähän kuin fudisjengi, jolla on pelkkiä hyviä/keskinkertaisia keskikenttäpelaajia, huippu yksilöt, maalintekijät ja puolustajat puuttuvat :->
Huippuveskareita toki Suomi tuottaa jatkuvasti, mutta silläkin osastolla - ainakin mj:ssa - pääkopan kestävyydellä olisi toivomisen varaa, lisäksi muillakin mailla alkaa löytyä hyviä/huippuveskareita, joten tuokin "kliseee" ja kilpailuetu on (kohta) pelkkää fiktiota, joka usein vielä kärjistyy siihen, että Suomen "keskikenttämiehet" tekevät vastustajan veskarista hyvän - peliä halliten - ja vastaavasti vastustajan maalintekijät pistävät kiekot paikoista sisälle Leijonien kylmälle veskarille.
Jazerman19
09.05.2010, 17:41
En itse näe, että jääkiekkotreenien määrä olisi se ongelma, vaan ennemminkin se mitä siellä opetetaan. Pienestä pitäen painotus tulisi olla henkilökohtaisten taitojen harjoittamisessa. Tätä kohtaa ei voi tarpeeksi korostaa; - luistelu, kiekonkäsittely, laukaisu, ja syöttötaito, siinä ne ovat ne tärkeimmät osa-alueet, jotka hallitsemalla tulee kiekkoilijaksi.
Ja kun on kyse hyvin nuorista pojista ja tytöistä, niin pitää myös muistaa, että tämän treenamisen ohella tulisi myös kaikissa treeneissä pelata vähintään. 1/3 , jotteivat pikkuiset tympiinny pelkkiin ohjattuihin harjoitteisiin. Ja näissä peleissä valmentajat voisivat sitten pitää turpansa kiinni ja antaa lasten nauttia siitä vilpittömästi kilpailusta ja hauskanpidosta. Tämä koskee myös ja ennenkaikkea vanhempia.
Tämän lisäksi löytyisi kehitettävää myös harjoitteiden laadussa. Turhan usein Suomessa harjoitellaan harjoitetta ilman, että sillä kyseisellä harjoituksella olisi jokin tarkoitus, mikä myöhemmin olisi hyödyksi pelissä. Kaikki kiekolliset harjoitteet tulisivat tämän lisäksi päättyä AINA laukaukseen kohti maalia.
Taktiikoiden ja voimapuolen harjoitteluun ei kannata juurikaan ennen 12-vuoden ikää edes ajatella ryhtyvänsä. Toki voi neuvoa ja ohjastaa perusasiat, eli missä pakki pelaa tässä ja tässä tilanteessa, mutta mihinkään liian monimutkaiseen ei liene tarvetta ryhtyä.
Sitten pitäisi olla myös tarpeeksi nöyryyttä hakea sitä oppia sieltä, missä asiat osataan ja ohjastaa nämä tiedot Suomen olosuhteisiin ja tapoihin sopiviksi. Eli koulutusmatkoja Ruotsiin, Venäjälle, Kanadaan ja Yhdysvaltoihin ja katsomaan miten muualla asioita tehdään. Tätä on tietysti aina tehtykin, mutta tuskin koskaan liiaksi.
Yksilöllisen valmentamisen lisääminen on tietysti erittäin tärkää, mutta siinä tullaan juuri tämän perusongelman eteen, eli:
1. monesti junnuporukoissa on liikaa pelaajia, joka johtuu siitä, että jääkiekosta on tulossa elitistilaji, joten tarvitaan aina vain entistä suurempia ryhmiä, jotta jäämaksut on varaa maksaa tai;
2. Osaavia valmentajia ei yksinkertaisesti ole saatavilla. Liian usein junnujen vanhemmat joutuvat lähes puoliväkisin opettamaan junnuille perusasioita, vaikka se oma perusosaaminen on lähes yhtä heikkoa kuin omalla lapsellaan(kärjistys). 3-4 pelaajaa per valmentaja saattaisi olla hyvä määrä, jolloin valmentaja voisi katsoa jokaisen suoritusta rauhassa ja korjata virheitä joita esiintyy toistuvasti. Tähän toki tarvitaan juuri näitä osaavia valmentajia, joilla silmä ja taidot riiittävät virheiden löytämiseen ja korjaamiseen.
Palautteen antamisessa tulisi keskittyä positiivisten asioiden korostamiseen ja nuoren kannustamiseen, jonka jälkeen nuori on myös valmiimpi ottamaan rakentavaa negatiivista palautetta vastaan.
Tuo tuli siis mieleen ohjatuista treeneistä näin ihan perustuntumalta. Se on sitten junnun omalla vastuulla haluaako hän tai onko hänellä intoa harjoittaa näitä treeneissä oppimiaan taitoja pihapeleissä/ulkojäillä. Siihen ei juurikaan kukaan pysty vaikuttamaan, sillä jos tätä intoa ja halua ei ole niin sitä ei ole ja silloin asiassa täytyy edetä lapsen/nuoren haluamalla tavalla. Jos taas kiinnostusta löytyy, niin ulkojäillä hankittujen tuhansien ja vielä tuhansien toistojen myötä tästä nuoresta saattaa tulla ihan kansallisen- tai ehkä jopa kansainvälisen tason pelaaja, mikäli lahjakkuutta on siunaantunut tarpeeksi.
Tässä lyhyesti omat aatokseni asiasta ja tuhannet ja vielä tuhannet kiitokset niille ihmisille, jotka päivittäin jaksavat ilman korvausta käyttää omaa aikaansa nuorten pelaajien valmentamiseen ja kehittämiseen. Paljon tehdään asioita jo oikein, mutta yhtä paljon on asioita, joissa voimme vielä parantaa.
En itse näe, että jääkiekkotreenien määrä olisi se ongelma, vaan ennemminkin se mitä siellä opetetaan. Pienestä pitäen painotus tulisi olla henkilökohtaisten taitojen harjoittamisessa.
Onko toi muka joukkuetreenien tehtävä? Tähdet kuten Gretzky, Eric Lindros, Tuomo Ruutu ja vaikkapa Jari Litmanen ovat treenanneet pihalla tai lähikentällä yksikseen aamulla, päivällä, illalla eli lähes kaiken vapaa-aikansa ja hankkineet siellä sitä yksilötaitoa. Treenit ja pelit ovat sitten sellaisia tilaisuuksia junnuille, jonne mennään lähinnä näyttämään ja kokeilemaan käytännössä mitä on opittu. Huipulle ei kuitenkaan pääse joukkuetreenien harjoittelumäärillä.
1. monesti junnuporukoissa on liikaa pelaajia, joka johtuu siitä, että jääkiekosta on tulossa elitistilaji, joten tarvitaan aina vain entistä suurempia ryhmiä, jotta jäämaksut on varaa maksaa tai;
2. Osaavia valmentajia ei yksinkertaisesti ole saatavilla. Liian usein junnujen vanhemmat joutuvat lähes puoliväkisin opettamaan junnuille perusasioita, vaikka se oma perusosaaminen on lähes yhtä heikkoa kuin omalla lapsellaan(kärjistys). 3-4 pelaajaa per valmentaja saattaisi olla hyvä määrä, jolloin valmentaja voisi katsoa jokaisen suoritusta rauhassa ja korjata virheitä joita esiintyy toistuvasti. Tähän toki tarvitaan juuri näitä osaavia valmentajia, joilla silmä ja taidot riiittävät virheiden löytämiseen ja korjaamiseen.
Molemmat asiat ongelmia, edari- ja kilpatasolla pelaaminen maksaa helposti > 3 k€/vuosi, kun muutaman sloddin (urheilu)harrastuksiin menee 6-7 k€/v rahat ei vain kaikilla perheillä riitä, usein nähty ja koettu juttu.
Valmentajista (ja huoltajista) sama näkemys - tahtoa ja yritystä on - se ei vain riitä, jos taito ja pelaajakokemus puuttuu. Lisäksi liian usein on ongelma (snadeimmissa ikäluokissa/pikkujengeissä), että (joku) isä valmentaa, vast. ja tämä näkyy liiaksi peliajassa ja -paikassa.
Lisäksi kyllä tuon 4-5 treenin ja/tai pelin lisäksi täytyy niitä hk. taitoja kehittää omalla ajalla ellei ole "luonnonlahjakkuus". Treeneissä oppii juurikin suomalaisen 3-4 ketjun perusjyrän hommat, laukaisutaito, harhautukset ja "kikat" sitten opitaan omalla ajalla.
Suomeen pitäisi kehittää "ihan oikeat" urheilukoulut/-lukiot/muut opiskelumestat, kuten P-Amerikassa, nyt normijunnu on koulussa 8-14/16, treeneihin vasta sitten illalla, ei välttämättä prime time - aikaan.
Yhdistämällä urheilun (kiekon) ja opiskelun ehtisi päivässä treenata helpostikin 2 krt ja samalla opiskella - Jenkeissä tämä on normijuttu (lähes) joka collegessa/collegesta lähtien lajissa kuin lajissa.
blackhawk
09.05.2010, 21:53
- nappuloiden pyöriminen ulkojäillä ja pihapelien pelaamien (lue omatoiminen harjoittelu, taitojen kehittäminen, kikkailu yms.) on vähentynyt olennaisesti. On mukavampaa neppailla himassa ja pelailla pleikkarilla änäriä kuin mennä heittelemään lättyjä lähikentälle.
Tuolla ei ole oleellista vaikutusta Suomen asemaan kiekkomaailmassa, koska samat nyky-yhteiskunnan houkutukset häiritsevät junnujen omatoimista harjoittelua muissakin suurissa kiekkomaissa.
IceWalker
09.05.2010, 22:15
se että Suomi on pystynyt aiemmin yllättävän tasaveroiseen kamppailuun kaikkia huippuja vastaan, on kyllä johtunut systemaattisesta ylisuorittamisesta joukkueena, eikä siitä että meillä olisi ollut tasaveroinen materiaali kaikkein kovimpia vastaan.--- Nyt tarvitaan varmasti määrätietoinen visio ja pitkän tähtäimen, systemaattinen ohjelma juniorituotannon laadun parantamiseksi, mutta mitkään paniikkikohtaukset ja lööppihysteria eivät ole tarpeen.
Ylisuorittaminen joukkueenakin vaatii aika kovaa materiaalia. Kovin moni kaveri ei vain kykene olkkareissa maalintekoon eikä näemmä MM-kisoissakaan. Meillä on ollut riittävän hyvä materiaali menestykseen, joukkueeseen kun vaaditaan vain ne 22 pelaajaa. Nyt kun kokonainen ikäluokka on lopettanut maajoukkueessa miltei yhtä aikaa, on uusien riittävän kyvykkäiden pelaajien tarve suorastaan huutava. Eikä sellaisia pelaajia vaan löydy.
Maalivahteja löytyy moneenkin joukkueeseen, mutta mistä löytyy pakkeja, jotka eivät tee käsittämättömiä virheitä puolustuspäässä eli edes hiukan Nummisen tasoa olevia pakkeja. Tai mistä löytyy maalintekijöitä: nythän meillä on ollut harvinainen onni nauttia varsin monen maalintekijän palveluksista noin 15 vuoden ajan. Aika tyly mittari Suomen tasosta ovat NHL-varaukset viime vuosilta: ero Ruotsiin on suorastaan huikea. Kaiken lisäksi niistä ykkösvarauksistakin yleensä kehittyy vain runkopelaajia, ei välttämättä tähtiä.
Nuo visiot on aika turhia juttuja, jos kukaan ei kuitenkaan tee mitään konkreettista. Aina voi sepustella paperiin kaikenlaista, pitää puheita ja uskotella medialle, että hyvin menee. Tietenkään paniikkiin ei ole syytä, koska se ei auta mitään. Faktat ovat olleet jo monta vuotta tiedossa. Tanskamatsi oli tietenkin yksittäinen sählinki, mutta viime vuonnakin sähläsimme V-Venäjän kanssa. Sattumaako sekin? On jollakin tapaa aika hälyyttävää sekin, että änärissä on enää muutamia pelaajia, jotka kykenevät ottamaan pelillisen liiderin roolin. Olemme tavallaan tottuneet siihen, että Saku tulee ja pelastaa porukan, jos peli ei muuten kulje. Nyt ei kulje, mutta mistä se johtaja, joka saa joukkueen pelaamaan kykyjensä mukaan. Loppujen lopuksi, joukkueen menestyminen saattaa alunperin johtua siitä, että yksi pelaaja kykenee ratkaisuihin. Tämän jälkeen myös muut saavat onnistumisia ja syntyy positiivinen kierre. Tätäkään asiaa ei välttämättä turnauksen jälkeisissä pelaaja- arvioinneissa huomioida.
Taktiikoiden .... harjoitteluun ei kannata juurikaan ennen 12-vuoden ikää edes ajatella ryhtyvänsä. Toki voi neuvoa ja ohjastaa perusasiat, eli missä pakki pelaa tässä ja tässä tilanteessa, mutta mihinkään liian monimutkaiseen ei liene tarvetta ryhtyä.
Sitten pitäisi olla myös tarpeeksi nöyryyttä hakea sitä oppia sieltä, missä asiat osataan ja ohjastaa nämä tiedot Suomen olosuhteisiin ja tapoihin sopiviksi. Eli koulutusmatkoja Ruotsiin, Venäjälle, Kanadaan ja Yhdysvaltoihin ja katsomaan miten muualla asioita tehdään. Tätä on tietysti aina tehtykin, mutta tuskin koskaan liiaksi.
Toisesta asiasta olen täysin samaa mieltä, ensimmäisestä täysin eri mieltä.
Väittäisin tietäväni muutamia tosi lahjakkaita kavereita (MJ-tasoa), joille seinä tuli vastaan alle 18v-iässä, kun ajatusmaailma ei taipunut pallopelien lainalaisuuksiin. En tarkoita pelisilmää tai pelikäsitystä, vaan sen ymmärtämistä, miten ne voitot haetaan.
Aivan liian monelle junnupelaajalle peli on "yhden miehen show". Tietty itsekkyys on menestyksen perusedellytys, itsekkyyden pitää palvella joukkuetta eikä päinvastoin. Jos ei opi nuorena näkemään kiekon liikkeen merkitystä, niin vanhempana se on vaikeampi oppia. (Selvennykseksi: En todellakaan tarkoita kikkailukieltoja tai riskin oton välttelyä, vaan "yhteisöllisempää" näkemystä onnistumisen suhteen.)
Toki, jos taktiikoiden/pelinäkemyksen opettaminen nähdään raiteiden piirtämisenä jäähän, niin mennään metsään. Sen sijaan pitäisi olla joku käsitys siitä, mihin pyritään ja ennen kaikkea miksi. Sen verran ehdin aikanani oppia, ettei tämän käsityksen takominen kalloon onnistu osaamattomalta. No välttämättömyydestä voi toki tehdä hyveen, kun väittää, että tämä on tarpeetonta nuoressa iässä.
Toisesta asiasta olen täysin samaa mieltä, ensimmäisestä täysin eri mieltä.
Väittäisin tietäväni muutamia tosi lahjakkaita kavereita (MJ-tasoa), joille seinä tuli vastaan alle 18v-iässä, kun ajatusmaailma ei taipunut pallopelien lainalaisuuksiin. En tarkoita pelisilmää tai pelikäsitystä, vaan sen ymmärtämistä, miten ne voitot haetaan.
vaan "yhteisöllisempää" näkemystä onnistumisen suhteen
Voi olla, että suomalainen valmentaminen ei osaa puuttua tuohon. Sen sijaan esim. USA:n yliopistosarjojen parhaat valmentajat ovat mestareita tuossa. On pakko asua campuksella, tehdä asioita yhdessä, ollaan ylpeitä koulusta ja sen perinteistä ja jokainen ymmärtää, mikä merkitys joukkueella sekä jokaisella sen jäsenellä on menestyksen kannalta.
Eli jos on muuten lahjakas kaveri, mutta joka ei ole tiimipelaaja niin hänelle voisi tehdä hyvää tahkota yliopistokiekkoa aluksi jonkin aikaa ennen siirtymistään aikuisten ammattilaissarjoihin.
Der Adler
10.05.2010, 14:29
Mikä nuorennusleikkaus? Ainiin, onhan siellä Vatanen, Lehterä, Aaltonen ja Korpikoski. Muutenhan lähes koko jengi on samaa HMV-paskaa, jota MM-kisoissa on nähty jo vuosikaudet. Toni Kallio on vaihtunut Tommi Santalaan ja Aki Berg on vaihtunut Lasse Kukkoseen. Nummelin on vaihtunut... JippijaijeeeE!
No, kuka sitten pitäisi olla siellä jos ei esim Kukkonen ja Nummelin kelpaa? Pitäiskö olla ainoastaan 19-20 v poikia maajoukkessa vaan siksi että ne o nuoria? Menihän muuten super-junnu Vatanenkin aika pahasti kaffille kun Frans Nielsen lensi ohi heittämällä.
FreezingHell
10.05.2010, 15:05
Toki, jos taktiikoiden/pelinäkemyksen opettaminen nähdään raiteiden piirtämisenä jäähän, niin mennään metsään. Sen sijaan pitäisi olla joku käsitys siitä, mihin pyritään ja ennen kaikkea miksi. Sen verran ehdin aikanani oppia, ettei tämän käsityksen takominen kalloon onnistu osaamattomalta. No välttämättömyydestä voi toki tehdä hyveen, kun väittää, että tämä on tarpeetonta nuoressa iässä.
Mulla ei ole mitään kokemusta valmentamisesta ja esimerkkikin tulee futiksen puolelta, mutta tämmöstä olen joskus pähkäillyt. En tiedä, onko siinä mitään tolkkua, joten olisi hauska saada kommentteja. Mielestäni joukkueen pelin sujumisen kannalta tärkeintä on se, mitä pelaajat tekee 2s syöttönsä jälkeen. Jos jäädään makaamaan huo'ahtaen, että saatiin pallo pois omista, niin homma kusee. Aina puhutaan pallottomien pelaajien liikkeestä, mutta väitän, että reilusti yli puolet potentiaalisesta pallottoman liikkeestä on kiinni juuri syöttäneestä pelaajasta. Futiksessa pallollisen ympärillä on käytännössä max 3 pelaajaa, joille voi syöttää ja niistä usein ainoastaan syöttäneen pelaajan asema muuttuu syötön jälkeen. Lisäksi syöttäneen pelaajan vartioija kääntyy useimmiten katsomaan pallon perään, eikä seuraa miestään muutamaan sekuntiin. Pallon saaneen pelaajan rintamasuunta on lähtökohtaisesti syöttäneeseen päin, joten hän näkee helpoimmin syöttäneen pelaajan liikkeen, jolloin ajoitus hänen kanssaan on helpointa. Eli ihan perus seinäsyöttö.
Olen kuitenkin siinä käsityksessä, että jos pelaajat laitetaan pelkästään syöttelemään, niin heidän henkilökohtainen taitonsa ei kehity riittävästi. Esim. Brasilia, jossa junnut ei saa syöttää ennen yhden kynäämistä. Eli pelaajille pitäisi opettaa kaksi tapaa ohittaa vastustaja, syöttö/liikkuminen ja omat ratkaisut. On helppoa antaa ohjeet tyyliin kynää aina tai syötä aina, mutta puolivälin ohjeet ovat vaikeampia. Lisäksi aktiivinen liikkuminen alkanee kyllästyttämään, jos syöttöä ei ikinä tule, mikä ei kannusta liikkumaan.
Ratkaisuksi tähän olen miettinyt, että annettaisiin selkeä kuvio, jolla hyökkäys käynnistetään omalta alueelta. Futiksessa se voisi olla: Pakki kierrättää veskan kautta toisella pakilla, joka nostaa hyökkäyksen seinällä alemman keskikentän kanssa, nousemalla itse laidasta tai syöttämällä laitaa pitkin ja nousee itse mukaan hyökkäykseen. Lätkässä joku omansa. Tällä saataisiin hyökkäys käyntiin helposti ja ylittämään keskiviiva vauhdilla, mahdollisesti ylivoima, koska syöttelemällä saadaan useampi pelaaja mukaan, jolloin pelaajilla olisi paljon vaihtoehtoa. Pelin tempo pysyisi koko ajan yllä, kun tiedetään, miten peli käännetään. Futiksessa estettäisiin pitkän potkiminen ja opittaisiin liikkumalla ja syöttelemällä pelaamaan tilanteet auki ahtaassakin tilassa. Jos syöttö epäonnistuu ja vastustaja kuittaa, niin mitä sitten.
Alle keskikentän annettaisiin tarkat ohjeet, mutta sen jälkeen vain kaksi ohjetta. Aina ei saa syöttää eikä kynätä ja pitää liikkua aktiivisesti. Harjoituksissa käytäisiin toki tilanteiden palasia läpi ja annettaisiin ehdotuksia, miten pelata, mutta lähtökohtaisesti pelaajat ratkaisevat tilanteet itse. Valmentaja puuttuu tilanteeseen vain, jos joku kynää aina, vaikka hyviä syöttöpaikkoja olisi. Kenttä voitaisiin jakaa alueisiin, jossa esim. jalkakikan tyyliset 100-0-harhautukset on kiellettyjä (lätkässä omalla alueella) ja missä toivotaan omia rohkeita ratkaisuja.
En tiedä toimisiko käytännössä ja milloin voisi aloittaa. Toimisi varmaan vain parhaissa jengeissä, jossa voisi aloitella ehkä 9-10-vuotiaina, kun pelaajat ovat pelanneet 4-5 vuotta.
Sateentekijä
10.05.2010, 19:16
On pakko rupatella hieman näiden MM-kisojen valovoimaisesta ja moderninkiekon kehitysilmiöstä, mikä on sylkenyt jenkkejä suoraan naamaan.
Ensinnäkin Tanskan pelaajat vs. Suomen pelaajat. Tanskalaisilla ei kiekko polta lavassa, lavat on pehmeitä, sulavaa ja maltillista pelaamista. Suomalaiset eivät jää taitovajeessa jälkeen, mutta hermokontrollissa eli polttelua suomalaisissa tapahtuu.
Tanska pelaa maltilla vahvalla kiekkokontrilla yltiöpäisen varmalla itseluottamuksella. Eivät ole mitään raketteja, mutta kiekon hallinta, suojaus ja kaikki ovat huippuluokkaa. Saatanan upea joukkue!
Tanska puolustaa miljardöörejä vastaan kurinalaisesti, tarkasti ja huollelisesti. Iso sulka Tanskan päävalmentajan hattuun ei muuta.
Eli siksi tämä kaikki tähän ketjuun, että tuollaista pelaamista Suomenkin olisi hyvä esittää.
---
Juniorityössä on ehdottomasti kiinnitettävä huomiota vetojen laatuun. Maaleja tehdään laadukkailla laukauksilla. Tähän on saatava terävyyttä ihan pikkujunnuista lähtien. Jääkiekossa laukauksessa tärkeintä on tekniikka. Vedon on lähdettävä tarkasti, vaikeista asennoista, nopeasti ja yllättäen. Eli painotan vahvasti juniorivalmentajia: EI mitään päiväkotiohjaajia junnuille!!!
Ei tässä nyt vielä huipulta olla tiputtu. Mutta kyllä näissä kisoissa näkee että nhl miehillä alkaa olla kunnioitus ja halu edustaa kotimaata palanut pois. Monena vuonna sieltä on tullut lähes kaikki jotka pääsee nyt lähes kaikki jäi pois. Pitkä kausi nhl:ssä ja vielä olympialaiset päälle niin alkaa olla kuulemma liian paljon jääkiekkoa. Nyt ne jotka tulisivat niin ovat rikki. Mikko Koivu, Ruudun veljekset aina valmiina. Kyllä seuraa kateellisena venäläispelaajien halua edustaa kotimaata vaikka kauden aikana on niin paljon jääkiekkoa kun oli nuo olympialaisetkin.
aquanqua
10.05.2010, 20:36
Ei tässä nyt vielä huipulta olla tiputtu. Mutta kyllä näissä kisoissa näkee että nhl miehillä alkaa olla kunnioitus ja halu edustaa kotimaata palanut pois. ...
Kyllä seuraa kateellisena venäläispelaajien halua edustaa kotimaata vaikka kauden aikana on niin paljon jääkiekkoa kun oli nuo olympialaisetkin.
Olen eri mieltä. Suomalaisten NHL-tähtien urat vain ovat täysin eri vaiheissa kuin venäläisten. Ongelma on se, että meiltä puuttuu nuoret ja nälkäiset kv-tason tähtipelaajat. Mikko Koivu sellainen on, mutta hänellä on nyt parit MM-keväät mennyt leikkauksista toipuessa.
Kunnioitus maajoukkuetta kohtaan ja halu edustaa Suomea tuskin on kadonnut minnekään. Moni veteraanipelaaja vain kokee, että se oma panos on jo maajoukkueelle annettu ja nyt perhe ja muut jutut ovat etusijalla. Leijonien ongelma ei ole ikääntyvien NHL-tähtien kieltäytymiset vaan nuorten huippupelaajien puute.
Taitaa olla kirjoittaja syntynyt 2000-luvulla tai sitten on realiteetit pahasti hukassa. Suomen kokoinen lilliputtimaan saa olympiapronssia ja kaveri kirjoittelee Suomen olevan tippumassa ö-sarjaan:) Edellisissä olympialaisissa Suomi oli loppuottelussa ja sai hopeaa, edellisessä Word Cupissa Suomi oli loppuottelussa.... Tiedoksesi vaan että viimeisen neljän vuoden saldo olympiakisoissa on parempi kuin sellaisten huipulta tipahtaneiden maiden kuten USA, Venäjä, Tsekki... Montas tärkeätä peliä ne vanhat Tiku ja Taku-osaston kaverit on viimeisen neljän vuoden aikana ratkaisseet? Ei Suomi ole tähän astikkaan pärjännyt sillä ettäs sillä on joka pelipaikalla ollut taidoiltaan kaikkein terävimmät huippujätkät, vaan aseena on ollut joukkuepeli, valmennus ja huippumaalivahdit. Mikko Koivu on maailman kärkisenttereitä ja hänen laidoilleen on asettaa ihan mitat täyttävät laiturit, Vatasesta, Granlundista jne. kasvaa huippuja tuleviksi vuosiksi, suomalaisia huippumolareita on enemmän kuin koskaan jne....
IceWalker
10.05.2010, 22:42
Ei Suomi ole tähän astikkaan pärjännyt sillä ettäs sillä on joka pelipaikalla ollut taidoiltaan kaikkein terävimmät huippujätkät, vaan aseena on ollut joukkuepeli, valmennus ja huippumaalivahdit.
Olet tavallasi oikeassa mutta... silmäys pistepörsseihin on kuitenkin karua kertomaa.
WC:n 04 viiden kärki: Timonen, S.Koivu, Lehtinen, Selänne, O.Jokinen.
Torinon viiden kärki: Selänne, S. Koivu, Peltonen, O.Jokinen, Lehtinen.
Vancouverin viiden kärki: Hagman, O.Jokinen, Timonen, M.Koivu, Filppula.
Pörssit kertovat sen, että kovissa kisoissa vain todella hyvin änärissä pelaavat tekevät ne maalit ja pisteet. Ei sinne pörssikärkeen mikään eurohokimies sattumalta pääse. Ja kun noista parhaista pelaavat A-maajoukkueessa kohta enää M.Koivu ja Filppula, on maalinteko-osastolla aika hiljaista. T.Ruudulla ja J.Jokisella on edessään iso tasonnosto. Entä mitä tehdään pakkikaluston heikkenemiselle? Kun ei papua maalin eteen taida löytyä kohta keneltäkään. Meiltä löytyy nelosketjun miehiä pilvin pimein. Mutta niillä ei voiteta otteluita. Joukkuehenki voi olla kova, mutta silläkään ei heiluteta maaliverkkoa Kanadaa vastaan (jolla sitä joukkuehenkeä vasta onkin).
Minusta unohdat lahjakkaasti sen, että meillä on ollut todella hyviä hyökkääjiä ihan maailman huipulla. Selänne, Lehtinen, S.Koivu ovat kaikki olleet maailman terävintä kärkeä ainakin maajoukkuepeleissä. O.Jokinenkin on välillä säestänyt.
Nyt huipulla on vain M.Koivu ja tietyin varauksin Filppula. Lisäksi ykkösnyrkkimme on pelannut yhdessä vuodesta 1998 ja osittain jopa vuodesta 1993. Peltonen-S.Koivu-Lehtinen. Nyt ei tällaistakaan etua meillä ole.
Kyllä seuraa kateellisena venäläispelaajien halua edustaa kotimaata vaikka kauden aikana on niin paljon jääkiekkoa kun oli nuo olympialaisetkin.
No venäläisillä ei ole juuri koskaan ollut halua edustaa. Ensin oli pakko N-liiton aikana asua 12kk vuodessa ZSKA:n harjoituskeskuksessa. Kun rajat aukesivat niin ehkä samoilla jätkillä oli vielä jotain ammattiylpeyttä hoitaa homma, mutta kun tulivat ne nuoremmat kehiin niin joko ei kiinnostanut arvokisat ollenkaan tai sitten surffailivat yksilöinä. Sen takia Suomi, Tsekki, Slovakia jne. ovat pärjänneet niin hyvin, kun juuri Venäjää ei ole oikein napannut arvokisat. Parina viime vuonna tilanne vähän muuttunut.
Suomalaisten nhl-pelaajien kannalta tilanne on siinä mielessä hankala, että periaatteessa yleensä aina samat jätkät putoavat siellä pudotuspeleistä. Ennen tuli aina Petri Skriko tai/ja Christian Ruuttu ja sittemmin mm. Olli Jokisella oli aina kohtalona olla pääsemättä pudotuspeleihin. Tilanne on ihan eri silloin, jos välillä menestyy sielläkin niin sitten mm-kisat tulevat vaihteluna tuoden ehkä lohtua huonosti menneelle kaudelle. Jos sen sijaan aina menee huonosti nhl:ssä niin ei varmaan oikein huvita mm-kisatkaan.
No venäläisillä ei ole juuri koskaan ollut halua edustaa. Kun rajat aukesivat niin ehkä samoilla jätkillä oli vielä jotain ammattiylpeyttä hoitaa homma, mutta kun tulivat ne nuoremmat kehiin niin joko ei kiinnostanut arvokisat ollenkaan tai sitten surffailivat yksilöinä. Sen takia Suomi, Tsekki, Slovakia jne. ovat pärjänneet niin hyvin, kun juuri Venäjää ei ole oikein napannut arvokisat. Parina viime vuonna tilanne vähän muuttunut.
Tällä viittasit ilmeisesti edellisiin olympialaisiin joissa Suomi oli ainoana eurooppalaisena maana mitaleilla miesten jääkiekossa ja Venäjä otti puolivälierässä turpiin 7-3 Kanadalta? Sitä edellisellä kerralla olivat kaikkien parhaiden mukana ollessa (Torino 2006) neljänsiä ottaen välierässä turpaan Suomelta 4-0. Sitä edellisellä kerralla (World Cup 2004) kaikkien parhaiden ollessa mukana hävisivät puolivälierässä Usalle 5-3.
Kolme viimeistä oikeasti hyvää turnausta:
Venäjä: Vancouver 2010 sijoilla ynnä muut,Torino 2006 neljäs, World Cup 2004 sijoilla ynnä muut.
Suomi: Vancouver 2010 pronssia, Torino 2010 hopeaa, World Cup 2004 hopeaa.
Jos olisi pitänyt tekstin perusteella arvata kuka oli kirjoittanut, niin olisi arvannut The Original Jags enkä scholl. Poikkeuksellinen demaroituminen ja ryssien hehkutus schollilta mm-höntysen ynnämuuta kierroksella.
Vai pitäisikö Suomen Venäjän tavoin pyrkiä pärjäämään näissä mm-höntsissä, kun kovissa kisoissa ei riitä rahkeet mihinkään, scholl?
TosiFani
11.05.2010, 01:31
Olen eri mieltä. Suomalaisten NHL-tähtien urat vain ovat täysin eri vaiheissa kuin venäläisten. Ongelma on se, että meiltä puuttuu nuoret ja nälkäiset kv-tason tähtipelaajat...
Tämä on urheilun yleinen ongelma, puuttuu nälkäiset kansainvälistä menestystä haluavat urheilijat. Suomi on liian mukava maa, se ei motivoi eteenpäin pyrkimiseen. Kun massa pienenee, myös lahjakkuudet häviää.
Suomi on liian mukava maa, se ei motivoi eteenpäin pyrkimiseen. Kun massa pienenee, myös lahjakkuudet häviää.
Osittain totta, mutta katsopa NHL:n kärkivarauksia 2000-luvulta ja tee vertailu suomalaisten ja ruotsalaisten välillä. Ero on karmea. Ruotsi on elintasoltaan aika lähellä Suomea. Toki siellä on enemmän junioreita ja jäähalleja, mutta siellä on myös enemmän muita menestyviä joukkuelajeja kilpailemassa junioreista. Ei voida elintasokortin taakse mennä piiloon. Ruotsin juniordeiden tila oli yhdessä vaiheessa surkea, mutta siellä valittamisen sijaan käärittiin hihat ja alettiin tekemään asialle jotakin.
Suomessa on ammattivalmentajia lähinnä SM-liigatasolla ja junioreissa ammattivalmentajat ovat liian harvassa. Hukataan pelaajan kehityksen kriittisin vaihe. Valmentajina voidaan toimia ilman omaa kokemusta pelaamisesta. Herää myös kysymys, että jos urallaan nöyrinä joukkuepelaajina ja kovina raatajina tunnetuiksi tulleet pelaajat valmentavat myöhemmin junioreita, niin tuleeko junioripelaajistakin valmentajiensa "klooneja"? Ei kannusteta olemaan erilainen ja muotista poikkeava.
Ei liene kauhea yllätys, että Suomesta kansainväliselle huipulle nousevat pelaajat tulevat tavallaan valmennusjärjestelmän ulkopuolelta. Hyvänä esimerkkinä mm. Koivut, joita valmensi oma isä ja homma oli alusta alkaen laskelmoitua ja järjestelmällistä. Etenkin M.Koivun kohdalla.
Vai pitäisikö Suomen Venäjän tavoin pyrkiä pärjäämään näissä mm-höntsissä, kun kovissa kisoissa ei riitä rahkeet mihinkään, scholl?
Ei vaan viittasin slaavilaiseen mielenlaatuun. Niitä ei paskaakaan kiinnosta työnteko joukkueen eteen ja menestyminen on se sitten mm- tai olympiataso. Ryssäthän meinasivat melkein pudota mm-kisoista b-sarjaankin. Tuollaiset joukkuepelin mm-kisat eivät niille sovi, eiväthän päässeet futiksen mm-kisoihinkaan. Taito ei yksistään ole tae menestykselle. Neuvostoliiton aika oli eriasia, kun siellä pelaajat laitettiin samaan joukkueeseen ja joutuivat olemaan yhdessä joku 10 vuotta ja Tihonov veti turpaan, jos matsissa ei panostettu.
Tämä on urheilun yleinen ongelma, puuttuu nälkäiset kansainvälistä menestystä haluavat urheilijat. Suomi on liian mukava maa, se ei motivoi eteenpäin pyrkimiseen.
Nälkä puuttuu, mutta syy ei ole se, että olisi liian mukava maa. Syy on se, että täällä ihannoidaan taviksia. Presidenttiä myöten on valittu sellainen keskitasoa heikompi vaihtoehto. Jos panostettaisiin oikeasti siihen, että vaadittaisiin tulosta ja erinomaisuutta niin tilanne olisi eri. Nythän kouluissakin on ihan sama, minkä numeron lapset saavat ja kuinka hyvin tai huonosti opettajat osaavat hommansa. Jos vaadittaisiin, että pitää tuoda kymppejä niin asia olisi ihan toinen. Kyllä se maistuisi se menestyminen urheilussakin, jos koulussa olisi oppinut, että pitää tehdä asiat hyvin.
Syy on se, että täällä ihannoidaan taviksia.
Jopa niin paljon, että niitä katsellaan televisiossa mieluummin kuin ammattitaitoisia, hyviä esiintyjiä.
TosiFani
11.05.2010, 11:05
Osittain totta, mutta katsopa NHL:n kärkivarauksia 2000-luvulta ja tee vertailu suomalaisten ja ruotsalaisten välillä. Ero on karmea. Ruotsi on elintasoltaan aika lähellä Suomea. Toki siellä on enemmän junioreita ja jäähalleja, mutta siellä on myös enemmän muita menestyviä joukkuelajeja kilpailemassa junioreista. Ei voida elintasokortin taakse mennä piiloon. Ruotsin juniordeiden tila oli yhdessä vaiheessa surkea, mutta siellä valittamisen sijaan käärittiin hihat ja alettiin tekemään asialle jotakin...
Ruotsi on hyvinvointivaltiona monta sataa vuotta vanhempi kulttuuri ja sitä kautta sille on rakentunut hyvin vahva identiteetti. Tämä näkyy kaikessa Ruotsin tekemisessä, se tekee asiat omalla tavallaan. Ruotsin liike-elämä on tietysti oma lukunsa, siellä on monin kertaisesti rahaa sijoittaa esim. urheiluun.
Suomi on rakentanut hyvinvointiyhteiskunnan muutamassa kymmenessä vuodessa, mikä on varmasti maailmanennätys ja nyt on tullut vatsa täyteen. Kun ruotsalaisilla on halua olla ylpeitä ruotsalaisuudesta, miellä vittu-markot paskat välittää suomalaisuudesta, kunhan on vaan mukavaa.
Sateentekijä
11.05.2010, 11:15
Jääkiekon lukuisat hopeamitalit on paras esimerkki tästä jäätyilystä. Kun finaaliin on selviydytty, niin ei voi juurikaan senkään taakse piiloon mennä, että vastustajalla on ollut parempi materiaali. Toki, joissakin finaaleissa näin on kyllä ollut. Siltikin.
Näen tämän vapisemisen eli kiekkojen polttelun johtuvan siitä, että Suomessa, tässä Pohjolan kylmässä melankolisessa kirkossa, jossa vittumaket valittavat ihan jokaisesta asiasta, johtuvan tästä yltiöpäisen koomisesta negatiivisesta asenteesta. Ei tätä voi selittää kylmyydellä tai kaamoksella, Suomi on vain luusereiden maa.
Ruotsia ollaan jäljessä aivan kaikessa, oli kyseessä mikä ala tahansa. Ruotsissa on tekemisen kulttuuria ja luovuutta toimia. Suomen jääkiekko on tuhoutunut ja kuollut ikiajoiksi tässä Kalelandiassa.
Der Adler
11.05.2010, 12:48
Suomi on vain luusereiden maa.
Ruotsia ollaan jäljessä aivan kaikessa, oli kyseessä mikä ala tahansa. Ruotsissa on tekemisen kulttuuria ja luovuutta toimia. Suomen jääkiekko on tuhoutunut ja kuollut ikiajoiksi tässä Kalelandiassa.
Tosifani: "Ruotsi on hyvinvointivaltiona monta sataa vuotta vanhempi kulttuuri ja sitä kautta sille on rakentunut hyvin vahva identiteetti. Tämä näkyy kaikessa Ruotsin tekemisessä, se tekee asiat omalla tavallaan. Ruotsin liike-elämä on tietysti oma lukunsa, siellä on monin kertaisesti rahaa sijoittaa esim. urheiluun.
Pikkuveli ajattelua. Ok, tietenkin Ruotsin kassa ja pajazzo on varmasti aika täynnä kruunuja, yksi syy tähän on se että kuin muut maat 40-luvulla ns "tyhjensi pajazzot" ja poltti rautaa ja nikkeli liukuhihnalla Ruotsi teki juuri päinvastoin. Mutta, tämä vanha ajattelutapa että Ruotsi aina on edellä jääkiekossa, liike-elämässä ym kuuluu mun mielestäni just tohon 1940-1970 aikoihin. Nykyään voidaan "ihailla" Ruotsin kulttuuri esim Rinkebyyssä tai Malmön Rosengårdissa, ei nyt ehkä mikään paratiisia sekään.
Meni muuten vähän "off-topic"...)
TosiFani
11.05.2010, 12:50
Tosifani: "Ruotsi on hyvinvointivaltiona monta sataa vuotta vanhempi kulttuuri ja sitä kautta sille on rakentunut hyvin vahva identiteetti. Tämä näkyy kaikessa Ruotsin tekemisessä, se tekee asiat omalla tavallaan. Ruotsin liike-elämä on tietysti oma lukunsa, siellä on monin kertaisesti rahaa sijoittaa esim. urheiluun.
Pikkuveli ajattelua...
Kyllä, sitä nimenomaan ja tästä syystä suomalaiset tyytyvät keskinkertaisuuteen.
Der Adler
11.05.2010, 13:04
Kyllä, sitä nimenomaan ja tästä syystä suomalaiset tyytyvät keskinkertaisuuteen.
Hmm...mutta mielenkiintoinen juttu että tämä ajattelutapa vielä tänä päivänä on voimassa. En tiedä, mutta tuntuu että ei ainakaan täällä Vaasan seudulla tämä pikkuveli-syndrooma "elää" tällä tavalla. Ei helvetti, joka kerta kun Ruotsi tulee vastaan uskotaan vahvasti että Suomi voittaa, ja miksi ei? Luulen että statistiikka on aika tasainen esim 1990-2010 ajalta.
TosiFani
11.05.2010, 13:11
Hmm...mutta mielenkiintoinen juttu että tämä ajattelutapa vielä tänä päivänä on voimassa. En tiedä, mutta tuntuu että ei ainakaan täällä Vaasan seudulla tämä pikkuveli-syndrooma "elää" tällä tavalla. Ei helvetti, joka kerta kun Ruotsi tulee vastaan uskotaan vahvasti että Suomi voittaa, ja miksi ei? Luulen että statistiikka on aika tasainen esim 1990-2010 ajalta.
Kysymys ei ole yhdestä jääkiekko-ottelusta vaan yhteiskunnasta. Suomalaisessa urheilussa on ongelmana drop out -ilmiö siinä vaiheessa kun pitäisi todella aloittaa harjoittelu. Viimeksi tästä puhui Jukka Rauhala, painiliiton pj., eilen Radio Suomen urheilun taustapeilissä. Painiliitolla on hyvin harrastajia noin viisitoistavuotiaiksi, mutta erittäin vähän kv.tason painijoiksi haluavia. Ja tämä on ongelma lähes kaikissa lajeissa. Itse näen yhtenä syynä tähän tilanteeseen suomalaisen yhteiskunnan mukavoitumisen, laiskuuden, ei viitsitä liikkua epämukavuusalueella eli harjoitella.
Ruotsin yhteiskunta on taas huomattavasti vanhempi kulttuuri ja siellä löytyy paljon syvempi kansallinen identiteetti, mikä vaikuttaa myös urheileviin nuoriin.
Hyvä esimerkki tästä on jatkoaika.com:n keskustelupalsta, eihän täällä saa iloita mistään olemattomista voitoista, pois se meistä.
aquanqua
11.05.2010, 13:14
Hassua, että Kanada on niin ylivoimainen jääkiekossa, vaikka kys. maa on usein ensimmäisenä esillä, kun puhutaan jonkun kansakunnan kärsivän pikkuvelikompleksista.
Jotenkin tuon luulisi, etenkin urheilussa, olevan enemmänkin voimavara kuin jotenkin negatiivinen asia.
LaTe_Show
11.05.2010, 13:16
Hassua, että Kanada on niin ylivoimainen jääkiekossa, vaikka kys. maa on usein ensimmäisenä esillä, kun puhutaan jonkun kansakunnan kärsivän pikkuvelikompleksista.
Lyhyt kommentti, mutta jääkiekko on yhtäkuin Kanada, ja itse hämmästelen tuota mainintaa jostain kanadalaisesta pikkuvelikompleksista. Itse uskaltaisin olla eri mieltä asiasta.
TosiFani
11.05.2010, 13:18
Hassua, että Kanada on niin ylivoimainen jääkiekossa, vaikka kys. maa on usein ensimmäisenä esillä, kun puhutaan jonkun kansakunnan kärsivän pikkuvelikompleksista.
Jotenkin tuon luulisi, etenkin urheilussa, olevan enemmänkin voimavara kuin jotenkin negatiivinen asia.
En tunne kanadalaista yhteiskuntaa, mutta yht´äkkiä tulee mieleen kuva maasta, jossa ryysyistä rikkauksiin- ideologiaa markkinoidaan ja tuetaan voimakkaasti. Tässä mielessä vertailu sosialidemokraattiseen Suomen ontuu.
LaTe_Show
11.05.2010, 13:24
En tunne kanadalaista yhteiskuntaa, mutta yht´äkkiä tulee mieleen kuva maasta, jossa ryysyistä rikkauksiin- ideologiaa markkinoidaan ja tuetaan voimakkaasti.
Tuetaan toki, mutta en sanoisi että sitä tuettaisi jenkkimäisen voimakkaasti.
Kanadalla ja kanadalaisella on keskimäärin terve itsetunto johon liittyy voimakkaasti se, että tunnetaan ja ollaan ylpeitä omasta kansallisesta identiteetistä. Vaikka poliittisesti Kanada joutuu olemaan pikkuveli, niin USA:lle kuin Kansainyhteisö:lle, mutta tästä huolimatta ollaan Joe Canadian (http://www.youtube.com/watch?v=pXtVrDPhHBg) ja ylpeitä siitä.
Riittää kun on Molsonia ja Hockey Night in Canada, eh?
Esa Tikusta-asiaa
11.05.2010, 13:36
Kysymys ei ole yhdestä jääkiekko-ottelusta vaan yhteiskunnasta.
(off topic :))
Aivan samaa mieltä. Ruotsilla on takana vuosisatoja kestänyt suurvaltakausi, (tätä perinnettä edustaa ruotsissa esim. kuningasperhe.)
Eikä tätä vuosisatoja kestänyttä perinnettä, asennetta, olo-tilaa ruotsissa katkaise muutama vuosikymmen, sodat, rauhat, puhumattakaan yhdestä jääkiekko-ottelusta.
Meidän suomalaisten on tämän kaltaiseen "perintöön" vaikea samaistua. Varsinkin kun meidän sankaritarinat perustuvat taisteluihin, joissa kaikesta huolimatta olemme jääneet toiseksi.
Meidän perintö on taistelua, hyvänä kakkosena olemista ja täydellisen romahduksen pelkäämistä (tämän kaltaisesta pelosta ruotsalaiset, ehkä, eivät tiedä mitään).
Lisäys: Me suomalaiset emme oikeastaan pelkää (niinkään) häviötä, vaan sitä, että taistelu loppuu (vancouverin usa peli, tanska-peli). Kait siksi, koska jos taistelu loppuu, se mahdollistaa täydellisen romahduksen. (Mitä sekin sitten tarkoittaa? Maine menee? Suomessa loppuu jääkiekon pelaaminen? Neuvostoliitto valtaa koko maan?)
Der Adler
11.05.2010, 13:46
Tuetaan toki, mutta en sanoisi että sitä tuettaisi jenkkimäisen voimakkaasti.
Kanadalla ja kanadalaisella on keskimäärin terve itsetunto johon liittyy voimakkaasti se, että tunnetaan ja ollaan ylpeitä omasta kansallisesta identiteetistä. Vaikka poliittisesti Kanada joutuu olemaan pikkuveli, niin USA:lle kuin Kansainyhteisö:lle, mutta tästä huolimatta ollaan Joe Canadian (http://www.youtube.com/watch?v=pXtVrDPhHBg) ja ylpeitä siitä.
Riittää kun on Molsonia ja Hockey Night in Canada, eh?
Just näin, miksi tämä sama ajattelutapa ei voisi toimia täällä? Ok, ehkä me ollaan jonkilainen pikkuveli Ruotsille, vaikka nyt en itse halusin nähdä asia ihan näin, mutta pitää myös osata nostaa esiin positiiviset jutut ja ollaan ylpeitä niistä...onhan meillä sisu, sauna, Nokia, huippu-teknologia, Finlandia-Vodka, Ruotsin verratuna huippu olut-merkit :):), meidän koulut toimii valovuodet parempi kuin Ruotsin vastaavat ym ym, (ja olihan se talvisota vaan aika hurja juttu). Ja loppujen lopuks, kyllä Leijonatkin tekee ihan hienot suoritukset vuodesta toisee. Eli, ylpeys ja poisitivisuus esiin!
Toejoen Veikko
11.05.2010, 13:49
Itse näen yhtenä syynä tähän tilanteeseen suomalaisen yhteiskunnan mukavoitumisen, laiskuuden, ei viitsitä liikkua epämukavuusalueella eli harjoitella.
Tämä näkyy myös lajivalinnassa. Ei tule enää esim. kv-tason painonnostajia. Liian epämukava laji. Mukavampaa pelata salibandya, jossa ei tule edes hiki.
Mitä tulee kanadalaiseen yhteiskuntaan, niin sitä hieman pinnalta raapaisseena olen saanut mielikuvan siitä, että siellä on ylipäätään sallivampi ja kannustavampi ilmapiiri. Ihminen ei ole samalla tavalla häkissä kuin Suomessa, jossa asiat monta kertaa haetaan negaation kautta.
TosiFani
11.05.2010, 13:52
... Eli, ylpeys ja poisitivisuus esiin!
Itse lisäisin tähän rohkeuden eli suomalaisten pitäisi lopettaa jatkuva varmistelu, niin jääkiekossa kuin yhteiskunnassa. Nykymeno kasvattaa ihmisistä (jääkiekkoilijoista) vastuunpakoilijoita, pelätään enemmän tappiota, kun halutaan voittoa. Tämä näkyy niin jääkiekon valmennuksessa kuin eduskunnan toiminnassa. Jääkiekkovalmentajat (eivätkä fanit varsinkaan!!) eivät rohkaise nuoria pelaajia rohkeisiin ratkaisuihin ja eduskunta säätää lisää lakeja, jotka poistavat yksittäisen ihmisen vastuun.
Sateentekijä
11.05.2010, 13:52
Kanukkien asenne ja ylimielisyys kun olisi suomalaisilla.
Siellä ei peruutella vaikka karhu tulisi kadulla vastaan. Ollaan sopivan ilkeitä ja puretaan kiekkoja - ollaan valmiita tekemään salilla hullusti duunia ja ollaan kurinalaisia.
NYT SOI: Eppu Normaali - Murheellisten laulujen maa :)
Der Adler
11.05.2010, 14:06
Itse lisäisin tähän rohkeuden....
Sateentekijä
Kanukkien asenne ja ylimielisyys kun olisi suomalaisilla.
Hyviä pointtejä. Näin se on. Huomenna on nyt sitten taas hyvä testi kun ollaan (luultavasti) pakkovoiton edessä. Jenkki-poika ei varmasti "pelkää" kun tilanne on mikä on vaan uskon että jokainen usa-pelaaja ajattele että nyt on oiva tilanne ja aika tehdä se "game-winneri".
Kysymys ei ole yhdestä jääkiekko-ottelusta vaan yhteiskunnasta. Suomalaisessa urheilussa on ongelmana drop out -ilmiö siinä vaiheessa kun pitäisi todella aloittaa harjoittelu. Viimeksi tästä puhui Jukka Rauhala, painiliiton pj., eilen Radio Suomen urheilun taustapeilissä. Painiliitolla on hyvin harrastajia noin viisitoistavuotiaiksi, mutta erittäin vähän kv.tason painijoiksi haluavia. Ja tämä on ongelma lähes kaikissa lajeissa. Itse näen yhtenä syynä tähän tilanteeseen suomalaisen yhteiskunnan mukavoitumisen, laiskuuden, ei viitsitä liikkua epämukavuusalueella eli harjoitella.
Vai olisikohan kuitenkin niin, että tuossa vaiheessa kun harrastaminen loppuu, niin niin järjestelmän tuki pikemminkin vähenee kuin lisääntyisi ratkaisevasti. Niin kauan kuin mukana pyörii isompi porukka, niin vertaistukea riittää järjestelmän ulkopuoleltakin.
Kun olen katsellut kiekkonuoria, niin "laiskat" harjoittelijat putoavat parhaasta A-ryhmästä aika hätäisestija SM-sarjoissa harjoittelu on suht motivoitunutta. Vaikka pojat näkevät rajansa, ei se vie harjoitteluintoa. En oikein osta tuota mukavoitumisväitettä.
Kiekossa drop-out on raadollista ja moni sinne kuuluva poika joutuu järjestelmästä ulos liian aikaisin. Se on ongelma, mutta se tuskin liittyy mukavoitumiseen.
Paljon puhutaan omaehtoisen harjoittelun puolesta. Puhetta riittää, mutta siihen se jää. Jäätä ei ole tarjolla omaehtoiseen extra-treeniin kuin satunnaisesti talvella, vaikka aikaa sattuisi löytymään. Talvet ovat nykyään sellaisia ja poikien kuormitus vie ison osan mahdollisista ajoista.
Enemmän kiinnittäisin kuitenkin huomiota poikien "uratien" pomppuisuuteen välillä 5-15v. Valmennuksen laatu ja urheilullisuuden oppiminen on melkoista arpapeliä.
TosiFani
11.05.2010, 14:26
Vai olisikohan kuitenkin niin, että tuossa vaiheessa kun harrastaminen loppuu, niin niin järjestelmän tuki pikemminkin vähenee kuin lisääntyisi ratkaisevasti. Niin kauan kuin mukana pyörii isompi porukka, niin vertaistukea riittää järjestelmän ulkopuoleltakin.
Kun olen katsellut kiekkonuoria, niin "laiskat" harjoittelijat putoavat parhaasta A-ryhmästä aika hätäisestija SM-sarjoissa harjoittelu on suht motivoitunutta. Vaikka pojat näkevät rajansa, ei se vie harjoitteluintoa. En oikein osta tuota mukavoitumisväitettä...
En tiedä paljonko seuraat tai valmennat nuoria, mutta omien kokemusteni perusteella mukavoitumis ongelmaa on vielä SM-liigatasollakin.
choose_life
11.05.2010, 14:35
En tiedä paljonko seuraat tai valmennat nuoria, mutta omien kokemusteni perusteella mukavoitumisongelmaa on vielä SM-liigatasollakin.
Tai väärää ylimielisyyttä (sama asia), mikä johtuu mm. kiekkoympyröiden tietystä henkisestä ahtaudesta, sisäsiittoisuudesta ja siitä liian isosta hypestä, joka koko homman ympärille on kasvanut viimeistään v. 95 jälkeen. Tähän liittyy sitten vielä isompia ongelmia, kuten kiekkoilijoiden koulutuksen puute, yleinen avuttomuus ja homman lähteminen lapasesta uran jälkeen (ei toki kaikilla, mutta monilla) ja niin edelleen. Se olisi jo oman ketjunsa aihe, mutta tässä ja ylläolevassakin tullaan laillaan siihen, että suhteellisuudentaju ja lajin/pelin/tekemisen perusasiat ovat jääneet kaikenlaisen tauhkan jalkoihin.
En tiedä paljonko seuraat tai valmennat nuoria, mutta omien kokemusteni perusteella mukavoitumis ongelmaa on vielä SM-liigatasollakin.
Aivan varmasti, mutta onko se perusongelma? Vai olisiko mukavoituminen oire motivaation puutteesta? Motivoitumisesta mihin?
En valmenna nyt, mutta näkeehän sen, (ainakin kun läheltä katsoo,) että pojat vastaavat vaatimustasoon pääosin positiivisesti näennäisestä napinasta/kapinasta huolimatta. Työn teko nostaa ainakin eräiden motivaatiota aivan silmin nähden.
Se on kuitenkin selvää, että pojat ovat valmiita tekemään ja tekevät kiekon edestä "suuria" henkilökohtaisia uhrauksia. Silloin on ikävää katsoa kun poikien motivaatio hiipuu kauden edetessä samaa tahtia kuin usko tekemisen mielekkyyteen. Ei ole mikään salaisuus, että loppukausi toisinaan hiihdellään muutosta (jota ei tule) odotellessa. Pojat eivät ole tyhmiä, "terävän pään" eväiden loppuminen kyllä aistitaan ja siihen reagoidaan.
Aika monesti SM-sarjankin valmentajien haalinnassa näyttäisi, ei niin rationaaliset, "muut syyt" olla määrääviä. Toisaalta ei niitä erinomaisia valmentajia ihan joka oksalla kasva, joten ei näiden paikkojen täyttäminen ole varmaankaan helppoa...
Mukavoituminen on "hyvä" vihollinen. Ehkä kuitenkin kannattaisi etsiä syvempiä syitä muualta ainakin kiekon kokoisessa lajissa.
choose_life
11.05.2010, 14:55
Aivan varmasti, mutta onko se perusongelma? Vai olisiko mukavoituminen oire motivaation puutteesta? Motivoitumisesta mihin?
...
Aika monesti SM-sarjankin valmentajien haalinnassa näyttäisi, ei niin rationaaliset, "muut syyt" olla määrääviä. Toisaalta ei niitä erinomaisia valmentajia ihan joka oksalla kasva, joten ei näiden paikkojen täyttäminen ole varmaankaan helppoa...
Mukavoituminen on "hyvä" vihollinen. Ehkä kuitenkin kannattaisi etsiä syvempiä syitä muualta ainakin kiekon kokoisessa lajissa.
Juu, ei se mikään "pääsyyllinen" ole, jos sellaista nyt onkaan. Mutta kyllä yksi oire siitä, että lajissa on liian monta asiaa karannut hevonkuuseen alkujuurilta ja olennaisesta.
TosiFani
11.05.2010, 19:13
...Mukavoituminen on "hyvä" vihollinen. Ehkä kuitenkin kannattaisi etsiä syvempiä syitä muualta ainakin kiekon kokoisessa lajissa.
Tämä on yksi niistä syvemmistä syistä eli nuoret eivät enää viitsi urheilla. Nythän on monia kamppanijoita jossa yritetään saada lapset liikkeelle. Eli kun on vähemmän harrastajia, tulee vähemmän lahjakkuuksia.
Tämä on yksi niistä syvemmistä syistä eli nuoret eivät enää viitsi urheilla. Nythän on monia kamppanijoita jossa yritetään saada lapset liikkeelle. Eli kun on vähemmän harrastajia, tulee vähemmän lahjakkuuksia.
Kiekkoa harrastaa määrällisesti ihan tarpeeksi poikia, että lahjakkuuksia voisi löytyä nykyistä enemmän. Kun katselee poikia joukkueiden pahimmassa supistusvaiheessa (drop-out), joilla on ehkä 7-8 tapahtumaa/viikko lähes läpi vuoden (pari taukoa: kauden jälkeen ja juhannuksesta), niin liikkeelle pojat on kyllä saatu.
Pelkistä ohjatuista tapahtumista kertyy suurin osa "vaadituista" viikkotunneista. Ei poikia niihin tapahtumiin tarvitse pakottaa, vaikka tuon ikäinen poika ei varmaan nauti aikaisista aamureeneistä. Se porukka, jonka liikkumisesta ollaan huolissaan, on kokonaan toinen joukko.
Tämän järjestelmässä sinnittelevän drop-out ikäisen joukon ongelma on, mitä ohjatuissa tapahtumissa tapahtuu. On jo pelkästään ajankäytön kannalta vähintäänkin vaikea paikata ohjattujen tapahtumien puutteet. 5-12v poikien reeniongelmat ja 15-20v poikien reeniongelmat ovat kovin kaukana toisistaan.
LaTe_Show
12.05.2010, 09:18
Pelkistä ohjatuista tapahtumista kertyy suurin osa "vaadituista" viikkotunneista.
Tästä olisin eri mieltä, ihan sen vuoksi että nämä harjoitukset/ohjatut tapahtumat eivät ole yksilön kannalta se kaikkein tehokkainta mitä tulee ajankäytön suhteen. Ohjatussa treeneissä vain 30-40% käytetään "itse tekemiseen".
Tästä olisin eri mieltä, ihan sen vuoksi että nämä harjoitukset/ohjatut tapahtumat eivät ole yksilön kannalta se kaikkein tehokkainta mitä tulee ajankäytön suhteen. Ohjatussa treeneissä vain 30-40% käytetään "itse tekemiseen".
Aivan samaa mieltä, hengailu hallilla tai näennäinen hokihölkkä ei ole tehokasta ajankäyttöä. Tästä olen itsekin kirjoittanut tällä palstalla. Ja nyt olet tasan tarkkaan asian ytimessä. Se tekemisen laatu, ei niinkään mukavoituminen tai määrä... siis tietyn iän jälkeen...
TosiFani
12.05.2010, 09:52
Kiekkoa harrastaa määrällisesti ihan tarpeeksi poikia, että lahjakkuuksia voisi löytyä nykyistä enemmän. Kun katselee poikia joukkueiden pahimmassa supistusvaiheessa (drop-out), joilla on ehkä 7-8 tapahtumaa/viikko lähes läpi vuoden (pari taukoa: kauden jälkeen ja juhannuksesta), niin liikkeelle pojat on kyllä saatu.
Pelkistä ohjatuista tapahtumista kertyy suurin osa "vaadituista" viikkotunneista. Ei poikia niihin tapahtumiin tarvitse pakottaa, vaikka tuon ikäinen poika ei varmaan nauti aikaisista aamureeneistä. Se porukka, jonka liikkumisesta ollaan huolissaan, on kokonaan toinen joukko.
Tämän järjestelmässä sinnittelevän drop-out ikäisen joukon ongelma on, mitä ohjatuissa tapahtumissa tapahtuu. On jo pelkästään ajankäytön kannalta vähintäänkin vaikea paikata ohjattujen tapahtumien puutteet. 5-12v poikien reeniongelmat ja 15-20v poikien reeniongelmat ovat kovin kaukana toisistaan.
Tässä Suomi onkin hyvä, vedetään ajallisesti hyvä määrä joukkueharjoitteita. Ja näihin harjoituksiin tulevat yleensä ne "Hytöset", jotka ovat säntillisiä ja nöyriä ja heistä tulee hyviä kolmos - neloskentän duunareita. Suomi on loistava tekemään huonosta keskinkertaisia, mutta täältä puuttuu se halu menestykseen, halu työntekoon.
Hyvän golfswingin oppimiseen tarvitaan 10 000 SAMANLAISTA toistoa eli valtava määrä työtä. Ihan sama on jääkiekon taito osa-alueiden kanssa eli toistoja, näitä toistoja ei tehdä joukkueharjoituksissa. Eräällä valmennuskurssilla kellotettiin 50 minuutin harjoituksesta yksittäisen pelaajan kiekollinen aika, se oli noin 4 minuuttia ja tämä joukkue ol 18-vuotiaiden maajoukkue eli harjoitus oli varmasti hienosti suunniteltu. Eli lahjakkuuden jalostaminen pitää tapahtua siellä takapihalla, ulkojäillä, höntsävuoroilla jne. ja tämä vaatii sitä halua. Tätä halua on liian vähän tässä yhteiskunnassa.
Tässä Suomi onkin hyvä, vedetään ajallisesti hyvä määrä joukkueharjoitteita. Ja näihin harjoituksiin tulevat yleensä ne "Hytöset", jotka ovat säntillisiä ja nöyriä ja heistä tulee hyviä kolmos - neloskentän duunareita. Suomi on loistava tekemään huonosta keskinkertaisia, mutta täältä puuttuu se halu menestykseen, halu työntekoon.
Siis keneltä? Jos systeemi on rakentunut niin, että valmentajat ovat hyviä siinä, miten poikia olisi pitänyt ohjata pari kolme vuotta aiemmin, niin onko se poikien mukavoitumisen vika? Kokemuksesta oppii, mutta kun valmentaja jatkaa samojen poikien kanssa vuodesta toiseen, niin kokemus on peräisin nuoremmasta ikäluokasta, ei vanhemmasta... toki osa oppii nopeasti. Ei tämä ole valmentajien vika, vaan järjestelmän.
Toisaalta valmentajilla on käsittääkseni käsissään iso paletti eikä heillä ole aikaa pysähtyä ja ottaa etäisyyttä "arjen pyörittämiseen". Kun pojat eivät opi eikä homma näytä edes kiinnostavan, niin aika moni suunniteltu juttu unohtuu ja motivaatio rapisee. Ei olisi ollenkaan pahitteeksi, jos joku "ulkopuolinen" vetäisi välillä esimerkiksi pakkijäitä ja hyökkääjäjäitä tai vaikkapa fysiikan reenaamista. Jäisi valmentajalle aikaa keskittyä "olennaiseen".
Toisaalta tiedän, että on joukko valmentajia, jotka vetävät aivan mahtavia reenejä, mutta joilla on muita puutteita (tai vaikeuksia sitoutua liian isoon urakkaan). Näille kavereille pitäisi löytää toimenkuva, joka palvelisi systeemiä.
Sokerina pohjalla on vastuun antaminen pojille oman treenaamisensa suhteen. Ajan käytön ja rytmityksen suhteen olisi parempi, että pojat reenaisivat omalla ajallaan irti jääreeneistä. Ei vaan taida olla tarpeellista molemminpuoleista luottamusta.
Kelju K. Kojootti
12.05.2010, 11:12
Tässä Suomi onkin hyvä, vedetään ajallisesti hyvä määrä joukkueharjoitteita. Ja näihin harjoituksiin tulevat yleensä ne "Hytöset", jotka ovat säntillisiä ja nöyriä ja heistä tulee hyviä kolmos - neloskentän duunareita. Suomi on loistava tekemään huonosta keskinkertaisia, mutta täältä puuttuu se halu menestykseen, halu työntekoon.
Hyvän golfswingin oppimiseen tarvitaan 10 000 SAMANLAISTA toistoa eli valtava määrä työtä. Ihan sama on jääkiekon taito osa-alueiden kanssa eli toistoja, näitä toistoja ei tehdä joukkueharjoituksissa. Eräällä valmennuskurssilla kellotettiin 50 minuutin harjoituksesta yksittäisen pelaajan kiekollinen aika, se oli noin 4 minuuttia ja tämä joukkue ol 18-vuotiaiden maajoukkue eli harjoitus oli varmasti hienosti suunniteltu. Eli lahjakkuuden jalostaminen pitää tapahtua siellä takapihalla, ulkojäillä, höntsävuoroilla jne. ja tämä vaatii sitä halua. Tätä halua on liian vähän tässä yhteiskunnassa.
Tässä viestissä, kuten myös parissa edeltävässä, on mielestäni paljon asiaa. Ohjattuja joukueharjoituksia on mielestäni aivan tarpeeksi, jopa liikaa näissä nuorissa ikäluokissa (10-15 vuotiaat). Tämä selittää mielestäni osittain drop outin. Ei ole aikaa harrastaa muita lajeja, edes kesällä, eikä aikaa edes pihapeleille. Onko siinä sitten järkeä, että joku isä kuljettaa poikaa viisi kertaa viikossa tunnin suuntaansa treeneihin ja takaisin vetämään sen 4 minuuttia kiekon kanssa. Vai olisiko parempi käydä vaikka kolme joukkueharjoitusta viikossa ja muina päivinä ulkojäillä pari-kolme tuntia pelailemassa ja kikkailemassa kaveriporukalla. Nämä hytöset kyllä puurtavat vaikka kaksi treeniä päivässä, mutta sitten on näitä "taiteilijoita", joilla olisi hirveä määrä lahjakkuutta, mutta into tapetaan sillä, että vedetään ohjatusti viidesti viikkoon ja pelit päälle.
TosiFani
12.05.2010, 11:14
Siis keneltä? Jos systeemi on rakentunut niin, että valmentajat ovat hyviä siinä, miten poikia olisi pitänyt ohjata pari kolme vuotta aiemmin, niin onko se poikien mukavoitumisen vika? Kokemuksesta oppii, mutta kun valmentaja jatkaa samojen poikien kanssa vuodesta toiseen, niin kokemus on peräisin nuoremmasta ikäluokasta, ei vanhemmasta... toki osa oppii nopeasti. Ei tämä ole valmentajien vika, vaan järjestelmän.
Toisaalta valmentajilla on käsittääkseni käsissään iso paletti eikä heillä ole aikaa pysähtyä ja ottaa etäisyyttä "arjen pyörittämiseen". Kun pojat eivät opi eikä homma näytä edes kiinnostavan, niin aika moni suunniteltu juttu unohtuu ja motivaatio rapisee. Ei olisi ollenkaan pahitteeksi, jos joku "ulkopuolinen" vetäisi välillä esimerkiksi pakkijäitä ja hyökkääjäjäitä tai vaikkapa fysiikan reenaamista. Jäisi valmentajalle aikaa keskittyä "olennaiseen".
Toisaalta tiedän, että on joukko valmentajia, jotka vetävät aivan mahtavia reenejä, mutta joilla on muita puutteita (tai vaikeuksia sitoutua liian isoon urakkaan). Näille kavereille pitäisi löytää toimenkuva, joka palvelisi systeemiä.
Sokerina pohjalla on vastuun antaminen pojille oman treenaamisensa suhteen. Ajan käytön ja rytmityksen suhteen olisi parempi, että pojat reenaisivat omalla ajallaan irti jääreeneistä. Ei vaan taida olla tarpeellista molemminpuoleista luottamusta.
Huomaa, ettet ole kovinkaan paljon tekemisissä juniorivalmennuksen kanssa, kun luettelet itsestään selvyyksiä.
Ainakin Pori - Rauma suunnalla tehdään paljon töitä mm. pakki ja hyökkääjä harjoitteilla ja fysiikkaharjoittelussa käytetään usein ulkopuolista vetäjää. Juniorivalmennuksen taso on varmasti ongelma, liian vähän hyviä valmentajia pikkujunnuissa.
Tämä vastuun antaminen pojille oman treenaamisen suhteen on juuri se mistä olen puhunut koko ajan eli nykyisin jäädään usein mielummin sohvalle pelaamaan pleikkaria, kuin laitetaan ne pihapelit pystyyn. Käydään kyllä joukkueen harjoituksissa, mutta muuten harjoittelu jää vähiin.
Huomaa, ettet ole kovinkaan paljon tekemisissä juniorivalmennuksen kanssa, kun luettelet itsestään selvyyksiä.
Ainakin Pori - Rauma suunnalla tehdään paljon töitä mm. pakki ja hyökkääjä harjoitteilla ja fysiikkaharjoittelussa käytetään usein ulkopuolista vetäjää.
Hyvä, että jossain joukkueen ulkopuoleisia resursseja tehokkaasti. Kysele huviksesi miten paljon esimerkiksi Tampereella sarjakauden aikana käytetään "säännöllistä ja suunnitelmallista" ulkopulista apua normi-junnujoukkueessa ikäluokkaan katsomatta. Kyllähän niitä satunnaisia rypistyksiä on nähty joissain ikäluokissa, mutta...
Sellaistakin kommenttia olen kuuluut, että maakunnasta (esim LeKistä) tulleet ovat ihmetelleet, että sielläkin homma oli "suunnitelmallisempaa". Surullista, että hallin käytävillä on tullut tunne, ettei Tampere suinkaan ole ongelmineen yksin (vaan "hyvässä" seurassa). Jossain hommat on toki hoidettu paremmin (ilmeisesti siis myös Satakunnassa), mutta toisaalla edes saman seuran rinnakkaisjoukkueet eivät ole aina olleet "puheväleissä" (tiedät varmasti suunnan). Yksittäisten seurojen syyllistämiseen/ylistämiseen en ryhdy, sillä jo erot ikäluokkien välillä on valtavia seuran sisällä.
Edit: Tuli vaan mieleen, että koska ja miten Ässien junnutyö on pistetty ojennukseen. Siitä ei ole kovin montaa vuotta kun sieltäkin kuului napinaa, osin ehkä vähän vanhasta muistista. Nyt työn laatu näyttäisi olevan siellä parempi kuin täällä, sikäli vanhemmat junnut pärjäävät paremmin kuin oli "ennustettavissa" jokunen vuosi sitten.
Nyt täältä Tampereelta tuntuu olevan suunta ainakin Rumalle. Siitä ei ole kauaa kun porilaisia näkyi täällä try-outeissa.
Ihmiskuula
14.05.2010, 17:01
Ainakin Ässissä on vissiin tehty hyvää työtä kun junnut on alkanu menestyä. Ihan vain näin Virmasmaisen teksti-TV scoutingin perusteella. En oo seurannu millaista junnutyötä esim. täällä Raumalla tehdään mutta kaiketi kaikki on jo sen oppinut kun tämä "Lost Generation" nyt parhaimmillaan painaa tuolla maajoukkueessa. Hiukan on nyt sentään herätty kun halonhakkaaja jenkitkin on menny henk.koht. taidoissa heittämällä ohi ettei se paras jääkiekkoija välttämättä olekaan se joka luistelee viivojenvälin nopeimmin.
Eli lahjakkuuden jalostaminen pitää tapahtua siellä takapihalla, ulkojäillä, höntsävuoroilla jne. ja tämä vaatii sitä halua. Tätä halua on liian vähän tässä yhteiskunnassa.
Tämä vastuun antaminen pojille oman treenaamisen suhteen on juuri se mistä olen puhunut koko ajan eli nykyisin jäädään usein mielummin sohvalle pelaamaan pleikkaria, kuin laitetaan ne pihapelit pystyyn. Käydään kyllä joukkueen harjoituksissa, mutta muuten harjoittelu jää vähiin.
Oman kokemuksen perusteella (eri laji tosin, mutta uskon pätevän lätkään yhtälailla) "syyllistät" tässä liikaa harrastajaa, kun systeemi ja yhteiskunta ei oikeasti anna tähän mahdollisuutta. Seitsemältä aamulla ylös, aamutoimet, kouluun, välipala, matkustus harkkoihin, harkat, matkustus himaan, iltatoimet, kello on yhdeksän - puoli kymmenen. Jos tuossa vaiheessa vielä oli vaikka sen puoli tuntia hereillä, niin ei siinä enää omatoimisia jaksanut tehdä. Enkä tarkoita ettei viitsinyt tai ei olisi huvittanut, vaan ettei ollut energiaa. Pihapelien aikaansaanti nyt olisi ollut vielä vaikeampaa, koska ei sellaisia saa kasaan esimerkiksi juuri yhdeksän pintaan illalla.
Silloin kun aikaa oli (osa viikonlopuista, lomat), tilojen löytäminen oli hemmetin hankalaa vaikka niiden eteen teki uhrauksia (ei vaatinut laatua, lähti kauas, kävi aika epäinhimillisinä aikoina). Uskoisin, ettei tämä lätkäjunnulle ole yhtään helpompaa kun ei nykyään ulkojäitäkään useimpina talvina juuri ole. Toki jotain vanerilta laukomista varmasti voi tuollaisessa tilanteessa harrastaa, niin kuin itsekin pystyin joitain harjoitteita ja kuivatreeniä tekemään kotona. Mutta silti niin moni osa-alue jää puuttumaan tuollaisessa tilanteessa.
Kun suomalaiseltä kysytään matsin jälkeen miksi voitetiin niin aina tulee "tehtiin enemmän töitä, jaksettin luistella" ja muuta työ-läppää.
Kanukilta tai Hurrilta kun kysytään niin vastaus on oltiin parempia, taitavampia tai pelattiin paremmin.
Miksi voitetaan? Sen takia että ollaan parempia. Onko se niin vaikea sanoa.
Kyllä se on tämä kulttuuri jossa pitää olla vaatimaton ja nöyrä työntekijä.
Viimeisen ottelun voittamiseen vaaditaan röyhkeyttä, itsekkyyttä ja tulista tahtoa. Ei sovi suomalaiseen yhteiskuntaa. Mökkikansaa. Hiljaista ja juroa. Älä brassaile, sopeudu.
Onhan se ihan kiva olla tasaisesti usein sijoilla 2-4, mutta ei toi nyt ainakaan minua tyydyt, mieluummin sitten vaikka yksi kulta kerran kymmenessä vuodessa.
Maalintekijöitä tarvitaan! Hirveää katsottavaa, kun suomalaiset pelaajat ampuvat logoa kohti tai yli käytännössä jokaisesta maalipaikasta. Kanadan pojat laittavat limppua pussiin huikealla taidolla (tsekatkaa esim. Matt Duchenen maali Norjaan vastaan).
Nyt viimeistään junnuissa harjoittelemaan sitä maalintekoa, jotta tulevaisuudessa meillä on uusia teemuselänteitä! Jääkiekko on yksinkertaisuudessan peli, jossa enemmän maaleja tehnyt joukkue voittaa. Kaikki muu on epäolennaista.
Tkachuk7
15.05.2010, 19:14
Niin... sitten tarvitaan oikeita voimahyökkääjiä ja oikeasti kovia pakkeja, jotka siirtävät NHL-tähtiä maalin edustalta pois, tai ainakin saavat niitä edes jonkunlaiseen kontrolliin. Nykyäänhän tällaisista pelaajista ei Suomessa voi kuin haaveilla.
Itselläni on sellainen pieni pelko, että kunnolliset voimahyökkääjät, samoin kuin vahvat ja ulottuvat pakit karsiutuvat tuloksesta pelaavista junnujoukkueista liian varhain. Syy on se, että nopeasti suureksi kasvaneet pojat ovat liian hitaita ja kömpelöitä. Suuressa kaukalossa liikkuvuuden puute on liian suuri ongelma menestystä hakeville valmentajille, ja tulevat supertähdet karsitaan haittaamasta menestystä junnusarjoissa.
Muutenkin junnuvalmentajien tuloshakuisuus pelaajien kehittämisen kustannuksella taitaa olla se ongelman ydin.
Oman kokemuksen perusteella (eri laji tosin, mutta uskon pätevän lätkään yhtälailla) "syyllistät" tässä liikaa harrastajaa, kun systeemi ja yhteiskunta ei oikeasti anna tähän mahdollisuutta.
Juuri näin, silloin kun on puhutaan jo tavoitteelliseen treenaamiseen ehtineisiin poikiin. Pikkujunnuilla tilanne on tyystin toinen, heillä on aikaa höntsyihin. Käytännössä höntsyt vähenevät pakon edessä poikien kasvaessa
Oman matkani joukkueiden kanssa oli sen verran lyhyt (lähes vuosikymmenen yhden ikäluokan matkassa ja puolet lyhyempi toisen), ettei aivan koko totuus asiasta ehtinyt joukkueen kautta paljastua. Vanhempien junnujen tilanne näyttää juuri sellaiselta kuin kuvasit, kun läheltä pääsee katsomaan.
TosiFani
18.05.2010, 19:00
Juuri näin, silloin kun on puhutaan jo tavoitteelliseen treenaamiseen ehtineisiin poikiin. Pikkujunnuilla tilanne on tyystin toinen, heillä on aikaa höntsyihin. Käytännössä höntsyt vähenevät pakon edessä poikien kasvaessa
Oman matkani joukkueiden kanssa oli sen verran lyhyt (lähes vuosikymmenen yhden ikäluokan matkassa ja puolet lyhyempi toisen), ettei aivan koko totuus asiasta ehtinyt joukkueen kautta paljastua. Vanhempien junnujen tilanne näyttää juuri sellaiselta kuin kuvasit, kun läheltä pääsee katsomaan.
Puhun nyky-yhteiskunnasta ja sen antamista virikkeistä. Omassa nuoruudessa kotona oli tylsää ja siksi lähdettiin puistoon kavereiden kanssa touhuamaan. Tämä touhuaminen oli pelaamista, leikkimistä yms. ulkona olemista. Nykyään ulkona on tylsää, kotoa löytyy tekemistä, sinne ulos lähdetään entistä harvemmin.
Eli lahjakkuuden jalostaminen pitää tapahtua siellä takapihalla, ulkojäillä, höntsävuoroilla jne. ja tämä vaatii sitä halua. Tätä halua on liian vähän tässä yhteiskunnassa.
Tämä pitää paikkansa. Ulkojäät ammottavat tyhjyyttään talvella ja itse asiassa kunnatkin ovat nähneet ulkojäissä hyvän säästönpaikan: esimerkiksi Hämeenlinnassa omassa lapsuudessani oli ulkojää melkein jokaisessa mahdollisessa puistossa, nykyään niitä on vain harvoja jäljellä. Ymmärrettävää kunnilta: miksi jäädyttää, jos käyttäjiä ei ole kuitenkaan.
Sama käyttäjäpula vaivaa kesäisin futiskenttiä.
Mutta. Iiiiiiiso MUTTA.
Niin se on lähes kaikissa muissakin kiekkomaissa. Kanadalaisen pelikaverini kanssa juteltiin asiasta pitkään ja hartaasti: sama keskustelu siellä on päällä. Samat ongelmat, kun pikkumuksujen mielestä on mukavampaa hakata pleikkaa sisällä, kun lätkiä 25 asteen pakkasessa. Vaikea uskoa, että svedu- ja jenkkimuksutkaan tekevät poikkeusta tässä. Väitän myös, että vaurastuvalla Venäjälläkään tilanne ei ainakaan parempaan suuntaan ole menossa. Venäjällä on toki valtavia alueita, joissa muksujen "playstation-ratio" on vielä hyvin alhainen, mutta näiden alueiden muksuilla on muutenkin vain häviävän pienet mahdollisuudet päästä koskaan elämässään laadukkaaseen valmennukseen (hirveät etäisyydet, hirveän vähän rahaa). Tshekeissä ja Slovakiassa on taas ulkojäiden kanssa ollut aina muitakin ongelmia - se vesi kun ei tuppaa niillä leveysasteilla pysymään oikeassa olomuodossaan kovin helposti, puhumattakaan kovin kauaa.
Puhun nyky-yhteiskunnasta ja sen antamista virikkeistä. Omassa nuoruudessa kotona oli tylsää ja siksi lähdettiin puistoon kavereiden kanssa touhuamaan. Tämä touhuaminen oli pelaamista, leikkimistä yms. ulkona olemista. Nykyään ulkona on tylsää, kotoa löytyy tekemistä, sinne ulos lähdetään entistä harvemmin.
Tämänkin tulemme toki näkemään. Nykylapsilla elämänpiiri näyttää olevan suppeampi kuin nyt täysi-ikäisyyden saavuttavilla. Kuitenkin vielä ainakin täällä kehä III ulkopuolella tämä nykyinen "menetetty sukupolvi" "hallitsi" aika isoa reviiriä ja oli liikkeellä kuvaamallasi tavalla reilusti alle kouluikäisestä lähtien.
Siihen aikaan yksi iso pihapelejä rajoittanut tekijä oli ohjattu harjoittelu, jolloin kaveripiirin yhteinen aika jäi vähiin. Mutta niin kuin edelläkin on todettu, niin kuormittavuuden kasvaessa höntsyt vähenevät. Nykyisillä talvilla jo jossain B-iässä koululuokkienkin hajottua aika merkityksettömiin tämä harrastustoiminnan osuus käy. Selityksestä se ei käy sillä pojat ovat tuolloin kiekossa kiinni käytännössä "ammattimaisesti".
Tähän keskusteluun ei tule mitään tolkkua, jos ei tehdä selkeää eroa pikkujunnujen (alle 10(12)v) ja tavoitteellisesti reenaavien (yli 15v) kesken. Ainakin vielä jokunen vuosi sitten suurimmat ongelmat näillä kulmilla oli siirtymäkausi pikkujunnuista tavoitteelliseen reeniin. Hieman kauempaa katsoen näyttäisi, ettei tilanne ole muuttunut. Niin kauan kun eroa ei tehdä, on ratkaisujen löytyminen tähän siirtymäjaksoon epätodennäköistä. Toivottavasti muualla ollaan paremmin hereillä.
Niin... sitten tarvitaan oikeita voimahyökkääjiä ja oikeasti kovia pakkeja, jotka siirtävät NHL-tähtiä maalin edustalta pois, tai ainakin saavat niitä edes jonkunlaiseen kontrolliin. Nykyäänhän tällaisista pelaajista ei Suomessa voi kuin haaveilla.
Itselläni on sellainen pieni pelko, että kunnolliset voimahyökkääjät, samoin kuin vahvat ja ulottuvat pakit karsiutuvat tuloksesta pelaavista junnujoukkueista liian varhain. Syy on se, että nopeasti suureksi kasvaneet pojat ovat liian hitaita ja kömpelöitä. Suuressa kaukalossa liikkuvuuden puute on liian suuri ongelma menestystä hakeville valmentajille, ja tulevat supertähdet karsitaan haittaamasta menestystä junnusarjoissa.
Muutenkin junnuvalmentajien tuloshakuisuus pelaajien kehittämisen kustannuksella taitaa olla se ongelman ydin.
Voisiko yksi syy olla, että tällaista yleistä taitoa (tasapaino, ketteryys, koordinaatio jne...) ei harjoitella tarpeeksi paljon ennen murrosikää? Hyvä lapsena opittu liikevarasto auttaa murkkuikään tullutta 15 cm kesällä kasvanutta sopeutumaan "uuteen" kroppaansa nopeammin ja paremmin.
Ovatko kiekon ongelmat 5-14v valmennuksessa vai 14-20v? Uskon itse, että asiat ovat valmennuksen suhteen melko hyvin tuossa vanhemmassa päässä. Mutta tiedostetaanko nuoremmassa päässä mikä merkitys lapsen monipuolisella liikkumisella on?
Miksi höntsäpelejä ei voisi tehdä ohjatusti niin jäällä tai oheisharjoitteluna? Alkulämmössä futis/frisbee/jefu mukaan ja lähimpään puistoon pelaamaan tai lähimpään metsään leikkimään hippaa tai muita perinteisiä leikkejä jossa lapsi joutuu liikkumaan. Monipuolinen liikkuminen ja pelaaminen kunniaan, otetaan ideoita ja oppia muista joukkuepeleistä
Pienpelien ja teemapelien merkitys oikein käytettynä opettaa pelaajalle taitoa,
pelin lukua, ja kehittää fyysisiä ominaisuuksia. Lasten pitäisi pelata enenemän teemapelejä eikä vain kierrellä tötsiä.
Uuhis #97
20.05.2010, 22:01
Yksi asia mihin tietysti haluaisin vielä kiinnittää huomiota ovat Suomalaiset fanit. Nyt jääkiekkoliitto voisi olla hereillä ja seuraaviin MM-kisoihin rahdataan katsomoon myös tuota kauniimpaa sukupuolta silmänruoaksi enemmän. Voin kyllä kuvitella kuinka vaikeaa Leijona-pelaajien on välillä motivoida itsensä fanien koostuessa lähes pelkästään hölmön näköisistä humalaisista miehistä.
Elikä T&A:siä lisää leijona-katsomoon ja eiköhän maaleja ala syntyä aivan uudella tavalla.
Miksi höntsäpelejä ei voisi tehdä ohjatusti niin jäällä tai oheisharjoitteluna? Alkulämmössä futis/frisbee/jefu mukaan ja lähimpään puistoon pelaamaan tai lähimpään metsään leikkimään hippaa tai muita perinteisiä leikkejä jossa lapsi joutuu liikkumaan. Monipuolinen liikkuminen ja pelaaminen kunniaan, otetaan ideoita ja oppia muista joukkuepeleistä.
Siksi, koska "höntsä" nimenomaan on omaehtoista lajiharrastusta. Siellä huomataan omat lahjakkuudet ilman käskytystä, siellä puhtaasti nautitaan pelaamisesta ilman että kukaan huomauttaa virheistä, ja siellä joko kehittyy se lajirakkaus ja kilpailuhenki tai sitten ei.
Ja höntsäkulttuuri jääkiekossa on yhtä katoavaista kuin luonnonjäät. Oli niitä pelikonsoleita ja leffoja jo omassakin nuoruudessa, mutta oli mukava kuitenkin käydä pelailemassa pipo päässä pakkassäällä. Enää on tuskin missä pelata.
Laitanpa tuon Jalos-ketjun viestin tännekin. Minusta on aina arvokasta myös tarkastella neutraalia dataakin eikä vaan subjektiivisia tuntemuksia. Mielenkiintoista olisi tehdä vastaavan tyyppinen laskelma eri juniori-turnauksista - uskoisin että myös tällöin tapahtuneet muutokset näkyisivät toistaiseksi aikamoisen epädramaattisina.
Eli ohessa suomalaisten panos NHL:ssä noin yleisellä tasolla (maalivahdeista voisi ehtiessä tehdä samanlaisen yhteenvedon), kysymyksessä runkosarjan ottelut:
Sarakkeet menevät järjetyksessä:
kausi, suomalaisten pelaajien määrä, pelaamansa ottelut, maalit, syötöt, yhteispisteet ja keskimääräinen peliaika.
97-98 17 906 155 309 464 17:01
98-99 17 942 163 307 470 18:21
99-00 26 1320 177 378 555 16:02
00-01 30 1638 224 400 624 16:41
01-02 30 1395 162 329 491 14:24
02-03 32 1681 242 427 669 15:08
03-04 31 1658 199 356 555 14:54
05-06 31 1705 290 527 817 14:54
06-07 33 1857 310 523 833 14:54
07-08 30 1526 254 423 677 15:32
08-09 32 1620 260 495 755 15:58
09-10 30 1538 258 450 708 14:49
Minusta tämä ei todista radikaalista romahduksesta, mutta siitä kylläkin että meillä on kapea kärki - mutta ollut aina. Jos romahdus tulee niin se näkyy vasta tulevaisuudessa (ja se riippuu siitä, miten lupaukset ja orastavat tähdet tulevat pärjäämään tai olemaan pärjäämättä). Nyt meidän huippujemme kaventumista kompensoi se, että samana aikana maalivahtien taso on radikaalisti noussut.
Fernando
21.05.2010, 00:41
Haluan mä tähänkin kommentoida. Pistin tohon toiseenkin aiheeseen että Suomi, mun mielestä, peräänkuuluttaa ehkä hieman liikaa joukkuetyöskentelyä. Toivoisin itse näkeväni että junnuille jo opetettaisiin että pelin voi ratkaista itsekin, mielummin kuin koittaa vaikealla syötöllä tavoittaa toista. Ei kiekko niin kuuma peruna kuitenkaan ole. Ei polttele lapaa, jos sen kiekon suojauksen vaan osaa.
Paljon nähtiin kun vastustajat vaan tulivat ja ajoivat maalille. Siellä MV:tkin saivat hieman joutua puolustus kannalle kun niin kovaa päälle ajoivat. En nähnyt YHTÄKÄÄN samanlaista tilannetta Suomelta.
Tarvitaan koutsi joka rohkaisee pelaajia ajamaan röyhkeästi päälle ja irtokiekkoihin. Paljon saivat mv:t kamalaa kohtelua tässä turnauksessa, josta Nurminenkin huomatti.
Eli röyhkeämpää ja uskaliaampaa kiekkoa. Siellä ne pakit on turvaamassa jos hyökkääjä kusee kiekon, samoin on muuten vastustajillakin!
Haluan mä tähänkin kommentoida. Pistin tohon toiseenkin aiheeseen että Suomi, mun mielestä, peräänkuuluttaa ehkä hieman liikaa joukkuetyöskentelyä. Toivoisin itse näkeväni että junnuille jo opetettaisiin että pelin voi ratkaista itsekin, mielummin kuin koittaa vaikealla syötöllä tavoittaa toista. Ei kiekko niin kuuma peruna kuitenkaan ole. Ei polttele lapaa, jos sen kiekon suojauksen vaan osaa.
Paljon nähtiin kun vastustajat vaan tulivat ja ajoivat maalille. Siellä MV:tkin saivat hieman joutua puolustus kannalle kun niin kovaa päälle ajoivat. En nähnyt YHTÄKÄÄN samanlaista tilannetta Suomelta.
Tarvitaan koutsi joka rohkaisee pelaajia ajamaan röyhkeästi päälle ja irtokiekkoihin. Paljon saivat mv:t kamalaa kohtelua tässä turnauksessa, josta Nurminenkin huomatti.
Eli röyhkeämpää ja uskaliaampaa kiekkoa. Siellä ne pakit on turvaamassa jos hyökkääjä kusee kiekon, samoin on muuten vastustajillakin!
Ammattitaitoinen valmennus Suomessa alkaa aikaisintaan A-juniori-iässä. Siihen ikään mennessä moni lahjakkuus on jo joutunut jättämään lajin sen takia, ettei yksinkertaisesti ole enää varaa ostaa kasvavalle jannulle uutta haarniskaa joka vuosi.
Ne ammattitaidottomat valmentajat taas ovat keskimäärin huutajia, joiden penis tuntuu kutistuvan joka tappion myötä. Toisaalta samainen elin ei säily koossaan voitettujen ottelujen myötä, ja vaikka ne yksilöt yleensä otteluita ratkaisevatkin, niin henkisesti saattaa tulla turpiin vaikka teit kaikki 3 maalia 3-0 voitossa, jos et suostunut laittamaan pitkää päätyyn kuten sovittiin.
Ei Suomessa katsota hyvällä taitavia yksilöitä millään elämän alalla.
Siksi, koska "höntsä" nimenomaan on omaehtoista lajiharrastusta. Siellä huomataan omat lahjakkuudet ilman käskytystä, siellä puhtaasti nautitaan pelaamisesta ilman että kukaan huomauttaa virheistä, ja siellä joko kehittyy se lajirakkaus ja kilpailuhenki tai sitten ei.
Ja höntsäkulttuuri jääkiekossa on yhtä katoavaista kuin luonnonjäät. Oli niitä pelikonsoleita ja leffoja jo omassakin nuoruudessa, mutta oli mukava kuitenkin käydä pelailemassa pipo päässä pakkassäällä. Enää on tuskin missä pelata.
Niin niin, joten urheiluseurojen on otettava enemmän vastuuta lasten liikunnasta, koska lapsi ei liiku omatoimisesti enää tai harrastaa liian yksipuolisesti. Mikä siis estää valmentajaa viemästä lapsia/nuoria höntsäämään? Miksi aikuisen/ohjaajan/valmentajan läsnäolo poistaisi nautinnon pelistä!? Miksi pitäisi pelata vain kiekkoa, monipuolinen pelaaminen kehittää pelaajan pelinlukua ja luovuutta.
Hemingway
21.05.2010, 11:14
Mikä siis estää valmentajaa viemästä lapsia/nuoria höntsäämään?
Höntsäämään ei viedä vaan sinne lujasti tahdotaan. Jos höntsääminen tehdään suunnitelmallisesti ja aikataulutetusti, ei se ole enää höntsäämistä. Höntsääminen lähtee lapsen tai nuoren omasta motivaatiosta ja liikkumisen ilosta.
Minä olen viettänyt lapsuuteni tiiviisti höntsäten. Pelasimme porukalla erilaisia pelejä. Jos porukkaa ei ollut riittävästi peliin, potkimme palloa seinään. Välillä odotimme lisäjengin saapumista korkeutta tai pituutta hyppien tai lättyä heitellen. Ja kun tuli kuuma, menimme uimaan ja leikimme vesihippaa, minkä jälkeen palasimme taas pelailemaan.
Monipuolinen liikunta oli lapsuuteni ja nuoruuteni pääasiallinen sisältö. Tavoitteellisuutta siihen ei sisältynyt, vaan kaikki tapahtui silkasta liikkumisen ja yhdessä olon riemusta. Minusta oli vain yksinkertaisesti kiva kokoontua porukalla hikoilemaan ja puuhaamaan, eikä pikkukylällä juuri muuta voinut tehdäkään. Urheilukenttä uimarannan kupeessa oli sekä luonteva ajankulun että sosiaalisen toiminnan areena.
Nykyään yhä harvemman lapsen ja nuoren elämän pääsisältö on liikunta. Virikkeet ja ajankulu etsitään muualta, esimerkiksi netistä ja virtuaalimaailmasta.
Ohjattu harjoittelu ei voi koskaan johtaa riittävään toistomäärään. Tämä koskee kaikenlaista toimintaa. Veljeni on lahjakas ja kauan opiskellut klassisen musiikin muusikko. Hänellä on ollut monenlaisia opettajia, mutta taitavaa hänestä eivät ole tehneet soittotunnit ja tunnetut opettajat vaan lähes jatkuva soittimen kanssa istuminen. Joka ikinen kerta, kun hänet näen, hänellä on soitin mukanaan ja hän soittaa yhtä ja samaa kymmeniä, satoja tai jopa tuhansia kertoja. Se on raivostuttavaa, yksitoikkoista, kuunneltavaa, mutta veljeäni se ei kyllästytä.
Tämä on höntsäämisen idea. Pitää rakastaa liikuntaa tai pitää rakastaa soitintaan. Niiden äärelle pitää itse tahtoa. Niiden täytyy olla tärkeämpiä kuin muiden vaihtoehtojen. Se on höntsäämisen lähtökohta.
Pallonivel
21.05.2010, 11:34
Lasten ja nuorten kanssa työskennelleenä ja myös jonkun verran aikoinaan junnuharkkoja vetäneenä:
Monestikaan lapset eivät pysty enää keskenään järjestämään futispeliä puistoon, kiekkopeliä luonnon jäälle, kirkonrottaa tai rosvoa ja poliisia, vaan aina tarvitaan aikuinen pelin/leikin järjestäjäksi SEKÄ erotuomariksi.
Tämä vähentää lasten yhdessätekemistä, koska eihän aina vanhemmat jouda pihalle vahtimaan. Tämä on todella surullista ja huolestuttavaa. Tottakai kaikista sitkeimmät lämii kiekkoja vanerilta kesät pitkät, mutta onhan se yksin tosi puuduttavaa puuhaa.
Ei siis ihme, että omatoiminen harjoittelu jää liian vähäiseksi.
Ramchester
21.05.2010, 11:40
Laitanpa tuon Jalos-ketjun viestin tännekin. Minusta on aina arvokasta myös tarkastella neutraalia dataakin eikä vaan subjektiivisia tuntemuksia. Mielenkiintoista olisi tehdä vastaavan tyyppinen laskelma eri juniori-turnauksista - uskoisin että myös tällöin tapahtuneet muutokset näkyisivät toistaiseksi aikamoisen epädramaattisina.
Eli ohessa suomalaisten panos NHL:ssä noin yleisellä tasolla (maalivahdeista voisi ehtiessä tehdä samanlaisen yhteenvedon), kysymyksessä runkosarjan ottelut:
Sarakkeet menevät järjetyksessä:
kausi, suomalaisten pelaajien määrä, pelaamansa ottelut, maalit, syötöt, yhteispisteet ja keskimääräinen peliaika.
97-98 17 906 155 309 464 17:01
98-99 17 942 163 307 470 18:21
99-00 26 1320 177 378 555 16:02
00-01 30 1638 224 400 624 16:41
01-02 30 1395 162 329 491 14:24
02-03 32 1681 242 427 669 15:08
03-04 31 1658 199 356 555 14:54
05-06 31 1705 290 527 817 14:54
06-07 33 1857 310 523 833 14:54
07-08 30 1526 254 423 677 15:32
08-09 32 1620 260 495 755 15:58
09-10 30 1538 258 450 708 14:49
Minusta tämä ei todista radikaalista romahduksesta, mutta siitä kylläkin että meillä on kapea kärki - mutta ollut aina. Jos romahdus tulee niin se näkyy vasta tulevaisuudessa (ja se riippuu siitä, miten lupaukset ja orastavat tähdet tulevat pärjäämään tai olemaan pärjäämättä). Nyt meidän huippujemme kaventumista kompensoi se, että samana aikana maalivahtien taso on radikaalisti noussut.
En nyt oikein ymmärrä tilastointia, jos siellä nyt kuitenkin tilastoidaan maajoukkueesta poisjääneet pelaajat. Miltähän esimerkiksi tuo kausi 09-10 näyttäisi, jos siitä poistetaan ihan vaan olympialaisten kakkosketju ja Olli Jokinen. Ja kun on vielä otetaan pois puolustuksen vanhat tukipilarit Timonen, Salo ja Lydman, niin alkaa tuo tilasto näyttää melko kauhealta.
Pelkästään nuo seitsemän pelaajaa vie viime kaudelta pois 266 pistettä eli ilman pappoja tilanne olisi tämä: 23 pelaajaa 442 pistettä. Papat ovat siis tehneet NHL:ssä viime kaudella keskimäärin 38 pistettä mieheen, kun loput 23 ovat tehneet keskimäärin 19 pistettä per äijä.
Täysin kiistämätön fakta on se, että maajoukkue on romahtanut ja NHL-tilastot suomalaisten osalta tulee romahtamaan, kun papat lyövät hokkarit naulaan.
Täysin kiistämätön fakta on se, että maajoukkue on romahtanut ja NHL-tilatot suomalasiten osalta tulee romahtamaan, kun papat lyövät hokkarit naulaan.
En ymmärrä miten tuo on kiistämätön fakta kun sitä ei vielä ole tapahtunut? Kaiken fanittamisen idean vastaisesti rupesin miettimään falsifikaation periaatetta - eli kun en ole sitä, mieltä että Suomi olisi romahtanut huippumaiden joukossa niin mitä asioita vaadittaisiin että vaihtaisin mielipiteeni? Seuraavia tuli mieleen:
1. Suomi ei voita käytännössä koskaan 1-3 terävintä huippumaata.
2. Suomi häviää jatkuvasti noin 2/3 otteluistaan muita huippumaita kohtaan.
3. Suomi häviää jatkuvasti jotakuinkin 30-50% otteluistaan "keskisarjan" maita (Tanska, Sveitsi, ehkä Saksa jne.) vastaan
4. Suomi häviää 10-20% otteluistaan ns. heikkoja A-sarjan maita vastaan
5. Suomella on selvästi vähemmän NHL-pelaajia kuin muilla huippumailla ja suurin piirtein yhtä paljon kuin "keskisarjan" mailla.
6. Suomi häviää pääsääntöisesti kaikki puolivälierä-ottelunsa eikä pääsy puolivälieriin ole koskaan varma vaan paikasta pitää taistella verisesti ja usein jää paikka saavuttamattakin.
6. Suomen keskimääräinen sijoitus juniorikisoissa on 10-12 tai B-sarja.
7. Suomen NHL-draft on "keskisarjan" (Sveitsi, Tanska, Saksa) tasolla.
Jos nämä ehdot pääpiirteissään toteutuvat niin sitten on empiirinen fakta, että Suomi on pudonnut huippumaiden joukosta, jos ei niin ei. Tällä hetkellä Suomi ei ole siis pudonnut huippumaiden joukosta, eikä tälläistä putoamista ole näköpiirissä vaikka suhteellinen asema 7 suuren joukossa onkin heikentynyt tai siis lähinnä Kanada, Venäjä, USA ja osin Ruotsikin ovat pystyneet tasoaan nostamaan.
Ramchester
21.05.2010, 12:16
Jos nämä ehdot pääpiirteissään toteutuvat niin sitten on empiirinen fakta, että Suomi on pudonnut huippumaiden joukosta, jos ei niin ei. Tällä hetkellä Suomi ei ole siis pudonnut huippumaiden joukosta, eikä tälläistä putoamista ole näköpiirissä vaikka suhteellinen asema 7 suuren joukossa onkin heikentynyt tai siis lähinnä Kanada, Venäjä, USA ja osin Ruotsikin ovat pystyneet tasoaan nostamaan.
Tietenkin, jos pitää 7 joukossa pysymistä Suomen nykyisenä ja viime vuosikymmenen tasona, niin eihän mitään romahdusta ole tosiaan tulossa.
Itse olen kuitenkin pitänyt Suomea ihan neljän parhaan joukkoon kuuluvana, joista ihan fyysisinä todistuksina on World Cupin finaalipaikka ja voitetut mitalit olympialaisissa, joissa on ollut maailman parhaat pelaajat mukana. Tällaista ei tulla näkemään pitkään aikaan ja se tarkoittaa ainakin minulle Suomen pelin romahtamista, vaikka sitten sijoilla 5-7 pyörittäisiinkin.
Höntsäämään ei viedä vaan sinne lujasti tahdotaan. Jos höntsääminen tehdään suunnitelmallisesti ja aikataulutetusti, ei se ole enää höntsäämistä. Höntsääminen lähtee lapsen tai nuoren omasta motivaatiosta ja liikkumisen ilosta.
Minä olen viettänyt lapsuuteni tiiviisti höntsäten. Pelasimme porukalla erilaisia pelejä. Jos porukkaa ei ollut riittävästi peliin, potkimme palloa seinään. Välillä odotimme lisäjengin saapumista korkeutta tai pituutta hyppien tai lättyä heitellen. Ja kun tuli kuuma, menimme uimaan ja leikimme vesihippaa, minkä jälkeen palasimme taas pelailemaan.
Monipuolinen liikunta oli lapsuuteni ja nuoruuteni pääasiallinen sisältö. Tavoitteellisuutta siihen ei sisältynyt, vaan kaikki tapahtui silkasta liikkumisen ja yhdessä olon riemusta. Minusta oli vain yksinkertaisesti kiva kokoontua porukalla hikoilemaan ja puuhaamaan, eikä pikkukylällä juuri muuta voinut tehdäkään. Urheilukenttä uimarannan kupeessa oli sekä luonteva ajankulun että sosiaalisen toiminnan areena.
Nykyään yhä harvemman lapsen ja nuoren elämän pääsisältö on liikunta. Virikkeet ja ajankulu etsitään muualta, esimerkiksi netistä ja virtuaalimaailmasta.
Ohjattu harjoittelu ei voi koskaan johtaa riittävään toistomäärään. Tämä koskee kaikenlaista toimintaa. Veljeni on lahjakas ja kauan opiskellut klassisen musiikin muusikko. Hänellä on ollut monenlaisia opettajia, mutta taitavaa hänestä eivät ole tehneet soittotunnit ja tunnetut opettajat vaan lähes jatkuva soittimen kanssa istuminen. Joka ikinen kerta, kun hänet näen, hänellä on soitin mukanaan ja hän soittaa yhtä ja samaa kymmeniä, satoja tai jopa tuhansia kertoja. Se on raivostuttavaa, yksitoikkoista, kuunneltavaa, mutta veljeäni se ei kyllästytä.
Tämä on höntsäämisen idea. Pitää rakastaa liikuntaa tai pitää rakastaa soitintaan. Niiden äärelle pitää itse tahtoa. Niiden täytyy olla tärkeämpiä kuin muiden vaihtoehtojen. Se on höntsäämisen lähtökohta.
Voih! Meneekö tämä taas joksikin termi väänöksi? Ymmärrän kyllä höntsäämisen syvimmän olemuksen, mutta minusta tuntuu että nykyajan lapsille se pitää opettaa ja ohjata, valitettavasti. Siis se mitä tässä yritän ajaa takaa on se että seuroilla ja valmentajilla on mahdollisuus vaikuttaa tähän. Varmasti se pelaamisen ilo ja leikki on hauskaa vaikka siellä on valmentaja paikalla. Miksi varsinkin lasten valmennuksessa sen harjoittelun pitäisi olla ikävää ja tylsää saman tötsän kiertämistä??
Lasten ja nuorten kanssa työskennelleenä ja myös jonkun verran aikoinaan junnuharkkoja vetäneenä:
Monestikaan lapset eivät pysty enää keskenään järjestämään futispeliä puistoon, kiekkopeliä luonnon jäälle, kirkonrottaa tai rosvoa ja poliisia, vaan aina tarvitaan aikuinen pelin/leikin järjestäjäksi SEKÄ erotuomariksi.
Tämä vähentää lasten yhdessätekemistä, koska eihän aina vanhemmat jouda pihalle vahtimaan. Tämä on todella surullista ja huolestuttavaa. Tottakai kaikista sitkeimmät lämii kiekkoja vanerilta kesät pitkät, mutta onhan se yksin tosi puuduttavaa puuhaa.
Ei siis ihme, että omatoiminen harjoittelu jää liian vähäiseksi.
Täysin samaa mieltä tästä asiasta. Ja tässä urheiluseurat voisivat ottaa roolia lasten liikunnan lisäämiseksi
Itse olen kuitenkin pitänyt Suomea ihan neljän parhaan joukkoon kuuluvana, joista ihan fyysisinä todistuksina on World Cupin finaalipaikka ja voitetut mitalit olympialaisissa, joissa on ollut maailman parhaat pelaajat mukana. Tällaista ei tulla näkemään pitkään aikaan ja se tarkoittaa ainakin minulle Suomen pelin romahtamista, vaikka sitten sijoilla 5-7 pyörittäisiinkin.
No, tämä jo selventää apokalypsia huomattavasti. Ja pienentää. Kyllähän Suomi materiaaliltaan on aika jatkuvasti ollut lähinnä sijoilla 4-6 huippumaiden joukossa (ehkä jonain vuosina siinä ja noin kolmantena) - kun sitten on systemaattisesti ylisuoritettu materiaaliin nähden niin vasta se on johtanut mitaleihin ja loppuotteluihin. Eli jos olemme jatkossakin 7 suuren maan johdossa niin meillä on kaikki edellytykset jatkaa suurin piirtein samanlaista tahtia kuin tähänkin asti. Se että ollaan parhaitten pelaajien turnauksessa oltu aivan jatkuvalla syötöllä terävimmässä kärjessä tai aivan sen tuntumassa, on minusta ollut aika poikkeuksellinen tilanne - esim. Selänne-Koivu-Lehtinen on ollut kansainvälisiä turnauksia dominoiva ryhmä, joka ei ole juuri jäänyt toiseksi kenellekään. Nyt tavallaan normalisoidutaan vain tämän terävimmän kärjen osalta. Anyway, minusta se argumentti, ettei tällä joukkueelle olisi ollut asiaakaan mitaleille, on melko höpsö, koska aika epätasaisella ja jopa huonollakin pelillä se jo melkein niihin pääsi. Entä jos ryhmä olisi pelannut yhtä tiivistä, motivoitunutta ja kurinalaista peliä, kuin monena takavuotena saatiin tottua näkemään? Sehän olisi ollut heittämällä mitalipeleissä. Nytkin aika epätasaisella ja jopa huonollakin pelillä voitettiin USA ja Slovakia ja pelattiin Tshekin kanssa tasan varsinaisella peliajalla, ja pyöritettiin aika hämmästyttävästi Venäjääkin ensimmäisessä erässä.
Hemingway
21.05.2010, 12:55
mutta minusta tuntuu että nykyajan lapsille se pitää opettaa ja ohjata, valitettavasti.
Ei motivaatiota voi opettaa. Jos pleikkari vetää enemmän puoleensa kuin pallon potkiskelu, niin se on sitten siinä. Höntsäämisellä on paljon enemmän kilpailijoita kuin ennen. Minun lapsuudessani kentälle tai uimaan mentiin sateessakin, koska sisällä oli tylsää. Nykyään sisällä ei enää välttämättä ole tylsää.
Millään seura- tai valmennustoiminnalla lapseen ei voi liikkumisen iloa luoda. Se on paljon monimutkaisempi juttu ja liittyy myös ympäröivän kulttuurin malleihin ja mahdollisuuksiin.
En tiedä, pelaavatko lähes kaikki köyhien alueiden lapset ja nuoret pihafutista Brasiliassa niin kuin olen joskus kuullut väitettävän. Saattaa olla. Ehkä se on siinä ympäristössä heille suurin mahdollinen ilo ja paras ajankulu.
Motivaatio ja liikkumisen ilo. Siinä on huippupelaajan synnyn edellytys. Jos nuo puuttuvat, niin kaikki muu on täysin turhaa.
Ei motivaatiota voi opettaa. Jos pleikkari vetää enemmän puoleensa kuin pallon potkiskelu, niin se on sitten siinä. Höntsäämisellä on paljon enemmän kilpailijoita kuin ennen. Minun lapsuudessani kentälle tai uimaan mentiin sateessakin, koska sisällä oli tylsää. Nykyään sisällä ei enää välttämättä ole tylsää.
Millään seura- tai valmennustoiminnalla lapseen ei voi liikkumisen iloa luoda. Se on paljon monimutkaisempi juttu ja liittyy myös ympäröivän kulttuurin malleihin ja mahdollisuuksiin.
En tiedä, pelaavatko lähes kaikki köyhien alueiden lapset ja nuoret pihafutista Brasiliassa niin kuin olen joskus kuullut väitettävän. Saattaa olla. Ehkä se on siinä ympäristössä heille suurin mahdollinen ilo ja paras ajankulu.
Motivaatio ja liikkumisen ilo. Siinä on huippupelaajan synnyn edellytys. Jos nuo puuttuvat, niin kaikki muu on täysin turhaa.
Jos lapsi ei liiku, pelaa tai leiki leikkejä jossa liikutaan, miten lapsi voisi edes kokea liikkumisen iloa???? Jos urheiluseurat sitä tarjoavat on käsittääkseni mahdollista että edes joku lapsi siitä nauttii ja saattaa jopa motivoitua. Koululiikunta on kait nykyään täysi vitsi (kun kuperkeikka tai kärrynpyörä on nyky lapselle melkein mahdoton suoritus).
Ei motivaatiota voi opettaa. Jos pleikkari vetää enemmän puoleensa kuin pallon potkiskelu, niin se on sitten siinä.
Tähän "totuuteen" en usko pätkääkään. Kyllä suurin osa motivaatiosta, jota kaivataan kovimmassa vaiheessa uraa juuri ennen kuin selviää tuleeko harrastuksesta ammatti, on opittua. Kun jäällä on tahkottu koko se ikä, jonka muisti kattaa, niin systeemiin on kasvettu sisään.
Ei ne lapset pääsääntöisesti ennenkään itsestään sinne kaukaloon tietään oppineet. Kaverit auttoivat ja vanhemmat ostivat luistimet/mailat. Isolla osalla vanhemmat tulivat mukaan ensimmäisillä visiiteillä jäälle: ei ne pikkunaperot saa edes luistimia jalkoihin puhumattakaan nauhojen kiristyksestä.
Sen verran kattelin pikkupoikien jalkapalloakin, että ne pikkupojat, joiden vanhempia ei näkynyt peleissä juurikaan, lopettivat touhun lyhyeen poikien tasosta riippumatta. Väittäisin, että kodin arvostuksella liikuntaa kohtaan on suorastaan uskomaton merkitys poikien motivaatiolle. Tällä perusteella väitän yleistä kliseetä vastaan: Motivaatio on isolta osaltaan opittu juttu.
Ramchester
21.05.2010, 13:17
No, tämä jo selventää apokalypsia huomattavasti. Ja pienentää. Kyllähän Suomi materiaaliltaan on aika jatkuvasti ollut lähinnä sijoilla 4-6 huippumaiden joukossa (ehkä jonain vuosina siinä ja noin kolmantena) - kun sitten on systemaattisesti ylisuoritettu materiaaliin nähden niin vasta se on johtanut mitaleihin ja loppuotteluihin.
Kun suomalaisista pelaajista häviää se terävin kärki, niin sitä ylisuorittamista tarvittaisiin jäljelle jääneiltä keskinkertaisuuksilta jo huomattavasti enemmän. Itse asiassaa enemmän, mihin suomalaiset pelaajat ovat koskaan aikaisemmin pystyneet, jos aiotaan voittaa mitaleja kisoissa, joissa on mukana maailman parhaat pelaajat myös tulevaisuudessa. Tällainen marginaalipelaajien ennätyksellinen tason nousu on erittäin epätodennäköistä.
Anyway, minusta se argumentti, ettei tällä joukkueelle olisi ollut asiaakaan mitaleille, on melko höpsö, koska aika epätasaisella ja jopa huonollakin pelillä se jo melkein niihin pääsi. Entä jos ryhmä olisi pelannut yhtä tiivistä, motivoitunutta ja kurinalaista peliä, kuin monena takavuotena saatiin tottua näkemään? Sehän olisi ollut heittämällä mitalipeleissä. Nytkin aika epätasaisella ja jopa huonollakin pelillä voitettiin USA ja Slovakia ja pelattiin Tshekin kanssa tasan varsinaisella peliajalla, ja pyöritettiin aika hämmästyttävästi Venäjääkin ensimmäisessä erässä.
Kyllä tällä B-maajoukkeella olisi voitu päästä mitalipeleihin näissä B-luokan MM-kisoissa, jos kaikki olisi natsannut, mutta sinne pääsemättömyys ei nyt voinut tulla kenellekään yllätyksenä. Sen sijaan tällä porukalla ei tulla olemaan mitalipeleissä niissä kisoissa, joissa on maailman parhaat pelaajat mukana.
Tällä perusteella väitän yleistä kliseetä vastaan: Motivaatio on isolta osaltaan opittu juttu.
Väitän vastaan ja puhun tasan omasta puolestani. Yksinhuoltajaperheessä kasvaneena ja kiekkoa pelanneena motivaationi oli huippuluokkaa. Äidin mielestä motivaatiota oli välillä liikaakin. Ja tuskin koskaan äitiä näkyi kentän laidalla. Silti palo lajiin oli kova. Mistä lie tuli, mutta näin se vaan oli. Väittäisin, että jos motivaatiota aletaan tietoisesti opettamaan saattaa tulokset olla täysin päinvastaisia toivotusta.
Nyt oma poika haluaa aloittaa kiekon harrastamisen, vaikka rehellisesti sanottuna en asiasta kyllä riemusta kilju. Toki pikkumiehen harrastusta lähdetään tukemaan, jos haluja sisäsyntyisesti kentälle on.
Eipä silti, ei tullut meikäläisestäkään sitä huippukiekkoilijaa ja nyt poika kannattaa Pittsburghia. Ehkä meidän molempien kasvatuksessa meni jotain pieleen?
Hemingway
21.05.2010, 14:25
Tähän "totuuteen" en usko pätkääkään. Kyllä suurin osa motivaatiosta, jota kaivataan kovimmassa vaiheessa uraa juuri ennen kuin selviää tuleeko harrastuksesta ammatti, on opittua.
Ei se kyllä niin ole. Ihmisillä nyt vain on erilaisia taipumuksia ja mielenkiinnon kohteita, joiden syntyyn vaikuttavat ympäristön tarjoamat mallit ja mahdollisuudet. Joku innostuu kirjallisuudesta, toinen musiikista ja kolmas liikunnasta.
Nuori, joka menee silmät innosta kiiluen urheiluharjoituksiin, saattaa mennä hartiat lysyssä ja pahoilla mielin soittotunnille. Ei kiinnostus urheiluun takaa kiinnostusta soittamiseen ja päinvastoin.
Lahjakkaan ja motivoituneen juniorin ura saattaa päättyä elämän ensimmäiseen jättimäiseen teinirakkauteen, joka itsessään ja seurannaisilmiöineen vie harrastuksen paikan.
Ei lahjakkainkaan juniori harjoittele, jos ei hommasta pidä. Kaiken harjoittelun lähtökohta on mielihyvä.
Eipä siinä mitään, ostan vasta-argumentit kokonaisuudessaan, mutten silti luovu omasta näkemyksestäkään. Aivan varmasti iso osa motivaatiosta on sisäsyntyistä, erityislahjakkuuksilla luultavasti lähes kokonaisuudessaan.
Tarkoitus ei ollut väittää, että motivaatiota voisi opettaa vaan, että siihen voi oppia. Siinä on ratkaiseva ero. Tekemällä tosissaan motivoituu lisää. Käsittääkseni se on oppimista. Toisaalta, jos ei pääse harrastuksessaan hyvään alkuun, tuskin siihen motivoituu myöhemminkään. Jonkin on annettava se alkusysäys, että prosessi käynnistyisi.
Jalkapallon lisäksi tiettyä perspektiiviä asioihin antoi, kun huomasin, että suurin osa kiekkojoukkueen pelaajista oli omakoti/rivari-osoitteesta, vaikka asia olisi voinut olla päinvastoin. Siihen aikaan kiekkoilun aloituskustannukset eivät olleet edes lähteneet kokonaan käsistä.
Kun tähän yhtälöön lisäsi vielä sen, että hyvin suuri osa innokkaimmista napero-höntsääjistä oli mukana ohjatussa kiekkotoiminnassa, niin kyllä siitä tuli aito tunne, että sisäinen palo selitti ainoastaan osan motivaatiosta.
vBulletin v3.8.6, Copyright ©2000-2013, Jelsoft Enterprises Ltd.