PDA

View Full Version : Päihderiippuvuus


Uleåborgir
15.09.2009, 16:32
Depressioketjussa alettiin mennä pahasti OT:n puolelle ja nimimerkki Trenchtown nosti esiin ajatuksen omalle ketjulle, joka käsittelee päihderiippuvuutta. Joten avaan nyt sellaisen. Ketju ei varsinaisesti ole tarkoitettu alkoholille, mutta varsinkin sekakäytöstä täällä voi keskustella.

Lähes jokaisella on joku läheinen, tuttu, tutun tuttu tai muu henkilö, jolla on päihderiippuvuus. Tässä ketjussa käsitellään lähinnä lääkkeitä ja huumeita. Monesti ne ovat sama asia.

Koska olen itse kärsinyt pitkään erilaisista mielenterveysongelmista, olen joutunut tekemisiin huumausaineiksi luokiteltavien lääkkeiden kanssa. Lääkärit ovat kirjoittaneet minulle bentsopohjaisia rauhoittavia sekä uni-, ja nukahtamislääkkeitä. Olen käyttänyt niitä vain tarvittaessa. Kerran oli tosin jakso, jolloin lipesi väärinkäytön puolelle. Silloin saatoin käyttää bentsoja 100-200 mg vuorokaudessa. Onneksi pääsin siitä irti parin kuukauden jälkeen. Vieroitusoireet olivat alussa hirvittäviä: päänsärkyä, vapinaa, unettomuutta, himoa lääkkeisiin. Mutta tahdonvoimalla selvisin siitä. Aikaa siitä on kulunut jo muutama vuosi. Viinaan en ole koskaan sekoittanut psyykelääkkeitä.

Pieni punainen kaupunki Perämeren kainalossa synnyttänee jokaiselle lukijalle mielikuvan rikollisuudesta ja huumeista. Asuin tuossa kaupungissa neljä vuotta. Noin 70 prosenttia kavereista on nykyään vähintään alkoholisteja. Eräs kaverini aloitti tupakanpolton 9-vuotiaana, ryyppäämisen 11-vuotiaana, kannabiksen 13-vuotiaana ja on nyt amfetamiinikoukussa.

Hänellä myös kuluu hasista tai maria päivittäin. Hän on oikeastaan aina jonkin aineen vaikutuksen alaisena. Silti hän käy töissä, ihme kyllä. Ja vieläpä sellaisessa duunissa, jossa skarppius olisi etenkin päivystysvuoroissa todella tärkeää. Hän käy tupakkatauoilla ulkona polttelemassa kukkaa. Toki myös kokaiinit, essot, LSD:t, sienet ja heroiinit on tullut kokeiltua. Hänen puheestaan on vaikea saada enää selvää. Miesparka.

Toinen Perämeren persereiän tuttuni, entinen ystäväni, on vielä pahemmassa jamassa. Hän aloitti ihan normaalisti marilla, mutta nyt hän on heroinisti. Kerran lääkkeistä, alkoholista ja spiidistä sekaisin ollessaan hän löi kämppistään saksilla keuhkoihin. Kämppis - käyttäjä hänkin - jäi henkiin, mutta kuoli myöhemmin ajettuaan aineissaan auton päin lyhtypylvästä noin satasen vauhdilla. Entinen ystäväni sai lopulta puukotettua jonkun toisen kemistin ja lähti linnaan. Siellä hän lihoi punaiseksi möykyksi, mutta heroiiniongelma ei ollut kadonnut mihinkään.

Oulussa olen joutunut katkaisemaan välini erääseen hetkelliseen ystävääni, jonka kanssa vietettiin parit-kolmet mestaruusjuhlat. Sanotaan tätä jamppaa vaikka Jampaksi. Jamppa veti joka aamu viisi 20 mg Tenoxia naamaan. Sitten iltapäivällä 200 mg Diapamia/Medipamia ja illalla nukahtamislääkkeitä puoli kourallista ja bipolaarihäiriöön tarkoitetut neuroleptit (Seroquel/Zyprexa) päälle. Ja Suomi-viinaa. Suomi-viinasta Jamppa tykkää. Lopulta häneltä lähti ensin auto alta (metafora), sitten tuli häätö, sitten viiltely. En tiedä elääkö hän enää.

Pikkubroidini kaverilla on todettu ja parannettu kaksi kertaa leukemia. Hänellä on maksassaan sienitulehdus. Hänellä on edelleen suun kautta otettava sytostaattihoito päällä sekä tuhti kipulääkitys. Hän juo viinaa joka viikonloppu ja pikkuveljeni on ottanut häneen etäisyyttä. Toinen pikkuveljeni parhaista kavereista vuokrasi kaksion, jotta voisi ryypätä vanhemmiltaan rauhassa, mariakin palaa. Edellinen on 17- ja jälkimmäinen 18-vuotias.

Tämä (http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=883) Tiede-lehden artikkeli valaisee laajasti päihderiippuvuuden syitä ja seurauksia.

Päihdelinkki.fi:n Sauna (http://www.google.fi/url?q=http://www.paihdelinkki.fi/keskustelu/viewforum.php%3Ff%3D1&ei=yZWvSqbiB86g_gbN_7nXDg&sa=X&oi=smap&resnum=1&ct=result&cd=3&usg=AFQjCNH8kKkUoxOcdcaEpRKhYQW3ioMNSQ). Sieltä löytyy viestiketju, jossa kerrotaan "mikä vaikuttaa nyt". Viestejä ketjussa on lähes 30 000 ja lukukertoja lähes kolme miljoonaa.

Suomessa on opiaattien väärinkäyttäjiä erään arvion mukaan 16 000 - 21 000. Uskonpa, että tämä arvio vähättelee rutkasti todellista tilannetta. Esimerkiksi Housesta tuttua kodeiinia, joka metaboloituu maksassa morfiiniksi, käyttää Suomessa taatusti väärin useampi kuin 21 000.

Rohkeimmat kertokoon omista kokemuksistaan ja jos niitä ei ole, pankaa tarinaa tuntemistanne henkilöistä. Jaetaan kokemuksia ja katsotaan mitä asioille voidaan tehdä.

Krupieeri
15.09.2009, 17:28
Hyvä avaus.

Itsellä on lähipiiriissä kaksi vähän vanhempaa mies-sukulaista, joista toisella on tasainen kaljaputki ollut päällä jo parikymmentä vuotta. Välillä sitä tehostetaan kirkkailla ja unihäiriöihin lääkäri on määrännyt (käsittääkseni ensimmäisen kerran jo toista kymmentä vuotta sitten) mm. Mirtazapinia. Luonnollisesti ko. lääke otetaan illalla nukkumaanmenon aikoihin välittämättä siitä onko kaljaa tullut juotua hetki ennen sitä vai ei. Harmiton kaveri kyllä siinä mielessä, että humalassa ei ole mitenkään aggressiivinen tai muuta. Lähinnä surullista katsoa, kun ihminen ajautuu hiljalleen tuollaiseen tilaan.

Matkan varrella asiaa on sivuttu useamman ihmisen voimin, mutta kun kaveri ei itsellään ongelmaa näe, niin minkäs teet. Auvoiset eläkepäivät ovat myös jo koittaneet, joten nykyään putki voi jatkua kuinka pitkään tahansa, kun töihin menemisen kanssa ei tarvitse olla tarkkana.

Toinen sukulaismies puolestaan tekee myyntityötä, jonka seurauksena pääsee/joutuu kestitsemään asiakkaita erilaisiin tilaisuuksiin. Tämä puolestaan saattaa johtaa jopa pidempiinkin ryyppyputkiin ja vaikka tämäkään kaveri ei fyysisesti ketään kännissä uhkaile, niin useampaakin ihmisistä on onnistunut satuttamaan henkisesti epämääräisillä toilailuilla.

Kolmas tuttu on nuorempi nainen. Teini-iän viinakokeilut muuttuivat jossain vaiheessa epämääräisempien aineiden kokeiluihin, mm. kannabis ja kai jotain amfetamiinin johdannaisiakin on tullut kokeiltua. Hänen onnekseen asian jäljille päästiin ennen kuin 18 ikävuotta aikanaan tuli täyteen, joten hän sai edes vähän tukea ja jopa selvää valvontaa viranomaisten puolelta.

Aika mietojahan nämä tapaukset ovat, jos penkoisin tietoja tietyistä ala- ja yläasteaikaisista luokkakavereista, olisi kertomukset varmasti kamalampia. En edes ole viitsinyt nähdä vaivaa. Eilen osui facebookin kautta silmiini tieto, että yksi ala-asteen aikaisista luokkakavereista on kuollut. Syytä en tiedä, mutta tietäen kaverin elämäntyylin jo aikanaan uskoisin päihteillä olevan tekemistä asian kanssa.

Kaikista Stasi ja "iso veli valvoo" -jutuista huolimatta olen sitä mieltä, että pelkällä asennekasvatuksella ei tässä yhteiskunnassa suhtautuminen päihteisiin tule muuttumaan. Toisaalta en kyllä tiedä tuleeko millään muullakaan. Kyllä mun mielestä on ihan yhtä surullista nähdä joku "kova jätkä" juomassa sitä elämänsä kuudetta Karjala-tölkkiä jossain koulun pihalla perjantai-iltana kuin se "ex-kova jätkä", joka juo kuudetta Euroshopper siideritölkkiään jo sille aamupäivälle.

mjr
15.09.2009, 17:45
En ole asiantuntija, ja ei oikein ole lähipiirissäkään henkilöitä joiden tietäisin olevan päihderiippuvaisia. Ehkä sitten tietämättömyyden turvin olen jotensakin ajatellut, että riippuvuus on enimmäkseen irrallinen asia sen kohteesta. Jos voi tulla vaarallisen riippuvaiseksi vaikka hedelmäpeleistä (mitä on vaikea sivullisen ylipäänsä ymmärtää) niin voisi kuvitella, että olennaisin ongelma on jossain muussa kuin hedelmäpelien olemassaolossa ja niillä pelaamisesa. Toki jotkin aineet aiheuttavat fysiologista riippuvuutta, mutta tuskin koskaan niin, että pelkällä yksittäisellä kokeilulla päätyy lääkkeiden tai huumeiden orjaksi, ellei ole päätyäkseen. Ilmeisesti on myös todettu, että on geneettistä taipumusta riippuvaisuuteen eli kysymys olisi myös perintötekijöistä. On kuitenkin melko vaikea nähdä jotain alkoholismia esimerkiksi tuhkarokon kaltaisena sairautena, joka vain iskee kohdalle tai on iskemättä.

vlad
15.09.2009, 18:49
On kuitenkin melko vaikea nähdä jotain alkoholismia esimerkiksi tuhkarokon kaltaisena sairautena, joka vain iskee kohdalle tai on iskemättä.

Se on tietenkin huomioitavaa, että ei alkoholismia voi nähdä samansorttisena sairautena kuin esim. tuhkarokkoa mutta on kuitenkin huomioitava se, että tutkitusti esim. perintötekijöillä on vaikutusta siihen kuinka helposti ihminen jää koukkuun - addiktoituu. Eräissä lähteissä puhutaan ns. "addiktiogeenistä". Ja kun perintötekijöillä on vaikutusta niin yhtälailla muulla taustalla on vaikutusta siihen millaisena ihminen näkee alkoholin tai muut päihdyttävät aineet. Jos vanhemmillasi on "addiktiogeeni" ja he ovat alkoholin suurkuluttajia, riski siihen, että juuri sinusta tulee alkoholisti on suuri - se on huomattavasti suurempi kuin henkilöllä jolla ei ole geenivirhettä, se on myös suurempi kuin geenivirheellisellä, joka on kuitenkin saanut kasvaa ympäristössä josta ei ole saanut vaikutteita alkoholin tai muiden päihteiden väärinkäyttöön. (Tai muihin addiktoiviin lähteisiin, kuten peliriippuuvuuteen).

Huomioitavaa on tietenkin myös se, että addiktoivat aineet synnyttävät suurta mielihyvää - ilmeisesti täysin tarkkaa tietoa ei ole siitä johtuuko tämä mahdollisesti herkempi altistuminen mielihyvähakuisuudelle geenivirheistä vai onko syynä vain ja ainoastaan aivojemme keskeinen mielihyväntuottaja mesolimbinen dopamiinirata vai ovatko geenit yhteyksissä ko. dopamiinirataan ja siihen kuuluviin aivojen alueisiin.

vlad.

Trenchtown
15.09.2009, 18:52
Ensiksi, kiitos Uleåborgirille ketju avaamisesta.

Tässä juuri, olisiko ollut viime viikolla, luin tekstiteeveestä miten joidenkin lääkärien lääkkeenmääräämisoikeuksia on jouduttu rajoittamaan holtittoman reseptien kirjoittelun myötä. Olisiko niitä ollut noin 70, pääasiassa yksityisiä lekureita.

Tiedän täällä Turussa ainakin kaksi lääkäriä, joilta porukka on käynyt hakemassa mömmöjä. Saa melkein mitä tahansa, kun vaan kehtaa pyytää. Esimerkkinä mainittakoon eräs puolituttu, kutsun häntä tässä nyt Spedeksi. Spedellä on sellaiset reseptit, että alta pois. Pelkästään jo Rivatrilia, joka on käsittääkseni pääasiassa epilepsialääke, hänelle on määrätty 100 vai 200 kappaletta kuukaudessa. Siihen sitten päälle erittäin vaarallinen Tramal, niitäkin Spede saa kuukaudessa holtittoman paljon. Tramal on siis kipulääke, vaikuttava aine tramadoli, joka on synteettinen opioidi. Lisäksi muita lääkkeitä tarpeen mukaan, koko värikartan kirjo erilaisia bentsoja ja niin edelleen.

Ei Spede noita juurikaan itse syö, vaan myy suurimman osan pois tai vaihtaa johonkin muuhun päihteeseen. Tuon enempää en halua asiaa käsitellä, toteanpahan vain, että Speden lääkkeillä pysyy kymmenkunta jätkää tukevasti kujalla.

Kenen vika tilanne sitten on? Ei kai siitä kokonaan voi Spedeä syyttää, vaikka väärin toimiikin. Missä on lääkärin moraali, kun tietää toimivansa todella väärin ja varmasti osaa päätellä myös sen, ettei Spede noita kaikkia itse syö? Rajoitetaan lääkkeidenmääräämisoikeutta... just joo.

Itselle on määrätty jos jonkinlaisia lääkkeitä, kattavampaa listaa löytyy tästä (http://keskustelu.jatkoaika.com/showthread.php?t=44892) ketjusta.

Olen mä silloin tällöin jonkun pillerin heittänyt kavereille, en tosin päänsekoittamistarkoituksessa. Helppo mun on antaa frendille pari Sirdaludia tai Tenoxia, jos tällä niskat ovat jumissa tai jos jokin on sekoittanut unirytmin. En näe siinä mitään pahaa, koska en kuitenkaan ole mikään apteekki ja äkkään kyllä välittömästi, jos joku noita mömmöjä yrittäisi multa "kusettaa".

Voisin olla koukussakin, mutta järkevällä lääkkeiden käytöllä ja annostusohjetta noudattaen ei ongelmaa pääse syntymään. Luultavasti olen jollain lailla riippuvainen, koska niin pitkään olen esimerkiksi bentsoja syönyt, mutta pystyn kyllä olemaan pitkiäkin aikoja ilman. Ehkä kusetan itseäni, mutta omasta mielestäni en ole koukussa.

Trenchtown
15.09.2009, 19:30
Mainitaan nyt vielä sekin, että olen mä aikanani lääkkeitä käyttänyt väärin, melko paljonkin. Harvemmin ne vaan silloin ovat olleet omalla nimellä varustetulla reseptillä apteekista haettuja. Ja kerrotaan nyt sekin, että elämän varrella on lähes kaikki huumausaineet tullut kokeiltua, heroiinia ja sen korvaajia lukuun ottamatta. Ehkä tuosta syystä en laske pilveä huumeeksi ja sitä voisin poltella vieläkin silloin tällöin. En tietenkään niin tee, koska se on laitonta, mutta voisin tehdä.

On muuten hassua, miten ne räkäisimmät nistit pitävät kannabista sellaisena, jota eivät mielellään käytä. Se kun rauhoittaa ja tekee pääkopasta seesteisemmän ja ilmeisesti se ei ole kaikkien mieleen.

Mutta niin. Omakohtaisella kokemuksella tiedän varmaksi, että riippuvuus syntyy erilaisille ihmisille eri tavalla. Vai miten muuten selittää sen, että vaikka kaikenlaista on tyhminä nuoruusvuosina tullut vedettyä ja kokeiltua, niin kaikki se on jäänyt taakse? Munhan pitäisi olla jo jossain metadonihoidossa, jos porttiteoria toimisi.

En tätä nyt kerro ylpeilläkseni asialla, enemmänkin hävettää. Enkä myöskään kehota tai rohkaise ketään kokeilemaan mitään päihteitä. Kai mä olen sitten harvinaisen kovatahtoinen kaveri, kun kaikista tyhmäilyistä huolimatta elän normaalia elämää, enkä ole koukussa mihinkään.

Pakko mainita muuten vielä sen verran, että säälittävimpiä ihmisraunioita riippuvuutensa kourissa ovat juopot. Viina on niin saatanasta, ettei sitä käsitä ennen kuin on nähnyt alkoholistin elämää läheltä. Ja alkoholin aiheuttama riippuvuus on käsittääkseni yksi rajuimmista, mitä päihteillä aikaiseksi saa. Silti sitä myydään laillisesti kansakunnan hyväksymänä rentoutumistapana. Vittu, alkoholi on liuotin, yksi pahimmista myrkyistä, joita ihmiskunta on koskaan keksinyt. Ei se, että se on laillista, tee sen väärinkäytöstä mielestäni yhtään hyväksyttävämpää.

vlad
15.09.2009, 19:37
Kopioin tämän viestini nyt tännekin:

Minulla temesta lähinnäkin poisti julmetun pahanolontunteen - tietty mitä enemmän sitä käytti niin sitä enemmän vaadittiin jotta vaikutus olisi toivottu. Seuraus oli sitten mitä oli. Pahimmillaan painelin kaupassa siihen tahtiin, että varmasti jokainen tajusi, että tuo jamppa se ei täysillä valoilla ole liikenteessä. Kotona tunteja (ajantaju oli mitä oli) myöhemmin saatoin sitten lääkkeiden vaikutuksen hälvetessä huomata, että tulipa sitä käytyä kaupassa tekemässä ostokset - milloin mitäkin.

***

Nykyään tilanne on sitten huomattavasti parempi ja homma on ns. kontrollissa. Temesta on edelleen (tai uudelleen - välillä se otettiin väärinkäytön tähden pois) lääkepaletissani ja nyt käytän sitä todellakin vain kun on tarve. Kun ahdistaa todella pahoin tai kun normaalit lääkkeet eivät auta ja on suoranainen pakko saada jo nukuttuakin, se nimittäin rauhoittaa nykyään sen verran hyvin, että rentoudun ja uni tulee paljon paremmin kuin monilla muilla lääkkeillä. Yksi paketti (30*1mg) kestää useamman kuukauden ajan. Mikä on tietyssä mielessä myös ehto sille, että lääke pysyy lääkepaletissani - mikäli väärinkäyttöä ilmenee niin paikallisen mtt:n lääkäri epäilemättä "repii" reseptini.

vlad.

Hespeler
15.09.2009, 19:43
Nähty ja itsekin koettu niin paljon, että kaikesta ei voi mitenkään edes kertoa. Vaarallisilla vesillä on tullut liikuttua joskus. Mikään nisti en ole koskaan ollut, en oikeastaan lähelläkään. Mutta sanotaan vaikka näin, että lähes kaikkea on tullut kokeiltua, osaa enemmän, osaa vähemmän. Ja omasta mielestäni lähes kaikkea kannattaa kokeilla, jos haluaa, ja tuntee itsensä sen verran vahvaksi, että mitään koukkuja ei pääse syntymään. Itselleni on käynyt juurikin näin. On ollut mahdollisuutta jatkaa lujaa alamäkeä, mutta olen osannut painaa itse stoppia, ja todennut että riittää, nyt kotiin. Tiedän, että kaikilta tämä ei todellakaan onnistu. Moni tuttu jatkaa samaa alamäkeä edelleen, osa on jo vetänyt viimeiset vedot. Onneksi olen saanut itseni ulos pahimmista kuvioista, ja jättänyt paljon ihan hyviäkin kavereita taakseni. Ikäväähän se on, mutta jos haluat olla ns. normaali töissäkäyvä tylsä ihminen, niin kuin haluan, niin 24/7 sekaisin olo, tai hengailu ihmisen kanssa joka on 24/7 pihalla kuin lintulauta, ei onnistu.

Kyllähän se tuolta ala-asteen viimeisiltä luokilta on lähtenyt monella ns. ura käyntiin. Yleensä kaljan, viinan, butaanin ja bensan imppaamisen, pilvenpolton kautta. Sitten kuvioon tulevat lääkkeet ja vahvemmat aineet. Pamit, tennarit, teemut, levotzinit, piri, essot, tramalit, opamoxit, dormicumit, texi etc etc mitä noita nyt kaikkia olikin, mitä tuolta joskus helposti sai. Sitten kun kaikki laitetaan sekaisin niin valmista on. Rahaakin tarvitaan, ja kuvioon tulee rikokset. Näin on sitten kierre valmis. Kierre missä monikaan ei jaksa kauaa.

Alkoholiriippuvuus ei minua sinänsä haittaa. Itsellä on kaveri joka kiskoo päivittäin 12-24 kaljaa ja on ihan leppoisaa seuraa, vaikka itse olisi selvinpäin. Sitten taas on sellasia tyyppejä jotka jauhaa yllämainittuja tabuja murskaksi ja lataa hihaan, ja kiskoo siihen päälle 12-24 kaljaa, tai potun Tasavaltaa. Ei tarvitse kauan miettiä kumman luokse menisi kyläilemään.

Oma suhde päihteisiin on nykyään hyvällä tasolla. Otan pöhnät viikonloppuisin jos siltä tuntuu, ja hatsit maistuu joskus. Pilvenpoltossa en näe mitään pahaa. Jonkinlaista viihdekäyttöäkin jonkun piristeen kanssa voi joskus todella harvoin hyvällä tuurilla esiintyä, mutta siis TODELLA harvoin.

Että sellasia kokemuksia täällä suunnalla. Tulipa ainakin oltua rehellinen.

Evil
15.09.2009, 19:50
Vittu, alkoholi on liuotin, yksi pahimmista myrkyistä, joita ihmiskunta on koskaan keksinyt. Ei se, että se on laillista, tee sen väärinkäytöstä mielestäni yhtään hyväksyttävämpää.
Minuakin ottaa päähän alkoholin väärinkäyttö. Pulloja isketään paskaksi laivojen kylkeen ja suihkutellaan palkintopallilla toisten niskaan. Viina on tarkoitettu juotavaksi; juominen on viinan oikeinkäyttöä.

No joo, leikki leikkinä. Mitä viinaan tulee, olen juopon poika. Faija joi käytännössä itsensä hautaan, ja minäkin vietin 90-luvusta suurimman osan humalassa. Silti, tahdonvoimalla, päätin ryhdistäytyä ja ruveta juomaan ainoastaan nautinnokseni silloin tällöin. Jätin epätoivoisen dokaamisen pois. Juon vieläkin luultavasti enemmän kuin suomalaisen miehen keskiarvokulutus on, mutta asialliset hommat hoidan. Jos alkoholismia olisi, olisin kahden viinalle person suvun jälkeläisenä ja aikanaan tiukasti happamaan nesteeseen marinoituna veikkona varmasti tutiseva ihmishyytelö jo tähän mennessä. Kuitenkin (kuten johonkin toiseen ketjuun joskus kirjoitin), juoppous ei ole sairaus vaan oma valinta. Ihminen itse ostaa viinaa ja kurkkuunsa kaataa, mikään bakteeri ei sitä tee. Ihmisellä on vapaa tahto.

Muista mömmöistä en oikein tiedä. Pilveä joskus polttelin muutamia kertoja, mutta se teki vain nälkäiseksi ja väsyneeksi. Ei oo mun juttu.

Mitään pillereitä en syö. Viimeksi taisin vetää antibiootteja joskus -97, kun sain sukupuolitaudin.

Tuttavapiirissä on sitten ollut näitä surullisia tapauksia, paljon vainajiakin. Ilokseni myös ryhdistäytyjiä. Se on loppujen lopuksi oman hengen voimasta kiinni miten elämänsä elää. Kokeilut pitää kokeilla, mitä ne kenelläkin ovat. Toisille käy huonosti, toiset nousevat. Onneksi jotkut nousevat.

Trenchtown
15.09.2009, 20:52
Ollaan varmaan Iivölin kanssa kirjoitettu samaan ketjuun, koska minäkin muistan johonkin kirjoittaneeni siitä, että alkoholismi sen kummemmin kuin pirikoukku tai vaikka lääkeriippuvuus eivät ole mitään sairauksia. Tottahan äidinmaidossa saadut ainekset voivat asettaa ihmisen riskiryhmään, mutta kukaan ei sitä vauhtia hihaan heitä puolestasi,eikä kukaan kaada viinaa kurkkuusi. Siksi en voi sääliä juoppoja saatika nistejä, vaikka säälittäviä ovatkin.

Evil
15.09.2009, 20:57
Siksi en voi sääliä juoppoja saatika nistejä, vaikka säälittäviä ovatkin.
Sääliähän heikkoluonteiset usein kerjäävät, ja vetoavat "sairauteen". Sori, ei ollut tarkoitus ryypätä vuokra- ja ruokarahoja, ei ollut tarkoitus myydä huonekaluja ja vetää suoneen, mutta kun minä olen SAIRAS...

vlad
15.09.2009, 21:07
Sääliähän heikkoluonteiset usein kerjäävät, ja vetoavat "sairauteen". Sori, ei ollut tarkoitus ryypätä vuokra- ja ruokarahoja, ei ollut tarkoitus myydä huonekaluja ja vetää suoneen, mutta kun minä olen SAIRAS...

Pahintahan onkin ruveta säälimään juoppoja, sekakäyttäjiä, nistejä etc. se ei loppujen lopuksi edesauta heidän tilanteen paranemista/kuntoutumista tippaakaan, pahimmassa todennäköisyydessä vain heikentää sitä. Ainoa mitä voi (ja kannattaakin) tehdä on tukea heitä jos he haluavat pois tilanteesta, itse ainakin olen valmis tukemaan jokaista ystävääni/kaveriani joka aidosti haluaa pois umpikujasta mutta jos sitä halua ja tahtoa ei ole niin en minä ryhdy ketään väkisin tässä maailmassa pidättelemään - voi tuntua joidenkin mielestä kylmältä ajattelutavalta mutta niin se vain on. En minä voi pelastaa jotakuta jos henkilö haluaa tappaa itsensä juomalla tai kävelemällä junan alle - hätänumeroon voin soittaa jos tiedän, että siellä se jamppa sillankaiteella keikkuu, mutta ei sitäkään jaksa loputtomiin tehdä jos toinen yhtenään sitä itsaria suunnittelee tai yrittää lääke tai muussa pöhnässä (kuten eräs kaverini.)

vlad.

Juicey
15.09.2009, 21:25
Hyvä ketju johon haluan käydä heittämässä virtuaalisen thumbs upin niille jotka ovat pystyneet ottamaan itseään niskasta kiinni ja nostamaan pois paskoista ympäristöistä, huonoista rutiineista ja vääristä paikoista. Samanlaista historiaa on itsellänikin. Vaikka hyvää juttua ei tähän olekaan kovin täsmällisesti heitettävänä niin toki tuttavapiiristä löytyy näitä surullisia tapauksia joista yksi vanhoista tutuista syynäilee autoasi aikeissa murtautua sisään - vaikka tietää kenen autosta on kyse, tai seurata kuinka teräväpäinen ja fiksu kaveri muuttuu parissa vuodessa änkyttäväksi yhtä asiaa hokevaksi tyhjäpääksi. Kuolema erilaisissa olosuhteissa - enemmän tai vähemmän päihteiden ja niistä riippuvuuden johdosta - on vieraillut lähellä useampaankin otteeseen, vankila ei ole vieras paikka ja aina välillä kuulee jälkeenpäin millaisissa ringeissä sitä on joskus tullut itsekin aikaa vietettyä. Joskus kylmää, että on sitä näköjään onneksi osannut kaikessa suuressa typeryydessään tehdä oikeitakin valintoja.

Päihderiippuvuus - jonkinasteisesta olen itsekin aikanaan kärsinyt - ei suinkaan ole mitään tuhkarokkoon rinnastettavaa. Itse koin viinanpirun otteen hyvinkin itselleni luontevana, hauskanpito-asiana, päivänselvä juttu että aamu alkaa Stolishnaya -huikalla ja jatkuu aamupäivästä baarissa. Illalla luonnollisesti painetaan sitten edustuskunnossa, tai ainakin niin itse kuvittelin. Tuttujen ja kavereiden vaihtuminen ja katoaminen ympäriltä ei ollut mitenkään omituista, paskiaiset vaan ei tajunneet miten hyvä tyyppi olen. Ainakin siis päissään, krapulassahan saattoi olla vähän äkäinen ja ikävä luonne. Kuitenkin tuota aikaa kun muistelee niin oli hyvin vaikeaa tunnistaa omaa kontrastia suhteessa ympäristöön; tavallaan ei ollut oikein käsitystä siitä että tässä kuvassa minä itse en oikein sovi joukkoon. Tuo riippuvuus esimerkiksi alkoholista on vaikea asia kuvailla, mutta se on sitä että alkoholi on käytännössä mukana jokaisessa asiassa mitä teet. Sille voi jopa naureskella ja vitsailla tajuamatta, että herran ja narrin osat ovatkin jotain muuta kuin mitä itse kuvittelee. Jo viikko putkeen humalassa riittää hyvin hämärtämään tuota käsitystä todellisuudesta ja oman itsen suhteesta ympäristöön, itse päädyin erään 22 päivän (sisältäen erilaisia päihteitä ja pari päihteetöntäkin - mutta ei selväpäistä - päivää välissä) putken jälkeen lääkäriin jossa tapahtunutta ynnättiin aika monelta eri kantilta. Tuossa kohdassa sen oman vastuun peräänkuuluttaminen tilanteesta vaikka vertaamalla tuhkarokkoon on kuin seinille puhuisi. Ei kohde itse ole alkuunkaan samaa mieltä että tässä olisi jotain ongelmia. Kaikessa kliseemäisyydessään se on kuitenkin aivan totta.

Nykyään, tai siis jo onneksi aika pitkään olen kyllä helposti uskonut kun ihminen puhuu ja käyttää termiä "viina vie". Niin se vie, helposti. Paljon helpommin kuin itse olen aikaisemmin uskonutkaan. Itse touhuan aivan muiden asioiden parissa, mutta läheskään kaikki eivät ole vanhasta tuttavapiiristä olleet yhtä onnekkaita.

Pahintahan onkin ruveta säälimään juoppoja, sekakäyttäjiä, nistejä etc. se ei loppujen lopuksi edesauta heidän tilanteen paranemista/kuntoutumista tippaakaan, pahimmassa todennäköisyydessä vain heikentää sitä.

Totta, tilanteessa "auttaminen" niin että puhutaan kohdehenkilö "uhriksi", kärsimään sairaudesta johon tämä ei olisi itse voinut vaikuttaa, muuttaa pahimmillaan koko ajattelutavan sellaiseksi että odotellaan sitä ulkoista ratkaisua tilanteeseen, vaikka koko päihderiippuvuuden katkaisemisen yksi olennaisimpia tekijöitä on se sisältä kumpuava motivaatio päästä irti päihteistä. Kun tällaista ei synny ja roikutaan vain odottamassa jotain ulkopuolelta tulevaa kaiken autuaaksi tekevää muutosta, niin hautaansa asti saa suurin osa odottaa.

Ainoa mitä voi (ja kannattaakin) tehdä on tukea heitä jos he haluavat pois tilanteesta, itse ainakin olen valmis tukemaan jokaista ystävääni/kaveriani joka aidosti haluaa pois umpikujasta mutta jos sitä halua ja tahtoa ei ole niin en minä ryhdy ketään väkisin tässä maailmassa pidättelemään - voi tuntua joidenkin mielestä kylmältä ajattelutavalta mutta niin se vain on.

Olet oikeassa tässäkin kohtaa, toisaalta itse kyllä huomasin äkkiä kaveririvien harventuvan kun oma tilanne vähän heikkeni.

En minä voi pelastaa jotakuta jos henkilö haluaa tappaa itsensä juomalla tai kävelemällä junan alle - hätänumeroon voin soittaa jos tiedän, että siellä se jamppa sillankaiteella keikkuu, mutta ei sitäkään jaksa loputtomiin tehdä jos toinen yhtenään sitä itsaria suunnittelee tai yrittää lääke tai muussa pöhnässä (kuten eräs kaverini.)

vlad.

Taannoin tuli jopa käveltyä pois paikalta tilanteesta jossa vahvan itsemurhavietin pauloissa ollut ystävä oli tällaisen kohtauksen kourissa. En itse jaksanut käsitellä tilannetta, joten lähdin pois ja kuulin jälkikäteen ystäväni toteuttaneen uhkauksensa, mutta selvinneen tilanteesta. Aika toisin tämäkin ihminen ajattelee päiviensä päättämisestä oman käden kautta. Lienee tarpeetonta mainita, että niin myös minä.

Uleåborgir
15.09.2009, 21:37
Minä hehkutan taas kerran kiertoilmausta. Alkoholismi on kiertoilmaus juoppoudelle. Ja jos juoppous vielä kaunistellaan "sairaudeksi", niin silloin todellakin ajatellaan väärin, kuten täällä onkin jo todettu. Media on täynnä selviytymistarinoita, joissa hahmot kertovat, että "viimein hyväksyin alkoholismini, kun ymmärsin, että se on sairaus kuten vaikkapa diabetes."

Hirvittävää paskapuhetta. Juoppouden kanonisointi sairaudeksi voi vain pahentaa tilannetta, kun sairaat voivat toimia sairauden ehdoilla. Harmi, että juoppous elää enää ratti- ja ruorijuopumuksissa. Eiköhän nekin vielä joku päivä jossakin komiteassa nimetä uudelleen liikenne- tai vesiliikennealkoholismiksi.

Uleåborgir
15.09.2009, 22:17
Totta, tilanteessa "auttaminen" niin että puhutaan kohdehenkilö "uhriksi" - -

Ensinnäkin pinnat rohkeasta avautumisesta. Juopot tosiaan ovat uhreja. Aivan kuten koulukiusaajatkin. Kiusaajaa pitää ymmärtää. Hänen on paha. Ja tuota uhriksi juoposta muuttumiseksi -aihetta sivusin jo tuossa ylempänä minäkin.



- - Taannoin tuli jopa käveltyä pois paikalta tilanteesta

Mulla oli mediakoulussa luokkatoveri, joka harrasteli "itsariyrityksiä". Lainausmerkit siksi, että ne eivät olleet oikeita itsemurhayrityksiä vaan melkein tragikoomisia "hätähuutoja". Kaksi kertaa hän veti purkillisen Tenoxeja, mutta soitti heti kaverilleen, että olenpa nyt syönyt purkillisen unilääkkeitä. No totta kai ambulanssi soitettiin joka kerta. Eräänä päivänä hän veti ranteet auki. Ja soitto kaverille, nyt on ranteet auki. Ja piipaa-auto tuli hakemaan.

Sitä hemmetin itsemurhaliturgiaa jaksoi aikansa kuunnella ja lohdutella kaveria, mutta jossakin vaiheessa mielenkiinto aiheeseen lopahti, kun tyypillä ei ollut mitään halua selvittää tilannettaan. Viinaa ja pillereitä meni tiheällä frekvenssillä. Toisella ranteenviiltokerralla ei kukaan soittanut ambulanssia, vaan haavat sidottiin opiskelijakämpässä ja kehotettiin menemään nukkumaan.

Mutta tämä nuorimies oli loppujen lopuksi hyvin traaginen hahmo. Pilleriviinahumalassa hän saattoi mennä istumaan baarissa jonkun bodarin syliin hinkkaamaan persettä bodarien haarapalaa vasten. Tästä ei moni bodari tykännyt. Pataan tuli. Lisäksi tyypin naama näytti siltä, kuin häntä olisi ammuttu haulikolla naamaan. Lihavakin hän oli. Hän sairastui sitten paranoidiin psykoosiin, mikä johtui ilmeisesti pitkästä Tenoxien, Temestan ja viinan sekakäytöstä. Itsemurhapaatos tiuheni ja kohta alkoi koulutovereita jo pelottaa ns. laajennettu itsemurha. Kauhea myöntää, mutta ajattelin jo, että eiköhän olisi kaikille parasta että "Jami" hoitaa sen lopullisen ratkaisun tekemisen kunnolla.

Jami lopetti mediakoulun ensimmäisen vuoden jälkeen. Eräs mediakouluaikainen ystäväni piti häneen yhteyttä vielä tämän jälkeen, heillä oli suunnitelmissa monenlaisia lyhytelokuva- ja dokumenttiprojekteja. Eräässä vaiheessa luurissa vastattiin, ettei numero ole käytössä, sähköpostiin ei tullut koskaan vastauksia. Kaverille selvisi myöhemmin, että hyppy kolmannen kerroksen matonpuisteluparvekkeelta oli saanut Jamista ilmat pihalle. Kovasti spekuloitiin, oliko tämäkin säälihakuista, koska talossa oli kahdeksan kerrosta eli ylempääkin olisi voinut hypätä.

Saman mediakoulun kasvatti päätti päivänsä viime kesäkuussa. Tämä oli nainen. Hän oli erittäin introvertti, arka, kalpea, hiljainen eikä hänkään ollut paikalla, kun kauneutta jaettiin. Mutta pois kaikki kalpeus, introverttius, hiljaisuus, kun tyttö joi ja veti jotakin smäidää hänkin viinan boostaamiseksi, taisipa hänellä mennä essojakin, näin muistelen. Valmistuttuaan medianomiksi, perusti hän mediayrityksen, jolla meni päin helvettiä. Viidessä vuodessa hän sai tehtyä yhden videon. Siinä kaikki. Kesäkuussa hän sitten oli löytänyt jostakin tarpeeksi köyttä ja veti itsensä kaulakeinuun.

Aika monella olisi kannattanut ottaa se ensimmäinen ryyppy ottamatta.

Evil
15.09.2009, 22:40
"viimein hyväksyin alkoholismini, kun ymmärsin, että se on sairaus kuten vaikkapa diabetes."

Juuri tuo ottaa päähän ihan helevetisti. Flunssa on sairaus, syöpä on sairaus, kaatumatauti ja kuppa on sairauksia. Ei kukaan nuhainen mieti että "olenpa nuhassa, voi voi. Pitää varmaan mennä paljain jaloin lumihankeen seisomaan kun olen sairas". Se pitää jalat lämpimänä ja paranee.

Juoppo miettii että "käynpä pari pulloa kossua kun haluan olla kännissä". Ei se silloin mitään sairautta mieti. Sitten kun on dokattu rahat ja kustu ihmissuhteet ja munittu kaikki viimeisen päälle, niin sitten hurahdetaan joko uskoon tai kerjätään ymmärrystä vetoamalla sairauteen. "En tiedä mikä minuun meni..."

Minä tiedän. Nautinnonhalu, itsekkyys. Kännissä on kivaa. Jos ei elämässä ole muuta kivaa, pyritään pysymään kännissä. Sairaus se ei ole sen enempää kuin vaikka halu harrastaa päivittäin liikuntaa.

siffa
15.09.2009, 23:43
Sillähän ei ole mitään väliä, miten päihderiippuvuutta kutsutaan. Tärkeintä on päästä kaikista päihteistä eroon. Silläkään ei ole väliä, millä konstilla pääsee, kunhan alkoholin, huumaavien lääkkeiden ja huumeiden käyttö loppuu kokonaan. Päihderiippuvaisella ei ole olemassa pitemmän päälle välimuotoja.

Toissa sunnuntaina oli TV1:ssä 29-vuotias lääkärinainen ja 35-vuotias entinen tietoturva-alan asiantuntija avoimessa keskusteluohjelmassa. Nainen oli ollut käyttämättä alkoholia ja huumaavia lääkkeitä 1v7kk. Mies ei ollut ottanut huumeita, lääkkeitä eikä alkoholia 1v5kk:een. Ennen raitistumistaan molemmat olivat ns. kuilun partaalla ja putoamassa inhimillisen elämän ulkopuolelle. Heidän omaisensa ohjasivat ja veivät heidät Lapualle Minnesota-hoitoon. He puhuivat alkoholismista sairautena, mikä Lapualla heille selvisi. Jos sen tajuaminen ja tunnustaminen oli heille askel uuteen, raittiiseen elämään, niin hyvä niin.

Täällä on kirjoitettu monia tuttuja tarinoita siitä, mihin päihderiippuvuus johtaa. Onko kenelläkään tietoa, miten päihderiippuvainen voi päästä ongelmastaan täysin eroon? Lääketieteellä ei vuosisatojen tutkimustenkaan jälkeen liene hoitoa päihdeongelmaisille.

Evil
15.09.2009, 23:55
He puhuivat alkoholismista sairautena, mikä Lapualla heille selvisi. Jos sen tajuaminen ja tunnustaminen oli heille askel uuteen, raittiiseen elämään, niin hyvä niin.

Onko kenelläkään tietoa, miten päihderiippuvainen voi päästä ongelmastaan täysin eroon?
Eihän se ole tunnustamista. Jos myöntäisi että ryyppäsi koska halusi ryypätä, se olisi tunnustamista ja vaatisi jo vähän munaakin. Jos taas piiloutuu "sairauden" taakse, on se vain pelkuruutta ja vastuun pakoilua. Itse ihminen valintansa tekee, ei mikään kuviteltu "sairaus".

Mutta joo, jos tyypeillä menee nyt jatketun itsepetoksen ansiosta hyvin niin onnea vaan.

Ja eroon pääsee sillä kun ei ota niitä päihteitä. Aikuinen ihminen osaa kyllä sen, jos haluaa. Pitää vain haluta.

siffa
16.09.2009, 07:01
Mutta joo, jos tyypeillä menee nyt jatketun itsepetoksen ansiosta hyvin niin onnea vaan.

Ja eroon pääsee sillä kun ei ota niitä päihteitä. Aikuinen ihminen osaa kyllä sen, jos haluaa. Pitää vain haluta.

Ohjelman tyypit oli selvästi tarkoin valittu. Nuori naislääkäri kertoi hyvin avoimesti omasta alkoholismistaan sairautena. Vaatii rohkeutta lääkäriltä lähteä tv-ohjelmaan puhumaan itsestään ja sairaudestaan, johon lääketieteellä ei ole hoitokeinoa. Apu löytyi epätieteellisestä hoitomenetelmästä. Sama oli entisen tietoturvaexpertin suhteen. Hän oli hakenut apua ongelmaansa kaikista mahdollisista yhteiskunnan hoitolaitoksista, mutta ajautunut alkoholin ja huumeiden käyttäjäksi ja väistämättä myös rikolliseksi. Lääkäri on jatkanut ammattiaan koulutustaan vastaavassa työssä, mutta tietoturva-alan asiantuntija kouluttautuu parhaillaan terveydenhoitajaksi.

Olet siinä oikeassa, että päihdeongelmaiselta tarvitaan omaa halua päästä ongelmastaan irti. Se on kaiken lähtökohta. Harva pääsee kuitenkaan omin voimin raittiiseen elämään vaan on turvauduttava muiden ihmisten apuun. Hoitomenetelmällä ei ole väliä, tärkeintä on, kun saa avun jostakin.

Ruutiveijari
16.09.2009, 07:38
Minulla löytyy suvullinen alkoholisteja.

Isoisä joi päivittäin lähdettyään 15-vuotiaana merille, palattuaan sotimaan ja lähdettyään jälleen merille. Kuulemma ei päivääkään mennyt, sijainnista riippumatta, että huikkaa ei olisi otettu. Sitä juotiin mitä vain jossa etanolia oli, ihmisille tai koneille tarkoitettua.

Isä taas on yhä alkoholisti. Kun 70-luvulla alkoi mennä hyvin ja saavutti Raumalla "porvarinaseman" ratkesi mies ryyppäämään. Koskaan en isääni ole selvinpäin nähnyt mutten myöskään humalassa kuin kerran. Viinaa kutsuttiin korvaläkkeen nimellä ja sitä juotiin aamusta iltaan hiljalleen, usein öisinkin. Ei mies siitä koskaan mitään nautintoa tuntunut saavan, lähinnä oli täysin koukussa ja pullo seurasi aina mukana. Nyt en mistä ole miestä 15 vuoteen nähnyt.

Isoveli jäi koukkuun viinaan noin 14-vuotiaana ja lääkkeisiin noin 20-vuotiaana avioeron jälkeen. Samanlainen luonne kuin faija, viinapulloja löytyi piilosta verhotangon päältä ja roskispussin alta roskiksesta. Häpesi juomistaan, ei suostunut myöntämään edes juovansa. Koskaan en sitäkään kännissä nähnyt, mutta aina haisi viinalta. Lopulta avioliiton katkettua tuli mukaan uni- ja kipulääkkeet ja sille tielle jäi. Viimeeksi 3 vuotta sitten soitti äidille ja sen jälkeen ei ole kuulunut. Omin silmin näin jätkän viimeeksi vuona 2000.

Minäkin olen itsessäni huomannut äärettömän helposti koukuttuvan luonteen. Saan helposti obsession, koukun, jotain tiettyä asiaa/ainetta kohtaan ja siitä vierottautuminen saa aikaan fyysisiä ja psyykisiä oireita, joita en täysin itse hallitse. Järjellisesti en sitä pysty selittämään. Siksi pyrin mahdollisimman spartalaiseen elämäntapaan.

mjr
16.09.2009, 08:11
Kai itse etsin jonkinlaista välikantaa tässä keskustelussa. Onhan kuitenkin niin, että kun fysiologinen tai geneettinen taipumus on objektiivinen tosiasia niin sen oman tahdon käyttäminen ei ole kaikille sama asia: joidenkin on yksinkertaisesti fyysisesti paljon helpompi irtautua ja "ottaa itseään niskasta kiinni" kuin toisten. Emmehän esimerkiksi sano, jos joku nostaa 10 kilon taakan ja joku toinen ei nosta 100 kilon taakkaa, että "miksi et luuseri nosta 100 kiloa kun tuo toinenkin nosti kymmenen?" Ymmärtääkseni tämän tyyppisestä asiasta on kyse. Eikö voisi ajatella että liikutaan kolmiossa perimä, olosuhteet (siis myös sattuma ja onni) ja se oma tahto. Kysymys ei ole tuhkarokosta, mutta ei myöskään kaikille identtisellä tavalla totaalisen tahdonalaisesta asiasta?

Juicey
16.09.2009, 08:20
Eikö voisi ajatella että liikutaan kolmiossa perimä, olosuhteet (siis myös sattuma ja onni) ja se oma tahto. Kysymys ei ole tuhkarokosta, mutta ei myöskään kaikille identtisellä tavalla totaalisen tahdonalaisesta asiasta?

Voi kai ihan hyvin ajatella. Kuitenkaan noiden perintötekijöiden merkitystä ei kannata suurennella, koska omatkin perintötekijät viittaisivat siihen suuntaan että riippuvuus vaikkapa alkoholiin syntyy helposti. Kuitenkin itse olen kokenut että se oma motivaatio on silti näistä selkeästi merkittävin tekijä sillä ilman sisältäpäin syntyvää halua päästä irti päihteistä ei millään hoidolla ole pysyviä vaikutuksia. Toiseksi merkittäväksi tekijäksi mainitsen "elämänhallinnan" ja oman elämän lähtökohdat; jos koti on opettanut käyttämään alkoholia ja päihteitä eikä varsinaisestai "tavallisesta arki-elämästä" ole koskaan syntynytkään sellaista selkeää käsitystä niin päihteidenkäytöstä on hyvin vaikea irtautua. Tämäkään ei niinkään viittaa perintötekijöihin ja geeneihin, vaan opittuun malliin omasta kasvuiästä. Tasapainoisista taustoista tulevalla päihdeongelmaisella on sikäli huomattavasti paremmat lähtökohdat että tällä edes on tiedossa mitä tavoitella. Rikkinäisestä alkoholisti-kodista tulevalla ei välttämättä ole edes selkeää käsitystä siitä mitä kohti pyrkiä. Uskon että tämä myöskin osaltaan vaikuttaa siihen että päihderiippuvuus pitää otteessaan ja sumentaa käsitystä siitä että mikään olisi vialla.

Lisäys; ns. rikkinäisestä päihde-kodista ja -taustoista peräisin olevilla, todella ongelmaisilla ihmisillä myös koko tunne-elämän kehitys on usein vaurioitunutta ja mm. motivoituminen tapahtuu aivan erilaisin perustein kuin "tavallisella" ihmisellä, jos motivoitumista tapahtuu ylipäänsä ollenkaan. Siinäkin mielessä kyseessä voi olla selkeästi havaittavia eroja ihmisen toiminnassa - jopa aivojen konkreettisessa tavassa toimia, mutta taustalla eivät suinkaan välttämättä ole perinnölliset tekijät vaan ympäristön aiheuttamat muutokset ja ihmisen "oppiminen". Hurjat lähtökohdat "paranemiselle", kun ensin täytyy opetella edes tuntemaan lämpimiä tunteita omia lapsiaan kohtaan! Sekään ei ole itsestään selvää, vaikka tavalliselle ihmiselle on käytännössä käsittämätöntä vakavasti päihderiippuvaisen yksilön tunne-elämän erilaisuus.

Krupieeri
16.09.2009, 10:53
Kai itse etsin jonkinlaista välikantaa tässä keskustelussa. Onhan kuitenkin niin, että kun fysiologinen tai geneettinen taipumus on objektiivinen tosiasia niin sen oman tahdon käyttäminen ei ole kaikille sama asia: joidenkin on yksinkertaisesti fyysisesti paljon helpompi irtautua ja "ottaa itseään niskasta kiinni" kuin toisten.

Mä olen jotenkin taipuvainen komppaamaan tätä, en tiedä oliko ketjun alkuperäinen tarkoitus ajatua tähän juupas-eipäs -keskusteluun tosin. Tietysti kun puhutaan alkoholismista (tai laajemmin päihderiippuvuudesta) sairautena, pitäisi ensin määrittää sairaus. Sairaus on terveyskirjasto.fi:n (http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt03007) mukaan

"psykofyysisen rakenteen tai toiminnan poikkeavuus, joka aiheuttaa tilapäistä tai pysyvää haittaa, vajaatoimintoja tai vammaisuutta (tauti sekä siihen liittyvät tunteet ja reaktiot)".


Jokainen voi sitten arvioida tuon munkkilatinan seasta, että putoaako riippuvuus tuohon kategoriaan vai ei.

Yleisesti ottaen kai riippuvuus voi muodostua mm. psyykkiseksi sairaudeksi (jos se siis itsessään ei sitä ole), jonka jälkeen käyttö ei ole enää minkään nautinnon hakemista vaan enemmän vain pakkomiellettä. Myös psykoosit ja muut mielenterveyteen liittyävät asiat noussevat pintaan pidemmällä käytöllä. Lisäksi täälläkin mainittu viina taitaa aiheuttaa enemmän fyysisiä sairauksia (mm. maksasairaudet) kuin huumeet.

Eli summa summarum: On olemassa varmasti paljon ihmisiä, jotka ovat riippuvuutensa takia jo niin syvällä, että pelkällä "jätä korkkaamatta" -viestillä ei ole mitään vaikutusta. Vastaavasti myös on varmasti niitäkin, joille riittää se oman tilanteen tunnistaminen ja päätös kuntoutua. Emmehän me muuten saisi näitä tarinoita päihteistä irtipääsemisestä edes lukisi ja kuulisi mistään.

Evil
16.09.2009, 13:21
Viina, lääkkeet, päihteet, huumeet ja muut eivät mielestäni ole koskaan syy vaan seuraus. Ihmisellä joka jää riippuvaiseksi on tarve hakea helpotusta johonkin ongelmaan, mielentilaan, luonteenpiirteeseen, elämäntilanteeseen... Sitä usein etsitään pullosta, pilleristä, piipusta, pulverista. Siksikään addiktiossa ei mielestäni ole kyse suoranaisesti sairaudesta, vaan ennemminkin jonkin sairauden, tapahtuman tai olotilan aiheuttamasta itsensä ja todellisuuden pakenemisesta.

Addiktiota pitäisi hoitaa hoitamalla ihmistä, puuttumalla niihin syihin jotka hänet riippuvuuden syliin ovat ajaneet.

Trenchtown
16.09.2009, 16:21
Mä olen jotenkin taipuvainen komppaamaan tätä

Niin minäkin. Mutta edelleen, en halua laskea riippuvuutta sairaudeksi. On se sitten viinaan, lääkkeisiin, huumeisiin tai tupakkaan, niin sairaudesta on tekopyhää puhua. Niinkuin tässä ketjussa jo lukeekin, joskus aikoinaan juoppo oli juoppo, kun nyt se on alkoholisti. Alkoholismin taso määrittelee sitten sen, että miten sairas ihminen on. Snif. Joskus oli tuurijuoppoja ja rapajuoppoja, mutta silloin se ei ollut sairaus. Silloin ymmärrettiin, että omista tekemisistä vastataan itse. Nykyään ei tarvitse, kunhan vaan hyväksyt tuon "sairauden", niin johan tulee silittelyä ja apua ja ymmärrystä.

Hyvähän se tietenkin on, jos joku pääsee päihteestään eroon "tunnustamalla" sen sairaudeksi ja toimien sen mukaan. Totta kai juoppoja ja narkkareita pitää auttaa, jos itse apua haluavat. Silti on itsepetosta kuvitella olevansa sairas, jos on perso viinalle tai muille päihteille.

Yksinkertaisesti; alkoholismi aiheuttaa sairauksia, mutta alkoholismi ei ole sairaus. Viinanhimon sairaudeksi nimeäminen on kuitenkin nyky-yhteiskunnan halipusi-linjan mukaista.

vlad
16.09.2009, 16:51
Yksinkertaisesti; alkoholismi aiheuttaa sairauksia, mutta alkoholismi ei ole sairaus. Viinanhimon sairaudeksi nimeäminen on kuitenkin nyky-yhteiskunnan halipusi-linjan mukaista.

En nyt ottaisi näin jyrkkää linjaa kun ei todellakaan tiedetä kaikkia taustoja - ei sitä mitkä vaikutukset geeneillä on tms. Jos niillä on suurikin vaikutus sekä aivojen eri osa-alueiden toiminnalla niin mikä tuolloin on kyseessä kuin sairaus? Tai jos sitä ei voi kutsua sairaudeksi niin moni muu sairaus saa sen statuksen?

Se jos ennen ei pidetty juoppoutta sairautena ei tarkoita sitä etteikö se sitä todellisuudessa olisi. Ei ennen pidetty hulluuttakaan sairautena vaan jumalallisena rangaistuksena, näin esimerkkinä, mutta nykyisin mt-ongelmat ovat sairauksia tai seurauksia joistain sairauksista - tällöin kyseessä ovat lähinnäkin traumaattisista tapahtumista seuraavat stressireaktiot, masennukset tms. Minusta juoppoudessa - alkoholismissa tjsp. on otettava huomioon kaikki tekijät ennenkuin ryhdytään erottelemaan mikä on mitäkin. Tietty kaikilla kyseessä ei välttämättä ole sairaus vaan samalla tavaa seuraus kuin esim. joidenkin mt-ongelmien kohdalla. Mutta minusta on väärin sanoa, ettei alkoholismi voi olla sairaus koska se ei sitä joskus ollut.

Se on sitten aivan toinen asia kuinka alkoholismiin on suhtauduttava. Minusta työpaikoilla linjan tulisi olla tiukemman, tehdä selväksi rajat ja noudattaa niitä kaikkien kohdalla. Edelleen liian monessa työpaikassa on näitä tuurijuoppjoa etc. joille kertyy lyhyitä sairauslomia milloin sattuu - joko varsinaisten lomien päätteeksi kun ei se putki katkeakaan, tai kun se viikonvaihde vierähti liian pitkäksi eikä maanantai kyetä töihin - joten soitto terkkarille ja homma on hoidossa. Linjan on oltava tiukka ja tasapuolinen, jos yksi pääsee lipsumaan niin pian lipsuvat muutkin, ja linjan tulee todellakin kohdella kaikkia tasapuolisesti työntekijäistä johtoon saakka.

Voin sanoa etten itsekään ole ollut täydellinen, mutta ainoatakaan sairauspoissolopäivää ei johtunut humalatilasta - jonkin verran kyllä seuraamuksista ts. kaatumisia sun muita. Pahimmat kauden minulla ajoittuivat 90-luvun lopun ja tämän vuosituhannen alun sairauslomiin (ensimmäiset vakavat masennusjaksot), jolloin olin sairauslomalla reilut ½-vuotta ja sen jälkeen vuorotteluvapaalla saman verran. Tänä aikana luisuin aika syvälle viinanhuuruiseen elämään, ja se jatkui sitten töihinpalattuanikin. Sen jälkeen kun viina, puukko ja lääkkeet oli viedä minut lopullisesti, päätin, että nyt saa riittää. ½-vuotta ilman alkoholia ja sen jälkeen todellakin opettelin käyttämään alkoholia "sivistyneesti". Näiden vuosien aikana olen repsahtanut muutaman kerran - jokaisen kerrna jälkeen soimaan itseäni mutta samalla myös totean, että kukaan meistä ei ole täydellinen.

vlad.

Evil
16.09.2009, 17:45
En nyt ottaisi näin jyrkkää linjaa kun ei todellakaan tiedetä kaikkia taustoja - ei sitä mitkä vaikutukset geeneillä on tms. Jos niillä on suurikin vaikutus sekä aivojen eri osa-alueiden toiminnalla niin mikä tuolloin on kyseessä kuin sairaus?
Vaikuttavathan geenit moniin muihinkin asioihin, eivätkä ne ole sairauksia. Vasen- tai oikeakätisyys, pituus, silmien väri... ja persous viinalle. Piirteitä ihmisessä, ominaisuuksia.

Mitä tulee riippuvuuteen ilmiönä, olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, että toisille riippuvuudesta pääseminen on huomattavasti helpompaa kuin toisille. En kuitenkaan usko, että kyseessä olisi joku "riippuvuusgeeni" tai "alkoholismigeeni" - toiset yksinkertaisesti ovat lujatahtoisempia ja kovemmalla luonteella varustettuja. Sitten on näitä henkisiä vässyköitä, jotka eivät uskalla kohdata todellisuutta ja tarrata todellisia ongelmiaan niskasta, joten he pakenevat itse luomansa ongelman, autuaan turtuneisuuden usvaan rypemään itsesäälissään.

Niinhän vlad tuossa kirjoitti päättäneensä, että nyt riittää. Siihen tarvitaan henkistä munaa että se onnistuu. Geenien taakse on kuitenkin turha piiloutua ellei onnistu.

Juoppous on ihan OK, jos juomisestaan ei syyllistä muita. Sitten jos juominen on geenien, vaimon, pomon, maailman, naapurin Ranen tai jonkun muun syy, pistää minulla vihaksi. Trenchtown tuossa peräänkuulutti vastuuta, olen samaa mieltä.

Trenchtown
16.09.2009, 17:56
...mikä tuolloin on kyseessä kuin sairaus?

Se vaan on vaikeaa mieltää sairaudeksi, kun juominen kuitenkin on itsestä kiinni. Joo, perintötekijät jne. mutta silti, edelleen, kukaan ei sitä viinaa kurkuusi kaada. Tai sitten voidaan tehdä makeanhimosta tai vaikka nikotiinikoukustakin sairauksia. Vähän on mutkat suoriksi-malli, myönnän.

Jos riippuvuusherkkyys (onko tommosta sanaa edes?) tulee äidinmaidossa, niin juoppojen ei pitäisi olla yksin jalustallaan, vaan sinne pitäisi nostaa myös kaikki narkkarit. Ei mielestäni aineen laittomuus ole mikään syy kääntää selkää, vaikka se yhteiskunnassa onkin hyväksyttävää. Toisaalta perintötekijöiden merkitykseen juoppoudessa olisi mukava saada selvyys, jotta voitaisiin kertoa lapselle jo ennen ensimmäiseen pulloon tarttumista, että älä leiki poika, siltä tieltä ei ole paluuta.

Ei kun niin, niinhän on tehty minullekin ja varmaankin kaikille muillekin. Valistettu ja kerrottu vaaroista. Itsellä löytyy myös lähisuvusta hyvä esimerkki, varmaan monelta muultakin. Pulloon/piikkiin/piippuun tarttuminen kaikesta huolimatta on sulaa tyhmyyttä. Viimeistään siinä vaiheessa, kun riippuvuus aineeseen on syntymässä, pitäisi osata lopettaa. Paitsi jos on sairas, silloin ei voi lopettaa. Mutta olisi voinut riskit tiedostaen olla kokonaan koskematta myrkkyihin. Silloinkin kai sairaus olisi ollut olemassa, mutta vain piilevänä jossain pään sisällä.

Onko tyhmyyskin sitten sairaus?

Keuhkosyöpäkin on sairaus, mutta röökaajille itse aiheutettu sellainen. En sääli heitäkään, itsepähän ovat itsensä myrkyttäneet.

*edit*



Se jos ennen ei pidetty juoppoutta sairautena ei tarkoita sitä etteikö se sitä todellisuudessa olisi.

Se jos nykyään ei osata ottaa vastuuta omista valinnoista ei tarkoita, etteikö niin pitäisi tehdä.

vlad
16.09.2009, 18:00
Vaikuttavathan geenit moniin muihinkin asioihin, eivätkä ne ole sairauksia. Vasen- tai oikeakätisyys, pituus, silmien väri... ja persous viinalle. Piirteitä ihmisessä, ominaisuuksia.

Niin ja kuten havaitset, ominaisuudet joidin geenit vaikuttavat ovat usein "pysyviä" ja osa niistä on myös sairauksia (esim. diabetes on sairaus ja ainakin aikuistyypin diabeteksen taustalta löytyy geenivirhe, joka lisää sairastuvuuden riskiä 30 %) - eivät kaikki. Jos/kun alkoholismin tai muiden riippuvuutta aiheuttavien aineiden taustalla on geenivirhe tai aivotoiminnallinen häiriötila, tuolloin ongelman ratkaiseminen on huomattavasti vaikeampaa kuin tilanteessa, jossa alkoholismi on itseaiheutettua. En siis väitä, että kaikissa tapauksissa alkoholismi tai alkoholin liikakäyttö on geeneistä/perimästä johtuvaa mutta joidenkin alkoholisiten taustalla se on. Vastaavasti osa oppii käyttämään alkoholia ulkoisten syiden tähden, malliesimerkki tms. - minulla kävi osaltaan näin vaikka samalla hain tyydytystä tuskalliseen oloon viinasta. Mutta omalla kohdalla en missään nimessä voi piiloutua geenien tms. taakse koska sukuun ei tietääkseni kuulu ainoatakaan juoppoa (ei edes tuurijuoppoa) - pari mt-ongelmaista minun lisäksi kylläkin.

vlad.

mjr
16.09.2009, 18:12
Vaikuttavathan geenit moniin muihinkin asioihin, eivätkä ne ole sairauksia. Vasen- tai oikeakätisyys, pituus, silmien väri... ja persous viinalle. Piirteitä ihmisessä, ominaisuuksia.

Mitä tulee riippuvuuteen ilmiönä, olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, että toisille riippuvuudesta pääseminen on huomattavasti helpompaa kuin toisille. En kuitenkaan usko, että kyseessä olisi joku "riippuvuusgeeni" tai "alkoholismigeeni" - toiset yksinkertaisesti ovat lujatahtoisempia ja kovemmalla luonteella varustettuja. Sitten on näitä henkisiä vässyköitä, jotka eivät uskalla kohdata todellisuutta ja tarrata todellisia ongelmiaan niskasta, joten he pakenevat itse luomansa ongelman, autuaan turtuneisuuden usvaan rypemään itsesäälissään.

Minusta näin ei kyllä voi yksinkertaistaa, jos siis ollaan todettu tämä geneettinen taipumus. Et kai sanoisi sellaista henkilöä henkiseksi vässykäksi, joka ei pysty muuttumaan ruskeasilmäisestä sinisilmäiseksi? Eli jos toiselle saavutus on objektiivisesti, fysiologisesti vaikeampi niin emme voi pitää tätä "henkisenä vässykkänä" pelkästään sen takia, ettei hän pysty sellaiseen saavutukseen, johon ne pystyvät joille se on helpompi. Lähinnä tämä siis tarkoittaa sitä, että kysymys on monitahoinen, ja vaikka monet epäilemättä voisivatkin ottaa "itseään niskasta kiinni" eivätkä ota jonkinlaisen mukavuudenhalun tai heikon tahdon vuoksi niin toiset taas ovat niin vaikeassa tilanteessa, objektiivisesti, ettei pelkkä epäonnistuminen riitä tälläiseen leimaamiseen. Kuten yleensäkin inhimillisen toiminnan suhteen, ei mustavalkoinen ajattelu toimi tässäkään asiassa.

Dee Snider
16.09.2009, 18:13
Enoni on juoppo. Tai pultsari/spurgu on oikea nimitys. Koko elämänsä ryypännyt, ihmettelen vaan, että mikä vittu sitä pitää hengissä? Kropasta ei varmaan löydy yhtään sellaista luuta, mikä ei olisi murtunut. Naiset ovat lähteneet yksi toisensa jälkeen, kun ovat kyllästyneet äijän kuiville vetämiseen. Oli nuorempana helvetin komea jätkä, joten naisia riitti. Oli hyvä duuni Outokummussa, jossa vielä pomotkin tekivät kaikkensa auttaakseen kuivilla pysymistä ja olisi varmaan edennyt pomoasteelle itsekin. Mutta ei. Myös äitini, tätini ja varsinkin rakas mummuni ovat tehneet kaikkensa auttaakseen, mutta ei. Umpiluu on umpiluu. On nykyään niin järkyttävä ilmestys, että hyi saatana!

Muistan aina ne hyvät hetket mummulassa, kun eno oli selvinpäin ja pelattiin futista, korttia, grillattiin ja käytiin metsästämässä. Edelleen muistan aina sen, että huomasin välittömästi, kun oli ryypätty. Ei tietysti pikkupoikana oikein täysin käsittänyt, mutta silmät kertoo kaiken, lapsellekin.

Jääräpää on jääräpää. Ei sen päätä ole kukaan kääntänyt ikinä mihinkään suuntaan. En edes tiedä, mitä se lasolia se nykyään vetää. Edellinen muija kuoli(pulsu hänkin), kun oli itse sammunut ja jotkut mustalaiset olivat myyneet niille jotain tappometanolia. Oli sitten aamulla herännyt ja muija oli maannut kuolleena pöydällä. Joutui tietysti itse epäillyksi ja riehui itsensä hullujenhuoneelle muutamaksi kuukaudeksi. Sielläkään ei umpiluuhun tarttunut mitään ja kun pääsi pois, niin eka osoite oli Alko.

Noin ne hommat sitten vaan menee, eikä siinä ole mikään apu auttanut. Ja näitä tarinoita on Suomi täynnä.

cottonmouth
16.09.2009, 18:15
Vaikuttavathan geenit moniin muihinkin asioihin, eivätkä ne ole sairauksia. Vasen- tai oikeakätisyys, pituus, silmien väri... ja persous viinalle.

Ymmärrän kyllä, että tässä osa puhuu aidasta ja osa sen seipäistä, mutta lähinnähän tässä keskustelussa taidetaan pelata sairauden määritelmällä jonka esim. nimimerkki Krupieeri tuossa aikaisemmin tarjoili. Wikipedian määritelmä on:

fyysisen tai psyykkisen rakenteen tai toiminnan poikkeavuus, joka aiheuttaa yksilölle tai hänen ympäristölleen tilapäistä tai pysyvää haittaa tai toiminnanvajavuutta.

Kyllä minusta persous viinalle eli riippuvuus siitä tuon määritelmän täyttää. Jokaisesta joka viinaa maistaa ei tule juoppoa.

En kuitenkaan usko, että kyseessä olisi joku "riippuvuusgeeni" tai "alkoholismigeeni" - toiset yksinkertaisesti ovat lujatahtoisempia ja kovemmalla luonteella varustettuja.

Toiset uskovat vielä Martti Vainioonkin, mutta hieman ihmettelen kyllä ihan fiksujenkin nimimerkkien taipumusta trivialisoida sisäsyntyinen (siis geenien aiheuttama) merkitys alkoholismiin tämän "lujatahtoisuus"-aspektin taakse. Mistä se tahto lähtee? Miksi toiset ovat fiksumpia kuin toiset, vaikka molemmille vanhemmat tarjoaisivat samoja virikkeitä lapsena ja läksyt tehdään? Miksi joku tuikkaa puukolla puolittaisesta sanasta, kun saman tenuremmin toinen jäsen istuu vaan paikallaan? Miksi toisen on helpompi pistää korkki kiinni, kun toinen polkaisee sen päälle? Geenit, ympäristö ja sattuma määräävät kunkin meistä toimintaa, halusi sitä tai ei. Ihmettelen vain miksi sitä, että se oma päätös voikin olla vain oikein osunut välittäjäaineiden coctail, on omakohtaisesti niin vaikea myöntää. Tai näin nyt itse asian näen.

vlad
16.09.2009, 18:22
Se vaan on vaikeaa mieltää sairaudeksi, kun juominen kuitenkin on itsestä kiinni. Joo, perintötekijät jne. mutta silti, edelleen, kukaan ei sitä viinaa kurkuusi kaada. Tai sitten voidaan tehdä makeanhimosta tai vaikka nikotiinikoukustakin sairauksia. Vähän on mutkat suoriksi-malli, myönnän.

Jos riippuvuusherkkyys (onko tommosta sanaa edes?) tulee äidinmaidossa, niin juoppojen ei pitäisi olla yksin jalustallaan, vaan sinne pitäisi nostaa myös kaikki narkkarit.

...

Onko tyhmyyskin sitten sairaus?

Väännetään nyt vielä kertaalleen - virallisesti alkoholismi on sairaus (samalla tavalla kuin moni muu riippuvuussairaus). Jos/kun alkoholismin taustalta löytyy geenien tai aivotoiminnan "virhe" niin ei enää voida pelkästään kutsua tilannetta itseaiheutetuksi ongelmaksi vaan kyseessä on ns. sisäsyntyinen ongelma - vastaavasti kaikilla alkoholisteilla taustalla ei ole sisäsyntyinen ongelma vaan heillä syyt ovat muut - mallioppiminen, mt-ongelma josta on seurannut alkoholisoituminen, tuurijuoppous mihin ei ole puututtu ja se on sitten edennyt alkoholismin tasolle. Mutta - mikäli taustalla on geenien aiheuttama virhe tai alkoholi vaikuttaa erityisen voimakkaasti dopamiiniin (on mielihyvähormoni) niin altistuminen alkoholismiin voi tapahtua huomaamatta ja henkilön koukuttuminen/addiktoituminen voi olla hyvinkin voimakasta, tällöin ongelma on ns. sisäsyntyinen eli sen syyhyn ei välttämättä voida vaikuttaa mutta seurauksiin kylläkin. Toisaiseksi ei ns. "addiktiogeeniä" voida muokata mutta aivojen välittäjäaineiden muokkaaminen onnistuu ja tällaista hoitoa olisi mahdollista käyttää alkoholistien hoitoon mutta en tiedä kuuluuko se hoitovalikoimaan Suomessa.

On siis aina pidettävä mielessä se, että ongelma voi olla ulkosyntyinen tai vaihtoehtoisesti sisäsyntyinen, jälkimmäiseen on huomattavasti vaikeampi vaikuttaa ja se on huomattavasti ongelmallisempi. Ja jos taustalla on sisäsyntyinen syy on kyse usein sairaudesta, poislukien tietty Evil'in esille nostamat ominaisuudet - kuten kätisyys, silmien väri tms. Mutta diabetes, osa mt-ongelmista tms. kaikki ovat sisäsyntyisiä ja sairauksia.

Kuinka määrittelet tyhmyyden? Ihminen voi olla tyhmä/yksinkertainen ilman, että on sairas mutta vastaavasti ihminen voi olla "tyhmä" tiettyjen geneettisten tai muiden syiden (sairaus tms.) seurauksena - jolloin tyhmyyttä voidaan karusti kuvaten kutsua sairaudeksi. Tosin usein tällaista leimaavuutta vältetään koska sillä ei historiallisesti ole kovinkaan hyvä maine. Ennemminkin monissa tapauksissa puhutaan kromosomivirheistä (Downin oireyhtymä) etc.

vlad.

Trenchtown
16.09.2009, 18:47
Jos/kun alkoholismin taustalta löytyy geenien tai aivotoiminnan "virhe"

Toivottavasti löytyy, jotta aivojen välittäjäaineiden (dopamiini, serotoniini, substanssi P kai lähinnä) kanssa pelaamalla saataisiin juopot ja varmaan muutkin riippuvaiset kondikseen. Tähän mennessä en ole mieltänyt juoppoutta sairaudeksi enkä niin tee vieläkään, vaikka se olisi sellaiseksi luokiteltukin.

Kuinka määrittelet tyhmyyden?

Tarkoitin tuolla lähinnä sellaisia rassukoita, jotka ajautuvat elämässään ahdinkoon, tekevät vääriä valintoja, yleisesti sellaisia ihmisiä, joilla mikään ei tunnu onnistuvan. Jos Pertsa 15 v. on alkanut autovarkaaksi/pikkurosvoksi, niin tyhmyyttähän se on. Mietin vaan, että kai tuostakin ja hänen myöhemmin tekemistään, samankaltaisista huonoista ja tyhmistä valinnoista syytetään ennemmin kaikkea kasvatuksesta perintötekijöihin, kuin itse Pertsaa ja hänen hölmöyttään/tyhmyyttään.

tant gredulin
16.09.2009, 20:52
Juoppous on ihan OK, jos juomisestaan ei syyllistä muita. Sitten jos juominen on geenien, vaimon, pomon, maailman, naapurin Ranen tai jonkun muun syy, pistää minulla vihaksi. Trenchtown tuossa peräänkuulutti vastuuta, olen samaa mieltä.

Eivätkös nämä ole nimenomaan juovien ihmisten selityksiä?
Alkoholismi on siitä kummallinen tauti, että vain harva juova ihminen tajuaa sitä sairastavansa. Useimmat vasta raitistuttuaan ymmärtävät mitä 'pakkomielle' tarkoittaa. Ihmiset, jotka omalla tahdonvoimallaan pystyvät kontrolloimaan juomistaan, eivät sairasta alkoholismia. He voivat olla suurkuluttajia tai jopa ongelmajuojia, mutta eivät alkoholisteja. Tämä asia selviää yleensä vasta ruumiinavauksessa - googlatkaa 'Tetrahydrolsoqulnoline' tai THIQ.

Kuinka tuore diagnoosi on masennus? Oliskos parikymmentä vuotta vanha?

Eino_Mies
16.09.2009, 21:11
Kuinka tuore diagnoosi on masennus? Oliskos parikymmentä vuotta vanha?
Väittäisin, että kyllä depressio on luokiteltu lääketieteessä sairaudeksi vähintään sata vuotta. Tosin hoitomenetelmät ovat ajan saatossa muuttuneet paljonkin. Ainakin tuon parinkymmenen vuoden aikana lääkkeiden käyttö on länsimaissa lisääntynyt hurjasti.

Kun näistä diagnooseista oli puhe, niin joskus vain puhuttiin vanhuudenhöppänästä, muistamattomasta mummosta. Silloin kun ei vielä dementiasta ja Alzheimerista oltu kuultukaan. Samoin jotkut lapset vain olivat villimpiä ja kurittomampia kuin toiset lapset. Eikä kukaan silti puhunut ADHD:sta.

Tätä otsikkoa pitäisi laajentaa muutenkin koskemaan erilaisia riippuvuuksia. Nykyäänhän peliriippuvaisiakin hoidetaan osin samoin menetelmin kuin alkoholisteja. Länsimainen kulttuurimme on täynnä riippuvuuksille altistavia tekijöitä. Vai onko sittenkin kyse vain aivojen kemiasta vai "tahdon voiman" puutteesta? Tyhjentävää vastausta tähän tuskin saadaan koskaan. Mutta oma mielipiteeni on se, että alkoholismi, vakava sellainen on sairaus, josta ei tahdon voimalla parannuta. Samoin kuin ei vakavasta masennuksestakaan.

tant gredulin
16.09.2009, 21:22
Se vaan on vaikeaa mieltää sairaudeksi, kun juominen kuitenkin on itsestä kiinni. Joo, perintötekijät jne. mutta silti, edelleen, kukaan ei sitä viinaa kurkuusi kaada.

No eihän se nyt noinkaan ole. Perintötekijät on se toinen tekijä, toinen tekijä on se, että myös juomalla tulee juopoksi.

Olet kahdeksan, mutsi ja faijapuoli lähtevät kapakkaan ja jättävät sinut lapsenvahdiksi 1-vuotiaalle. Vanhemmat tulevat kännissä kotiin, faijapuoli ottaa väkisin kun mutsi nukkuu ja tarjoaa hömpsyt sen jälkeen tai sitä ennen. Onko 8-vuotiaalla vapaa tahto ja valinta?

Olet 10-vuotias ja sinulle jätetään pullo 'lapsenvahdiksi' kun jäät yksin kotiin. Mene kysymään 30-vuotiaalta mikset lopettanut - sulla oli vapaa tahto?

Olet 11-vuotias, isobroidi ja sen kaveri juottavat 'just for fun'. Saat pyöriä niiden seurassa, koska olet hauska pikkuveijari pikkukännissä. Joo, vapaa tahto.

Tätä tapahtuu paljon. Mm. insesti on yksi suurimmista ongelmista naisalkoholisteilla - isä, isäpuoli, veli, velipuoli... Hyvissäkin perheissä. Olen kuullut 400-500 tarinaa ja murto-osa on sellaisia, jossa alkoholinkäyttö on alkanut täysi-ikäisenä. Mutta on sellaisiakin, jotka ovat vasta aloittaneet kolmenkympin kieppeissä ja juoneet itsensä viidessä vuodessa spurgukuntoon. Joten alkoholisteissa on eroja - kuten viineissä :)

tant gredulin
16.09.2009, 21:25
Kun näistä diagnooseista oli puhe, niin joskus vain puhuttiin vanhuudenhöppänästä, muistamattomasta mummosta. Silloin kun ei vielä dementiasta ja Alzheimerista oltu kuultukaan. Samoin jotkut lapset vain olivat villimpiä ja kurittomampia kuin toiset lapset. Eikä kukaan silti puhunut ADHD:sta.

Jossain välissä oli vielä MBD:kin (minimal brain dysfunction). Se on kai nykyään lähinnä oppimishäiriö?

vlad
16.09.2009, 21:36
Tarkoitin tuolla lähinnä sellaisia rassukoita, jotka ajautuvat elämässään ahdinkoon, tekevät vääriä valintoja, yleisesti sellaisia ihmisiä, joilla mikään ei tunnu onnistuvan. Jos Pertsa 15 v. on alkanut autovarkaaksi/pikkurosvoksi, niin tyhmyyttähän se on. Mietin vaan, että kai tuostakin ja hänen myöhemmin tekemistään, samankaltaisista huonoista ja tyhmistä valinnoista syytetään ennemmin kaikkea kasvatuksesta perintötekijöihin, kuin itse Pertsaa ja hänen hölmöyttään/tyhmyyttään.

Pertsan tapauksessa kyseessä on mukana varmasti tyhmyyttäkin mutta jos hän ei ole saanut kotonaan muuta roolimallia kuin väkivaltasen perhemallin johon kuuluu päihteidenkäyttöä ja holtitonta elämäjää, jossa vanhemmat eivät kanna vastuuta vanhemmuudestaan tms. niin onko odotettavissa muuta kuin samanlainen jälkikasvu? Mitä suurimmalla todennäköisyydellä on - ikävä kyllä. Mutta kaikesta huolimatta myös Pertsan on kannettava vastuu teoistaan, ei hänen vnhempia voi putkaan-linnaan-vankilaan pistää vaan Persta itse jos/kun tilanne niin pitkälle ajautuu. Tällaisissa tapauksissa yhteiskunnan tulisi puuttua tilanteeseen määrätietoisemmin, jotta näitä "pertsoja" ei kasvaisi nyt ja vasta enemmänkin - mitä huonommin yhteiskunta voi niin sitä suuremmalla todennäköisyydellä myös "pertsojen" määrä kasvaa. Tästä liene tutkittua tietoakin.

Mutta tämä tästä näin aiheen ohi kirjoitettuna.

vlad.

tant gredulin
16.09.2009, 22:45
Toivottavasti löytyy, jotta aivojen välittäjäaineiden (dopamiini, serotoniini, substanssi P kai lähinnä) kanssa pelaamalla saataisiin juopot ja varmaan muutkin riippuvaiset kondikseen. Tähän mennessä en ole mieltänyt juoppoutta sairaudeksi enkä niin tee vieläkään, vaikka se olisi sellaiseksi luokiteltukin.

Tätähän me varmaan kaikki toivomme, koska muutoin terveydenhuoltomme on kusessa 10-15 vuoden kuluttua... Ongelmajuojahan 'tartuttaa' n. kymmenen läheistään joko läheisriippuvuuteen tai itse juovaksi, joten tämä ongelma koskee hyvin suurta osaa suomalaisista. Toki kaikilla on oikeus mielipiteeseensä, mutta voi se jonkun suurkuluttajan hengen joskus säästääkin, jos itse ymmärtää olleensa sairas eikä 'selkärangaton paskiainen'. Tällä palstalla ei tietenkään ole ketään selkärangatonta, paskiaista tai läheisriippuvuudesta kärsivää. Köh.

Ja vieläkin muistuttaisin alkoholin käytön ensimmäisestä fysiologisesta vauriosta - se tapahtuu aivoissa, ennen mitään muuta (maksa-arvot yms) oiretta. Joku tuolla aikaisemmin kommentoikin aivan aiheesta, että alkoholi on liuotin.

Trenchtown
17.09.2009, 00:30
Samoin jotkut lapset vain olivat villimpiä ja kurittomampia kuin toiset lapset. Eikä kukaan silti puhunut ADHD:sta.

Totta ja hyvin pärjättiin, eikö? Tämä saattaa nostaa useammatkin karvat pystyyn, mutta en oikein osaa mieltää tuotakaan oikeastaan sairaudeksi, vaikka siitä toki on olemassa tutkimustietoa ja lääketieteellistä faktaa. Mutta mistä se on yhtäkkiä tullut, tuo niin sanottu sairaus? Minä olin erittäin vilkas ja moneen pahaan ehtivä lapsi, olin oppimisongelmainen ja häiriköin luokalla oikeastaan koko peruskoulun ajan. Silti olen tyytyväinen, ettei minulle koskaan ole syötetty venlafaksiinia tai vaikkapa dekstroamfetamiinia.

Kai minä olin sitten sairas, mutta olen onnellinen, ettei se silloin ollut sairaus, vaan pojat oli poikia. Ja jos joku haluaa kysyä, että entäs ne ihmiset joita toimillani häiritsin, häiriköin tai kiusasin, niin olen kyllä useammallekin "kohteelle" pahoitellut myöhemmin käytöstäni. Mutta jos sille tielle lähdetään, niin kohta syötetään sellaiset mömmöt kaikille, ettei kukaan häiritse sen kummemmin kuin puhu kenellekään. Noh, keskittyvät ainakin.

Ja ennen kuin joku kehottaa vetämään varsilenkkarit jalkaan, kasvattamaan takatukan ja hyppäämään aikakoneeseen, niin haluan todeta, että ei tuo ole mitään nostalgista kaipuuta kultaisiin lapsuusvuosiin. Fakta kuitenkin on, että silloin pärjättiin ihan hyvin, vaikka kukaan ei ollut kuullutkaan ADHD:stä. Jos se on sairaus, niin eikö se ole sitä sitten ollut aina? Vai tuoko lääketieteen kehitys mahdollisuuden luokitella ihminen sairaaksi? Vuonna -81 se oli vaan vilkas lapsi, jonka "ruotuun laittamiseen" löytyi lähes poikkeuksetta keinot, ilman lääkkeitä. Vuonna 2009:

"Joo, siis ei meidän Tauno-Liisa ole mitenkään erityisen pahatapainen, raukka pieni ei muuta voi, kun sillä on kato toi ADHD. No niin Tane, tuus alas sieltä verhoista ja tule ottamaan lääkkeesi."


Olet kahdeksan...Tätä tapahtuu paljon. Mm. insesti on yksi suurimmista ongelmista naisalkoholisteilla.

Ikävän kuuloista tarinaa, enkä ole kieltämässä sitä, etteikö tuollaista tai vaikka vähän kesympääkin läpikäynyt ihminen löytäisi pullosta tai piikistä lohtua. Omakohtaisesta kokemuksesta tiedän, että päihteet turruttavat kipua varsin hyvin. Jos on läpikäynyt tuollaisen kuvailemasi lapsuuden/nuoruuden, on tavallaan ymmärrettävää, että ihminen ei jaksa välittää mistään vaan mieluummin juo kivun pois. Lääkkeillä/viinalla/huumeilla olon saa paremmaksi. Toiset keinot ovat vaarallisempia kuin toiset, jotkut päihteet vievät kivun pois paremmin kuin toiset.

Onko tuosta insestistä alkoholistinaisien yhtenä suurimmista ongelmista jotain tutkimustietoa, faktaa siis? Paskoja asioita tapahtuu, sitä en kiellä, mutta yksi suurimmista ongelmista? Kuulostaa hurjalta. Tietenkin se, kuinka monta ongelmaa haluaa määritellä "suurimmaksi" on ihan ihmisestä kiinni. Ja siltikin, edelleen, viina on mielestäni keino turruttaa kipu, mutta halua sen juomiseen en miellä sairaudeksi.

Joku tuolla aikaisemmin kommentoikin aivan aiheesta, että alkoholi on liuotin.

Taisin olla minä. Faktaahan on, että alkoholin sijasta kansan laillisena päihteenä voisi hyvin olla joku terveelle vähemmän vaarallinenkin päihde. Alkoholi aiheuttaa väkivaltaa ja tappaa ihmisiä,. Esimerkiksi lempilapseni kannabis ei tee kumpaakaan. Muitakin miedompia päihteitä on olemassa. Alkoholi on yksi pahimmista, mutta sitä saa jokainen Tahvo Tavantallaaja kipaista pitkäripaisesta niin paljon kuin rahoillaan pystyy hankkimaan.

mjr
17.09.2009, 07:40
Totta ja hyvin pärjättiin, eikö? Tämä saattaa nostaa useammatkin karvat pystyyn, mutta en oikein osaa mieltää tuotakaan oikeastaan sairaudeksi, vaikka siitä toki on olemassa tutkimustietoa ja lääketieteellistä faktaa. Mutta mistä se on yhtäkkiä tullut, tuo niin sanottu sairaus? Minä olin erittäin vilkas ja moneen pahaan ehtivä lapsi, olin oppimisongelmainen ja häiriköin luokalla oikeastaan koko peruskoulun ajan. Silti olen tyytyväinen, ettei minulle koskaan ole syötetty venlafaksiinia tai vaikkapa dekstroamfetamiinia.

Ketkä pärjäsivät, ketkä eivät. Aiemmin ei ollut harmainta aavistustakaan likinäköisyyden syistä eikä keinoja sen korjaamiseen. Epäilemättä ajateltiin syytä noituudeksi tai jumalan rangaistukseksi tai vaan että tämä henkilö nyt oli huonompi näkemään. Ja silti pärjättiin. Jos tutkimuksessa todetaan, että kysymyksessä on fysiologinen tekijä, ja jos sitä pystytään lääketieteellisellä hoidolla parantamaan tai lievittämään niin miksi ihmeessä ei pitäisi? Varmasti on myös niin, että nykyaikana (kuten kaikkina aikoina) ihmisluonto on taipuvainen päästämään itsensä liian helpolla - ehkä nykyään myös on trendikästä löytää lääketieteellinen syy vähäisinkiin ja aivan normaalielämään kuuluviin ongelmiin. Esimerkiksi lievää alakuloa saatetaan mahtipontisesti pitää depressiona tai lievää, normaalia yliaktiivisuutta ADHD:na. Tämä ei muuta sitä tosiseikkaa, että vaikea masennus on äärimmäisen vaikea sairaus tai että vakavassa ADHD:ssä saattaa lääkitys olla huomattavan tehokas lievityskeino. Ei pitäisi heittää lasta pesuveden mukana pois.

Leon
17.09.2009, 08:42
Miksi nämä päihderiippuvuusketjut menevät aina ennemmin tai myöhemmin juupaseipäsleikiksi siitä, onko riippuvuus sairaus vai ei? Ettekö voisi edes kerran elämässänne sivuuttaa tämän ikuisuuskysymyksen ja jatkaa melko mielenkiintoisen aiheen käsittelyä? Vai onko tuo kinaaminen riippuvuutta aiheuttava sairaus? Siinä tapauksessa: jatkakaa.

Nauha
17.09.2009, 08:44
Alkoholi on yksi pahimmista, mutta sitä saa jokainen Tahvo Tavantallaaja kipaista pitkäripaisesta niin paljon kuin rahoillaan pystyy hankkimaan.

BBC Horizon on listannut 20 vaarallisinta päihdettä, ja alkoholi on sillä listalla sijalla 5, eli todellakin yksi pahimmista. Muistaakseni tästä aiheesta on tullut Suomessakin vähän aikaa sitten dokumentti, jossa käsiteltiin näitä. Siinä todettiin, että jos alkoholi keksittäisiin nyt, se ei todellakaan olisi sallittu. Se on kyllä helppo uskoa, sillä alkoholilla on paljon haittoja yksilölle ja yhteiskunnalle. Siitä vain on tullut melkeinpä ympäri maailmaa hyväksytty juttu ja Suomessakin puolipakollinen. Linkki sivustolle, jossa näkyy listaus. (http://www.listology.com/list/top-twenty-most-dangerous-drugs-according-bbc-horizon)

Itse en päihteitä käytä, lukuunottamatta tuota viidenneksi vaarallisinta toisinaan, enkä silloinkaan tykkää vetää päätä täyteen. Suvustanikaan ei onneksi löydy päihderiippuvaisia. Olisi aivan kauheaa katsella, jos esimerkiksi oma isä, äiti, sisko tai veli olisi koko ajan pullossa kiinni. Muidenkin tarinat omien perheenjäsentensä päihderiippuvuuksista saa olon vaikeaksi.

Trenchtown
17.09.2009, 09:21
Ei pitäisi heittää lasta pesuveden mukana pois.

Olet oikeassa, ei pitäisi ei. Oma maailmankuvani on toisinaan ihan liian mustavalkoinen, eikä niiden näkemysten esittäminen totuutena kai ole sitä parasta mahdollista keskustelua. Tapanani on myös kärjistää, joskus jopa provosoida, jos se nyt tästä ketjusta ei ole jo kaikille tullut selväksi.

Ettekö voisi edes kerran elämässänne sivuuttaa tämän ikuisuuskysymyksen ja jatkaa melko mielenkiintoisen aiheen käsittelyä?

Niin varmaankin pitäisi, omalta osaltani aloitan sen nyt. Ihan juupaseipäsleikiksi en tätä keskustelua sanoisi, mutta voi olla, että se vaikuttaa mielenkiintoisemmalta kirjoittajan itsensä, eli ainakin yours trulyn mielestä. Varmaan muidenkin, jotka aiheesta vääntävät. Meikäläisen näkemyksiä ei hevin muuteta, vaikka ymmärrän kyllä muidenkin pointit. Anyhow, ohut OT loppuu ainakin minun osaltani nyt.

Uskoisin, että päihderiippuvaisten määrä on kasvussa koko ajan, tosin mitään tutkimustietoa mulla ei ole tästä esittää. Asiaa eivät auta yhtään aiemmassa viestissä (http://keskustelu.jatkoaika.com/showpost.php?p=2850606&postcount=5) mainitsemani, holtittomasti respoja kirjoittavat (pääasiassa) yksityislääkärit. Lääkkeidenmääräämisoikeutta voidaan rajoittaa, mutta miksi tuollaista moraalitonta toimintaa harrastavat lekurit eivät menetä lääkärilupakirjaansa, tai miksi sitä sitten kutsutaankin? Tuo kertomani esimerkki on sanasta sanaan totta, vaikka uskomattomalta kuulostaakin. Onko muilla eri puolella Suomea vastaavanlaisia kokemuksia?

Evil
17.09.2009, 10:19
Miksi nämä päihderiippuvuusketjut menevät aina ennemmin tai myöhemmin juupaseipäsleikiksi siitä, onko riippuvuus sairaus vai ei?
Miksi ylipäätään asioista kiistellään? Siksi, että kanssani eri mieltä olevat eivät ymmärrä/myönnä itselleen olevansa väärässä!

BBC Horizon on listannut 20 vaarallisinta päihdettä, ja alkoholi on sillä listalla sijalla 5, eli todellakin yksi pahimmista. Muistaakseni tästä aiheesta on tullut Suomessakin vähän aikaa sitten dokumentti, jossa käsiteltiin näitä. Siinä todettiin, että jos alkoholi keksittäisiin nyt, se ei todellakaan olisi sallittu.
Tuskinpa olisi sallittu. Ei varmaan olisi kahvikaan. Vaikkei sinällään kyse ole vaarallisesta aineesta (verrattuna alkoholiin ja muihin huumaaviin tuotteisiin), on kahvi kuitenkin voimakasta riippuvuutta aiheuttava piriste. Tämän palstan lukijoista suurella osalla lienee omakohtaisia kokemuksia.

Nikotiiniakaan tuskin sallittaisiin. Joskus jostain luin tutkimustuloksen/väitteen, että tupakista olisi hankalampi päästä eroon kuin monista huumeiksi luokiteltavista aineista. Jos joku muistaa nähneensä saman väittämän, voinee kertoa lisää kun en todellakaan kykene palauttamaan mieleeni enempää aiheesta.

miksi tuollaista moraalitonta toimintaa harrastavat lekurit eivät menetä lääkärilupakirjaansa, tai miksi sitä sitten kutsutaankin? Tuo kertomani esimerkki on sanasta sanaan totta, vaikka uskomattomalta kuulostaakin. Onko muilla eri puolella Suomea vastaavanlaisia kokemuksia?
Kyllä monet lääkärit ovat menettäneet vähemmästäkin. Varsinaisia kokemuksia aiheesta ei ole, mutta lehdistä olen saanut lukea silloin tällöin lääkärien edesottamuksista. Ei siitä pitkäkään aika ole kun joku välskäri tuomittiin ihan linnaan jostain morfiinisysteemeistä... Tätäkään en muista tarkemmin.

Mites se nyt niin pätkii...

Freddie Freeloader
17.09.2009, 10:28
Kannanpa minäkin lyhyesti korteni kekoon tähän ketjuun, jonkun verran kokemusta päihteistä, rauhoittavista ja mielialalääkkeistä elämäni varrella keränneenä.

Minulle avautui vasta hiljattain, että päihderiippuvuus ei ole geneettistä eikä sairaus sen enempää kuin tahdonvoiman asiakaan. Päihderiippuvuuden aiheuttaa riippuvuutta aiheuttava aine, ei mikään muu. Kaikki ovat lähtökohtaisesti samalla viivalla tässä asiassa. Kullakin on sitten elämänsä varrella omat yksilölliset ulkoiset ja sisäiset olosuhteet, jotka saavat aikaan päihteiden käytön aloittamisen ja riippuvuuden syntymisen.

Jokaiselle, joka haluaa ymmärtää päihderiippuvuuttaan, sen syntymekanismia ja etenemistä suosittelen luettavaksi Allen Carrin kirjaa "Easy Way To Control Alcohol". Omalla kohdallani käytin alkoholia ensimmäisen kerran kuusitoistavuotiaana ja jäin välittömästi koukkuun henkisesti. En toki ryhtynyt samantien juomaan päivittäin, koska ulkoiset olosuhteet eivät sitä mahdollistaneet. Nyt lähes 25 vuotta myöhemmin olen jo pitemmän aikaa juonut liki päivittäin, tähän saakka. Luettuani tuon kirjan juominen loppui kuin seinään. Siihen ei yksinkertaisesti ole enää mitään syytä.

Kysymys "Kuinka kauan aiot olla juomatta?" on sisällöllisesti minulle suunnilleen sama kuin kysymys "Kuinka kauan aiot olla lyömättä itseäsi vasaralla peukaloon?". Varmaan joskus se tulee tapahtumaan mutta en odota sitä eikä minun ei todellakaan tarvitse käyttää tahdonvoimaa ollakseni lyömättä itseäni peukaloon.

Ruutiveijari
17.09.2009, 10:31
Tuskinpa olisi sallittu. Ei varmaan olisi kahvikaan. Vaikkei sinällään kyse ole vaarallisesta aineesta (verrattuna alkoholiin ja muihin huumaaviin tuotteisiin), on kahvi kuitenkin voimakasta riippuvuutta aiheuttava piriste.
Myös suuri osa vanhoista lääkkeistä olisi jäänyt sallimatta, kuten aspiriini. Se on vatsalle erityisen epäystävällinen lääke, mutta on saavuttanut legendan aseman joka pitää sen markkinoilla. Se voi myös aiheuttaa haimasyöpää sekä vahingoittaa munuaisia.

Jos alkoholia ei olisi sallittu, käytettäisiin väärin jotain muuta päihdettä. Sitä käytettäisiin liikaa ja siitä kehitettäisiin haitallisempia versioita markkinoille. Sellainen ihminen vain on.

Evil
17.09.2009, 10:37
Jokaiselle, joka haluaa ymmärtää päihderiippuvuuttaan, sen syntymekanismia ja etenemistä suosittelen luettavaksi Allen Carrin kirjaa "Easy Way To Control Alcohol".

Luettuani tuon kirjan juominen loppui kuin seinään. Siihen ei yksinkertaisesti ole enää mitään syytä.

Kiitokset vinkistä, tajuanpahan jättää lukematta. Minä haluan juoda alkoholia silloin tällöin ja kuvitella siihen olevan syy. Mikä milloinkin, vaikka rentoutuminen. Riippuvuutta en pelkää; elämässäni on riittävästi sisältöä muutenkin ja olen mukavasti riippuvainen monista tähän ketjuun kuulumattomista asioista. Voisi kai sanoa etten täytä alkoholilla mitään tyhjiötä elämässäni, koska sellaista ei ole. Välillä vain voitelen elämäni pintaa vähäsen.

Freddie Freeloader
17.09.2009, 10:51
Kiitokset vinkistä, tajuanpahan jättää lukematta. Minä haluan juoda alkoholia silloin tällöin ja kuvitella siihen olevan syy. Mikä milloinkin, vaikka rentoutuminen. Riippuvuutta en pelkää; elämässäni on riittävästi sisältöä muutenkin ja olen mukavasti riippuvainen monista tähän ketjuun kuulumattomista asioista. Voisi kai sanoa etten täytä alkoholilla mitään tyhjiötä elämässäni, koska sellaista ei ole. Välillä vain voitelen elämäni pintaa vähäsen.

Älä toki lue jos et koe tarpeelliseksi, silloinhan se on turhaa ajanhukkaa. Sittenhän asiat on mallillaan jos elämässä on riittävästi sisältöä niin ettei tarvitse lähteä viinan kanssa alamäkeen.

Luulen kuitenkin että tätäkin ketjua silmäilee moni kaltaiseni, joka saattaisi kokea tuon kirjan lukemisen tarpeelliseksi.

Trenchtown
17.09.2009, 10:56
Jos joku muistaa nähneensä saman väittämän, voinee kertoa lisää kun en todellakaan kykene palauttamaan mieleeni enempää aiheesta.

Kelpaako Wikipedian nikotiiniartikkeli (http://fi.wikipedia.org/wiki/Nikotiini#Riippuvuuspotentiaali), jossa mainitaan että tutkimusten mukaan rööki aiheuttaa heroiiniin verrattavan riippuvuuden, tai siis siitä on yhtä vaikea päästä eroon kuin heroiinista. Niin tai alkoholista. Kaksi laillista myrkkyä ja yksi laiton, samanlainen riippuvuuspotentiaali kaikilla.

Itse en konia tai sen korvaajia käytä, mutta on se nyt helvetti kun suuren yleisön silmät eivät aukea noiden aineiden vaarallisuudelle. Tai siis joo, koni on konia, vitun narkkarit jne. mutta kahta muuta saa kaupasta korvausta vastaan. Laillisesti.

mjr
17.09.2009, 10:57
Miksi nämä päihderiippuvuusketjut menevät aina ennemmin tai myöhemmin juupaseipäsleikiksi siitä, onko riippuvuus sairaus vai ei? Ettekö voisi edes kerran elämässänne sivuuttaa tämän ikuisuuskysymyksen ja jatkaa melko mielenkiintoisen aiheen käsittelyä? Vai onko tuo kinaaminen riippuvuutta aiheuttava sairaus? Siinä tapauksessa: jatkakaa.

Itse asiassa monessa suhteessahan tämä kiista menee asian ytimeen, eli mistä riippuvuudessa on pohjimmiltaan kysymys. Ellei asiaa pohdita niin on vaikea tavallaan jatkaa eteenkäänpäin. Toki on tilaa empiirisille havainnoille omasta tai toisten elämästä, jotka ovat myös mielenkiintoisia. Voisi tietysti kuvitella, että kysymys on monitahoisesta ja yksilöllisestä asiasta niin ettei ole yhtää oikeata käsitystä, joka kattaisi kaikki tapaukset ja tilanteet.

mjr
17.09.2009, 10:59
Itse en konia tai sen korvaajia käytä, mutta on se nyt helvetti kun suuren yleisön silmät eivät aukea noiden aineiden vaarallisuudelle. Tai siis joo, koni on konia, vitun narkkarit jne. mutta kahta muuta saa kaupasta korvausta vastaan. Laillisesti.

Etenkin itse tai läheistensä kautta asiasta kärsineet tapaavat suhtautua melko tuomitsevasti kaikkeen päihteiden käyttöön. Tuntuu kuitenkin siltä, että kysymyksessä on hyvin perustava inhimillinen impulssi, mikä useimmiten ei johda kovin tuhoisiin lopputuloksiin. Elämästä ei selviä hengissä, ja monet tuntuvat saavan myös nautintoa eri muotoisista päihtymisistään. Olisi ehkä vähän harmaata elää pelkästään niin että maksimoisi elinaikansa pituuden - laatu on myös tärkeää, ei vain määrä, ja valtaisan suuri osa päihteiden käytöstä ei ole destruktiivista.

Evil
17.09.2009, 11:04
Kelpaako Wikipedian nikotiiniartikkeli (http://fi.wikipedia.org/wiki/Nikotiini#Riippuvuuspotentiaali), jossa mainitaan että tutkimusten mukaan rööki aiheuttaa heroiiniin verrattavan riippuvuuden, tai siis siitä on yhtä vaikea päästä eroon kuin heroiinista. Niin tai alkoholista. Kaksi laillista myrkkyä ja yksi laiton, samanlainen riippuvuuspotentiaali kaikilla.

Kelpaa juu. Heroiinista en tiedä mitään, mutta 20 vuotta poltin tupakkaa ja lopetin. Tuskaista oli, sorruinkin, mutta nyt voin jo sanoa lopettaneeni enkä olevani tupakkilakossa.

Noihin kahteen muuhun tupakan "etuna" on toki se, ettei röökaaminen liiemmin vaikuta käyttäytymiseen tai itsekontrolliin - sen puolesta laillisuuden ymmärtää. Joku päänsekoittajakin on vallanpitäjien mielestä hyvä pitää laillisena, saattaisihan olla että kansa nousisi kapinaan jos ei pääsisi ajoittain nollaamaan. Kieltolait on kokeiltu, eikä tuloksiin kaiketi ollut tyytyväinen kukaan paitsi salakuljettajat ja kotipolttajat.

vlad
17.09.2009, 12:19
Ihmiset, jotka omalla tahdonvoimallaan pystyvät kontrolloimaan juomistaan, eivät sairasta alkoholismia. He voivat olla suurkuluttajia tai jopa ongelmajuojia, mutta eivät alkoholisteja. Tämä asia selviää yleensä vasta ruumiinavauksessa - googlatkaa 'Tetrahydrolsoqulnoline' tai THIQ.

Omalta kohdaltani lisään tähän omasta käyttäytymisestäni sen verran, että vaikka olenkin kirjoittanut täällä omasta ongelmastani niin en todellakaan tarkoita, että olisin alkoholisti - en missään nimessä koska minulla kyse oli ongelmakäytöstä (ts. olin ongelmakäyttäjä) ja tähän mukaan tulivat sitten lääkkeet eräässä vaiheessa. No se siitä.

Tunnen kuitenkin alkoholisteja, ei siis mitään ongelmakäyttäjiä vaan holisteja, jotka ovat olleet aivan pohjalla ja taistelleet tiensä sieltä ylös. Kaverini on ollut kuivilla useamman vuoden mutta pitkän tien hän kävi selvitäkseen sairaudesta (hänen kohdalla tuskin enää ole pelkkä ongelma) ja edelleen hän osallistuu säännöllisesti A-killan toimintaan, tukee muista alkoholisteja tms. Eikä hän voi ottaa edes yhtä ainoaa pulloa keppanaa koska siitä voi lähteä putki päälle, ja se voi kestää vuosia tai lopun elämän. Alkoholi jätti muutenkin jälkensä häneen, aiheutti vakavan mt-ongelman tms.

vlad.

edit: Toisaalta tuntuu myös hivenen surulliselta seurata vierestä nuorta ystävääni, joka ei tunnusta ongelmaansa. Kuten toisaalla kirjoitin, hän vetää sekaisin alkoholia ja pillereitä, ja nyt mukaan on tullut subu - ei hän tunnusta olevansa siihenkään koukussa mutta nauttivansa sen synnyttämästä tunteesta. Hmmm... Hän perustelee käyttöään sillä, että elämänsä on masennuksen ja mt-ongelmien tähden niin raskasta ja ahdistavaa, joten aineiden käyttö tuo edes pienen helpotuksen elämään. Tiedä sitten mihin tämä kaikki johtaa jos hän nyt vetää kamaa sun muuta tuohon tahtiin (on kännissä jopa 5-6 kertaa viikossa.) Mutta en minä voi kaataa hänen viinojaan ja viinejään viemäriin, piilottaa pillereitä - se on hänen valintansa elää elämänsä kuten elää. Jos hän kaipaa tukea ja apua autan mutta se saa riittää - en väkisin ryhdy kannattelemaan ketään pinnalla.

Juicey
17.09.2009, 12:51
Tuskinpa olisi sallittu. Ei varmaan olisi kahvikaan. Vaikkei sinällään kyse ole vaarallisesta aineesta (verrattuna alkoholiin ja muihin huumaaviin tuotteisiin), on kahvi kuitenkin voimakasta riippuvuutta aiheuttava piriste. Tämän palstan lukijoista suurella osalla lienee omakohtaisia kokemuksia.

Katsoin myös tuota mainittua BBC:n dokkaria jossa päihteen vaarallisuutta määriteltiin muutamien erilaisten mittareiden avulla joista yksi oli vaikutukset terveyteen ja heijastuminen kustannuksiin koko yhteiskunnalle; koska kahvilla ei ole merkittäviä terveydellisiä haittavaikutuksia niin eiköhän tuo aika alhaiseksi luokiteltaisi ja tuskin uutena tuotteena välttämättä kiellettäisiin. Alkoholi ja tupakka sen sijaan varmasti olisivat bannilistalla.

Toisaalta tuossa dokkarissa tunnustettiin itsekin se seikka että tämä on vain yksi tapa mitata näiden järjestystä ja suhteuttaa vaarallisuutta - osa tuotteista on laillisia ja aiheuttavat näin merkittävämpiä ongelmia kuin laittomat päihteet jotka eivät ole saavuttaneet maksimaalista käyttöpotentiaaliaan. Samoin yhteisvaikutuksista oli hyvin lyhyt viittaus, vaikka todellisuudessahan noista yhteisvaikutuksista saattaa nimenomaan tulla merkittäviä alleviivauksia itse kunkin tuotteen luonteeseen.

Nikotiiniakaan tuskin sallittaisiin. Joskus jostain luin tutkimustuloksen/väitteen, että tupakista olisi hankalampi päästä eroon kuin monista huumeiksi luokiteltavista aineista. Jos joku muistaa nähneensä saman väittämän, voinee kertoa lisää kun en todellakaan kykene palauttamaan mieleeni enempää aiheesta.

Olet oikeassa, tupakasta eroon pääseminen on hyvin vaikeaa, verrattavissa moniin ns. koviin huumausaineisiin ja itsekin voin omista kokemuksista hyvin vahvistaa tämän; tupakoinnin lopettaminen on ollut välillä melkoista taistelua ja epäonnistumista, välillä taas helppoa kuin heinän teko. Olen tällä hetkellä vähän välimaastossa; olen lopettanut säännöllisen tupakoinnin jo 7-8 vuotta sitten mutta edelleen olen ns. seurapiiri- tai tuuritupakoija ja saatan vedellä useatkin körssit huonoimmassa päivässä ja olla taas kuukausiakin polttamatta. Nikotiinin koukku on kyllä paha.

Kuitenkaan tupakka ei ollut siellä pahimmassa kastissa päihteiden joukossa vaikka vaikutus kansanterveydellisesti on mittava ja riippuvuuden aste vakava, mutta toisaalta taas yksittäisen annoksen tai lyhytaikaisen käytön merkitys arvioitiin mitättömäksi, joskin sitten käytön luonne useimmiten on pitkäaikainen ja säännöllinen käyttö, joka on haitaksi. Kuitenkin moni muu päihde on sinällään merkittävästi vaarallisempi, pieni yliannostuskin voi johtaa kuolemaan. Nikotiinin lievä yliannostus johtaa huonoon oloon, suuri yliannostus on vaaraksi. Lisäksi tupakka ei "normaalikäytössä" aiheuta mm. aistiharhoja tai merkittäviä persoonallisuuden muutoksia, ajokyvyn heikkenemistä tai selkeästi aggressiivisuutta käyttäytymistä kuten moni muu päihde. Alkoholi arvioitiin selkeästi tupakkaa vaarallisemmaksi päihteeksi mutta toisaalta on hassua että kuitenkin asenteet tupakkaa kohtaan kovenevat samalla kuin asenteet alkoholia kohtaan ovat jopa mielestäni hieman löystyneet.

Tässä ketjussa voidaan varmaan myös keskustella porttiteoriasta, siitähän on vallalla monta erilaista mielipidettä. Omani on se, että porttiteoria on todellakin olemassa oleva ilmiö, mutta ei sellainen joka itsessään aiheuttaa mitään vaan on vain jälkikäteen havaittava, usein toistuva kuvio. Kukaan ei siirry kovempiin aineisiin porttiteorian johdosta, vaan porttiteoria voidaan merkittävän monissa tapauksissa osoittaa jälkeenpäin toteutuneeksi.

siffa
20.09.2009, 10:03
Toivottavasti löytyy, jotta aivojen välittäjäaineiden (dopamiini, serotoniini, substanssi P kai lähinnä) kanssa pelaamalla saataisiin juopot ja varmaan muutkin riippuvaiset kondikseen. Tähän mennessä en ole mieltänyt juoppoutta sairaudeksi enkä niin tee vieläkään, vaikka se olisi sellaiseksi luokiteltukin.

Tässä vastasit vladille, joka toivoi lääketieteen löytävän geeneistä alkoholismin syyn ja ratkaisun päihderiippuvuuden hoitomenetelmään. Tuolla pelaamisella tarkoittanet päihderiippuvuuden hoitamista lääkkeiden avulla niin, ettei esim. dopamiiniradan vaatimia mielihyväkylpyjä tarvitse ruokkia päihteillä?

Kirjoitin aiemmin 29-vuotiaasta naislääkäristä ja 35-vuotiaasta entisestä tietoturva-alan asiantuntijasta, jotka pääsivät eroon kaikista käyttämistään päihteistä (alkoholi, huumeet ja lääkkeet) tunne-elämään voimakkaasti vaikuttavilla myönteisillä kokemuksilla. Heidän oli pitänyt joutua inhimillisen elämänsä pohjalle päihderiippuvuuksiensa vuoksi. Läheiset ohjasivat heidät hoitopaikkaan, jossa oli muitakin vastaavassa toivottomassa tilanteessa olevia/olleita ihmisiä. Mitä heille ja miljoonille muille (maailmalla) raitistuneille tapahtui/on tapahtunut vastaavanlaisissa vertaistukiryhmien antamissa tunne-elämän kokemuksissa, ei ole lääketieteellisesti todistettavissa.

Mikäli lääketiede löytää joskus ratkaisun päihderiippuvuuden tehokkaaseen hoitoon, ei pidä unohtaa silloinkaan näitä erinomaisia vertaistukihoitomenetelmiä, joissa tähdätään kaikista riippuvuutta aiheuttavista päihteistä ja lääkkeistä täysin eroon pääsemiseen. Mielenterveysongelmat on hoidettava lääketieteen keinoin, niissä ei pidä puoskaroida "hengellisin" hoitomenetelmin.

tant gredulin
29.09.2009, 22:50
Äärettömän huonoja uutisia päihdehoitoon liittyen:
http://www.kalliola.fi/Kalliolansetlementti/Ajankohtaista/Sivut/Ilmoitus8.aspx

”Kuntien resursseja ohjataan tällä hetkellä psykososiaalisen kuntoutuksen kustannuksella korvaushoitoon, joka hyödyttää ainoastaan opiaattiriippuvaisia. Opiaattiriippuvaisia on kuitenkin vähemmistö kaikista huumeiden käyttäjistä”, Kalliolan päihdetyönjohtaja Liisa Kallio sanoo.

Yksi urbaanilegenda on sitten toteutumassa, jos ei jo ollutkin totta: Helsinki on Euroopan suurin avohoitolaitos.

"Kalliolan Kiskon klinikalla on kehitetty sekä toteutettu yhteisöhoito-ohjelmaa 23 vuotta ja pidennetyssä myllyhoidossa yli 10 vuotta. Jos toiminnat joudutaan lakkauttamaan, Suomessa tehtävä huumeiden käyttäjien päihdekuntoutus menettää suuren määrän asiantuntemusta ja osaamista. Samalla huumeriippuvaisten kuntoutusvaihtoehdot kapenevat olennaisesti".

banaaninviljelijä
04.10.2009, 01:42
Ihan turha kenenkään sanoa, että en ois, ellei joku ois ajanut. Ottakaa malka omaan silmään.

siffa
05.10.2009, 07:41
Äärettömän huonoja uutisia päihdehoitoon liittyen:
http://www.kalliola.fi/Kalliolansetlementti/Ajankohtaista/Sivut/Ilmoitus8.aspx

Ilmeisesti kuitenkin päihderiippuvaisille tarkoitettua 4 viikon myllyhoitoa jatketaan vanhaan malliin? Tutustuin n. 15 vuotta sitten tuohon 4 viikon hoitosysteemiin, kun hain työkaverin Kalliolasta pois. Hänen elämänsä sai uuden suunnan, kun täysraittius alkoi Kalliolassa ja jatkuu edelleen. Näitä Kalliolan käyneitä raitistuneita alkoholisteja tunnen kaikkiaan n. viitisentoista. Toivottavasti toiminta tältä osin jatkuu.

tant gredulin
12.10.2009, 22:23
Ilmeisesti kuitenkin päihderiippuvaisille tarkoitettua 4 viikon myllyhoitoa jatketaan vanhaan malliin? Tutustuin n. 15 vuotta sitten tuohon 4 viikon hoitosysteemiin, kun hain työkaverin Kalliolasta pois. Hänen elämänsä sai uuden suunnan, kun täysraittius alkoi Kalliolassa ja jatkuu edelleen. Näitä Kalliolan käyneitä raitistuneita alkoholisteja tunnen kaikkiaan n. viitisentoista. Toivottavasti toiminta tältä osin jatkuu.

Ilmeisesti... kaikki on vinksin vonksin tai ainakin heikun keikun. Hesarin (http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/P%C3%A4ihdehoitoja+karsitaan+p%C3%A4%C3%A4kaupunki seudun+kunnissa/1135249804928) mukaan kaikesta päihdehoidosta karsitaan pk-seudulla.

Kiskon klinikka on tarjonnut lääkkeetöntä hoitoa, joka nyt sitten korvattaneen Subutexilla, eli kaupunki tarjoaa laillisesti sitä, joka katukaupassa on huume. Lainaus artikkelista:
"Päihdehoitojen määrää ei olla karsimassa. Jatkossa vain ei osteta sellaista, jolle asiakkailla ei ole ollut käyttöä. Useimmat haluavat lääkkeellistä korvaushoitoa avohoidossa", sosiaaliviraston johtava asiantuntija Mauno Rönkkö sanoo.

Päihdetyöntekijät huomauttavat, että totta kai narkomaani haluaa Subutexiä.

"Silloin hänen ei tarvitse kohdata itseään eikä vaikeita tunnetiloja, minkä hän joutuu tekemään yhteisöhoidossa. Erikoista, että muutoksia perustellaan hoitotarpeella eikä säästöillä. Kyse on kuitenkin siirtymisestä halvempiin hoitoihin", Kalliolan Nurmijärven klinikan johtaja Jyrki Lausvaara sanoo.

Jos asia kiinnostaa, täällä voi allekirjoittaa addressin: http://www.adressit.com/laakkeeton_huumekuntoutus

gasp
12.10.2009, 22:29
ehkä hieman offtopic, mutta itse olen saanut huomattavasti helpotusta kannabiksen käytöstä vaikeaan ja pitkäaikaiseen masennukseen. Aluksi söin Xanoreita ja Diapameja, mutta niistä aiheutui kyllä aika raju riippuvuus. Nyt olen ollut 9kk ilman alkoholia ja bentsoja ja olen käyttänyt sen ajan kannabiksen käyttöön, ja täytyy sanoa että rankka masennus on huomattavasti helpottunut. Onko muilla kokemuksia pössyttelystä masennuksen aikana ja onko olo muuttunut mitenkään ?

Trenchtown
13.10.2009, 10:42
ehkä hieman offtopic, mutta itse olen saanut huomattavasti helpotusta kannabiksen käytöstä vaikeaan ja pitkäaikaiseen masennukseen.

Ei tuo mitenkään tavatonta ole ja hieman sama homma itselläkin, paitsi etten tietenkään käytä kannabista, koska se on laitonta. Ja jos käyttäisinkin, en voisi kertoa lääkärilleni sen auttavan sairastamani MS-taudin aiheuttamaan jäykkyyteen, unettomuuteen ja masennukseen, koska tämän jälkeen olisin paha huumeidenkäyttäjä, eikä mulle määrättäisi edes buranaa. Koska tahansa olisin valmis vaihtamaan Opamoxit, Tenoxit, Sirdaludit ja Stilnoctin pois, jos tilalle saisi lääkekannabista reseptillä. Sativex on myös sellainen lääke, jota tekisi mieleni kokeilla, mutta eipä se Suomessa ole kai vielä edes mahdollista.

Tuota mitätöntä rikkaruohoa ei voida käyttää lääkkeenä, ei vaikka on olemassa tutkimustuloksia, jotka osoittavat sen tehon esim. juuri MS-taudin osalta. Riippuvuuspotentiaali on naurettavan pieni verrattuna bentsoihin tai vaikka hermokipulääke Tramaliin. Mömmöjä, joiden rinnalle tai jopa kokonaan tilalle voisi helposti kokeilla kannabista. Itse asiassa minulla saattaisi olla jopa jonkinlainen mahdollisuus kannabiksen lääkekäyttöön, koska käsittääkseni Suomessa jo vastaavia tapauksia on. En kuitenkaan aio asiasta mainita neurologilleni vielä, koska jos mainitsen, rinnastaa hän minut huumeidenkäyttäjään ja vähentää/lopettaa lääkkeitä, jotka kuitenkin auttavat, vaikka ne mitä luultavimmin olisivat korvattavissa kannabiksella.

Sori osittainen OT. Lähden nyt apteekkiin hakemaan uudet fatiikkilääkkeet, Atarin 100 mg. (http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=far04073) Jos se ei auta, niin sitten vaihdetaan modafiniililääke Provigiliin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Modafiniili). Provigilia saa Suomessa vain lääkelaitoksen erityisluvalla, eikä mikään ihme, kun lukee netistä siitä miten aine ihmisiin vaikuttaa. "Korotonta univelkaa", jep jep.

bisnesman
13.10.2009, 20:27
Jos se ei auta, niin sitten vaihdetaan modafiniililääke Provigiliin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Modafiniili). Provigilia saa Suomessa vain lääkelaitoksen erityisluvalla, eikä mikään ihme, kun lukee netistä siitä miten aine ihmisiin vaikuttaa. "Korotonta univelkaa", jep jep.

Lisätietoa tästä lääkeaineesta. Itse kärsin unettomuudesta ja sen vuoksi on usein puhti pois.
Mikäli jollain keinolla saa seuraavan työpäivän sujumaan hyvin, kuulen mielelläni lisää. Sivuvaikutuksista siis.

Trenchtown
13.10.2009, 21:15
Lisätietoa tästä lääkeaineesta.

Siinä wikipedian artikkelissa kerrotaan melko tarkasti, minkälaisesta aineesta on kysymys. Jenkeissä asuvan kaverini kanssa kun juttelin, niin hän kertoi, että tuolla lääkkeellä tapaavat isot dirikat ja muut pisnismiehet jaksaa sitä 18-tuntista työpäivää. Kun ei ehdi nukkumaan, niin ei ehdi.

En millään jaksa uskoa, että lääkelaitoksen erityisluvan vaativaa piristettä määrättäisiin Suomessa yhtä lailla holtittomasti kuin jenkkilässä. Käytännössä siis ei tuota saa unettomuudesta johtuvan väsymyksen hoitamiseen. Narkolepsialääkkeenä tuota kai käytetään, mutta en usko, että perusterveellä ihmisellä on mitään mahdollisuuksia saada tuota käsiinsä, ainakaan laillisesti. Itsekin toivon kovasti, että tänään haettu Atarin auttaisi, jotta ei tarvitsisi alkaa dopingia käyttämään. Niin, modafiniili tosiaan on WADA:n kiellettyjen aineiden listalla.

Sivuvaikutuksista sen verran, että käsittääkseni niitä ei juurikaan ole. Wikipediasta: Yhdysvaltain armeijan testeissä modafiniilia saaneet ovat selvinneet nukkumatta neljä vuorokautta, ilman henkisen suorituskyvyn heikkenemistä.

On sivuvaikutuksia tai ei, niin kyllähän tuo kertoo, minkä tason myrkystä on kyse. Melko luonnotonta. Erona tuossa vaikka amfetamiiniin on juurikin se, että molemmat pitävät hereillä, mutta modafiniili ei vaikuta henkiseen suorituskykyyn eikä univelkaa kerry. Melkomoista.

tant gredulin
13.10.2009, 21:36
Lisätietoa tästä lääkeaineesta. Itse kärsin unettomuudesta ja sen vuoksi on usein puhti pois.
Mikäli jollain keinolla saa seuraavan työpäivän sujumaan hyvin, kuulen mielelläni lisää. Sivuvaikutuksista siis.

Oletko kokeillut melatoniinia? (http://fi.wikipedia.org/wiki/Melatoniini) Ei ole 'lääke'. Ei riippuvuutta, ei 'pöhnää' seuraavana aamuna.

Raksilan Pleksi
13.10.2009, 23:23
Tuo melatoniini ei ainakaan meikäläisen unettomuuteen vaikuttanut millään lailla. Ja söin yhden reseptin verran somnor-nukahtamislääkettä, joka ei ainakaan tuonut rentouttavaa unta. Tajuhan sillä lähti kyllä, mutta aamulla olo oli kuin ei olisi nukkunut laisinkaan. Mielummin kärsin ilman lääkkeitä.

Mutta tämä ei ollut unettomuus-ketju, joten se siitä.

Trenchtown
14.10.2009, 12:08
Mielummin kärsin ilman lääkkeitä.


Tokihan voit kärsiä, mutta kyllähän tuo ihan siltä kuulostaa, että bentsoresepti olisi paikallaan. Tai no, bentsojohdannainenhan se Somnorkin on, mutta ei kuitenkaan tuo samanlaista väsynyttä ja rauhallista oloa kuin vaikkapa Tenox. Mutta siihen sitten jääkin, ainakin säännöllisellä käytöllä, hyvinkin huomaamattomasti koukkuun.

Melatoniinista täysin samaa mieltä. Tunnen useammankin ihmisen joille sitä on määrätty, eikä yksikään ole tuosta "pimeähormonista" saanut oikein minkäänlaista apua. Tietysti hyvähän sitä on määrätä, kun siihen ei synny riippuvuutta. Mutta kyllä aikuiselle, terveelle ja tasapainoiselle ihmiselle pitäisi uskaltaa kirjoittaa Tenoxia tai vaikka Diapamia huolimatta siitä, että nuo pitkään käytettyinä riippuvuutta aiheuttavatkin.

Morgoth
14.10.2009, 14:17
Nyt olen ollut 9kk ilman alkoholia ja bentsoja ja olen käyttänyt sen ajan kannabiksen käyttöön, ja täytyy sanoa että rankka masennus on huomattavasti helpottunut. Onko muilla kokemuksia pössyttelystä masennuksen aikana ja onko olo muuttunut mitenkään ?

Pössöttelystä ja sen vaikutuksista en tiedä mitään, mutta alkoholi ja masennus ovat kai siitä vaarallinen yhdistelmä, että tilapäisesti alkoholi nostaa veren serotoniinipitoisuutta, mutta pitkäaikaisessa käytössä taas laskee ja vie masennuslääkkeiden hyödyn.

Mikä on sitten syy ja seuraus, mutta varsin usein mielenterveyspotilailla on vielä päihdeongelmakin.

tant gredulin
14.10.2009, 14:31
Melatoniinista täysin samaa mieltä. Tunnen useammankin ihmisen joille sitä on määrätty, eikä yksikään ole tuosta "pimeähormonista" saanut oikein minkäänlaista apua.

Ehkä se tehoaa vain naisiin? :) Puhummeko kuitenkin samasta aineesta - siitä, jota vain Yliopiston apteekki Suomessa valmistaa? Netistä tilattavat tuotteet ovat kuulemma selluloosaa...

Trenchtown
14.10.2009, 15:17
Ehkä se tehoaa vain naisiin? :) Puhummeko kuitenkin samasta aineesta...

Mutsini ja kaksi tätiäni kärsivät unettomuudesta, kaikille lekuri määräsi melatoniinia, eikä yksikään huomannut siinä mitään vaikutusta. Mutsi nukkuu muuten nykyään hyvin, mitä nyt joskus vuorotöistä johtuen nappaa 20mg Tenoxin. Eroa melatoniiniin on kuulemma kuin yöllä ja päivällä. Eikä Tenox sen kummemmin kuin muutkaan bentsot aiheuta riippuvuutta, jos epäsäännöllisesti kerran-kaksi viikossa sitä käyttää.

Mutta joo, samasta aineesta puhutaan.

puuntakaa
14.10.2009, 15:32
Itse olen taas niitä miehiä joiden mielestä melatoniini on todella hyvää kamaa. Itse kärsin yhteen väliin kokolailla vittumaisesta unettomuudesta jota hoidin alkuun unilääkkeillä. En halunnut syödä niitä kahta viikkoa pitempään, joten siirryin melatoniiniin, jonka avulla tilanne sitten muuttuikin pikkuhiljaa normaaliksi. Itse käännyn unihäiriöissä jatkossa melatoniinin puoleen, koska se ei aiheuta riippuvuutta niinkuin unilääkkeet pitkään käytettynä, eikä muitakaan merkittäviä sivareita ole.

Mitä riippuvuuteen tulee, niin itse olen aika heikoilla tuon asian suhteen. Riippuvuussuhteen olen saanut kehitettyä ainoastaan kahviin. Alkoholin ja tupakan kanssa epäonnistuin kokolailla täydellisesti. Jollain tasolla ymmärrän alkoholisteja/tupakoitsijoita/muiden päihteiden käyttäjiä, koska tiedän etten itse pysty lopettamaan/rajoittamaan kahvinjuontia, vaikka haluaisinkin.

vlad
14.10.2009, 15:35
Pössöttelystä ja sen vaikutuksista en tiedä mitään, mutta alkoholi ja masennus ovat kai siitä vaarallinen yhdistelmä, että tilapäisesti alkoholi nostaa veren serotoniinipitoisuutta, mutta pitkäaikaisessa käytössä taas laskee ja vie masennuslääkkeiden hyödyn.

Mikä on sitten syy ja seuraus, mutta varsin usein mielenterveyspotilailla on vielä päihdeongelmakin.

Olet oikeassa sen suhteen, että pitkäaikaisessa käytössä alkoholi todellakin vie masennuslääkeiden hyödyn - itseasiassa tilanne kääntyy monasti negatiiviseksi.

Itsekään en täysin osaa nimetä mikä on syy ja seuraus mutta muutamalla tuntemallani mt-ongelmaisella alkoholiin tai muihin päihdyttäviin aineisiin turvautumisen syynä on hyvän fiiliksen hakeminen. Sitä kun saa kännistä, subusta tms. edes hetkellisen hyvän olon tunteen niin aineita vedetään vaikka tiedetään, että seuraus on kaikkea muuta kuin miellyttävä. Eräs ystäväni on ajautunut tässä tilanteeseen jossa hän ei kestä olla selvin päin vaan hän juo monta kertaa viikossa (jopa jokaisena päivänä) ja vetää siinä sivussa subua ja pillereitä poikakaverinsa kanssa. Minulle hän on yks'kantaan todennut ettei kestä olla selvinpäin - elämä on helvettiä ja tyhjää. En enää jaksa opastaa häntä vaan annan hänen kulkea valitsemallaan tiellä, ei ihmistä voi väkisin pitää selvinpäin, ei ihmistä voi väkisin käännyttää pois päihdyttävistä aineista.

vlad.

Raksilan Pleksi
14.10.2009, 18:29
Tokihan voit kärsiä, mutta kyllähän tuo ihan siltä kuulostaa, että bentsoresepti olisi paikallaan. .

En vaan oikein uskalla lähteä tuohon kemiallisen unen tielle. Itsensä kun tuntee, niin vähän ajan päästä ei se vähäkään luonnollinen uni tule millään silmään kun tietää, että jyvistä löytyy helpotus. Ja sitten se nappikierre onkin valmis.

Betoz
14.10.2009, 19:04
Kelpaako Wikipedian nikotiiniartikkeli (http://fi.wikipedia.org/wiki/Nikotiini#Riippuvuuspotentiaali), jossa mainitaan että tutkimusten mukaan rööki aiheuttaa heroiiniin verrattavan riippuvuuden, tai siis siitä on yhtä vaikea päästä eroon kuin heroiinista. Niin tai alkoholista. Kaksi laillista myrkkyä ja yksi laiton, samanlainen riippuvuuspotentiaali kaikilla. En tiedä, millä asteikolla nuo on mitattu, mutta aika kusetukselta kuulostaa. Tai näin sanoisin omakohtaisten kokemusten mukaan.

Olen nähnyt heroiiniaddiktin, joka hikoilee, tutisee, on aivan valkoinen ja haluaa kuolla, koska ei saa fixiä. Ja tämä oli käyttänyt erittäin pienen ajan vasta. Silti se uusi annos piti aina saada aivan tolkuttoman lyhyen ajan sisään. Fyysiset vieroitusoireet siis aivan järkyttävät.

Tupakasta puolestani itse irtaannuin iäisyyksiä kestäneen polttamisen jälkeen. Alku oli toki vaikeaa, mutta lopulta huomasin että riippuvuus on lähinnä henkistä. Röökistä pääsee oikeasti ihan kuka tahansa eroon. Eri asia onkin sitten, haluaako oikeasti vai ei.

Tulppu
14.10.2009, 19:12
Itse en ole käyttänyt koskaan muita päihteitä kuin alkoholia. Tupakoin 10 vuotta mutta nyt olen siitä kuivilla.

Ihmetyttää, mikä oikeutus päihteidenkäytölle tuo masennus on? Masennus- ja unihäiriöpotilailtahan tulisi ensisijaisesti hoitaa tuo alkuperäinen vaiva pois eikä vain oireita.

Nykyään voidaan näköjään kaikki laittaa "masennuksen" tai "unihäiriöiden" piikkiin ilman että noille muka on mitään hoidettavissa olevaa syytä. Itselläni masennusta aiheutti joskus liiallinen alkoholinkäyttö, mutta se korjautui ilman mitään nappeja, yllätys yllätys, vähentämällä viinan juontia.

vlad
14.10.2009, 20:14
Ihmetyttää, mikä oikeutus päihteidenkäytölle tuo masennus on? Masennus- ja unihäiriöpotilailtahan tulisi ensisijaisesti hoitaa tuo alkuperäinen vaiva pois eikä vain oireita.

Nykyään voidaan näköjään kaikki laittaa "masennuksen" tai "unihäiriöiden" piikkiin ilman että noille muka on mitään hoidettavissa olevaa syytä. Itselläni masennusta aiheutti joskus liiallinen alkoholinkäyttö, mutta se korjautui ilman mitään nappeja, yllätys yllätys, vähentämällä viinan juontia.

Siis eihän masennus minustakaan ole oikeutus päihteidenkäytölle mutta osa päihteitä käyttävistä masentuneista (tai muista mt-ongelmaisista) perustelee esim. alkoholin käyttöä juuri sillä, että se edes hetkeksi vie sen pahan olon mennessään. Seurauksena on sitten usein entistäkin pahempi olo mutta tätä kaikki masentuneet eivät huomioi vaan heille se alkoholi (tai jokin muu päihdyttävä aine) on pakoreitti todellisuudesta. Itse olen aikoinaan käyttänyt alkoholia juuri siihen tarkoitukseen koska se toi hetkellisen hyvän olo - nousuhumala tuntui helvetin hyvältä siinä vaiheessa kun elämä oli muuten paskaa. Lopulta päätin lopettaa humalahakuisen juuomisen ja nyt, vuosien jälkeen, voin todeta, että se oli fiksu liike - tiedä missä olisin jos en olisi lopettanut sitä tolkutonta viinalla läträämistä. Suosittelisin tätä muillekin koska se alkoholi ei pidemmän päälle kohenna tilannetta lainkaan.

Ensinnäkin on tehtävä selkeä ero masennuksen ja sairauden nimeltä masennus välille. Jokainen meistä on joskus masentunut mutta siitä pääsee yli hyvin helposti - se mennee ohitse muutamassa päivässä tai viikossa. Tietyssä mielessä lööppiuutiset masentuneista julkkiksista luovat harhakuvan siitä, että masennus nyt on vaan sairaus josta parannutaan sormia napsauttamalla. Siinä vaiheessa kun siirrytään sairauteen nimeltä masennus, tilanne on aivan toinen - harva selviytyy siitä voittajana sormia napsauttamalla, ja tällöin tulisi hoitaa niin syytä kuin myös seurausta/seurauksia ja alkoholin käyttö voi olla se seuraus, tosin myös syy - koska liiallinen alkoholinkäyttö voi myös synnyttää masennusta mutta tällöin alkoholin liikakäyttö on usein jatkunut jopa vuosia.

Eli aina kun on kyse masennussairauteen sairastuneesta ihmisestä, tulisi kartoittaa kokonaisvaltaisesti millainen elämäntilanne hänellä on ja rakentaa hoito-ohjelma siten, että hoidetaan kokonaisuutta eikä vain pientä osaa. Ikävä kyllä tilanne etenkin julkisella sektorilla on se, että ei ole mahdollista tarkastella kokonaisuutta vaan monasti tilanne ajautuu siihen, että lyödään resepti pillereitä varten käteen ja passitetaan ulos. Seuraava käynti voi sitten olla kuukauden kuluttua tms. Ihminen jää siis masennuksensa kanssa totaalisen yksin, ja tällaisessa tilassa, etenkin jos kunnon tukiverkkoa ei ole, on tavattoman helppoa etsiä lohdutusta jostain pahaan oloon ja tämä voi olla alkoholi tms. päihdyttäväaine.

Siihen en ryhdy ottamaan kantaa kuinka suurta hyötyä siitä olisi yhteiskunnalle jos kannabis laillistettaisi erääksi lääkintämuodoksi koska en tunne asiaa riittävästi. Valvotuissa oloissa mahdollisesti turvallinenkin vaihtoehto mutta entä jos sitä käytetään täysin kontrolloimatta - etenkin jos samanaikaisesti käytetään muita lääkkeitä (tai jätetään käyttämättä sellaisia lääkkeitä joita ehdottomasti pitäisi käyttää säännöllisesti).

vlad.

Morgoth
14.10.2009, 20:35
Itsekään en täysin osaa nimetä mikä on syy ja seuraus mutta muutamalla tuntemallani mt-ongelmaisella alkoholiin tai muihin päihdyttäviin aineisiin turvautumisen syynä on hyvän fiiliksen hakeminen.

Varsin ihmillistä ja ymmärrettävää tuo on, että kun on tarpeeksi paha olo niin jostakin se helpotus haetaan, vaikka tiedetään sen olevan pahasta. Vaatii paljon tahoa ettei tuollaiseen kierteeseen joudu tai varsinkin siitä pois pääsemisessä ja pahasti masentuneella sellaista harvemmin on.

En usko, että edes kannibiksen pössöttely tuossa on mikään aivan oikotieteen, mutta ymmärrän miksi joku varmaan siihenkin päätyy.

Varsinkin kun mielenterveysongelmiin on oikesti vielä vaikea saada mistään apua.

En minä itse ainakaan pidä henkilökohtaisesti pössöttelya ja viinan juomista mitenkään hyvänä, mutta kuten sanoit niin jokainen ihminen tekee valintansa ja todella rajalliset jonkun ulkopuoliseen on siihen puuttua muuta kuin katsella surullisena sivusta.

ditrim
14.10.2009, 20:40
Siihen en ryhdy ottamaan kantaa kuinka suurta hyötyä siitä olisi yhteiskunnalle jos kannabis laillistettaisi erääksi lääkintämuodoksi koska en tunne asiaa riittävästi. Valvotuissa oloissa mahdollisesti turvallinenkin vaihtoehto mutta entä jos sitä käytetään täysin kontrolloimatta - etenkin jos samanaikaisesti käytetään muita lääkkeitä (tai jätetään käyttämättä sellaisia lääkkeitä joita ehdottomasti pitäisi käyttää säännöllisesti).


Suosittelen katsomaan mielenkiintoisten dokumentin In Pot We Trust (http://www.imdb.com/title/tt1069233/) kannabiksen lääkekäytöstä, lääkekäytön puolustujista, lääkekäyttäjistä ja sen vastustajista Amerikassa. Avasi ainakin minun silmäni nähdä kuinka kehitysvammainen 4 lapsen leskiäiti selitti kuinka kannabis antaa hänelle mahdollisuuden olla hyvä äiti lapsilleen. Kuulostaa ehkä vähän absurdilta mutta dokumentti ei jätä epäselvyyttä siitä miksi näin on. Dokumentin jälkeen jää ehkä vähän järkyttynyt olo siitä millä puusilmäisyydellä politikot jauhavat omaa sokeata mantraansa taistelussa huumausaineen laillistamista vastaan.

tant gredulin
14.10.2009, 21:14
Varsinkin kun mielenterveysongelmiin on oikesti vielä vaikea saada mistään apua.

Kohta on vaikeaa saada mihinkään apua... Kiskon 'kohtalo' on herättänyt keskustelua ja mm. Helsingin kaupunki lohduttaa päihdeongelmaisia lopettamalla myös kymmenisen katkaisuhoitopaikkaa. "Kustannukset siirtyvät terveydenhoitoon ja poliisille", A-klinikkasäätiön kehityspäällikkö Katriina Pajupuro uskoo.
Lisää Hesarissa. (http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/P%C3%A4ihdehoitoja+karsitaan+p%C3%A4%C3%A4kaupunki seudun+kunnissa/1135249804928)

tant gredulin
14.10.2009, 21:22
Dokumentin jälkeen jää ehkä vähän järkyttynyt olo siitä millä puusilmäisyydellä politikot jauhavat omaa sokeata mantraansa taistelussa huumausaineen laillistamista vastaan.

Luulisi, että piintyneempikin porttiteorian kannattaja alkaa miettiä onko tässä ratkaisu käsiin levähtävään ongelmaan... Tunnen pari ihmistä, joille kannabis on toiminut oikein hyvin lääkkeenä krooniseen tautiin ja sitten taas vastaavasti monta muuta, joille se on ollut alkusoittoa pään totaalisesti sekoittavaan coctailiin. Mutta jos se olisi valvottua, luulisi sen toimivan vähintään yhtä hyvin kuin lääkkeiden jaon? Samalla tavallahan nytkin toimitaan - Subutexia saa laillisena lääkärin kautta ja laittomana katukaupassa.

Betoz -
Ihan mielenkiinnosta - mikä on 'iäisyyksiä' kestänyt polttaminen? Vastaus ihmisvuosina, pliis.

vlad
14.10.2009, 21:32
Varsin ihmillistä ja ymmärrettävää tuo on, että kun on tarpeeksi paha olo niin jostakin se helpotus haetaan, vaikka tiedetään sen olevan pahasta. Vaatii paljon tahoa ettei tuollaiseen kierteeseen joudu tai varsinkin siitä pois pääsemisessä ja pahasti masentuneella sellaista harvemmin on.

Totta!

Itsekin huomasin ettei sitä aivan helppo ollut jättää alkoholia pois vaikka niin päättikin. Kyllä sitä alkuun jokainen kavereiden soitto, jossa pyysivät dokaamaan sai aikaan tuntemuksen, että josko sittenkin - eihän se olisi kuin yksi kerta jolloin lipsuisin mutta en sitten lipsu uudelleen. Kyllä se oli yhtä nuorallataiteilua, ensimmäiset viikot ja kuukaudet olivat pahimpia mutta sitten homma alkoi helpottaa. Mutta ei siitä kierteestä todellakaan ulkopuolinen todellakaan voi repiä pois, jollei sitä omaa tahtoa ole laisinkaan - jos on, ja esim. joku ystäväni pyytää tukea minulta niin autan, mutta muutoin en jaksa.

vlad.

Morgoth
15.10.2009, 13:20
Kohta on vaikeaa saada mihinkään apua... Kiskon 'kohtalo' on herättänyt keskustelua ja mm. Helsingin kaupunki lohduttaa päihdeongelmaisia lopettamalla myös kymmenisen katkaisuhoitopaikkaa. "Kustannukset siirtyvät terveydenhoitoon ja poliisille", A-klinikkasäätiön kehityspäällikkö Katriina Pajupuro uskoo.
Lisää Hesarissa. (http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/P%C3%A4ihdehoitoja+karsitaan+p%C3%A4%C3%A4kaupunki seudun+kunnissa/1135249804928)

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2009101510428423_uu.shtml

Puolivakavissaan voisi kyllä heittää, että tällä kansalle ja tällä kansanluonteelle ei kyllä sovi minkäänlaiset päihteet, oli se sitten viinaa, marin pössöttelyä tai rauhoittavia lääkkeitä.

Mutta onneksi meitä kaikkia yhdistää myytti, jossa uskottelemme olevamme ainutlaatuinen kansa.

ditrim
16.10.2009, 13:54
Luulisi, että piintyneempikin porttiteorian kannattaja alkaa miettiä onko tässä ratkaisu käsiin levähtävään ongelmaan... Tunnen pari ihmistä, joille kannabis on toiminut oikein hyvin lääkkeenä krooniseen tautiin ja sitten taas vastaavasti monta muuta, joille se on ollut alkusoittoa pään totaalisesti sekoittavaan coctailiin. Mutta jos se olisi valvottua, luulisi sen toimivan vähintään yhtä hyvin kuin lääkkeiden jaon? Samalla tavallahan nytkin toimitaan - Subutexia saa laillisena lääkärin kautta ja laittomana katukaupassa.


Vei pari päivää kun mietin tätä ongelmaa, enkä vieläkään pysty keksimään vastausta siihen miksi tämä subutex-ratkaisu ei toimisi kannabiksen kohdalla. Kyse ei ole kuitenkaan lähellekään yhtä vaarallisesta huumausaineesta kuin subutex. Eikä se huolestuta minua pätkääkään vaikka kannabiksen lääkekäytön laillistaminen johtaisi siihen syystä tai toisesta, että sen suosio nousisi muidenkin kuin lääkekäyttäjien parissa. Se vaan on mielestäni enemmän väärin, että ne jotka sitä lääkkeeksi tarvitsisivat joutuvat kärsimään niiden takia jotka sitä huvikseen käyttävät.

Onneksi tietoisempi ja järkevämpi sukupolvi tekee luonnollista tuloaan hitaasti mutta varmasti. Valitettavaa on kuitenkin se, että siinä menee aika pitkään ennen kuin pääsemme eroon omiin arvoihinsa jumittuneesta suuresta ikäluokasta.

Lohtua tilanteeseen tuo kuitenkin se, että kyseinen luonnonmukainen lääkemuoto perustuu rikkaruohoon, josta ihmiskunta ei ole kykenevä pääsemään eroon. Lisäksi on aika lohdullista se, että vaikka jotkut tahot tekevät kaikkensa ettei tämä luonnonlääke pääse apteekkiin, niin sitä voi ihan itse kohtalaisen helposti valmistaa. Hommahan ei periaatteessa vaadi juuri vettä ja valoa kummempaa ja ohjeita on internet puolillaan.

Cemetery Gates
16.10.2009, 14:05
Puolivakavissaan voisi kyllä heittää, että tällä kansalle ja tällä kansanluonteelle ei kyllä sovi minkäänlaiset päihteet, oli se sitten viinaa, marin pössöttelyä tai rauhoittavia lääkkeitä.

Mutta onneksi meitä kaikkia yhdistää myytti, jossa uskottelemme olevamme ainutlaatuinen kansa. Mutta juurihan todistat tuon ainutlaatuisuuden ekassa virkkeessäsi. Onhan se nyt, pirulauta, lottovoitto (neljä oikein) syntyä Suomeen.

Näitä verukkeita väärinkäytöksiin haetaan milloin ilmastosta ja milloin verotuksesta yms., olishan se kiva kieltämättä nähdä, mikä meininki täällä vallitsisi, jos saataisiin vaikkapa vuoden verran nauttia esim. etelä-eurooppalaisesta ilmastosta yhdistettynä suomalaisen juhannuksen valoisaan aikaan. Lisäksi samana vuonna ei tarttis maksaa ollenkaan veroja. Aivan varpisti kukaan ei käyttäis päihteitä tuon vuoden aikana samaa määrää kuin normaalisti. Ei, kyllä niillä säästöön jäävillä verorahoilla istuttais kesäterassilla sillä viisin, että maksat poksuis entistä kovemmin.

Uleåborgir
18.03.2010, 18:23
Nostellaanpa ylös...

On täysin järjenvastaista, että Resilar-yskänlääkettä on saatavissa käsikauppavalmisteena. Lääkkeen vaikuttava aine on dekstrometorfaani (http://fi.wikipedia.org/wiki/Dekstrometorfaani) (dextrometorfaani, DXM[Wikipedia] ), dissoasitiivinen psykedeeli, joka taas kuuluu (synteettisten) opiaattien heimoon.

Käykääpä katsomassa Päihdelinkki.fi:n keskustelua Resilarista. Osoitekenttään päihdelinkki, sieltä keskustelu ja sieltä Resilar. Jo valjennee muillekin, että ihan harmittomasta aineesta ei ole kysymys. Resilar on jo Lääkelaitoksen erityistarkkailussa ja apteekkien ohjeistuksen mukaan sitä ei saa myydä kuin pullo kerrallaan ja "luotettavan oloisille" asiakkaille. Millainen tämä sitten on?

Resilariin lisätyllä sorbitolilla pyritään ilmeisesti vähentämään päihdekäyttöä. Sorbitoli kun aiheuttaa suurina määrinä armotonta ripulia. Tuttu ilmiö Sokton-Sisupastilleista. Mutta kuten hyvin tiedetään, löytää nisti keinot. Ainetta on helppo tislata yksinkertaisesti höyryttämällä neste pois.

Tässä (http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/article125032.ece) Mediuutisten arkistojuttu erityistarkkailusta.

Muutenkin käsikauppavalmisteista saa yhtä sun toista pään sekoittajaa. En moralisoi, mutta DXM:lle näkisin itse ehdottoman käsikauppavalmistekiellon tarpeen. Itse asiassa tästä tulikin laitettua äsken viestiä Lääkelaitokselle ja olisin iloinen jos muut toimisivat samoin. Muuten Another One Bites The Dust...

Datsun
18.03.2010, 19:47
Kuulin muuten tänään sellaisen kaupunkilegendan (?) että Panacod muuttuisi jollakin tavalla suolistossa morfiiniksi? Tämän takia aika moni on jäänyt Panacod-koukkuun. Eipä silti, on omakin kynnys ollut aika matala poreen nappaamiseen kun vähän kolottaa jostain.

Vanha Len
18.03.2010, 19:52
Kuulin muuten tänään sellaisen kaupunkilegendan (?) että Panacod muuttuisi jollakin tavalla suolistossa morfiiniksi? Tämän takia aika moni on jäänyt Panacod-koukkuun. Eipä silti, on omakin kynnys ollut aika matala poreen nappaamiseen kun vähän kolottaa jostain.

Kyllä se Panacod vaatii kaverikseen muutakin, että se maksa mixaa tavaran morfiiniksi. Ja määrät ovat kuitenkin normaalia suurempia.

Uleåborgir
18.03.2010, 20:06
Kodeiini kuten heroiinikin metaboloituvat maksassa morfiiniksi. Jos miettii sanan "heroiini" etymologiaa, voi huomata selvästi sankaruuteen viittaavan sanamuodon. Heroiini olikin aikoinaan vastike morfiinille, joka aiheutti voimakasta riippuvuutta. Sen luultiin olevan riippuvuutta aiheuttamaton ihmelääke ja siitä hyvästä se sai sankaruutta merkitsevän nimen. Kokemus näytti muuta.

Morgoth
18.03.2010, 21:26
Kyllä se Panacod vaatii kaverikseen muutakin, että se maksa mixaa tavaran morfiiniksi. Ja määrät ovat kuitenkin normaalia suurempia.

Ja tämä perustuu mihin? Lähde?

Tuota voi luntata mitä Panacod on http://fi.sanofi-aventis.com/tuotteet/Panacod_spc.pdf

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kodeiini ja kappale "vaikutusmekanismi".

Heroiini on toiselta nimeltään diasetyylimorfiini ja kodeiini metyylimorfiini.

Uleåborgir
07.06.2010, 21:27
Linkissä pdf-tiedosto, jossa käydään syvällisesti läpi bentsodiatsepiinien vaikutuksia kehoon ja vieroitusta:

http://www.benzo.org.uk/amisc/finnishmanual.pdf

Aatos
08.06.2010, 16:50
Kyllä se Panacod vaatii kaverikseen muutakin, että se maksa mixaa tavaran morfiiniksi. Ja määrät ovat kuitenkin normaalia suurempia.

Siitä syntyy maksan metaboliassa etyylimorfiinia, tosin tähän on olemassa geneettisiä poikkeamia. Noin seitsemällä prosentilla suomalaisista
se toimii geneettisistä syistä puutteellisesti, eikä näillä potilailla
saada kivun hoidossa siten riittävää vastetta.

Eikä näin ollen päihdekäyttökään onnistu.

Tämä osiltaan selittää ihmisten erilaisia kokemuksia esim. Panacodin suhteen.

Lisäksi hommaan vaikuttaa muu lääkitys.

Esim. Seronil plokkaa tehokkaasti kodeiinia, ja on näitä muitakin.

Buddha
08.06.2010, 20:51
...tosin tähän on olemassa geneettisiä poikkeamia.

Ja näitä poikkeamiahan riittää lääketieteessä. Ainakin itse kuulun sellaiseen poikkeamaan, jolle Tramal ei toimi yhtään. Kerran leikkauksen jälkeen sain tuota ja eipä ajanut asiaansa. Sain siinä sitten muuta kipuun ja jälkeenpäin kuulin yhden anestesialääkärin koulutuksesta, jossa oli puheena tälläiset ns. poikkeamat.

Cemetery Gates
08.06.2010, 21:01
Päihde juuri ilmoitti, että on tullut riippuvaiseksi meikäläisestä. Heikosti menee silläkin, joten kehotin kaiffaria avautumaan tässä ketjussa, jotta ensimmäinen askel kohti parempaa tulevaisuutta tulee otettua. Toki siinä menee kuukauden päivät, että semmonen velttoilija saa kirjoitusoikeudet.

Krupieeri
28.12.2010, 18:23
Kyllä tuli tänään vähän surullinen, vihainen ja pettynyt olo, kun näin yhden sukulaisen, jonka tiedän olevan metadonikorvaushoidon piirissä. Etäisyyttä ko. henkilöön on tullut vuosien varrella, vaikka aina välillä on nähtykin. Silloin on vaan sitten ollut ns. hyvä päivä ja hyvä hetki. Tänään sitten näin ensimmäistä kertaa ihan oikeasti mitä niistä kamoista seuraa. Ei ollut kivaa ei.