PDA

View Full Version : Omakotitalon lämmityskustannukset alas!?!


Elton
08.06.2006, 07:58
Tässä ketjussa sopii keskustella omakotitalon lämmityskustannuksista ja millä keinoin arvon palstalaiset ovat lähteneet taistelemaan nousevia lämmityskustannuksia vastaan.

Itselläni on oma lehmä ojassa siinä mielessä, että olen juuri alkanut rakentamaan omakotitaloa ja lämmitysmuodon kanssa vielä painitaan.

Tulevaan Lammi Kivitalooni asennetaan poistoilmalämpöpumppu joka huolehtii lämmityksestä vesikiertoisen lattialämmityksen kautta, lämpimän käyttöveden tuotannosta ja ilmanvaihdosta. Melko simppeliä siis, että yksi ja sama laite huolehtii noista kaikista.

Lisäksi taloon tulee suuri varaava takka, minkä avulla poistoilmalämpöpumpusta saadaan vielä enemmän hyötyä irti.

Olen pohtinut, kannattaako lisäksi laittaa vielä ilmalämpöpumppu? En ole vielä oikein päässyt itseni kanssa yksimielisyyteen sen asentamisen järkevyydestä. Poistoilmalämpöpumpulla poistoilmasta saataisiin noin 50% tarvittavasta lämmitystehosta ja lopusta vastaisi koneen sähkövastus. Varaavalla takalla saisi sähkön käyttöä pienemmäksi.

En ole millään tasolla LVI-alan miehiä ja lähinnä maalaisjärjellä asiaa pohtineena, olen ajatellut että ilmalämpöpumpulla sisään tuotettu lämmin ilma pienentäisi niinikään poistoilmalämpöpumpun sähkövastuksen käytön määrää?

Onkohan tässä mitään järkeä?

juba
08.06.2006, 08:18
Ensinnäkin ei kannata rakentaa mitään valtavaa taloa. Sitten tehdään keskelle pirttiä maapohja missä pidetään kolmea hevosta pattereina. ja nurkkaan kamina.
Perheelle ostetaan paksut vaatteet ja polttopuut hankitaan keräämällä risuja ja muuta hylkytavaraa. Hevosten lanta myydään lannoitteeksi vihannesviljelmälle vaihdossa kurkkuihin ja tomaatteihin. Anteeksi sisäinen Linkola heräsi.

Gags
08.06.2006, 08:30
Eikös maalämpö ole ihan ilmaista?

mjarkko
08.06.2006, 08:32
Meillä on 70-luvun lopulla valmistunut talo, jossa on alkuperäinen öljykattila vielä käytössä.
Talossa oli käyttämättä tuolle ajalle tyypillinen avotakka, joka viilentää enemmän kuin lämmittää.

Avotakka sai keväällä lekaa ja viikko sitten valmistui 3000kg painava takkaleivinuuni tilalle.
Öljynkulutusta saisi parhaiten alas uusimalla kattilan.

Ilmalämpöpumppua en mielelläni asentaisi. Ulkoyksikkö on ruma.
Poistoilmalämpöpumppu ei sovellu vanhaan taloon, jos ei ole vesikiertoista lattialämmitystä, maalämmön kanssa vahän sama juttu.

Elton
08.06.2006, 08:34
Eikös maalämpö ole ihan ilmaista?

En syty maalämpöön korkeiden alkukustannusten ja tulevan talomme pienuuden takia. Taloomme tulee noin 150 asuinneliötä ja käsittääkseni maalämpöpumppu on kustannnusten suhteen optimaalinen isommissa, yli 200 neliöisissä taloissa.

mjarkko
08.06.2006, 08:40
Eikös maalämpö ole ihan ilmaista?

Kovilla pakkasilla olkiluoto tulee apuun.

Rööri
08.06.2006, 09:39
Tulevaan Lammi Kivitalooni asennetaan poistoilmalämpöpumppu joka huolehtii lämmityksestä vesikiertoisen lattialämmityksen kautta, lämpimän käyttöveden tuotannosta ja ilmanvaihdosta. Melko simppeliä siis, että yksi ja sama laite huolehtii noista kaikista.

Onkohan tässä mitään järkeä?

Älä hyvä mies usko lipevää myyjää, joka moista ikiliikkujaa kaupittelee kaiken kattavana lämmönlähteenä. Noiden poistoilmalämpöpumppujen ongelmana on omakotitalojen poistoilman pienimassavirta. Ilmaa siellä poistoröörissä huilaa luokkaa 0.1m3 /s josta ei kertakaikkiaan saa nyhdettyä energiaa irti minkäänlaisilla hyötysuhteilla vesikiertoisen lattialämmityksen tarpeisiin, vaikka poistoilma olisi pierun lämpöistä – käyttövesistä nyt puhumattakaan.

Nuo laitteet ovat kyllä kehittyneet ja lienevät hyötysuhteiltaan jo sellaisia, että jollain aikavälillä itsensä takaisin ”maksavat” lisälämmön lähteinä. Tuolla härpäkkeellä kannattanee ladata sähkövastuksin varustettua varaajaa, jota ensisijaisesti pidetään lämpimänä yösähkön voimin. Siellä se menee kelpo lisänä, eikä Sinun tarvitse hiihdellä syylingeissä lattialämmityksesi päällä taikka kiljua kylmää suihkua.

Mikäli Sinulla on siinä talossasi, jonka rakensi Jussi, paljon avointa tilaa ilmapumpun ilmaa esteettä pöhöttää, niin se kannattaa mielestäni asentaa. Ei siksi, että se juurikaan tuon mainitsemasi sähkövastuksen toimintaan säästäen vaikuttaisi, mutta muuten tuon ilmalämpöpumpun tuottama lämpö on, ulkoilman ollessa nollan yläpuolella, kohtuu edullista lämpöä. Tehokkaaksi sen tekee vs. poistoilmalämpöpumppu tuo mainittu ilmamäärä jota sen ulkoyksikön läpi voidaan ajaa moninkertainen määrä normaaliin poistokanavan ilmaan verrattuna. Ja mukavahan se on torppaa sillä jäähdytelläkin - sen pari päivää kestävän kesähelteen aikana. Hiukan äänekäshän se on kyllä.

Juohtuipa vaan mieleeni

Dante
08.06.2006, 09:47
on helppo homma;
Suora sähkö, kaksi vuotta kivitalossa, myynti ja muutto Portugaliin. Pysyy kustannukset kurissa.

Vakavasti ottaen kysymyksesi on hankala, eikä oikeaa vastausta ole vielä olemassa. Uudet lämmöneristysmääräykset - jotka pakottavat käytännössä käyttäämään lämmöntalteenottolaitteita - ovat olleet voimassa niin vähän aikaa ja "uusien" lämmitysjärjestelmien kehitys on ollut niin nopeaa, ettei "varmaa tapaa" valita edullisinta lämmitysratkaisua ole olemassa. Peli elää. Kymmenet myyntiedustajat julistavat omaa totuuttaan ja LVI-alan asiantuntijatkin ovat melkolailla mutu-tuntuman varassa. Jos olet tekemässä loppusijoituspaikkaa tai tosi kettutyttö on maalämpö edullisin vaihtoehto. Kirpaisee kerran ja on vain vähän riippuvainen GWBn toilailuista tms asioista, joihin ei itse voi vaikuttaa. Paljon vaikuttaa rakennuspaikka. Haja-asutusalueella, jossa edullisen puun saanti on salettia kannattaa valita vesikiertoinen lämmitys ja puukattila. Ei pääse Vattenfall vittuilemaan. Erilaiset talteenotto- ja pumppujärjestelmät ovat kuitenkin kaikki käytännössä sähkölämmityksiä. Hötysuhteet ja hankintakustannukset vain vaihtelevat. Eltonin pohdiskelema vaihtoehto vaikuttaa kokolailla järkevältä ratkaisulta, kun oletan, että talo nousee etelä-Suomeen taajama-alueelle. Laita vielä ihmeessä ilmalämpöpumppu. Ei se uudiskohteessa energian kulutusta juuri vähennä, päinvastoin. Päinvastoin siksi, että käytät sitä kesäkuumalla kuitenkin ilmastointilaitteena ja siksi se juuri kannattaa hankkiakin. Uutta rakentaessa sen saa vielä mukavasti piiloon.

Pasanen
08.06.2006, 10:58
Meille suunniteltiin kanssa poistoilmalämpöpumppua (135 neliötä) mutta päädyimme kuitenkin suoraan sähköön, eli kaapelit lattiaan. Syitä tähän olivat :
- perustamiskustannukset, yksistään vesikiertoputket asennettuna lattiaan olisivat maksaneet saman kuin sähkökaapelit termostaatteineen (= sähkölämmitysjärjestelmä). Toki jouduin itse olemaan sähkärin apuna laittamassa nippusiteillä kaapeleita kiinni, kun vesikierto olisi tullut avaimet käteen.
- säästö. Lämmitykseen kuluvan sähkön osuus on aika pieni. Esim. http://www.vlk.fi/energia/vinkit3.html kertoo että lämmitykseen kuluu n 10 000 kWh + veden lämmitys, mutta meillä lapsiperheessä menee taatusti enemmän taloussähköä kuin tuolla arvioidaan. Astianpesukone, pesukone & kuivausrumpu pyörii melkein päivittäin --> koneiden tuottama lämpö vähentää talvella lämmityksen osuutta. Lisäksi nykyisillä eristysvahvuuksilla lämmityksen tarve on aika pieni, meillä myös poltetaan takkaa miltei joka päivä, vähentää entisestään sähkönkulutusta.
- Korvausilman tulo "raakana". Eltonin mainostamassa mallissa ymmärtääkseni kone hoitaa vain poistoilman, tuloilma tulee seinään tehdystä reiästä. Nykyaikainen ilmanvaihtokone lämmittää poistoilmalla tuloilmaa.
- Liikkuvat osat. On kompuraa yms laitetta, sähkölämmössä vain elektronit heiluvat.

+ kesällä PILP lämmittäisi käyttövettä poistoilmalla, kun ilmanvaihtokone ei pysty hyödyntämään poistoilmaa mitenkään.
+ sähkönsäästö, mutta maksaako ikinä itseään takaisin.
+ vesiputket lattiassa mahdollistavat lämmönlähteen vaihtamisen. Käytännössä en usko että on mahdollista jos PILP ei ole teknisessä tilassa.

Tässä minun ajatelmia. Sähkö on liian kallista mutta silti olen tyytyväinen.

jpet
08.06.2006, 18:43
Meillä näin:

Aikaisemmin talossa oli vesikiertoinen lämmitys 3000 litran varaajalla.
Sähkönkulutus noin 38 000 kWh /vuosi. Edelliset asukkaat olivat jo veteraani-ikäisiä ja tietysti erittäin nuukia. Talon huoneistoala on 178 m2.

Nykyisin suorasähkölämmitys, pesutiloissa vesikiertoinen lattialämmitys, jossa hyödynnetään uutta 1200 litran varaajaa. Uutena myös WC:ssä, eteisessä ja tuulikaapissa sähköllä toimiva lattialämmitys. Päälämmönlähteenä Toshiban ilmalämpöpumppu, ja apuna leivinuuni.
Sähkönkulutus noin 20 000 kWh /vuosi.

Mainittakoon vielä, että uusimme kaikki kodinkoneemme remontin yhteydessä, taloon asennettiin myös suurehko huippuimuri, joka käy täydellä teholla koko ajan, ja saunomme noin kolme kertaa viikossa (11 kWh:n kiuas).

Ilmalämpöpumppu on niin tehokas, että se riittää aivan hyvin lämmittämään talossamme yli sadan neliön alan. Viime talvena meillä ei ollut makuuhuoneita lukuun ottamatta patterit päällä kuin yli 20 asteen pakkasella. Paras asia kuitenkin omasta mielestäni ILP:ssä on se, että se parantaa huomattavasti sisäilmaa, kun patterit ovat off-asennossa ja laite kerää pölyt suodattimiinsa. Osasyynä erittäin hyvään sisäilmanlaatuun talossamme on kuitenkin myös se, että asensimme taloon myös keskuspölynimurin, joten mikropöly ei jää taloon leijalemaan.

Taloomme ilmanvaihtotöitä tehnyt mies sanoi kyllä, että meidän olisi kannattanut samalla asentaa rakennukseemme lämmön talteenottojärjestelmä, kun varaajakin vaihdettiin, mutta en ollut samaa mieltä. Järjestelmä olisi maksanut itsensä vasta kymmenien vuosien kuluttua.

Meidän tapauksessa ILP on ollut hyvä valinta, enkä kadu sen hankintaa pätkääkään. Säästöä se on tuonut, mutta uskon, että osasyy näinkin suureessa säästössä on meidän tapauksessamme ollut se, että siirryimme suorasähkölämmitykseen ja vaihdoimme nykyaikaiseen ja pienempään, mutta silti ehkä hieman liaan suureen varaajaan.

Sniper
08.06.2006, 19:03
Tutkimuksia on tietenkin monenlaisia, mutta kaverin kertoi lukeneen että suora sähkölämmitys olisi halvin muoto, kun otetaan huomioon rakennuskustannukset ja arvioidut remontointikustannukset. Muistaakseni tuossa käytettiin tarkasteluaikana jotain 20-25 vuoden sykliä. Halvemmaksi ajan kanssa tuli tietenkin puukeskuslämmitys, mikäli työlle, puille ja niiden säilytykselle ei laskettu hintaa. Kertojalla itsellään on maalämpö, joten ei varmaan kotiin päin vetänyt.

Ilmalämpöpumppu on kustannustehokas ja mukavuutta lisäävä. Laittaisin ilman muuta jos uutta rakentaisin. Jäähdyttävän pumpun laitoin juuri muutama viikko sitten itsekin, mutta asennus on aina vähän kompromissi kun sitä ei ole suunniteltu valmiiksi.

Omat 140 lämmintä neliötä lämpiää puuklapeilla 1000 litran varaajan avustuksella. Sähkön kulutus vuodessa on ollut hieman yli 6000kWh. Halpaa mutta välillä vähän työlästä, jos ei ota sitä hyötyliikuntana...

bluefox
08.06.2006, 20:16
Sellaisellle ihmiselle ketä voi nähdä lämmityksen eteen jonkin verran myös vaivaa, on olemassa puupellettilämmitys. Varsinkin uuteen taloon voisin harkita pellettilämmityksen hankkimista, koska silloin on vielä helppo löytää paikka polttimelle ja pellettisäiliölle. Uskallan väittää pelletin olevan erittäin edullinen käyttökustannuksiltaan, ellei jopa edullisin. Perustamiskustannukset, varsinkiin vanhaan sähkölämmitteiseen taloon ovat kalliit.

ipa rules
08.06.2006, 21:17
Juuri valmistunut puurakenteinen talo, jossa lämmitysmuotona varaava sähkölattialämmitys, ilmalämpöpumppu ja varaava takka. Yhtäkään tutkimusta en ole lukenut, jossa näiden yhdistelmä olisi onnistuttu teilaamaan "ei kustannustehokkaaksi".

Juicey
08.06.2006, 21:51
Juuri valmistunut puurakenteinen talo, jossa lämmitysmuotona varaava sähkölattialämmitys, ilmalämpöpumppu ja varaava takka. Yhtäkään tutkimusta en ole lukenut, jossa näiden yhdistelmä olisi onnistuttu teilaamaan "ei kustannustehokkaaksi".
Jos näkemystä kaipaat, niin varaava lattialämmitys sähkövastuksilla halvempaa yösähköä silmälläpitäen on hieman harhaanjohtavaa markkinointia; laatta johon lämpö varastoidaan ei yleensä ole niin hyvä lämmön luovukseltaan että varsinaisesti pitäisi kämppää lämpimänä vielä iltapuolellakin, kun ovi käy asukkaiden kulkiessa töistä kotiin, harrastuksissa, ulkoillessa vaan jäähtyy päivän aikana (kun väki töissä, koulussa) ja vaatii vastusten käyttämistä myös kalliimpaan aikaan. Tämä on hieman ärsyttävää markkinoinnissa, myyntitykki antaa helposti kuvan että lämmittämällä laattaa yösähköllä voitaisiin huolehtia edullisella tavalla koko vuorokauden lämmittämisen tarpeesta. Ilppi on minun mielestäni hyvä lisä, mutta sen mitoittaminen voi olla kovin hankalaa, turhaa hankkia aivan liian tehokasta pumppua siksi että vuodessa on viikon verran kovat pakkaset, toisaalta myös kovilla pakkasilla ei ole varaa siihen että hyrrä sulkee itsensä liian kylmän sään vuoksi vaan taloa on pakko saada lämpimäksi silloinkin. Varaava takka ulkopuolisista ongelmista riippumattomana lämmönlähteenä on minun mielestäni yksi parhaita varalämmitysjärjestelmiä etenkin ympäristöissä joissa sähkön saamista ei voida taata keskeytyksettä. Pumput ja varaavat sähkölämmitykset kun eivät ilahduta kovin kauaa jos sähkölinja on poikki, tarvitaan joko varageneraattori sähkön tuottamiseen tai sitten lämmönlähde joka ei ole riippuvainen sähkön saamisesta. Tosin jälleen puhutaan todennäköisesti riskialueillakin vain muutamista päivistä vuodessa, mutta voi tulla kalliita päiviä jos koko talo pääsee jäähtymään. Puhumattakaan epämukavista.

Lattialämmitys itsessään on minun mielestäni hyvä lämmönjakotapa, mutta sähkövastuksilla toteuttaminen sitoo sitten oikeastaan sähkölämmittämiseenkin eikä avaa mahdollisuuksia vaihtoehtoisille lämmittämistavoille, kuten esim. vesikiertoinen - tai ilmakiertoinen lattialämmitys. Minua rakentamista suunnitellessa on toki kiehtonut omalla tavallaan ilmakiertoinen Legalett-perustus (http://www.legalett.fi) mutta taitaa olla hieman harvinainen vielä Suomalaisessa pientalorakentamisessa ja näinollen ehkä sisältää riskejä rakentajan kannalta. Ruotsissa on kai käytetty enemmän, mutta enpä jaksa lähteä tutkimaan ruotsalaisten tyytyväisyyttä ratkaisuun.

Pumppuihin kuitenkin pääasiallisena lämmönlähteenä itse kallistuisin. Maalämpö on se mun juttu joka varmaan olisi valinta (sikäli että mahdollista toteuttaa järkevällä hyötysuhteella tontille) rakentaessani, vanhaa järjestelmää päivittäessä saattaisi sopiva ilmalämpöpumppu olla parempi ratkaisu. Sähköenergian hintaan täytyy myös ottaa huomioon se, että en itse ainakaan äkkiä muista milloin sähkön myyntihinta olisi painunut alaspäin ja todennäköisenä pidän että vastaava trendi on voimassa myös jatkossa ja valtio kaavailee lisää erilaisia maksuja sähkölämmittäjälle. Lisäksi kuvittelen (en ole aiheeseen sen erityisemmin tutustunut) että nykyajan aurinkopaneeleilla voisi parantaa vielä entisestään talon riippumattomuutta sähkön toimittamisesta, kaiketi noissakin tuo energian keruu on tehostunut viime vuosikymmenen aikana melko mukavasti. Rakentamista suunnitellessani, saattaisin ehkä suunnitella jatkossa aurinkopaneelien asentamista silmälläpitäen ja tehdä varauksia mm. vaadittavalle asennustekniikalle ja johdotukselle jo rakennusvaiheessa.

Lisäksi rakentamisessa on kuitenkin tähdättävä mihin tarkoitukseen talo rakennetaan, jos talo vetäistään pystyyn myyntimielessä parin vuoden kuluttua, on minun nähdäkseni melko tyypillistä että tähdätään tämmöisiin mahdollisimman edullisiin perustamiskustannuksiin ja uusi asuja saa sitten osaltaan miettä haluaako mahdollisesti kenties sijoittaa lisää talon lämmitysjärjestelmän päivittämiseen. Tähtäimellä että talo olisi edullinen asua sitten vanhemmalla iällä perustamiskustannusten merkityksen pienentyessä vuosi vuodelta, on mielestäni taas luonnollisempaa kallistua pitkän tähtäimen ratkaisuihin. Toki pidän myös ipa rules ratkaisua ihan hyvänä jossa on perustamiskustannuksilta edullinen peruslämmitystapa jota hyvin sitten tukemassa vaihtoehtoinen pumppu sekä siltä varalta että kateellinen naapuri katkoo sähköjohdot, myös riippumaton toissijainen (vai kolmossijainen...) lämmönlähde. Takan yhteydessä mahdollisesti olevassa leivinuunissa paistuvat myös sitten ne astetta paremmat pizzat ja uunipuurot, mutta nämä asiat kuten myös tunnelmanluonti ovat merkitykseltään varsin vaihtelevia riippuen siitä keneltä kysytään.

Lisäksi tietenkin energiataloudellinen suunnittelu alusta lähtien sekä normit ylittävä talon eristäminen vähentää lämmön hävikkiä ja tätä kautta näkyy lämmityskustannuksissa mutta nämä varmaan koskee etupäässä uuden talon rakentamista. Eipä sitten tämän jälkeen muuta kuin valvomaan montako kertaa ovea avataan päivän mittaan ja vahtimaan miten isolla ne tuuletusluukut ovat... ;)

sampio
08.06.2006, 22:07
Ex-omistusasunnossani oli yksi patteri ja kaksi takkaa. Ei paljon visa vinkunut talven aikana, kun koivuhalotkin kävin varast... sain appiukolta. Hiukan työlästähän tuo puulämmitys on, joten päädyin myymään koko paskan ja siirryn kerrostaloon ydinkeskustaan.

ipa rules
08.06.2006, 22:32
Lisättäköön vielä, että varaavaan lattialämmitykseen sisältyy erilline kytkin sähkökaapissa. Tuolla kytkimellä voi säättää lattialämmityksen niin, että se yöaikana nostaa laatan lämmön 2-5 astetta yli termostaattien säädetyn lämpötilan.

Daespoo
08.06.2006, 22:38
Veikkaan että nm. Varjo ryöstää tämän keskustelun 24h sisällä.

Eiköhän se paras ratkaisu on panostaa kunnolla tiivistykseen ja lämmöneristykseen ja panostaa esim. uusiin aurinkopaneeliratkaisuihin jos katto sattuu olemaan sopivassa suunnassa/paikassa aurinkoon nähden.

Pasanen
09.06.2006, 07:31
Lisättäköön vielä, että varaavaan lattialämmitykseen sisältyy erilline kytkin sähkökaapissa. Tuolla kytkimellä voi säättää lattialämmityksen niin, että se yöaikana nostaa laatan lämmön 2-5 astetta yli termostaattien säädetyn lämpötilan.
Meilläkin laattaan laitettiin 12-14 cm paksuutta joten se olisi ainakin osittain varaava, mutta koska yö- ja päiväsähkön ero ei suuren suuri ole niin laskeskelin että säästö käytettäessä yösähköä olisi 50e vuodessa --> lämmitys on jatkuvalla. Näissä kaikissa pumppukikkailuissa kannattaa huomioida että nykytalon lämmitystarve on aika pieni. Tietysti jos on neliöitä niin sitten, mutta jos on alle 150 neliötä, takka talon keskelle ja kaapelit lattiaan. Panostaa sitten vaikka eristyksiin.

kamik
02.03.2011, 00:06
Ketjua ylös!

Mites kanssakirjoittajien omakotitalojen lämmityskustannukset ovat kehittyneet vajaassa viidessä vuodessa? Miten usein käytte kurkkimassa kWh-mittaria? Ja millaisia lukemia sieltä löydätte?

Entä millaisia ET-lukuja (http://www.sahkoala.fi/ajankohtaista/artikkeleita/energiatehokkuus/fi_FI/energiatehokkuusluku/) (kWh/brm²/vuosi) torppanne saa?

Me ollaan asuttu 9 kk uudessa talossa, jossa lämmintä alaa on 169 m². Sauna lämpenee 7 kW:n kiukaalla kaksi kertaa viikossa. Kaikki koneet pl. kuivasurumpu on A-energialuokkaa. Leivinuuni lämpenee näin talviaikaan lähes päivittäin, muutoin mennään Lämpöässän maalämpöpumpulla, jolla lämmitetään myös käyttövesi. Pumpussa on sisäänrakennettu 420 litran varaaja, joka ainakin toistaiseksi on riittänyt.

Sähkönkulutus kokonaisuudessaan 9 kk:n aikana ~9000 kW, vuosikulutus tulee siis olemaan n. 12000 kWh. ET-luvuksi tulee siis 71 kW/brm²/vuosi, jolla pääsee kirkkaasti A-energialuokkaan. Vai laskinko jotain pieleen?

Sniper
02.03.2011, 00:51
Täällä on noussut sähkön kulutus 10000kWh luokkaan. Vähän aikaa tuli pähkäiltyä mihin hemmettiin se menee, mutta tosiaan pari viime talvea on vaatinut auton (kahden, molemmissa sisätilan lämppärit) lämmitystä huikeasti edeltäviä vuosia enemmän. Lisäksi muksujen vuoksi kuivari ja 9 kW sähkösauna laulanut melko surutta.
EDIT: Varmaan raksatyömaa uuden puuvaraston rakentamisessa on lisäksi napannut oman osansa.

Itse lämmitykseen ei tänä talvena ole eri kiertovesipumput huomioiden ole varmasti 1000kWh enempää mennyt, sen verran on klapia nakattu Högforsiin. Mutta sitä puuta onkin sitten mennyt jotain järkyttäviä määriä. Heitetään lonkalta arvioksi 18 pinomottia elokuusta lähtien.

rosnäs
02.03.2011, 13:23
Me ollaan asuttu 9 kk uudessa talossa, jossa lämmintä alaa on 169 m².

Kaksi vuotta vanha torppa ja suurinpiirtein saman kokoinen. Lisäksi puolilämmintä varastotilaa noin 12 neliötä. Vesi-ilma lämpöpumpulla ja takalla mennään. Puita menee noin 3-5 pinokuutiota vuodessa pakkasista riippuen. Nelihenkinen perhe ja kerran viikossa lämpiää sauna. Sähkön vuosikulutus kaikkineen vuodelta 2010 oli 17500 kWh.