Olympiafinaali Suomi-Ruotsi su 26.2.2006

[psychodad]

Pelillisestihän tuo oli melko tasainen ja pienet marginaalit käänsivät pelin Suomelle.


Vai tasainen? Venäjän ainoat maalipaikat olivat 5-3 ylivoimalla. Tasakentällisin saivat parhaalta laukaisusektorilta jopa yhden kudin aikaiseks...Ovechkin rystyltä B-pisteiden välistä.

Venäjällä ei ollut mitään jakoa. Ihme kyllä.

[Hejony]

Näin jälkeenpäin täytyy tokaista, että itse peli ei muuten ollut kovinkaan kummoista. Avauserä varsinkin oli aivan huikeaa kyttäilyä ja varmistelua, Suomi teki yhden maalin ja Ruotsilla oli tasan yksi maalipaikka. Toisessa erässä oli jo vähän enemmän paikkoja, pääosin tietysti Ruotsilla, ja kolmannessa erässäkin paikkoja oli ainoastaan pari kappaletta, Ruotsin maali + tolppa kaksykkösestä ja Suomesta Hagmanilla & OJ:lla.

Sinänsä varmaan aika tylsä peli niille joilla ei ollut tunteita pelissä. Itse voin ainakin kuvitella, etten olisi mitään suurempia viboja tuosta matsista saanut, jos siellä olisi vääntäneet vaikkapa Slovakia ja USA.

[nakkisormi]

Kisojen paras maalivahti on voittava maalivahti. Niittymäki ei voittanut tänään peliä, Lundqvist voitti. Niittymäki pelasi hyvän turnauksen, mutta hyvän joukkuepuolustuksen takia hän ei joutunut koville. Otti kyllä muutamia hyviä koppeja USA pelissä, mutta toisaalta meni pari helppoa.

Kumpi maalivahti voitti kisoissa enemmän otteluita?

Niittymäki täysin oikea valinta kisojen parhaaksi maalivahdiksi.

[No.Motion*]

Karmeeta kattoa tuota Nummisen haastattelua. Ois mies ansainnu kultaa. Ruotsi oli kuitenkin tänään parempi,ei sille voi mitään. Jälleen yksi suuri pettymys lisää..Hiljaiseksi vetää miehen.

[TosiFani]

Osuu Bergiin ja siitä Antsun patjan kautta sisään. Ja tämä löytyy paremmalla kuvanlaadulla nauhalta. Turhaa jauhat asiaa, jossa olet väärässä. Mikäli maali jonkun piikkiin menee, niin se joku on Berg. Ainoa maali, joka olisi pitänyt ottaa oli Lidaksen laukoma voittomaali. Kova, tarkka ja lähes täydellinen lämäri, mutta silti. Muulloin Nitti olisi torjunut sen. Ei kuitenkaan tänään.

No haluaisin kyllä nähdä sellaisen nauhan missä kiekko muuttaa suuntaa. Vaikka sillä ei ole mitään merkitystä, sillä maalivahdin pitää katkoa tuollaiset syötöt maalille. Viimeiselle maalille Niittymäki ei voinut mitään, vedossa oli kaikki tähdet kohdallaan.

[Olkku]

Kisojen paras maalivahti on voittava maalivahti. Niittymäki ei voittanut tänään peliä, Lundqvist voitti. Niittymäki pelasi hyvän turnauksen, mutta hyvän joukkuepuolustuksen takia hän ei joutunut koville. Otti kyllä muutamia hyviä koppeja USA pelissä, mutta toisaalta meni pari helppoa.

Alat huolestuttavasti kuulostamaan The Orig... no siltä tyypiltä. Ethän sä voi tuolla logikaalla saada Ruotsalaista kisojen parhaaksi, ei maalivahti yksin voita. Veskari voi voittaa yksinkin, mutta nyt se ei vaan riittänyt. Eiköhän Antsa ollut se voittava maalivahti. Suomi hävisi yhden, Ruotti ties montako, ainakin 2 peliä. Vielä venäjälle 5-0, kuka voi hävitä venäjälle, tuolle rupukiekon emämaalle? Ruotsi voi. ;)

[Lauri]

No haluaisin kyllä nähdä sellaisen nauhan missä kiekko muuttaa suuntaa. Vaikka sillä ei ole mitään merkitystä, sillä maalivahdin pitää katkoa tuollaiset syötöt maalille. Viimeiselle maalille Niittymäki ei voinut mitään, vedossa oli kaikki tähdet kohdallaan.
Olisit kattonu pelin telkkarista etkä noita hämäriä nettileikkeitä.

[TosiFani]

Alat huolestuttavasti kuulostamaan The Orig... no siltä tyypiltä. Ethän sä voi tuolla logikaalla saada Ruotsalaista kisojen parhaaksi, ei maalivahti yksin voita. Veskari voi voittaa yksinkin, mutta nyt se ei vaan riittänyt. Eiköhän Antsa ollut se voittava maalivahti. Suomi hävisi yhden, Ruotti ties montako, ainakin 2 peliä. Vielä venäjälle 5-0, kuka voi hävitä venäjälle, tuolle rupukiekon emämaalle? Ruotsi voi. ;)

On tullut otettua muutama??

Niittymäki on pelannut loistavan turnauksen, eikä hänen valintansa kisojen parhaaksi maalivahdiksi ole väärä.

Toisaalta voidaan pohtia mikä on maalivahdi tehtävä, voittaa Saksa ja Italia vai finaali?? Jos voittoprosentti on se ratkaiseva, niin Norrena on paras. Tänään Lundqvist otti pelin lopussa muutaman voittotorjunnan ja tällä perusteella häntä voitaisiin pitää turnauksen parhaana maalivahtina.

Valinnan ovat tehneet varmasti minua paljon viisaammat kiekkotietäjät, joten tyydyn tähän.

[Grainger]

No haluaisin kyllä nähdä sellaisen nauhan missä kiekko muuttaa suuntaa. Vaikka sillä ei ole mitään merkitystä, sillä maalivahdin pitää katkoa tuollaiset syötöt maalille.

Nimenomaan Niittymäki oli katkaisemassa syöttöä, joka olisi mennyt maalin edestä takatolpalle, mutta poikittaisliikkeessä ollessaan ei voinut mitään, kun kiekko muutti suuntaa Bergin mailasta tai hanskasta.

Mutta turha tästä on jauhaa, Ruotsi olisi tehnyt joka tapauksessa maalin enemmän. He pystyvät tekemään aina sen yhden maalin enemmän Suome vastaan.

Lidstromin laukaus taas olisi ollut torjuttavissa. Meni tavallaan pään yli, eli olisi pysähtynyt pelkällä paikoillaan seisomisella.

Eniten ottaa päähän ruotsalaislehden suora vittuilu vaakunaa kohtaan. Jotain rajaa pitäisi olla hurreillakin.

[Hejony]

Niittymäki oli turnauksen ylivoimaisesti paras maalivahti. Mulqvist päästi helppoja ainakin Latviaa, Sveitsiä ja Suomea vastaan, Niittymäelle ei mennyt koko turnauksessa ainuttakaan helppoa. Jos joku väittää Schneiderin tai Lidaksen maaleja Nitin maaleiksi, ei voi olla tosissaan. Schneiderin vedon olisi saattanut tuurilla torjua, jos olisi aavistanut mihin veto lähtee, mutta lämäreissä sekin on vaikeaa. Lidströmin maali oli kerrassaan mahdoton, Ruotsin kaveri (Sundin/Foppa) luisteli Lidströmin edestä juuri vedon lähtöhetkellä, joten Antero ei nähnyt mihin veto lähti. Tällöin Nitin tyylillä torjuvan maalivahdin on turvallisinta pudottautua polvilleen, jolloin yläpesiin jää väkisinkin tilaa. Laukaushan meni niin yläkulmaan kuin vain voi, joten nou tsääns.

Zetterbergin maali muutti kyllä mielestäni suuntaa Bergistä, jolloin sekin oli mahdoton torjuttava. En ole kyllä ihan varma, peli on toistaiseksi nauhalla, mutta ei voisi vittu vähempää kiinnostaa kelailla jotain Ruotsin tsägämaaleja.

[Fawkes]

Kisojen paras maalivahti on voittava maalivahti. Niittymäki ei voittanut tänään peliä, Lundqvist voitti. Niittymäki pelasi hyvän turnauksen, mutta hyvän joukkuepuolustuksen takia hän ei joutunut koville. Otti kyllä muutamia hyviä koppeja USA pelissä, mutta toisaalta meni pari helppoa.

Olikohan tää kolmas kerta kun sä selität miten "hän ei joutunut koville". Totta, että Suomi puolusti ihan helvetin hyvin, mutta silti aika naurettavaa sanoa, että ei joutunut koville. Se joka sanoo, että Niitty ei voittanut Kanada-peliä Suomelle ei kyllä tajua maalivahtipelistä yhtään mitään. Se oli ihan uskomaton suoritus. Tsekki-peli sen sijaan ei ollut ihan niiin paha vaikka torjuntoja oli 37. Huippupeli kyllä sekin. En tiedä oletko koskaan itse ollut sekuntiakaan maalivahtina, mutta voin kertoa, että aika sälli saat olla jos nappaat sellaisia Lidströmin ja Schneiderin vetoja kiinni. Aika pommeja oli molemmat ja jos ne suuntautuu yläkulmiin niin ei mitään saumaa torjua. Ok, Lidströmistä et mitään sanonutkaan. Turha sönköttää jos ei tiedä.

[Johannes]

Katselin äsken aloittajien tilastoa ja Ruotsilla oli (??) kaikki 4 sentteriä 10 parhaan joukossa. Meillä ainoastaan Saku Koivu mahtui kärkijoukkoon. Kun pelataan pienistä marginaaleista, niin tämäkin oli yksi iso juttu, jopa ennen peliä. Suomi sai muuten 5 pelaajaa pistepörssin 7:n parhaan joukkoon. Minulle tuli Suomen hopeasta mieleen 70-luvun jalkapallon Hollanti, joka olisi ansainnut 2 mm-kultaa, mutta hävisi finaalit -74 ja -78.

Ei se mitään. Nyt saatiin Suomen kiekko taas oikealle tielle. Elämää on myös Raimo Summasen jälkeen ja toivonkin, että kaikki alkavat taas puhaltamaan yhteen hiileen, eikä osa porukasta kuse yhteiseen nuotioon. Siinä mielessä tämä Torinon menestys voi olla todella tervehdyttävä tekijä Suomen jääkiekolle.

[TosiFani]

Olisit kattonu pelin telkkarista etkä noita hämäriä nettileikkeitä.

Pitäisi olla vastaamatta, mutta, mutta...

Ei kannattaisi mennä Mertarannan selostukseen vaan katsoa ihan itse tilanteet. Katsoin pelin televisiosta.

[Tomppa#74]

Kisojen paras maalivahti on voittava maalivahti. Niittymäki ei voittanut tänään peliä, Lundqvist voitti.

Edelleen sama pussitus itsellesi. Avainsanasi on tuo tänään, jossa perustelusi menee pieleen.

Olympiafinaalissa Suomi-Ruotsi Niittymäki ei ollut myöskään "häviävä" maalivahti, vaan maalivahti joka mahdollisti joukkueen voittamisen.

p.s. Miten tällä logiikalla voisi koskaan perustella hävinneen joukkueen maalivahdin valinnan ottelun tai joukkueensa parhaaksi pelaajaksi? Ei mitenkään koska vastustajan on aina parempi vaikkei olisi torjunut laukaustakaan?

[Olkku]

On tullut otettua muutama??

No on. Siinä olet oikeassa. Mutta se ei muuta mielipidettäni.

[TosiFani]

...En tiedä oletko koskaan itse ollut sekuntiakaan maalivahtina, mutta voin kertoa, että aika sälli saat olla jos nappaat sellaisia Lidströmin ja Schneiderin vetoja kiinni. Aika pommeja oli molemmat ja jos ne suuntautuu yläkulmiin niin ei mitään saumaa torjua. Ok, Lidströmistä et mitään sanonutkaan. Turha sönköttää jos ei tiedä.

Schneiderin maalissa hän ottaa kiekon haltuun ja Niittymäellä on aikaa liukua vastaan. Veto lähtee metrin siniviivasta ilman maskia. Veto suuntautuu hanska puolelle n. 50 cm korkeudessa. Olisi pitänyt torjua.

[tuukka]

Ihmettelen vähä tota kohtaa, että Koivu voitti alotuksen ja jotenki kiekko ajautu Forsberille. Siis Koivullahan katkes maila, lähti vaihtoon eikä kukaan kerenny paikalle enneku oli myöhästä. Siis Suomi pelas kolmella neljää vastaan ku maali tuli. Ja oliko se nyt alotusvoitto? Koskiko kukaan suomalainen Koivun lisäks kiekkoon ennenku se oli jo maalissa? Sit toinen kohta siitä viimisestä hetkestä, että kiekko ajautu Jokiselle maalin kulmalle. Jokinenhan kaappas loistavasti kädellä kiekon haltuun takakulmalle ja nosto ei ihan onnistunu. Sit ihmettelen, että Timonen pääsi tähdistöön. Mielestäni parempi olis ollu vaikka Teppo.

[Fawkes]

Ei se mitään. Nyt saatiin Suomen kiekko taas oikealle tielle. Elämää on myös Raimo Summasen jälkeen ja toivonkin, että kaikki alkavat taas puhaltamaan yhteen hiileen, eikä osa porukasta kuse yhteiseen nuotioon. Siinä mielessä tämä Torinon menestys voi olla todella tervehdyttävä tekijä Suomen jääkiekolle.

Tää on hyvä pointti. Kyllä Suomi pärjää ilman Raimoakin, vaikka ihan hyvä äijä onkin. Kahden vuoden sisään kaksi toista sijaa kahdessa maailman kovimmassa kiekkoturnauksessa ei ole ihan surkea suoritus. Ei saa tuudittautua mihinkään hyvän olon tunteeseen, paljon parannettavaa on suomikiekossa, mutta ei kaikki nyt ihan päin helvettiä ole. Tosin junnujen tilanteesta nämä kisat eivät kerro mitään.

[TosiFani]

Edelleen sama pussitus itsellesi. Avainsanasi on tuo tänään, jossa perustelusi menee pieleen.

Olympiafinaalissa Suomi-Ruotsi Niittymäki ei ollut myöskään "häviävä" maalivahti, vaan maalivahti joka mahdollisti joukkueen voittamisen.

p.s. Miten tällä logiikalla voisi koskaan perustella hävinneen joukkueen maalivahdin valinnan ottelun tai joukkueensa parhaaksi pelaajaksi? Ei mitenkään koska vastustajan on aina parempi vaikkei olisi torjunut laukaustakaan?

Turhaan väittelyyn pieni lisä vielä eli lainaan itseäni:

"Toisaalta voidaan pohtia mikä on maalivahdi tehtävä, voittaa Saksa ja Italia vai finaali?? Jos voittoprosentti on se ratkaiseva, niin Norrena on paras. Tänään Lundqvist otti pelin lopussa muutaman voittotorjunnan ja tällä perusteella häntä voitaisiin pitää turnauksen parhaana maalivahtina"

Niittymäen valinta ei ole oikeusmurha, sillä hän pelasi hyvät kisat, mutta ei ottanut sitä voitto torjuntaa.

[PeteX]

Niittymäki oli turnauksen paras pelaaja. Tänään hän tosin imi yhden ja se tuli väärään paikkaan. Suomi ei kuitenkaan kaatunut siihen vaan koko joukkueen liian passiiviseen peliin. Suomi pelasi tänään Saksa ottelun ohella huonoimman pelinsä tässä turnauksessa. Valmennusjohdon olisi pitänyt muuttaa kolmeen ketjuun aiemmin ja ainakin vikassa erässä.

[Lucky]

"Toisaalta voidaan pohtia mikä on maalivahdi tehtävä, voittaa Saksa ja Italia vai finaali??

Ilman niitä muita voittoja (erityisesti USA-peliä) ei olisi päästy edes pelaamaan finaaliin.

Suomen puolustus oli muiden matsien aikana aivan eri tasolla kuin finaalissa. Tosin ruotsalaiset olivat vahvoja vääntämään, kaksinkampailut hävittiin.

[Karpo]

Katotaan Tosifani ne pelit ( muualta kuin radiosuomesta ) ennen ku aletaan ketään haukkumaan. Kaikki muut paitsi sinä näkivät, että kiekko pomppasi Aki Bergistä Niittymäen patjan kautta maaliin. Sitähän veivattiin hidastuksenakin monta kertaa puusilmä :).

[Repolainen]

Niittymäen valinta ei ole oikeusmurha, sillä hän pelasi hyvät kisat, mutta ei ottanut sitä voitto torjuntaa.

Paree olisi jos sinä imisit sitä kuuluisaa härän valtavaa, suomuista ja sykkivää vehjettä.

Niittymäen syyksi tappiota ei saa millään vaikka kuinka yrittäisi. Muutenkin kirjoituksiesi tarkoitus ei ole minulle valjennut. Väität olevasi tosi-ässä, mutta paljastuksiesi tavoitetta on vaikea ymmärtää.

Ruotsi oli tänään parempi ja sillä sipuli. Leijonat pelasi hienot kisat, mutta finaalissa tuli parempi jengi vastaan. Olen ylpeä joukkueesta ja ylpeä, että puskista tullut Frank Nitty otti MVP:n tittelin. Hieno suoritus vaikka tappio tulikin finaalissa.

[Hejony]

Niittymäki oli turnauksen paras pelaaja. Tänään hän tosin imi yhden ja se tuli väärään paikkaan. Suomi ei kuitenkaan kaatunut siihen vaan koko joukkueen liian passiiviseen peliin. Suomi pelasi tänään Saksa ottelun ohella huonoimman pelinsä tässä turnauksessa. Valmennusjohdon olisi pitänyt muuttaa kolmeen ketjuun aiemmin ja ainakin vikassa erässä.
Noniin, voi vittu. Nyt kun maalivahti kerrankin ei pettänyt, on tiettyjen jätkien pakko rakentaa tälläinen "taas meni helppo finaalissa" -myytti.

Kerrotko nyt vielä, mikä se niistä maaleista oli, jotta voisin kumota väitteesi?

[LuKi]

Kun nyt olen kuitenkin jonkun vuoden elämästäni asunut Ruotsissa, niin en ollut yhtään yllättänyt matsin jälkeen saamastani viestistä från Västerås: ni hade lite otur.
Suomi kaatui tänään vain ja ainoastaan henkisellä puolella. Liian moni huippu-urheilija lajissa kuin lajissa hyytyy tiukassa paikassa ja se on lähes käsittämätöntä. Se, että Suomi ei saanut yhtään kultaa kisoissa ei ole mikään sattuma. Kyllä, olen pettynyt Teemun suoritukseen viime matseissa enkä ymmärrä miksi ei laiteta kaikkea peliin tiukassa paikassa. Mikä vislaa päässä, kun on mahdollisuus voittaa jotain suurta?

Maajoukkueen suoritus oli silti kaikkea muuta kuin mitä minä odotin. Se oli helvetin hieno ja tulevat sukupolvet, kun saavat vielä pääkopan toimimaan tiukoissa paikoissa, tekevät jotain ihan muuta.

Kiitos Leijonat.

Jåå, jouduin kuljettamaan täällä Ruotsissa pojan jääkiekkoharkkoihin pelin jälkeen. Kuittia tuli hallilla ihan mukavasti. Ehdin siinä parin tunnin harkkojen aikana jälleen miettiä, mikä tekee Suomelle voittamisen niin vaikeaksi. Tärkeimmässä pelissä usko loppuu. Tälläkin palstalla on näkynyt mitä hienompia kommentteja tuurista, hannuhanhista, pompuista, ym. Totuus ainakin on, että Ruotsissa ajatellaan kaikki positiivisen kautta. Suomessa junnujen harkoissa ja peleissä pelikaverit ja poikien valmentajat moittivat epäonnistumisista ja maalivahdinkin lipsahduksille pyöritetään päätä. Täällä omien poikienkin huomaama asia on, että aina on "bra tsempat", vaikka olisi turpiin tullut pahasti. Ja koskaan en ole kuullut pelikaverien arvostelevan toisiaan. Valmentajat eivät huuda pojille vanhemmista puhumattakaan. Koko ajan on hyvän mielen meininki. Näkyykö tämä sitten aikuisena lujana itseluottamuksena, niin että aina tulee ne tarvittavat "tuuripomput"?

[Fawkes]

Schneiderin maalissa hän ottaa kiekon haltuun ja Niittymäellä on aikaa liukua vastaan. Veto lähtee metrin siniviivasta ilman maskia. Veto suuntautuu hanska puolelle n. 50 cm korkeudessa. Olisi pitänyt torjua.
Ensinnäkin veto lähtee käytännössä yläkaarelta. Toisekseen jos tuo veto on 50 cm korkuinen niin maali on sitten varmaan 70 cm korkuinen. Olisi voinnut torjua jos se olisi tullut olkapäähän tai käteen. Toisin sanoen jos veto olisi tullut kohti. Reagoimaan tuollaiseen vetoon ei kerkeä millään. Ei yksikään maalivahti koko maailmassa. Ainut miten tuollaisen voi torjua räpylällä on jos pitää hanskaa jo valmiiksi yläkulman kohdalla.

"Toisaalta voidaan pohtia mikä on maalivahdi tehtävä, voittaa Saksa ja Italia vai finaali?? Jos voittoprosentti on se ratkaiseva, niin Norrena on paras. Tänään Lundqvist otti pelin lopussa muutaman voittotorjunnan ja tällä perusteella häntä voitaisiin pitää turnauksen parhaana maalivahtina"

Niittymäen valinta ei ole oikeusmurha, sillä hän pelasi hyvät kisat, mutta ei ottanut sitä voitto torjuntaa.

Mukavaa, että valitsit sitten tähän juuri Saksan ja Italian. Onhan ne kovempia meriittejä kuin Tsekki, Kanada, USA, Venäjä. Maalivahtia ei voi pitää turnauksen parhaan pelkästään sillä, että hän torjuu finaalin viimeisellä minuutilla yhden avopaikan. Pitää olla muutakin. Lundqvist on suosikkiveskarini koko maailmassa, mutta ei nämä kisat häneltä mitenkään mahtavat olleet. Joka pelissä (pl.finaali) meni ihan perusvetoja. Toki niitä menee yleensä kaikille, mutta olympialaisissa pitäisi pystyä nostamaan tasoaan. Niittymäelle ei mennyt oikeastaan yhtään perusvetoa (ehkä Kronvall). Sekä peliesitysten, että tilastojen valossa ei ole juurikaan muita vaihtoehtoja turnauksen parhaaksi maalivahdiksi. Lundqvist oli tänään ihan hyvä (tosin hän ei joutunut kovin koville :), mutta muuten ei lähelläkään Niittymäkeä.

[Lucky]

Kisojen paras maalivahti on voittava maalivahti.

Kisojen paras maalivahti on se, joka äänetyksessä sellaiseksi valitaan.

[kauppatieteilijä]

Jåå, jouduin kuljettamaan täällä Ruotsissa pojan jääkiekkoharkkoihin pelin jälkeen. Kuittia tuli hallilla ihan mukavasti. Ehdin siinä parin tunnin harkkojen aikana jälleen miettiä, mikä tekee Suomelle voittamisen niin vaikeaksi. Tärkeimmässä pelissä usko loppuu. Tälläkin palstalla on näkynyt mitä hienompia kommentteja tuurista, hannuhanhista, pompuista, ym. Totuus ainakin on, että Ruotsissa ajatellaan kaikki positiivisen kautta. Suomessa junnujen harkoissa ja peleissä pelikaverit ja poikien valmentajat moittivat epäonnistumisista ja maalivahdinkin lipsahduksille pyöritetään päätä. Täällä omien poikienkin huomaama asia on, että aina on "bra tsempat", vaikka olisi turpiin tullut pahasti. Ja koskaan en ole kuullut pelikaverien arvostelevan toisiaan. Valmentajat eivät huuda pojille vanhemmista puhumattakaan. Koko ajan on hyvän mielen meininki. Näkyykö tämä sitten aikuisena lujana itseluottamuksena, niin että aina tulee ne tarvittavat "tuuripomput"?

pirun hyvä kirjoitus! Ehkä se huutaminen ei aina ole paras valmennuskeino junnukiekossa ja elämässä muutenkaan.

On se ihme, että niille voittaminen ei ole vaikeaa? Harvoin näkee ruotsalaisen joukkueen pelkäävän virheitä kovassakaan paikassa. Ehkä kasvatuksella oma osuutensa?

Itse olen miettinyt sitä, miksi ruotsalaiset pärjäävät yrityselämässä maailman parhaiten. Väite perustuu investointipankin tekemään tutkimukseen, jossa todettiin ruotsalaisten firmojen (listattujen) osaketuottojen olleen kovimmat välillä 1984-2004.

[Lucky]

Niittymäki oli turnauksen paras pelaaja. Tänään hän tosin imi yhden ja se tuli väärään paikkaan. Suomi ei kuitenkaan kaatunut siihen vaan koko joukkueen liian passiiviseen peliin.

Jep, jonain toisena päivänä olisi vain tehty pari maalia lisää, no problem.

[Johannes]

Sitä minä edelleen ihmettelen, että miksi pari Berg-Niemi oli Ruotsin molempien yv-maalien aikana jäällä. En syytä pelaajia, vaan oudoksun peluutusta, varsinkin kun toisen Ruotsin yv-maalin aikana Suomella oli hyökkääjä jäähyllä.

[Mane]

Mukavaa, että valitsit sitten tähän juuri Saksan ja Italian.

TosiFani valitsi esimerkeiksi Saksan ja Italian, koska Norrena ei muita vastaan pelannut.

[Lucky]

Suomessa junnujen harkoissa ja peleissä pelikaverit ja poikien valmentajat moittivat epäonnistumisista ja maalivahdinkin lipsahduksille pyöritetään päätä. Täällä omien poikienkin huomaama asia on, että aina on "bra tsempat", vaikka olisi turpiin tullut pahasti. Ja koskaan en ole kuullut pelikaverien arvostelevan toisiaan. Valmentajat eivät huuda pojille vanhemmista puhumattakaan. Koko ajan on hyvän mielen meininki. Näkyykö tämä sitten aikuisena lujana itseluottamuksena, niin että aina tulee ne tarvittavat "tuuripomput"?

Hyviä huomioita.

[Tomppa#74]

On se ihme, että niille voittaminen ei ole vaikeaa? Harvoin näkee ruotsalaisen joukkueen pelkäävän virheitä kovassakaan paikassa. Ehkä kasvatuksella oma osuutensa?

Ja kun ruotsalaiset ovat tappiolla niin jokainen kellosta vihellyksen jälkeen kulunut sekunti vaaditaan takaisin tuomarilta kovalla äänellä. Kertoo siitä, että uskovat sekunnillakin olevan merkitystä. Suomalaisena ajattelisi äkkiseltään helposti asenteella: "Ei tämä homma nyt yhdestä sekunnista ole kiinni. Kokonaisuus ratkaisee.".

Kuinka monta sekuntia tässä ottelussa menetettiin kun kello napsahti vielä sekunnin vihellyksen jälkeen eteenpäin? Ei sikäli että sillä olisi "meille" ollut merkitystä.

Edit: lisäys.

[Lucky]

Kokonaisuutena Niittymäki on ollut hyvä, vaikka ei kovinkaan koville ole joutunut.

Johtuu siitä, että Suomen puolustus oli muissa peleissä niin hyvä, että pahoja vetoja tuli harvoin. Tästä samasta syystä usein vähätellään Suomen mestarijoukkueen maalivahtia.

[TosiFani]

Katotaan Tosifani ne pelit ( muualta kuin radiosuomesta ) ennen ku aletaan ketään haukkumaan. Kaikki muut paitsi sinä näkivät, että kiekko pomppasi Aki Bergistä Niittymäen patjan kautta maaliin. Sitähän veivattiin hidastuksenakin monta kertaa puusilmä :).

Nyt kannattaa katsoa ne hidastukset uudestaan. Enkä ole ketään haukkunut.

[TosiFani]

Paree olisi jos sinä imisit sitä kuuluisaa härän valtavaa, suomuista ja sykkivää vehjettä.

Niittymäen syyksi tappiota ei saa millään vaikka kuinka yrittäisi. Muutenkin kirjoituksiesi tarkoitus ei ole minulle valjennut. Väität olevasi tosi-ässä, mutta paljastuksiesi tavoitetta on vaikea ymmärtää.

Ruotsi oli tänään parempi ja sillä sipuli. Leijonat pelasi hienot kisat, mutta finaalissa tuli parempi jengi vastaan. Olen ylpeä joukkueesta ja ylpeä, että puskista tullut Frank Nitty otti MVP:n tittelin. Hieno suoritus vaikka tappio tulikin finaalissa.

Ilmeisesti jokin painaa mieltäsi, anna tulla vaan kaikki pahaolo ulos, se helpottaa.

En ole laittanut tappiota missään vaiheessa Niittymäen syyksi. Keskustelun aiheena oli Niittymäen valinta turnauksen parhaaksi maalivahdiksi, minkä kyseenalaistin finaalipelin perusteella.

[TosiFani]

Ensinnäkin veto lähtee käytännössä yläkaarelta. Toisekseen jos tuo veto on 50 cm korkuinen niin maali on sitten varmaan 70 cm korkuinen. Olisi voinnut torjua jos se olisi tullut olkapäähän tai käteen. Toisin sanoen jos veto olisi tullut kohti. Reagoimaan tuollaiseen vetoon ei kerkeä millään. Ei yksikään maalivahti koko maailmassa. Ainut miten tuollaisen voi torjua räpylällä on jos pitää hanskaa jo valmiiksi yläkulman kohdalla...

Ilmeisesti puhumme eri maaleista. Minun tarkoittama maali näkyy täällä: http://www.yle.fi/urheilu/mediasali/torino/jaakiekko/id31698.html

[PeteX]

Noniin, voi vittu. Nyt kun maalivahti kerrankin ei pettänyt, on tiettyjen jätkien pakko rakentaa tälläinen "taas meni helppo finaalissa" -myytti.

Kerrotko nyt vielä, mikä se niistä maaleista oli, jotta voisin kumota väitteesi?

3. erä ja sisään. Jos siinä vaiheessa ei joukkueesta nouse johtajia, jotka vievät kiekon vaikka suussa veskaan, niin ollaan hävitty. Syyttävä sormi osoittaa lähinnä Teemua ja myös Sakua. En nähnyt heisssä talvisodan henkeä vaan lähinnä puolilöysää neppailua. Enkä usko, että he ovat itsekkään tyytyväisiä suoritukseensa.

[vlad]

niin edelleen voi sitten kysyä, että olisko Slovakian pitänyt pelata ilman maalivahtia? Näin olisivat saaneet Sveitsin vastaansa. Kyllä se raja on johonkin vedettävä, tai kisat eivät säily nykyominaisuudessaan.

Voidaan kysyä miksei Slovakia lähtenyt Ruotsin linjalle huomattuaan vastustajansa aikeet - he kenties ajattelivat urheilullisuuden voittavan mutta se ei lopulta pitkälle kantanut, Ruotsin taktikointi (mikä tosin olisi voinut kolahtaa omaankin nilkkaan) kuitenkin kantoi. Eivät nämä tällaiset pelit ole kuitenkaan kuin yksittäistapauksia vastaavissa tulevissa turnauksissa, suurin osa peleistä joudutaan ratkaisemaan pelaamalla täysillä koska vastustaja on sitä luokkaa ettei taktikoinnille ole sijaa jatkopeleissä. En edelleenkään näe mitään väärää siitä, että Ruotsi tai mikä tahansa maa käyttää vastaisuudessakin tällaisen tilanteen hyödyksi, se on vastustajan typeryyttä niissä peleissä jos se antaa aseet tähän.

Voittaakseen on toisinaan liikuttava harmaalla alueella ja sen minä hyväksyn täysin, lätkässä tämä harmaalla alueella liikkuminen voi tarkoittaa vastaavaa taktikointia kuin mihin Ruotsi "syyllistyi" tai vastustajan parhaimpien pelaajien hiillostamista tai taklaamista pelikyvyttömiksi tms. keinoja.

vlad.

[Fawkes]

Ilmeisesti puhumme eri maaleista. Minun tarkoittama maali näkyy täällä: http://www.yle.fi/urheilu/mediasali/torino/jaakiekko/id31698.html

Sama maali. Samalla kun Schneider ottaa kiekon haltuun, hän liukuu lähemmäs maalia. Itse veto lähtee lähes b-pisteen yläkaarelta. Tuosta videosta on vaikea nähdä tarkalleen kuinka korkea veto on, mutta kyllä se melko ylös menee. Ja edelleen olen sitä mieltä, että reagoimaan tuollaiseen vetoon ei ehdi.

PS. Onkohan tää väärä ketju spekuloida näitä juttuja?

[Hejony]

3. erä ja sisään. Jos siinä vaiheessa ei joukkueesta nouse johtajia, jotka vievät kiekon vaikka suussa veskaan, niin ollaan hävitty. Syyttävä sormi osoittaa lähinnä Teemua ja myös Sakua. En nähnyt heisssä talvisodan henkeä vaan lähinnä puolilöysää neppailua. Enkä usko, että he ovat itsekkään tyytyväisiä suoritukseensa.
Mitä vittua? Minähän kysyin, että mikä niistä maaleista meni Antsalle helposti. Jos tuolla ensimmäisellä lauseellasi tarkoitit sitä voittomaalia, voitkin lukea viestini vähän ylempää, siinä on perusteluja kerrakseen.

Tuo johtajuusläppä meni aivan ohitse. En tajunnut.

[bombay]

Ei osu mihinkään vaan meni suoraan haarojen välistä maaliin

Ei mennyt suoraan maaliin!

Schneiderin maalissa hän ottaa kiekon haltuun ja Niittymäellä on aikaa liukua vastaan. Veto lähtee metrin siniviivasta ilman maskia. Veto suuntautuu hanska puolelle n. 50 cm korkeudessa. Olisi pitänyt torjua.

Ei mene Niittymäen piikkin tuo maali!

[kauppatieteilijä]

Voidaan kysyä miksei Slovakia lähtenyt Ruotsin linjalle huomattuaan vastustajansa aikeet - he kenties ajattelivat urheilullisuuden voittavan mutta se ei lopulta pitkälle kantanut, Ruotsin taktikointi (mikä tosin olisi voinut kolahtaa omaankin nilkkaan) kuitenkin kantoi. Eivät nämä tällaiset pelit ole kuitenkaan kuin yksittäistapauksia vastaavissa tulevissa turnauksissa, suurin osa peleistä joudutaan ratkaisemaan pelaamalla täysillä koska vastustaja on sitä luokkaa ettei taktikoinnille ole sijaa jatkopeleissä. En edelleenkään näe mitään väärää siitä, että Ruotsi tai mikä tahansa maa käyttää vastaisuudessakin tällaisen tilanteen hyödyksi, se on vastustajan typeryyttä niissä peleissä jos se antaa aseet tähän.

Voittaakseen on toisinaan liikuttava harmaalla alueella ja sen minä hyväksyn täysin, lätkässä tämä harmaalla alueella liikkuminen voi tarkoittaa vastaavaa taktikointia kuin mihin Ruotsi "syyllistyi" tai vastustajan parhaimpien pelaajien hiillostamista tai taklaamista pelikyvyttömiksi tms. keinoja.

vlad.

Puhumme hieman eri asiasta. Pointtini on, että kukaan ei loppupeleissä hyväksy kaikkia keinoja voittamiseen.

Mielestäni Ruotsin keino ylitti jo rajaa (tai oli vähintään rajalla), mutta Slovakian kuviteltu pelaaminen kuudella olisi varmaan ylittänyt rajan jo miltei kaikkien mielestä?

[rico]

Niittymäki oli kisojen paras maalivahti, siitä ei ole kahta sanaa. Jokunen maali EHKÄ OLISI OLLUT otettavissa, mutta niin kuin sanottu, ainuttakaan helppoa ei mennyt. Niittymäki pelasti arviolta 15 varmaa maalia, varmaan Porin poikakin sen tajuaa, että ilman Niittymäkeä pieni Suomi olisi pudonnut puolivälierissä pois.

Sanopa mulle yksikin, joka tuon Mathieu Schneiderin lämärin olisi kopannut? Scott Langkow vai? Juuso Riksman?

Kyllä minä väitän kivenkovaa, että esimerkiksi Lundqvistin monesta maalista Niittymäki olisi muutaman ottanut kiinni.

Olkoon kuinka vitun kova viisikkopuolustus tahansa, niin muulle kuin kivikovalle veskarille tehdään niukin naukin 10 maalia olympiaturnauksessa. On aika turhaa paskapuhetta väittää, ettei Niittymäki olisi voittava maalivahti. Hän on TPS:n kertaalleen vienyt Suomen Mestaruuteen ja nyt oli vähällä viedä Suomen olympiakultaan. Samaan ei moni pysty, ei edes Miikka "ämmä" Kiprusoff. Sitä paitsi, finaalitappiota on erittäin vaikeaa laittaa Niittymäen piikkiin, ensimmäinen maali oman pelaajan kautta maaliin, toinen hirveän sählingin päätteeksi aivan maalin edestä ja viimeinen kaikkien aikojen laukauksella kovan maskin takaa. Muutenkaan jääkiekko-otteluja ei useimmiten kahdella tehdyllä maalilla voiteta.

Voi olla melko lähellä, että Niittymäki vie Robert Eschelta ykkösvahdin paikan Philadelphiassa, sen verran kovia näyttöjä kaveri on viimeisen kahden viikon aikana näyttänyt. Ovi on aina auki Antsalle maajoukkueeseen.

Pointsit myös Teppo Nummiselle, todellinen isäntä olet. Arvostan todella korkealle niin urheilijana kuin ihmisenä. Hieno jätkä.

Kaiken kaikkiaan kova suoritus Suomelta on hopeakin, ikävä myöntää etten uskonut ennen kisoja että ollaan edes mitaleilla, mutta niin vaan jätkät näyttivät hauista jopa kotikatsoimoihin, Suomi otetaan taas pari vuotta vakavissaan maailmalla! Loistavaa, ollaan hopeasta ylpeitä, suomalaiset. Slovakiassa, Kanadassa, USA:ssa, Venäjällä ja monessa muussa maassa ei saavutettu lätkässä yhtään mitään.

Kiitos loistavan Saku Koivun kipparoimalle Leijonajoukkueelle, kyllä se vielä natsaa, se on ihan varma.

[flintstone]

En tiedä onko täällä jo ollut mainintaa enkä sattuneesta syystä jaksa edes tarkastaa niin minusta valmennusjohto teki valtavan virheen siinä että meidän joukkueen ainut todella kylmäpäinen ISOJEN PELIEN mies Ville Peltonen sai katsoa penkiltä viimeisen minuutin kun surkean finaalin pelannut Jere Lehtinen sai olla jäällä sähläämässä. Paska peli ja vielä paskempi tulos ja vielä sitäkin paskempi voittaja. Suomi pelasi kokonaisuutena upean turnauksen mutta finaalitappion jälkeen tuokin suoritus on yhtä tyhjän kanssa, erittäin paskan makuinen hopea jälleen kerran - ei me näitä finaaleja ikinä ilmeisesti olla hävitty tarpeeksi montaa että meillekin voisi joskus osua kohdalle se MEIDÄN PÄIVÄ.

Saatanan ruotsalainen jääkiekkojumala.

Kyllä minä väitän kivenkovaa, että esimerkiksi Lundqvistin monesta maalista Niittymäki olisi muutaman ottanut kiinni.

Ilman kahta sanaa Lundqvist oli finaalissa parempi maalivahti mm sillä Olli Jokisen 1000 taalan maalipaikan torjunnalla aivan pelin loppu hetkillä. Niittymäki pelasi hyvät kisat eikä päästänyt yhtään helppoa, mutta valitettavasti Lundqvist oli parempi silloin kun sillä oli eniten merkitystä. Maalivahtiin me ei silti kaaduttu. Me kaaduttiin siihen että Ruotsi uskalsi pelata, Suomi ei uskaltanut ja antautui pelaamaan Ruotsin pelisuunnitelman mukaisesti. Suomi teki sen ihan itse.

Hienot kisat mutta eipä tätäkään turnausta tarvitse jäädä muistelemaan suurella lämmöllä.

[PeteX]

Mitä vittua? Minähän kysyin, että mikä niistä maaleista meni Antsalle helposti. Jos tuolla ensimmäisellä lauseellasi tarkoitit sitä voittomaalia, voitkin lukea viestini vähän ylempää, siinä on perusteluja kerrakseen.

Tuo johtajuusläppä meni aivan ohitse. En tajunnut.

Joo, jaksasin rullata tonne tsekkivenäjä osioon saakka. Ei tipu.

Torstaina. VUUUUUUU!

[Hejony]

En tiedä onko täällä jo ollut mainintaa enkä sattuneesta syystä jaksa edes tarkastaa niin minusta valmennusjohto teki valtavan virheen siinä että meidän joukkueen ainut todella kylmäpäinen ISOJEN PELIEN mies Ville Peltonen sai katsoa penkiltä viimeisen minuutin kun surkean finaalin pelannut Jere Lehtinen sai olla jäällä sähläämässä.
Näinkö kävi? Jos, niin todella suuri miinus Erkalle. Luulisi, että Ville olisi ollut melko itsestään selvä valinta viime hetken kentälliseen, mutta ei kai sitten...

[Maaginen mailavirtuoosi]

Siitä zetan tekemästä Ruotsin eka maalista sen verran, että kun tuota hidastusta muutaman kerran vielä kuva kuvalta katselin kovalevylta (tallennettu yle2 digilähetys), niin selvästihän se osui Bergin hanskaan. Zeta yritti syöttää takatolpalla kytännelle Holmströmille. Syöttö lähti melkein maaliviivalta (tai sanotaanko sitä maaliviivaksi muualla kuin tolppien välissä? Korjatkaa jos se on joku muu) ja eteni maaliviivasta kauemmaksi siihen asti, kunnes osui Bergin hanskaan, josta muuttikin suuntaa kohti maaliviivaa. Kiekko osui sitten Anteron oikean jalan patjaan ja siitä maaliin. Sinällään tällä kaikella ei ole hirveästi merkitystä, koska Holmström odotti vapaana takanurkalla kiekkoa ja olisi sen rysään iskenyt jos olisi tilaisuuden saanut. Tietenkin jos Antero olisi sen poikittaissyötön onnistunut katkaisemaan, olisi maalilta vältytty, mutta sitä ei saada koskaan tietää.

[Maaginen mailavirtuoosi]

En tiedä onko täällä jo ollut mainintaa enkä sattuneesta syystä jaksa edes tarkastaa niin minusta valmennusjohto teki valtavan virheen siinä että meidän joukkueen ainut todella kylmäpäinen ISOJEN PELIEN mies Ville Peltonen sai katsoa penkiltä viimeisen minuutin kun surkean finaalin pelannut Jere Lehtinen sai olla jäällä sähläämässä.

Minäkin katsoin pelin aikana, että onko todellakin näin että Peltonen istuu penkillä viimeisellä minuutilla. Ilmeisesti näin oli. Se oli kyllä virhe ehdottomasti. Koivu, Selänne, Peltonen ja Jokinen siellä olisi pitänyt olla hyökkääjistä.

[charger]

Vittu että on tyhjä olo. Mitä seuraavaksi ? Jotku kytyset mm-kisat. Joo-o

Ruotsi tyhjentää pajatson aina, varmemmin kuin kukaan ikinä koskaan missään

hohhoijaa vois kyllä alkaa nukkumaan ja herätä juhannuksena.

[kiwipilot]

Ruotsihan ei ollut turnauksen paras joukkue, vaan häpeällisin. Ruotsin 06 joukkue tullaan aina muistamaan sopupelijoukkueena. Häpeäkulta 06. Skam guld.

Hohhoijaa, ei muuten varmaan tulla muistamaan. Parempi joukkue voitti. Ruotsi pelasi juuri sellaiset kisat kuin pitikin, valitettavasti. Suomen joukkue tullaan kyllä muistamaan joukkueena joka pelasi seitsemän loistomatsia putkeen mutta jäätyi siinä tärkeimmässä pelissä. Ja kenenköhän kanssa hurrit sopivat Slovakia-ottelun lopputuloksesta? itsensä?

[molari]

Suomi oli joukkueena kisojen paras (moraalisesti), toisaalta swedupetterit saattoivat tarkoituksella löysäillä alkuvaiheessa ja finaalipaikkakin tuli käytännössä ilmaiseksi, Sveitsin kaataminen onnistui puolivauhdilla ja tsekkipelin ratkaisi mv-peli.

Kaipa toikin on taktista kypsyyttä ja voittamisen kulttuuria tulla sitten vikaan peliin ja hoitaa se kotiin. Eniten vituttaa se, ettei Ruotsi ollut tänäänkään erityisen hyvä, Suomi vaan tunaroi taas jälleen kerran, kenties väsymys ja henkinen kantti petti taas.

Kisojen huonoin peli 1-2 ketjuilta, etenkin Koivulta, Jereltä ja O Jokiselta, muut hyökkääjät Pikkuhakkia lukuunottamatta täysin yössä. Ei tollasella pelillä finaaleita voiteta.

[eagle]

Lähinnä kyse on siitä, kuinka nämä sarkakuvasankarit, Koivu, Lehtinen ja Peltonen kypsyvät tai vanhenevat. Ja tietysti Suomi tarvitsee parempaa tsägää loukkaantumisten suhteen kuin muut huippumaat.

Näistä veikkaan että ainakin 2(todennäköisimmin Lehtinen&Koivu) ovat lopettaneet ennen ensi Olympialaisia.

[Mace]

Näistä veikkaan että ainakin 2(todennäköisimmin Lehtinen&Koivu) ovat lopettaneet ennen ensi Olympialaisia.

Muistaakseni Saku itse ainakin vaikutti varsin toiveikkaalta jatkamisestaan Vancouveriin asti.

[eagle]

Muistaakseni Saku itse ainakin vaikutti varsin toiveikkaalta jatkamisestaan Vancouveriin asti.

Vaikea kuvitella kun sen verran ollut loukkaantumisia ja sopimuskin päättyy sopivasti Montrealin kanssa 2009. Saku on kuitenkin jo 35(täyttäisi samana vuonna 36) ensi kisojen aikoihin. Lehtinen olisi jo 36(täyttämässä 37). Peltonen sitten Lehtisen kanssa samoilla luvuilla. Näistä Peltonen on vähiten ollut rikki.

[kauppatieteilijä]

Kävelyvauhdillakin voi voittaa kaikkien aikojen kisat! Pelitempo 70-luvulta...Suomi olis tarvinnut jotain , joka sytyttää...rudilta pommeja/tappelu tai jotain

[molari]

Jep, jep, ihmetytti Rudin ja Niemisen vaisuus, oliko Niko Kapanen edes kentällä? Rudilta ja Niemiseltä jäi Foban ja Sundinin kuumentaminen kokonaan väliin. Nyt ei taklattu, etenkin puolirampaa Fobbaa olisi pitänyt taklata. Jäähyjä tuli kuitenkin sitten täysin turhista tilanteista liikaa.

Ilmeisesti luotettiin, että YV:llä pystytään tekemään tarvittavat maalit ja muuten pelataan 0-0, erityisesti se näkyi 3-4 ketjujen pelissä, jotka tyytyivät roiskimaan kiekkoa päätyyn, pl Hakki, olisi pitänyt yrittää pelata edes vetopaikkoja ja sitä kautta aloituksia swedujen päätyyn.

[Lucky]

Näinkö kävi? Jos, niin todella suuri miinus Erkalle. Luulisi, että Ville olisi ollut melko itsestään selvä valinta viime hetken kentälliseen, mutta ei kai sitten...

Oliko muita taktisia munauksia?

[Pluto]

Sitten Jokisen tilanne... Makuasia, turha kiistellä, mutta mun mielestä se oli enemmän Lundqvistin huikea torjunta kuin Jokisen jäätyminen. Eikö se veto kuitenkin noussut? Eihän se patjaan osunut? Jos siinä kävi niin kuin mä näin, eli OJ nosti, mutta Lehto-oksa torjui mailan varrella (?), niin ei se nyt ihan päästä silloin ollut kiinni.

Makuasoita tai ei, mutta hieman samalla tavalla näin minäkin tämän tilanteen. Jokinen ei jäätynyt, mutta Lunqvist torjui laukauksen taidolla ja onnella. Itse olin katsovinaan, että kiekko olisi osunut kilven ohueen sivuosaan, sen ollessa vaakatasossa. Pienestä se on joskus kiinni, mutta voittoa ei sekään osuma olisi taannut. Kyllä joukkue tällä kertaa vain jäätyi kokonaisuudessaan. Liike ja haastaminen puuttuivat täysin, eivätkä ns. profiilipelaajat kyenneet tasonsa mukaiseen suoritukseen. Yllättävän vaisu ruotsikin toisaalta oli, kun ei saanut isompaa eroa tehtyä. Taisi maila täristä molemmissa joukkueissa?

[Amerikanihme]

Harmittaa kyllä...laitoin jo toimiston oveen sellaisen kyltin että sisälle ei ole sitten sveduilla asiaa.

Sellainen kommentti jäi mieleen NBC:n kommentaattoreilta että väittivät ruotsalaisten olleen sentään jonkun verran rennon näköisiä ennen ottelua, kun taas kaikilla suomalaisilla oli kuulemma sellainen "game face" etteivät olleet yhtä vakavan näköistä porukkaa ennen nähneet. Ymmärrän että finaali jännittää, mutta ehkä ammattilaispelaajina suomalaistenkin olisi ymmärrettävä että tietty rentous kuuluu asiaan ja heittää vaikka vähän huulta. Se on kuitenkin "vain" jääkiekkoa ja siitä pitää nauttia pelatessa, oli sitten kyseessä vaikka olympiafinaali.

Hopea ei tällä hetkellä lämmitä, ja nyt saa sitten kuulla työkaverien kuittailua kun olen heille ruåtsalaistouhuista herjaa heittänyt pitkän aikaa. Kaipa sitten ansaitsen sen palautteen. Voi voi voi voi voi voi tota lopputulosta.

[Patrik Lostedt 61 #]

Täällä näyttäisi varsin yleisenä mielipiteenä olevan se, että Suomi olisi ollut turnauksen paras joukkue.

Näinhän ei ollut, vaan turnauksen paras joukkue oli turnauksen voittanut Ruotsi.

No tosiaankin parempi kuin sinun surffaava munaton venäjä, joka ei pystynyt mihinkään todelliseen suoritukseen.

[Patrik Lostedt 61 #]

Oliko Venäjä pelillisesti parempi kuin Suomi vuoden 1998 välierässä?

Hyvä kaiva esiin vanhat kuvanauhat, suomi on vain tällä hetkellä parempi kiekko maa kuin venäjä venäläiset ovat: itsekkäitä yksilöitä, jotka ajattelevat aina vain omia tilastojaan ja palkkojaan eivät joukkueensa etua.

[verco]

Totuus ainakin on, että Ruotsissa ajatellaan kaikki positiivisen kautta. Suomessa junnujen harkoissa ja peleissä pelikaverit ja poikien valmentajat moittivat epäonnistumisista ja maalivahdinkin lipsahduksille pyöritetään päätä.
Hyviä huomioita ja hienosti kirjoitettu! Todellakin junnukiekkoilusta näyttäisi välillä puuttuvan vilpitön iloisuus. Ei vähän yli 10-vuotias voi vielä olla kylmähermoinen pelikirjaa noudattava roolipelaaja, jonka ainoana hommana on heittää kiekkoja päätyyn ja pitää keskialue tiiviinä. Onnistumíset vaativat alleen useita epäonnistumisia, joista ainainen rokottaminen näkyy varmasti myöhemmin. Tuskin Suomen eilistä tappiota voidaan laittaa yksin kivikasvoisuuden piikkiin ja tuskin se oli edes suurin yksittäinen syy, mutta LuKin tekemät huomiot tulisi ottaa huomioon aina varsinkin juniorikiekkoilussa.

[Veijari]

Paskempi homma, että Suomelta se turnauksen paskin peli pelattiin juuri finaalissa. No, nämä on näitä henkimaailman juttuja, pääkopasta kiinni pitkälti eikä Suomipoika ole vielä valmis isoihin voittoihin. Parempi joukkue voitti finaalin, siitä ei pääse minnekään. Kokonaisuutena kuitenkin loistava suoritus leijonilta. Itse en turnauksen alkaessa uskonut edes mitaliin.

Tästä on hyvä jatkaa, mutta ei hyvältä näytä meikäpoikien tulevat suurturnaukset, jos ja kun Teemu, Saku, Teppo ja muut vanhat herrat alkavat pikkuhiljaa lopetella maajoukkueuraansa. Mistä meille seuraavat Selänteet ja Koivut?

[Johannes]

Kyllä Lehtinen, Koivu ja Peltonen saattavat jatkaa ihan hyvin Vancouveriin 2010. NHL:ssä maksetaan niin hyviä palkkoja, että miksi lopettaisivat, jos paikat kestävät, eikä ne vielä niin vanhoja silloin ole. Vancouverissa vaan joukkueen ykkösketjun pitää olla esim. Olli Jokisen ja Tuomo Ruudun ja esim. Jussi Jokisen varassa. Mikko Koivukin voi vuonna 2010 olla maailman johtava kahdensuunnan sentteri ja Joni Pitkänen maailman paras pakki. Maalivahdeissa on suorastaan valinnan varaa, Antero Niittymäki, Kari Lehtonen ja Miikka Kiprusoff ovat vuonna 2010 kaikki vielä nuoria maalivahdeiksi. Tulevaisuushan näyttää suorastaan loistavalta kohti seuraavia olympiakisoja Suomen joukkueen osalta.

[Pantse67]

Eilen ei vielä pystynyt edes puhumaan kenenkään kanssa eikä totisesti kirjoittamaan Jatkoaikaan, mutta nyt voisi yrittää.

Suomi pelasi turnauksen huonoimman ottelun finaalissa. Liike vaikutti hitaalta. Selänne ei tehnyt pudotuspeleissä maaliakaan ja muutenkaan luistimissa ei ollut sellaista potkua kuin alkusarjan peleissä. Teemu hyytyi aivan kuten myös Jere Lehtinen.

Peltonen sen sijaan vertyi hurjaan menoon nimenomaan kovissa paikoissa. Myös Koivu ja Jokiset pelasivat mallikkaasti. Niittymäki oli turnauksen paras maalivahti.

Kuvaavaa oli silti Ruotsin voittomaali. Foppa syöttää Suddenille, joka jättää kiekon Lidströmille, joka taas vetää täydellisen vedon aivan maalin kehikkoon. Aivan käsittämätön kuti. Samaan aikaan epäonnen soturi Koivu hakee itselleen uutta komposiittimailaa vaihtoaitiosta aloituksessa rikki menneen mailansa tilalle. Koivu oli myös jäähyllä kun Ruotsi teki 1-2 johtomaalin.

Suomi otti muutamia aivan käsittämättömän typeriä jäähyjä, kuten Laaksosen hyökkäyspään jäähy.

Silti täytyy kaiken vitutuksen keskellä muistaa, että kyseessä on silti Suomen kaikkien aikojen saavutus jääkiekossa. Taakse jäivät puhtailla voitoilla mm. Venäjä ja Kanada. Suomi on nyt ollut kahdesti peräkkäin finaalissa silloin, kun on pelattu parhailla miehillä. Suomi on ehdottomasti jääkiekon aivan terävimmmässä kärjessä. Vielä ei polla vain riitä voittoihin asti. Häviämisen pelko syö voitontahdon.

Kokonaisuudessaan Suomi oli kisojen paras joukkue. Kyllä se kulta vielä tulee sieltä. Joskus.

[jukiapina]

Tässä kävii juuri niinkuin pelkäsinkin. Ensimmäisessä erässä annettiin Ruotsin pyörittää ja passivoiduttiin omalle alueelle. Toisessa erässä tämä näkyi vielä enemmän. USA voitettiin tälläisellä pelillä mutta ei Ruotsia.

Paras esimerkki Suomen hyvästä pelistä on Venäjä peli, jossa ei passivoiduttu ja pelattiin sitä peliä mitä osattiin harmi vaan kun ei saatu samaa virettä tärkeimpään otteluun.

Eniten vituttaa tuo Ruotsin ainainen hyvä tuuri ja taktikoiminen.

Joukkue joka häviää pelejä tahallaan ei voi olla jääkiekon Olympia voittaja, ei ainakaan minun mielestäni. (Hävetkää Ruotslaiset).

Todettakoon vielä vanha tosia asia, että jääkiekko on maalinteko peli ja joka niitä tekee enemmän voittaa ja thats it!

Suomen kaikkien aikojen saavutus on edelleenkin 1995 maailmanmestaruus, mutta Turnauksen kokonaiskuvan voisin sanoa olevan paras esitys Suomalaisilta.

[LättyLuukas]

Kyllä Lehtinen, Koivu ja Peltonen saattavat jatkaa ihan hyvin Vancouveriin 2010. NHL:ssä maksetaan niin hyviä palkkoja, että miksi lopettaisivat, jos paikat kestävät, eikä ne vielä niin vanhoja silloin ole. Vancouverissa vaan joukkueen ykkösketjun pitää olla esim. Olli Jokisen ja Tuomo Ruudun ja esim. Jussi Jokisen varassa. Mikko Koivukin voi vuonna 2010 olla maailman johtava kahdensuunnan sentteri ja Joni Pitkänen maailman paras pakki. Maalivahdeissa on suorastaan valinnan varaa, Antero Niittymäki, Kari Lehtonen ja Miikka Kiprusoff ovat vuonna 2010 kaikki vielä nuoria maalivahdeiksi. Tulevaisuushan näyttää suorastaan loistavalta kohti seuraavia olympiakisoja Suomen joukkueen osalta.

Totta turiset. Runko Vancouveriin 2010.

Ketjut:
J. Jokinen(27v) O. Jokinen(32v) Ruutu(27v)
Tukonen(24v) Kapanen(32v) Lindgren(23v)
Hagman(31v) M. Koivu(27v) Seitsonen(24v)

D-fens:
Pitkänen(27v) Numminen(42v)
Berg(33v) Jokinen(24v)
Lydman(33v) Korpikoski(24v)

Kassarit:
Niittymäki(30v)
Rask(23v)

Tulevaisuutta on.

Ugh!

[aurinkolahna]

Nyt kun peliä analysoi jälkikäteen, yksi suuri syy tappioon oli, että Suomi suostui pelaamaan peliä Ruotsin tahtiin, verkkaisella tempolla. Näin juuri maalinedustatilanteissa, varsinkin Suomen päässä, korostui joukkueiden pelaajien kokoero. Ruotsin joukkueesta pisti silmään kykloopin kokoinen Holmström, joka ei oikeastaan tehnyt muuta kuin lepäsi rauhassa Niittymäen edessä maskimiehenä, eikä yksikään suomalainen saanut häntä siitä pois. Mielestäni Suomenkin joukkue kaipaisi tuollaista pelaajaa, oikeastaan vain maskimieheksi roolitettua kolossia. Ja puolustukseen kaivattaisiin lisää kokoa - hyökkääviä Timonen-Nummelin- tyylisiä pakkeja meillä kyllä löytyy.

No, kuten aiemminkin mainitsin, kultaa Latviasta, niin tämäkin hopea kirkastuu kullan arvoiseksi...

[kiwipilot]

Totta turiset. Runko Vancouveriin 2010.

Ketjut:
J. Jokinen(27v) O. Jokinen(32v) Ruutu(27v)
Tukonen(24v) Kapanen(32v) Lindgren(23v)
Hagman(31v) M. Koivu(27v) Seitsonen(24v)

D-fens:
Pitkänen(27v) Numminen(42v)
Berg(33v) Jokinen(24v)
Lydman(33v) Korpikoski(24v)

Kassarit:
Niittymäki(30v)
Rask(23v)

Tulevaisuutta on.

Ugh!

Aika oudolta kuulostaa. Minne jäivät Kari Lehtonen, Hannu Toivonen, Sami Lepistö,Olli Malmivaara, Valtteri Filppula, Tuomas Nokelainen, Sean Bergenheim, Petri Kontiola...? Tässä vain muutama.

Numminen muuten lopetti maajoukkueuransa. Lisäksi taitaa Vancouver tulla hieman liian aikaisin Aki Seitsoselle, Lauri Korpikoskelle ja Perttu Lindgrenille.
Ja Rask kakkosena? Taitaa mennä muutama kaveri ihan heittämällä Raskin ohitse.

[The Original Jags]

Totta turiset. Runko Vancouveriin 2010.

Ketjut:
J. Jokinen(27v) O. Jokinen(32v) Ruutu(27v)
Tukonen(24v) Kapanen(32v) Lindgren(23v)
Hagman(31v) M. Koivu(27v) Seitsonen(24v)

D-fens:
Pitkänen(27v) Numminen(42v)
Berg(33v) Jokinen(24v)
Lydman(33v) Korpikoski(24v)

Kassarit:
Niittymäki(30v)
Rask(23v)

Tulevaisuutta on.

Ugh!


Eli Suomi pelaa turnauksen kolmella ketjulla ja kolmella pakkiparilla? Korpikoskikin tulee ilmeisesti vaihtamaan pelipaikkaa jatkossa?

Timonen menee minusta vielä kevyesti 2010 joukkueeseen. Hän on silloin vasta 35-vuotias. Nummista en mukaan ottaisi, sillä minä en ainakaan haluaisi takalinjoille 42-vuotiasta puolustajaa, jos olisin Suomi-fani.

[Lucky]

Suomi pelasi turnauksen huonoimman ottelun finaalissa. Liike vaikutti hitaalta. Selänne ei tehnyt pudotuspeleissä maaliakaan ja muutenkaan luistimissa ei ollut sellaista potkua kuin alkusarjan peleissä. Teemu hyytyi

Totta puhut. Tosin saihan Teemu syöttöpinnoja. Mutta silti voi kysyä, miksei maaleja synny finaalipeleissä?

Jos meillä olisi toinen Ville, niin...

[werty]

Hyvä turnaus Suomelta. Harmi vain että kisojen ehkä huonoin peli sattui juuri finaaliin! Pelin jälkeen vitutus oli kyllä todella suuri. Toinen erä oli kyllä täydellistä Ruotsin pyöritystä.

Kauppatorilla oli porukkaa ihan mukavasti, mutta tunnelma oli hieman vaisuhko, odottava.

Hyvä Suomi! Kyllä meidän aika viellä tulee. Toivottavasti enne kuin Koivu, Numminen ja Selänne lopettavat!

[Pusacher]

Leijonat ei pelannut finaalissa tasollaan eikä sitä kuuluisaa omaa peliään. Osaamisessa emme ole ketään enää perässä. Kyse on voitontahdosta ja itseluottamuksesta, uskallatako heittää jalkakikan finaalissa onnistuneesti? Suomalainen jähmettyy tosi paikassa, juuri se asia mitä esim. Raimo Summanen kirjassaan painotti eniten, että ei saa jähmettyä, saa tehdä virheitä ja mokata, mutta kunhan toimii!!

Se, että suomalainen pelaaja ei tee samalla prosentilla paikoista maaleja kuin esim. Tsekki tai Ruotsi, johtuu siitä että pelaaja ei alitajussaan luota omiin kykyihinsä kuten muut luottavat. "Eihän me kun me ollaan suomalaisia" takoo monen päässä... mutta helvetti, mehän ollaan maailman valioita kaikessa mihin ryhdytään, kertakaikkiaan superkansaa!! Curt Lindström toi Suomen jääkiekkoon vain yhden asian, itseluottamuksen, kertoi meille miten hyviä me ollaan.

Matti Alatalon kaltaiset valmentajat nimenomaan junioreissa olisivat suomi-kiekon pelastus.

Mutta niin kauan kuin virheitä pelkäämään opettava ja luovuuden tuhoava valmennuskulttuuri jatkaa kulkuaan, kehittyy meille pääasiassa painetta huonosti kestäviä pelaajia, ja Ruotsi kuittaa.

Tosin, se on faktaa, että Ruotsi hiipuu jääkiekon keskiikastiin seuraavan 5-10 vuoden aikana kun starat vanhentuvat.

[Playa]

Pohjois-Amerikkalainen ystäväni lähetti tekstiviestin pelin jälkeen (oli paikanpäällä katsomassa) teksti kiteyttää mielestäni hyvin koko ottelun:

"Hey, your guys couldn´t pull it off... "

Ei vaan riittäänyt ei. Suomi pelasi loistavan turnauksen ja varmasti kaikki täällä olisi suonut voiton Nummiselle, Selänteelle, Koivulle ja koko joukkueelle!
Näitä "parempi voitti" kommentteja on mielestäni turhaa enää ladella niitä olen saanut kuulla ihan tarpeeksi. Turnauksessa oli yksi joukkue ja se oli Suomi.
Väärässä paikassa vaan tuli se notkahdus. Näitä tappioita on vuosien varrella
tullut monia, joten omalla kieroutuneella tavalla näihin on tottunut. Vaikka kyllä se eilen summerin soidessa otti päähän ja vieläkin ottaa. Kaikista kovin
paikka oli katsoa Nummisen haastattelu... Aina voidaan jossitella ja jaaritella, mutta ei se mihinkään johda. Syyllisiä on turha hakea mistään. Kaikki pelaajat varmasti antoi kaikkensa, mutta ehkä se ylilatautuminen oli yksi tekijä sitten mikä sekoitti Suomen pakkaa liikaa. Mene ja tiedä sitten, analyysejä ja mielipiteitä on varmasti yhtäpaljon kun on ihmisiäkin tässä pienessä kansassa!

Kiitos Leijonat vielä kerran loistavasta jääkiekko turnauksesta ja hienosta HOPEA mitalista, voidaan kaikki olla ylpeitä siitä!

[Patrik Lostedt 61 #]

Eilen tuli sitten kannustettua leijonia loppuun saakka, ja lopultahan se Ruotsi sen voiton vei

Tuli jotenkin tajutessaan, että se jokisen laukaus osui nisusti maalivahdin kilpikäteen, niin semmoinen erittäin tyhjä olo siis olin todella allapäin ja nytkin vielä vähän

Ja surua lisäsi vielä se, kun katsoin Nummisen haastattelun ja se mies oli niin täynnä tuskaa, että melkein itsellekkin tuli itku

Hienosti leijonat taistelivat loppuun saakka ja tällä kertaa se riitti hopeaan ja ennenkaikkea minua jäi kaivamaan se halpa tapa, jolla ruotsi sen kullan sai

Koko leijonamiehistö pelasi hienosti, mutta muutamat pelaajat ansaitsevat eritoten kunniamaininnat:

Antero Niittymäki: Niin nuori maalivahdiksi ja nyt on jo ehdotonta maailman eliittiä ja turnauksen kiistatta paras maalivahti.

Teemu Selänne: Konkarin jalka liikkui kuin nuoruusvuosinaan ja kuti lähti harmi vain, että se isoin asia jäi tältä loistavalta pelimieheltä saavuttamatta.

Saku Koivu: Pelimies, hänellekkin olisi suonut sen mitä jokainen pelimies halajaa, mutta sakulla tietysti lohdullisempi tilanne kuin teemulla, kun 32 ei kumminkaan ihan ikäloppu vielä ole.

Teppo Numminen: Harmi Teppo, että sinun maajoukkue ura sai tämmöisen päätöksen, koska olethan sinä nyt ja tulet aina olemaan sydämmessäni suomen paras pakki kautta aikojen

Jere Lehtinen: Lehtinen sinäkin vanha konkari olisit ansainnut palkintokaappiisi sen olympiakullan, mutta tällä kertaa se ei ollut vain tarkoitus tapahtua

Koko Leijonamiehistö: Ja lopuksi haluan kiittää koko leijona miehistöä upeasta taistelusta loppuun saakka tämä hopeakin on upea saavutus ja siihen emme olisi pystyneet ilman jokaisen jätkän 100 % panosta.

Kiitos: Antero Niittymäki, Fredrik Norrena, Niklas Bäckström, Lasse Kukkonen, Valmennusjohto, Jere Lehtinen, Saku Koivu, Teemu Selänne, Teppo Numminen, Kimmo Timonen, Jussi Jokinen, Olli Jokinen, Ville Peltonen, Sami Salo, Aki-Petteri Berg, Antti Laaksonen, Niko Kapanen, Niklas Hagman, Jukka Hentunen, Antti-Jussi Niemi, Petteri Nummelin, Ville Nieminen, Jarkko Ruutu, Mikko Koivu ja Toni Lydman.

Olette kaikki 100 % leijonia

[Kiekoton]

Minusta on kummaa, että puhutaan vain huonosta tuurista tai jännittämisestä ja yrittämisen puutteesta.

Mielestäni Ruotsille hävittiin nimenomaan taktisella puolella. Ruotsin vahvuuksia ovat keskialueen poikittaissyötöt ja peli maalin takana.
Keskialuella päästiin liian vähän katkomaan, mutta ei se vielä mitään. Puolustus pelasi aina tarkoituksella hyvin alhaalla. Ruotsalaisia ei edes yritetty pysäyttää siniviivalla. Näin he keskialueelle päästyään pääsivat aina ilmaiseksi Suomen päätyyn ja vahvat pyörittäjät väsyttivät pikkuhiljaa suomalaisia. Odotin muutosta pelityyliin toiseen erään, sitten kolmanteen, mutta turhaan.
Voin kuvitella monta syytä, miksi näin pelattiin. Virhe oli kuitenkin siinä, että jatkettiin samaan malliin vielä kun oli nähtävissä mitä tapahtuu.

[Trenchtown]

Pakko kai sitä on omatkin huomiot tänne lisätä, satojen samanlaisten joukkoon. Vituttaa niin saatanasti, ja luultavasti enemmänkin se että Ruotsi voitti, kun se että itse hävittiin.

Rangaistusten pelossako niitä taklauksia jäi antamatta? Jakelta muutama kunnon ajo jäi uupumaan. Kohteena olisi voinut olla jo valmiiksi paskana oleva Foppa. Jos Svenssonit ottivat taktisesti tahallaan pannuun Slovakialta, Niin Suomi ois voinu taktisesti ottaa Forsbergin pois pelistä. Tai ainakin parilla kovalla niitillä muistuttaa että pidetään se pää ylhäällä. Noh, seli seli, vittu se siitä enää mikskään muutu.

Nitty pelasi loistavat kisat, MVP- valinta täysin kohdalleen. Ei mennyt Suomen häkkiin ainuttakaan helppoa maalia. Ja melkoinen suhina kuuluu siitä kun muutama sata takkia kääntyy, eikös vaan Petu kuitenkin pelannu hyvät kisat?

Kovasti ihmettelin myös loppuhetkien peluutusta, Peltonen istuu penkillä vaikka olisi pitänyt ainakin minun mielestäni olla jäällä Lehtisen tilalla. Noh, mielipideasioita.

Ja vielä tähän loppuun: Miikka WHO?

[Kaivanto]

OJ:n paikka oli vähän reilut 10 sekuntia ennen loppua. Muita tosipaikkoja siinä ei tainnut olla.

Olihan siinä kolmekin selkeää maalitilannetta, joskaan ei yhtä hyviä kuin Jokisen tyhjä maali (läheltä ylös!).

Suunnilleen minuuttia ennen loppua muutamasta metristä oikealta puolelta hyökkäyssuuntaan katsoen Lehtisen (?) veto, joka muutti jostain suuntaa ja ajautui toiselle puolelle Selänteelle, jonka rystyveto osui eteen heittäytyneeseen ruotsalaiseen.

Sitten oli vielä Nummisen laukaus b-pisteiden välistä, taisi kilpistyä vastustajaan sekin. Olisiko ollut heti tuon Selänteen vedon jatkotilanteesta, en muista varmasti.

[LuKi]

Tosin, se on faktaa, että Ruotsi hiipuu jääkiekon keskiikastiin seuraavan 5-10 vuoden aikana kun starat vanhentuvat.[/QUOTE]

En usko. Ruotsalaiset ovat kummaa porukkaa. Tästäkin kultajoukkueesta löytyy pelaaja joka nyt vaan tykkää pelata paikallista mestistä Röglen joukkueessa. Ruotsissa on niin vahva kiekkokulttuuri, että mihinkään tason putoamiseen en usko. Se että ruottalaiset eivät ole menestyneet junnukisoissa johtuu mielestäni siitä, että kansankodin tasapäisen kasvun linjassa ei staraksi tarvitse kasvaa liian aikaisin. Useimmat teini-ikäiset harrastavat kiekon lisäksi muitakin lajeja. Kehityksen uskotaan, ja myös pelaajat itse uskovat, jatkuvan pitkäle yli parikymppiseksi. Siksi ruotsalaisia tähtiä syttyy NHL:ssäkin kavereista joita ei vielä junnukisoissa hehkutettu.

[Pusacher]

Minusta on kummaa, että puhutaan vain huonosta tuurista tai jännittämisestä ja yrittämisen puutteesta.

Mielestäni Ruotsille hävittiin nimenomaan taktisella puolella. Ruotsin vahvuuksia ovat keskialueen poikittaissyötöt ja peli maalin takana.
Keskialuella päästiin liian vähän katkomaan, mutta ei se vielä mitään. Puolustus pelasi aina tarkoituksella hyvin alhaalla. Ruotsalaisia ei edes yritetty pysäyttää siniviivalla. Näin he keskialueelle päästyään pääsivat aina ilmaiseksi Suomen päätyyn ja vahvat pyörittäjät väsyttivät pikkuhiljaa suomalaisia. Odotin muutosta pelityyliin toiseen erään, sitten kolmanteen, mutta turhaan.
Voin kuvitella monta syytä, miksi näin pelattiin. Virhe oli kuitenkin siinä, että jatkettiin samaan malliin vielä kun oli nähtävissä mitä tapahtuu.

Niinpä niin, tämä tasan tiedettiin Suomen johdossa ja varmasti sanottiin pelaajille, mutta minkä valmentaja sille voi jos pelaaja pelkää ja ei pelaa sovitulla tavalla?

[Paananen]

Erkki Tuomiojan (sd) avustaja Esa Suominen (sd) blogissaan:

"Vaikka olen aika ajoin kritisoinutkin huippu-urheilua, niin pakko oli myöntää, että eilinen ottelu sai sydämen hakkaamaan. Lopputuloksen selvittyä ainoana ilopilkkuna voitaneen pitää esimerkkiä siitä, että maa, jossa sosialidemokraatit ovat pitäneet valtaa lähes keskeytyksettä kymmeniä vuosia ja jonka yhteiskunnalliselle kehitykselle on ollut korostuneen leimallista pyrkimys tasa-arvoon ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, kykenee tuottamaan paitsi loistavia joukkueita lukuisiin urheilulajeihin, myös erinomaisia yksilöurheilijoita. Yksi esimerkki lisää siitä, miksi oikeiston hellimä ajatus vain voittajiin ja huippuihin keskittyneestä yhteiskunnasta ei vain toimi."

Muistakaa siis kaikki äänestää demareita, jotta kiekkomenestys paranisi tulevaisuudessa.

[morningstar]

Puranpa nyt sitten mieltäni minäkin.

Eilen oli saumat siihen suureen voittoon. Tappio tuli, ja nyt voi vain mieli apeana miettiä, tuleeko vastaavanlaista tilaisuutta enää koskaan.

Jotain noissa arvokisafinaaleissa on sellaista mikä ei sovi Suomelle. Kun 95 voitettiin kultaa, oletettiin että voittamisen peikko olisi karissut Suomen harteilta. Ei näy karisseen. Pitkään itsepäisimmät fanit, minä muiden joukossa, jaksoivat hokea finaalitappioiden jälkeen kuinka pienet asiat ratkaisivat ja jos tässä ja tuossa olisi kiekko pomppinut niin tämä olisi voinut mennä toisin. Kahdesta Tsekille kärsitystä finaalijatkoaikatappiosta se jälkimmäinen (oliko se nyt 2001?) viimein herätti minut. Noiden kisojen jälkeen Suomi on vielä pelannut World Cupin ja Olympialaisten finaaleissa (upeita suorituksia sinänsä) ja finaalisaldomme näyttää tältä: voittoja 1, tappioita 7. Noita lukuja ei voi selitellä enää parhain päin. Otanta on riittävä toteamaan että Suomi ei osaa voittaa finaalipelejä.

Vielä yksi huomio pelin jälkeisistä pelaajahaastatteluista. Minulle jäi vähän sellainen olo, että jos joukkueessa olisi ollut enemmän Teppo Nummisen tavalla otteluun suhtautuneita, meillä killuisi nyt kultamitalit kaulassa. Etenkin Sakun ja Jeren kommenteista olin jo aistivinani sellaista tappioihin tottumista, nimenomaan Suomen paidassa.

Onnea leijonille. Turnaushan oli kokonaisuutena upea. Mutta eipä vaan tullut täyttymystä taaskaan. Deja vu, niin maa- kuin seurajoukkueen osalta.

[Panzerfaust]

Erkki Tuomiojan (sd) avustaja Esa Suominen (sd) blogissaan:


Ekihän on selvästi huumorimiehiä. Tai sitten ulkoministerimme on kroonisesa LSD pöllyssä.

[Kiekoton]

Niinpä niin, tämä tasan tiedettiin Suomen johdossa ja varmasti sanottiin pelaajille, mutta minkä valmentaja sille voi jos pelaaja pelkää ja ei pelaa sovitulla tavalla?
Itse asiassa parikymmentä pelaajaa. Pelkureita kaikki tyynni;-) Minkäs sille voi. Vaikea uskoa, että yhtäkkiä olisi kaikille mennyt pelko puseroon. Kyllähän tuo peli näytti siltä, että noudatettiin valmennusjohdon ohjeita, ainakin siniviivan osalta.

[Nahkaparturi]

Kuten taas nähtiin, Suomi on taidollisesti samalla tasolla, ellei jopa korkeammalla muiden huippumaiden kanssa, mutta henkisellä puolella tökkii ja pahasti. Näitä finaalitappioita on jo enemmän kuin kotitarpeiksi. On turha syyttää tappiota jostain taktisista virheistä, jalkojen jäämisestä pukukoppiin, Ruotsin tuurimaaleista etc. On vaikea tulla sanomaan hävityn finaalin jälkeen, että henkinen puoli petti. Näin tuskin tulee ikinä tapahtumaan, vaikka selvääkin selvempää on, että näin asia on. Yksi finaalivoitto ja seitsemän tappiota arvokisoissa…

Ihailtavaa Ruotsin pelissä oli se miten he saivat pidettyä pelinsä kasassa koko päätöserän, vaikka johtivat vain maalilla. Vain muutamaan otteeseen Leijonat pääsivät horjuttamaan naapuria.


Kaikesta huolimatta hopea on hieno saavutus. Loistavia esityksiä läpi kisojen, ettenkö sanoisi ylivoimaisia pl finaali. Toiveikkaana vaan eteenpäin. Joskus tuon suuren voiton on tultava, josko se sitten poikisi niitä voittoja lisää ja saataisiin tuota henkistä puolta vahvemmaksi.

[Panzerfaust]

Kuten taas nähtiin, Suomi on taidollisesti samalla tasolla, ellei jopa korkeammalla muiden huippumaiden kanssa,


Mihin tämä arvio perustuu?

[Trenchtown]

Mihin tämä arvio perustuu?
Veikkaisin että voittoihin ennakkosuosikeista olympialaisissa. Tsekki, Kanada, Usa, Venäjä. Slovakiaa vastaan ei päästy koittamaan.

[Nahkaparturi]

Mihin tämä arvio perustuu?

Eikö menneet kisat anna perustetta ihan riittämiin; ylivertaiset esitykset alkulohkossa, voitot puolivälierissä ja välierissä. Näissä peleissä leijonat pelasivat loistavaa ja taitavaa kiekkoa, kunnes finaalissa pelattiin henkinen käsijarru päällä.

[Kiekoton]

On turha syyttää tappiota jostain taktisista virheistä, jalkojen jäämisestä pukukoppiin, Ruotsin tuurimaaleista etc. On vaikea tulla sanomaan hävityn finaalin jälkeen, että henkinen puoli petti. Näin tuskin tulee ikinä tapahtumaan, vaikka selvääkin selvempää on, että näin asia on.
Tälle väitteelle ei ole perusteluiksi mitään faktoja näissä kisoissa. Yritys oli hyvää, ei turhautumisia tai pahoja virheitä tappiotilanteessa. Viimeinen venyminen oli toki ruotsalaisilla parempi, mutta henkisen kantin pettämisestä on turha nyt puhua. Taktiset virheet kyllä näkyivät selvästi.

Tuo henkinen käsijarru on kyllä todella mutu-pohjalta heitetty fraasi. Kannattaa muistaa myös USA- ja Saksa-ottelut, joissa oli tahmeutta. Ei se finaali ollut ainutlaatuinen tapaus.

[morningstar]

Tälle väitteelle ei ole perusteluiksi mitään faktoja näissä kisoissa.
No perustetta tuolle ei pidäkään hakea näistä kisoista, vaan Suomen suorituksista pelaamissaan arvokisafinaaleissa. Yksi voitto, seitsemän tappiota. Kuinka paljon todistelua vielä tarvitset? Ei se aina voi olla taktiikka, liike tai tuuri joka pettää.

[Henkka]

Eilinen oli kyllä elämäni omituisimpia päiviä jääkiekon saralla. Detroitin miesten iskiessä maaleja on harvoin vituttanut noin paljon. Toisaalta vitutti myös se, että Suomi jäi pelissä täysin jyrän alle, kun ei uskallettu pelata omaa peliä. Samalla tapaa mentiin paskat housussa kuin USA:ta vastaan, silloin vain sattui olemaan onnea. Nyt ei ollut. Miksi pitää aina alkaa peruuttelemaan, jos lopputulos siitäkin huolimatta on tappio? Rohkeammalla pelillä olisi Ruotsin poika ollut ahtaalla. Nyt asetelma meni täysin toisinpäin.

Selänne ja Numminen olisivat sen voiton ansainneet.

[Trenchtown]

No perustetta tuolle ei pidäkään hakea näistä kisoista, vaan Suomen suorituksista pelaamissaan arvokisafinaaleissa. Yksi voitto, seitsemän tappiota. Kuinka paljon todistelua vielä tarvitset? Ei se aina voi olla taktiikka, liike tai tuuri joka pettää.
Aamen.

Jossain se vika on, kun noita tilastoja katsoo. Ja syyksi ei aina voi kelvata huono tuuri ja vastustajan säkämaalit. On se nyt vittu kumma, että finaaliin asti joukkue pelaa turnauksen parasta kiekkoa, ja ratkaisevassa paikassa sitten hyydytään.

On se sitten "henkinen käsijarru" tai vaikka henkinen repullinen kiviä selässä, niin pään sisällä nämä ratkeaa.

Sinäänsä ei ole tarkoitus arvostella Suomen peliä yleisesti tässä turnauksessa, hyvin ne veti.

[Nahkaparturi]

Tälle väitteelle ei ole perusteluiksi mitään faktoja näissä kisoissa. Yritys oli hyvää, ei turhautumisia tai pahoja virheitä tappiotilanteessa. Viimeinen venyminen oli toki ruotsalaisilla parempi, mutta henkisen kantin pettämisestä on turha nyt puhua. Taktiset virheet kyllä näkyivät selvästi.

Tuo henkinen käsijarru on kyllä todella mutu-pohjalta heitetty fraasi. Kannattaa muistaa myös USA- ja Saksa-ottelut, joissa oli tahmeutta. Ei se finaali ollut ainutlaatuinen tapaus.

Mielestäni Suomen otteista puuttui se vaputuneisuus ja lennokkuus, jolla Ruotsi oltaisiin saatu nujerrettua. Ei uskallettu pelata rohkeaa peliä. Kyllä USA-pelissäkin oli kaipaamaani vauhtikiekkoa, jolla vastustaja saatiin tekemään virheitä, joskin loppu oli siinäkin 'kintaalla'. Saksa-peliä ei tähän kannata vetää mukaan.

Voitko kuvitella, että tuossa finaalivoitot/-tappiot (1-7), saattaisi olla edes pieni mahdollisuus, että henkin puoli olisi joskus pettänyt. En nimittäin usko siihen, että jokaisessa tappiofinaalissa joukkue olisi hävinnyt ainoastaan toisen kiekollisen ja taktisen ym. paremmuuden ansiosta.

[Pusacher]

Tälle väitteelle ei ole perusteluiksi mitään faktoja näissä kisoissa. Yritys oli hyvää, ei turhautumisia tai pahoja virheitä tappiotilanteessa. Viimeinen venyminen oli toki ruotsalaisilla parempi, mutta henkisen kantin pettämisestä on turha nyt puhua. Taktiset virheet kyllä näkyivät selvästi.

Ruotsi on taktiikan mestari, okei se tiedetään. Mutta niin on Suomikin. Erkan ja Summasen kehittämä pelitapa tuottaa tulosta. Mutta se lopullinen taistelu kahden hyvän välillä ratkeaa aina henkisellä puolella, kumpi tahtoo enemmän ja ennen kaikkea- kumpi luottaa 100% alitajuissaankin omiin kykyihin. Kun Suomi- pojan päässä takoo yksi ainoa ajatus: ei saa tehdä virheitä, nyt ei saa mokata. Pohjois-Amerikkalaisen ja ruotsalaisen päässä ei ole mitään ajatuksia kuin itse pelisuoritus, 100% luottamus siihen mitä tekee. Vai miten selitätte sen, miten Ruotsi tässä finaalissa ja Kanada maailman cupin finaalissa pitivät kiekkoa johtoasemassa hallussaan mahtavalla varmuudella ja vielä Suomen päässä? Yleensähän suomalaiselta nähdään vastaavanlaisessa tilanteessa paniikinomainen roiskaisu ja odottelua omalla alueella. Tämähän on samalla myös sitä, että annat aloitteen vastustajalle - ja se on juuri sitä mitä Ruotsin kaltaiset taktiset joukkueet haluavatkin, hyppimään heidän pillin mukaan.

Suomalaisen valmennuksen vahvuus on asioiden järkevä ja perinpohjainen pohdiskelu ja valmistelu, mutta josko nyt insinööri-Suomi vihdoin tajuaisi, ettei kaikkia asioita voi mitata tai ennustaa matemaattisin suurein, vaan on olemassa inhimillisiä, psykologisia ilmiöitä kuin paine, jännitys ja voittamisen pelko. Tällä tarkoitan erityisesti sitä, että ei todellakaan pelien häviöitä vuodesta toiseen voida perustella liikkeellä, taktisella köyhyydellä tai pelitavalla, vaan sillä miten näitä pelillisiä asioita toteutat! Eli edellä mainitut syyt ovat enemminkin seuraus jostakin kuin syy tappioon. Suomen tapauksessa ne ovat seuraus henkisestä iskukyvystä, miten toteutat asioita olympiafinaalissa, uskallatko heittää jalkakynää ja ottaa riskejä, pidätkö pääsi kurissa, uskallatko pelata rohkeasti?

Tässä tulee se ero, mikä erottaa meidät Tsekistä, Ruotsista ja Kanadasta, arvoskisojen voittajista. Curt Lindströmin mm-kulta perustui siihen asiaan, että hän ei oikeastaan tuonut mitään uutta Suomelle pelillisesti, vaan opetti meille miten hyviä me oikeasti olemme ja mikä merkitys on hyvällä joukkuehengellä.

[Kiekoton]

Voitko kuvitella, että tuossa finaalivoitot/-tappiot (1-7), saattaisi olla edes pieni mahdollisuus, että henkin puoli olisi joskus pettänyt. En nimittäin usko siihen, että jokaisessa tappiofinaalissa joukkue olisi hävinnyt ainoastaan toisen kiekollisen ja taktisen ym. paremmuuden ansiosta.
Ehdottomasti. Useimmiten. Puhuin todellakin vain tästä kerrasta.

[Zzz]

Suomi säästyi idiotismilta
Osasto: Urheilu
Teksti: Alarik Sarvi
Päivitetty klo 12:11
(SERGELIN TORI) Suomi säästyi niukasti täydelliseltä idiotismilta sunnuntaina. Suojelupoliisin mukaan laillisen yhteiskuntajärjestyksen romahtaminen ja idiotismin ylivalta olivat vain muutaman maalin päässä. Supo piti tilannetta vaarallisimpana sitten Kemin kapinan vuonna 1949, joskin tällä kertaa ei todennäköisesti olisi selvitty vain kahdella kuolonuhrilla.

“Hävittäjäsaattue Helsinkiin. Adolf Ehrnrooth pukukopissa. Kisaidiootit pahvi-Marilyneineen. Viiiille Peeeltonen, Ville Peltonen. Jukka Tammi ilmakitaroimassa munasuojat päässä. Mika Niemisen pyyhkeen alta vilahtava kulli. Aivovammaiset suihkulähteessä. Kirka laulamassa. Kyllä homma on niin, että jos tämä olisi toistunut likimainkaan samassa mittakaavassa, ei täällä olisi tervepäinen kestänyt hetkeäkään” arvioi suojelupoliisisoittokunnan basisti Reijo Itkumuuri.

Suojelupoliisi haluaa myäs kehottaa tolkullisia kansalaisia välttämään liikkumista julkisilla paikoilla Kansainvälisen jääkiekkoliiton kevätturnauksen aikana.


http://lehti.samizdat.info/2006/02/27/1607/

[Pusacher]

Kaikki kansat juhlivat menestystään urheilussa. Kateelliset luuserit eivät kestä toisten iloa kun oma elämä on niin kurjaa ja ankeaa - eihän niin toisillakaan saa olla.

[Kiekoton]

Ruotsi on taktiikan mestari, okei se tiedetään. Mutta niin on Suomikin. Erkan ja Summasen kehittämä pelitapa tuottaa tulosta.
Kuitenkin jos katsoo Ruotsi-otteluita arvokisoissa näiden herrojen aikana, niin saldo on heikko, mukana rökäletappioitakin. Ruotsia vastaan Suomen pelitapa ei ole oikea.

[Stigu]

Suomalaisen valmennuksen vahvuus on asioiden järkevä ja perinpohjainen pohdiskelu ja valmistelu, mutta josko nyt insinööri-Suomi vihdoin tajuaisi, ettei kaikkia asioita voi mitata tai ennustaa matemaattisin suurein, vaan on olemassa inhimillisiä, psykologisia ilmiöitä kuin paine, jännitys ja voittamisen pelko. Tällä tarkoitan erityisesti sitä, että ei todellakaan pelien häviöitä vuodesta toiseen voida perustella liikkeellä, taktisella köyhyydellä tai pelitavalla, vaan sillä miten näitä pelillisiä asioita toteutat! Eli edellä mainitut syyt ovat enemminkin seuraus jostakin kuin syy tappioon. Suomen tapauksessa ne ovat seuraus henkisestä iskukyvystä, miten toteutat asioita olympiafinaalissa, uskallatko heittää jalkakynää ja ottaa riskejä, pidätkö pääsi kurissa, uskallatko pelata rohkeasti?


Pusacher on nyt kyllä asian ytimessä. Tai ainakin itse olen täysin samaa mieltä. Finaaleden ja välieräpelien voittamisella on valtavan suuri ero- sen näyttää jo Suomen surullinen historia: 8 kertaa finaaleissa, vain 1 voitto. Ja häviöt näissä eivät perustu fyysisiin tai taidollisiin asioihin, vaan kyllähän meikäläiset -niin pelaajat kuin valmentajatkin-hyytyvät henkisesti noissa kaikkein tiukoimmissa paikoissa.

Pelaajien hyytymisen näkee esim. liiallisena mailan puristamisena, käsien hyytymisenä, hidastuneena pelinä, ylimääräisinä virheinä, ylivarovaisena pelinä. Selänne puhui eilen televisiossa suomalaisten huonommasta energiatasosta finaaliottelussa, ja uskoisin, että hän viittasi juuri tähän henkiseen energiatasoon- vaikea uskoa, että ruotsalaiset olisivat fyysisesti sen kestävämpiä kuin suomalaiset.

Valmennuksen hyytyminen näkyy siinä, että pelinsisäisiä taktisia muutoksia ei uskalleta toteuttaa ja peliä pyritään varmistelemaan ja rauhoittelemaan ihan liikaa.

Eli kaiken kaikkiaan voitto pyritään saamaan virheiden minimoimisella, kun se sen sijaan pitäisi uskaltaa ottaa kaikkensa antaen-meni syteen tai saveen.

[siffa]

Ruotsi meni viisaasti käsijarru päällä alkusarjan. Pääsi vielä säätelemään energiavarastojaan ja valitsemaan puolivälieräottelun vastustajan Slovakia-ottelussa. Ruotsi kiristi turboruuvia puolivälieräotteluista alkaen. Sveitsi jäi jalkoihin. Väieräottelussa Ruotsi ei antanut enää mitään mahdollisuuksia Tsekille.
Finaaliin ruotsalaiset tulivat kepein jaloin ja se ratkaisi pelin niukasti siihen saakka kisojen parasta peliä esittänyttä Suomea vastaan. Ruotsalaiset pitivät kiekkoa useiden syöttöjen hyökkäyssommitelmilla tai löivät kiekon Suomen päätyyn.

Suomi jyräsi alkusarjan ja teki pelien loppupuolella vielä tehokkaasti luistellen maaleja. Alkusarjasta ovat lähtöisin Suomen ykköskentän isot pisteet painottuen jo ratkenneiden Sveitsi- ja Italia-otteluiden loppupuolelle.

Puolivälieristä lähtien Suomen tehojen painopiste siirtyi kakkoskentän vastuulle. Selänteen tykki ruostui ja Lehtinen jäi ilman pisteitä loppupelit. Kimmo Timonen nousi puolustajien ykköseksi, kun Sami Salo pystyi pelaamaan vain USA-ottelun.

Puolivälierän, välierän ja finaalin suomalaiset pistemiehet olivat:

Kimmo Timonen 1+4=5
Ville Peltonen 3+1=4
Olli Jokinen 3+1=4
Teemu Selänne 0+4=4
Saku Koivu 1+1=2
Sami Salo 1+1=2
Jussi Jokinen 0+2=2
Toni Lydman 1+0=1
Niko Kapanen 0+1=1

Ville Peltosen istuttaminen penkillä Ruotsi-ottelun lopussa näyttäytyy tilastoista katsoen ja Peltosen maalihanakkuuden tietäen valmennusjohdon selvältä virheeltä. Jere Lehtisen peliesitys oli hiipunut hyökkäyspäässä alkusarjan jälkeen ja siksi hänen peluuttaminen ratkaisuvaiheessa Peltosen sijasta oli virhe.

Olympiahopea oli joka tapauksessa kova saavutus. Siitä kunnia valmennusjohdolle ja pelaajille. Kovat Pohjois-Amerikan joukkueet jäivät iskukykyisillä kokkoonpanoillaan mitalien ulkopuolelle.

[Panzerfaust]

Eikö menneet kisat anna perustetta ihan riittämiin; ylivertaiset esitykset alkulohkossa, voitot puolivälierissä ja välierissä.


Eli pelaajat muuttuivat yksilötaidoiltaan tässä turnauksessa Kanadan, Tsehkin ja Ruotsin pelaajien tasoisiksi(tai paremmiksi, kuten sanoit), mutta pää ei vain kestänyt finaalipaineita?

Kas kun ei tullut mieleen.

[Risa]

Voisikohan tuolla "henkisellä hyytymisellä" olla jotain tekemistä sen kanssa, mitä Dennis Potvin sanoi haastattelussa ennen matsia...

"Vahvoilla tulee olemaan se joukkue, joka EI OLE pelaamassa Olympiafinaalissa vaan keskittyy voittamaan vaihdon/kiekon kerrallaan".

On kaverilla ainakin kokemusta joistakin Isoista peleistä.

Onnea vaan hienosta Olympiahopeasta koko Leijonamiehistölle!!

[verco]

Kun 95 voitettiin kultaa, oletettiin että voittamisen peikko olisi karissut Suomen harteilta. Ei näy karisseen. Pitkään itsepäisimmät fanit, minä muiden joukossa, jaksoivat hokea finaalitappioiden jälkeen kuinka pienet asiat ratkaisivat ja jos tässä ja tuossa olisi kiekko pomppinut niin tämä olisi voinut mennä toisin. Kahdesta Tsekille kärsitystä finaalijatkoaikatappiosta se jälkimmäinen (oliko se nyt 2001?) viimein herätti minut. Noiden kisojen jälkeen Suomi on vielä pelannut World Cupin ja Olympialaisten finaaleissa (upeita suorituksia sinänsä) ja finaalisaldomme näyttää tältä: voittoja 1, tappioita 7. Noita lukuja ei voi selitellä enää parhain päin. Otanta on riittävä toteamaan että Suomi ei osaa voittaa finaalipelejä.
Saman kaltaisia tuntemuksia tämä tappio herätti myös täällä. Tämä peli oli se mahdollisuus kuitata nuo kaikki finaalitappiot, mutta pelin jälkeen se oli ensimmäistä kertaa vain pakko myöntää itselleen: ei me per**** vain osata voittaa! Ei ole vielä vuorokausi riittänyt kääntämään tätä hopeaa voitetuksi. Pitäisi kyllä, koska olihan tämä kaikkien aikojen paras suoritus. Uskomattoman paskan olon voi yksi peli saada aikaan, joskin aina välillä myös hyvän fiiliksen. Toivottavasti taas siiten joskus, ehkä.

[sixtus]

..olitte turnauksen paras joukkue ja esititte niin fantastista kiekkoa, ettei ole ennen leijonapaidoilta nähty. Harmi, että kisojen huonoin peli sattui (taas) finaaliin. Meillä ei vaan näytä olevan sitä voittamisen kulttuuria, joka sveduilta löytyy. PRKL.

Eniten harmittaa tosiaan Tepon ja Teemun puolesta, joilta molemmilta suurella todennäköisyydellä hienon uran kruunu jää saamatta. Mutta myös koko joukkueen puolesta tunnen sympatiaa, noin hieno joukkue olisi ansainnut kultaa.

Ei kiinnosta lätkä kyllä varmaan vähään aikaan.

[Lucky]

Suomalainen jähmettyy tosi paikassa, juuri se asia mitä esim. Raimo Summanen kirjassaan painotti eniten, että ei saa jähmettyä, saa tehdä virheitä ja mokata, mutta kunhan toimii!!

Huomaatko, että ilmaiset asian negativisesti: "ei saa jähmettyä"? Viisivuotias vekara on sellainen, että hän kuulee sen "jähmety" - ja jääkiekkoilijan mieli on ilmeisesti samanlainen.

Samalla tavoin negatiivinen on "saa tehdä virheitä" - positiivinen voisi olla "saa tehdä omia ratkaisuja".

Nämä asenteet ovat valitettavasti sellaisia, että harvoin niitä oikeinpäin enää kääntää 2-kymppisenä, jos kotona, koulussa ja junnuharkoissa on opetettu toisin - ja opetettu nimenomaan teoissa. Sanat eivät auta, jos vanhemman/opettajan/valmentajan olemus puhuu muuta.

Muistelen kuitenkin, että Currekin tarttui herkästi asioihin, jotka olivat pielessä, mutta tavalla joka auttoi pelaajaa tekemään oikeita asioita oikealla tavalla.

[Greffin]

Ehkä tähän nyt jotain pystyy kirjoittamaan. Kokonaisuutena hyvä turnaus, parempi kuin Ruotsilla, mutta urheilussa ei muistella kokonaisuuksia vaan voittajia. Ruotsi oli finaalissa parempi, ei paljoa, mutta hitusen. Suomelta ihan hyvä peli, mutta se ei vain riitä olympiafinaalissa.

Mailaa katkeaa, OJ vetää kilven reunaan, unelmälämäri riman kautta. Tämä on tätä. Häviäjät selittää, itse ajattelisin, että olisi pitänyt pystyä pelaamaan niin hyvin, ettei tarvitse alkaa pohtimaan noita tilanteita. Toisen erän alku oli katastrofaalinen ja ratkaisi ottelun. Aivan uskomattomassa syväjäässä Suomi siinä reilu 10 minuuttia oli. Sitten peli kulki taas hyvin. Kolmannessa Ruotsi heti johtoon ja pelin jäädyttäminen heiltä toimii. Pelasivat hienosti sitä kuuluisaa aikaa ja meni reilu kymmenen minuuttia kolmannesta erästä, että Suomi ei ollut saanut paikan paikkaa. Ei voi mitään. Nämä on pienestä kiinni, mutta kyllähän vitutus on sanoinkuvaamaton, kun kerta toisensa jälkeen näissä tulee turpaan. Lisäksi IFK sössii isot pelit poikkeuksetta, niin turhauttaa vain tämä lätkäkannattajan kokonaisuus tällä hetkellä.

Kakkostilahan oli hyvä saavutus, mutta se ei hirveästi nyt kiinnosta, kun näitä paikkoja pitäisi joskus pystyä käyttämään. 7 tappiota, yksi voitto. Eikös finaalissa ole yleensä kaksi aika tasaisessa iskussa olevaa joukkuetta, joten voiton todennäköisyys pitäisi olla luokkaa 45-50% yleensä. Onko sattumaa, että on tullut vain yksi voitto?

Joku puhui tuosta Niittymäestä, että ei ole voittava veskari. No Suomessa ei ole muita voittavia veskareita näillä määritelmillä ollutkaan kuin Myllys. Häneltä löytyy MM-kulta. No mainitaan Tammikin näsäviisastelijoille.

Kukaan suomalainen muu veskari ei ole voittanut Stanley Cupia, MM-kultaa, World Cupia/Canada Cupia tai Olympiakultaa. Eli ilmeisesti Suomessa kasvatetaan hyviä runkosarjavahteja, mutta ei voittavia veskareita. Sanon sen, että täyttä paskaa. Niittymäkeen ei kaaduttu, vaan hän torjui useassa pelissä Suomelle voiton tai antoi mahdollisuuden siihen.

[Lucky]

kaiken kaikkiaan voitto pyritään saamaan virheiden minimoimisella, kun se sen sijaan pitäisi uskaltaa ottaa kaikkensa antaen-meni syteen tai saveen.

Nimenomaan Ruotsi pyrkii aina minimoimaan virheet puolustuspäässä. Mutta sitten kun tulee paikka, se käytetään.

Ratkaisevaa Torinossa oli, kumman joukkueen ehdoilla peli pelataan. Venäjä-peli pelattiin Suomen ehdoilla, finaali Ruotsin.

[Stigu]

Nimenomaan Ruotsi pyrkii aina minimoimaan virheet puolustuspäässä. Mutta sitten kun tulee paikka, se käytetään.

Ratkaisevaa Torinossa oli, kumman joukkueen ehdoilla peli pelataan. Venäjä-peli pelattiin Suomen ehdoilla, finaali Ruotsin.

Joo, tarkoitin lähinnä koko viisikon varovaisuutta. Suomelle ominaista on näissä kaikissa finaaleissa ollut se, että jos johdetaan tai ollaan tappiolla maalinkin verran, meidän peli menee hyökkäystä myöten ylivarovaiseksi. Esim Ruotsin peli eilen maalin johdossa/tappiossa ei sekoittanut heidän peliään mitenkään.

Ja olen samaa mieltä kanssasi, Suomi antoi eilenkin Ruotsin määrätä pelin tahdin.

Ja itse arvostan kyllä Tukholman mestaruutta näiden olympiahopeoiden ja World Cupinkin edelle. Suomi ylitti ainoan kerran juuri Tukholmassa sen henkisen kynnyksen, joka mestaruuteen tarvitaan. Mutta kyllä se mestaruus sieltä vielä tulee...

[LuKi]

Voisikohan tuolla "henkisellä hyytymisellä" olla jotain tekemistä sen kanssa, mitä Dennis Potvin sanoi haastattelussa ennen matsia...

"Vahvoilla tulee olemaan se joukkue, joka EI OLE pelaamassa Olympiafinaalissa vaan keskittyy voittamaan vaihdon/kiekon kerrallaan".

On kaverilla ainakin kokemusta joistakin Isoista peleistä.

Onnea vaan hienosta Olympiahopeasta koko Leijonamiehistölle!!

Niin, jos Hagman NÄYTTÄÄ joukkueen parhaalta hyökkääjältä, voidaan kai sanoa että kaverit oli jäässä. Olisi varmaan täytynyt ilmestyä Simo Silakan ja Raimo Vormiston jakaan pojille koppiin "valmennuksellisia" ohjeita juuri ennen peliä. Olisi voinut liika puristus kadota. Pelaamisesta täytyy kuitenkin viimekädessä nauttia. Ehkä tämäkin pelaamisen ilo viedään Suomessa jo junnultakin pois, kuten olen edellä kirjoittanut. Silloin oppii pelkäämään epäonnistumisia ja tämä näkyy siinä tärkeässä paikassa suurena puristamisena.

No kotisohvalta on helppo analysoida. Hienoja hetkiä tarjonnut turnaus leijonilta. Ehkä loppu oli vielä juuri sitä, mistä tämä melankolinen kansa kuitenkin pohjimmiltaan nauttii. Hävitä niille pullamösössö-ruottalaisille maalilla, Sakun rikkoutuneen mailan ja Jokisen unelmapaikan jälkeen, on juuri sitä nautittavaa itseruoskintaa josta olemme aina saaneet huippuelämyksemme (vastaa melkein Miedon sadasosasekunttia).

Ruotsalaiset lehdet hehkutti todella näyttävästi voittoa. Suomen morkkaamista en kuitenkaan havainnut. Mielenkiintoista oli lukea, että Forsberg oli omien sanojensa mukaan huomannut Sakun mailan rikkoutumisen ja heti tajunnut tilanteen mahdollisuuden. Pelasi nopeasti "Suddelle" ja tämä jatkoi Lindströmille ja lopun tiedättekin. Tämä osittaa kuinka kylmähermoisesti nämä Ruotsin tähdet on koko ajan pelin sisällä.

[Lucky]

itse arvostan kyllä Tukholman mestaruutta näiden olympiahopeoiden ja World Cupinkin edelle. Suomi ylitti ainoan kerran juuri Tukholmassa sen henkisen kynnyksen, joka mestaruuteen tarvitaan.

Tämä on suomalaisen itseruoskinnan yksi muoto, johon Hesarikin meni mukaan. MM on MM, oli siellä mukana kuka tahansa.

En ole nähnyt, että Ruotsi olisi vähätellyt Lillehammarin olympiakultaa, koska "parhaat" eivät olleet mukana. Päinvastoin, sitä on hehkuteltu oikein postimerkissä.

Eikä muissa lajeissa sanota, ettei olympiakulta ole arvokas, koska kisoissa oli joidenkin maiden boikotti ja taso oli varsin heikko.

[Lucky]

"Vahvoilla tulee olemaan se joukkue, joka EI OLE pelaamassa Olympiafinaalissa vaan keskittyy voittamaan vaihdon/kiekon kerrallaan".

On tuossa paljon totta. Silti joku pelaaja pelaa aina parhaan pelinsä finaalissa kuten Ville.

Ja Manninen ilmeisesti *ei* ollut hiihtämässä olympialaisissa, vaan kilpailussa joka oli "vähemmän tärkeä" kuin mc (mutta kai se tieto takaraivossa oli).

[Pusacher]

Tämä on suomalaisen itseruoskinnan yksi muoto, johon Hesarikin meni mukaan. MM on MM, oli siellä mukana kuka tahansa.

En ole nähnyt, että Ruotsi olisi vähätellyt Lillehammarin olympiakultaa, koska "parhaat" eivät olleet mukana. Päinvastoin, sitä on hehkuteltu oikein postimerkissä.

Eikä muissa lajeissa sanota, ettei olympiakulta ole arvokas, koska kisoissa oli joidenkin maiden boikotti ja taso oli varsin heikko.


Se on sitä kuuluisaa suomalaista kateutta vähätellä toisten saavutuksia. Ja tässä maassahan menestystä ei saa hehkuttaa, sehän on sosiaalisesti väärin. Presidenttimme oppien mukaan se juhlinta ja menestys on pois muilta.

[mjr]

Tässähän alkaa kehittyä: WC-finaalin jälkeen meni varmaan yli viikko ennen kuin saattoi palata keskusteluun... Karu oli tunne lopussa: turhan vakavasti sitä ihminen ottaa penkkiurheilun. Varmasti ketjussa on jo kaikki olennainen ja epäilemättä hyvin suuri määrä epäolennaistakin sanottu. Paremmin pelannut, valmiimpi joukkue voitti, mutta pienet olivat marginaalit. Loistelias turnaus Suomelta.

[OskariB]

Helmikuun 28. päivän Länsi- Savon tekstiviestipalstalta poimittua:

"Ruotsalaisten salainen ase: peittivät jatkuvasti Suomen maalivahdin näkökentän. Näin hävittiin kultamitali."
Nimimerkki: Vilppipelin vastustaja

Eli Ruotsi voitti vilppipelillä. Onneksi tämäkin on nyt selvitetty, kiitokset siitä Mikkelin Sherlock Holmesille.

[Maaginen mailavirtuoosi]

Tämä on suomalaisen itseruoskinnan yksi muoto, johon Hesarikin meni mukaan. MM on MM, oli siellä mukana kuka tahansa.

En ole nähnyt, että Ruotsi olisi vähätellyt Lillehammarin olympiakultaa, koska "parhaat" eivät olleet mukana. Päinvastoin, sitä on hehkuteltu oikein postimerkissä.

Eikä muissa lajeissa sanota, ettei olympiakulta ole arvokas, koska kisoissa oli joidenkin maiden boikotti ja taso oli varsin heikko.

Minusta se on itsensä pettämistä, jos kuvittelee, että '95 kulta oli yhtä vaikea saavuttaa, kuin muinakin vuosina. Kyllähän se hieman helpommalla irtosi. Todisteena siitä, että se oli helpompi saada käy kai se, että sen jälkeen ei ole tullut yhtään kultaa, kun on ollut kovempi taso. Ja jos ruotsalaiset juhlii Lillehammerin kultaa, kuin jotakin suurtakin saavutusta, niin omapa on häpeänsä. Kyllähän se Lillehammerin kulta kalpenee tämän Torinon kullan rinnalla aika pahasti.

Itsekin joskus kouluaikoina tuli voitettua koulun pituushyppykisa. Koko kaupungin koulujen välisissä jäin sitten hopealle. Voin sanoa, että kyllähän se isompien kisojen hopea maistui paremmalta kuin pienempien kulta.

[morningstar]

Ja itse arvostan kyllä Tukholman mestaruutta näiden olympiahopeoiden ja World Cupinkin edelle. Suomi ylitti ainoan kerran juuri Tukholmassa sen henkisen kynnyksen, joka mestaruuteen tarvitaan. Mutta kyllä se mestaruus sieltä vielä tulee...
Varsinkin kun on saanut seurata Suomen finaalisaldon kehitystä tuohon nykyiseen 1-7:ään, on oppinut ihan eri tavalla arvostamaan vuoden 95 voittoa. Se, millä joukkueilla kisoissa oltiin, on toisarvoista. Oleellista on, kuten sanoitkin, tuon henkisen kynnyksen ylittäminen. Se, että "mentiin loppuun asti". Tukholman finaalin voitto oli (henkisellä tasolla ainakin) kovempi saavutus kuin Torinon välierän voitto.

Tulee mieleen eräs takavuosina lukemani suomalaisen kilpakaratekan haastattelu. Kaverin kilpauran kohokohdat olivat olleet MM-hopea ja EM-kulta. Kun toimittaja oli kysymystä alustaessaan erehtynyt tokaisemaan "Niin, sinun kovin kilpameriittisi on tämä vuoden ?? MM-hopea...", oli kaveri heti korjannut: "Ei ole, vaan Euroopan mestaruus. Voittaminen on aina voittamista."

[morningstar]

Minusta se on itsensä pettämistä, jos kuvittelee, että '95 kulta oli yhtä vaikea saavuttaa, kuin muinakin vuosina. Kyllähän se hieman helpommalla irtosi. Todisteena siitä, että se oli helpompi saada käy kai se, että sen jälkeen ei ole tullut yhtään kultaa, kun on ollut kovempi taso.
Tuo "todisteesi" ei oikein kestä kriittistä tarkastelua. Vapaan keskustelun puolella ketjussa Suomalainen mentaliteetti - "Taas meille kävi näin" (http://keskustelu.jatkoaika.com/showthread.php?t=32459) nimimerkki sampio oli listannut arvokisafinaalien osallistujat voittoprosentteineen alkaen vuodesta 1992. Mukaan on laskettu MM-kisat, olympialaiset ja World Cupit.


Ruotsi 9 (4-5)
Kanada 10 (6-4)
Venäjä 3 (1-2)
Tshekki 6 (6-0)
USA 2 (1-1)
Suomi 8 (1-7)
Slovakia 2 (1-1)

Kuten nähdään, pelattujen finaaliottelujen määrässä Suomi on listan eliittiä. Voittotilaston puolella pohjimmainen, ja rumasti vielä. Tämä tilasto ei todellakaan tue teoriaa, jonka mukaan Suomen arvokisavoitot olisivat jääneet ottamatta kisojen liian kovan tason vuoksi. Kyllä tuosta näkee aivan selvästi, että nimenomaan finaalipelien voittaminen ei Suomelta onnistu. Syystä tai toisesta.

[Pusacher]

Tuo "todisteesi" ei oikein kestä kriittistä tarkastelua. Vapaan keskustelun puolella ketjussa Suomalainen mentaliteetti - "Taas meille kävi näin" (http://keskustelu.jatkoaika.com/showthread.php?t=32459) nimimerkki sampio oli listannut arvokisafinaalien osallistujat voittoprosentteineen alkaen vuodesta 1992. Mukaan on laskettu MM-kisat, olympialaiset ja World Cupit.


Kuten nähdään, pelattujen finaaliottelujen määrässä Suomi on listan eliittiä. Voittotilaston puolella pohjimmainen, ja rumasti vielä. Tämä tilasto ei todellakaan tue teoriaa, jonka mukaan Suomen arvokisavoitot olisivat jääneet ottamatta kisojen liian kovan tason vuoksi. Kyllä tuosta näkee aivan selvästi, että nimenomaan finaalipelien voittaminen ei Suomelta onnistu. Syystä tai toisesta.

Ja katsokaapa Tsekin finaaliprosentteja. Kertoo muuten siitä erikoisesta luonteesta, joka tyypillisimmillään näkyy pelissä niin positiivisena nosteena, että kun mieliala on oikea, heitä ei lyö kukaan! Ja taas huonona päivänä Saksakin pöllyttää Tsekkejä.

Kyllä voittaminen on puhtaasti psykologinen ilmiö, finaalissa kohtaavat aina kaksi parasta joukkuetta ja taidolliset, fyysiset ja pelinjohdolliset eli "kovat" osa-alueet ovat tasan, voittaja on se joka tahtoo voittoa enemmän ja pelaa sen mukaisesti. Tuollainen mekaaninen "ominaisuusajattelu" on toki kaiken perusta (on oltava hyvin liikkuva, roolitettu, hyvin johdettu, valmistettu ja taktisesti kypsä joukkue) mutta se miten näitä asioita toteutetaan paineen alla, keskitytkö voittamaan vaihdon kerrallaan, tilanteen kerrallaan miettimättä lopputulosta liikaa. Kumpi uskoo omaan osaamisensa enemmän?

Mielestäni olympiafinaalista voi tehdä vain sen johtopäätöksen, että koko joukkueen on seuraavan kerran pelattava rohkeammin sitä omaa peliä. Suomella on ollut koko 1990-luvun ja 2000-luvun ajan maailman huippuja jääkiekossa, vain lopullinen henkinen kypsyminen voittajaksi on estänyt kultaputken syntymisen. Todennäköisesti voittosuhteemme olisi lähempänä 50-50 jos henkinen puoli olisi kunnossa.

[Maaginen mailavirtuoosi]

Varsinkin kun on saanut seurata Suomen finaalisaldon kehitystä tuohon nykyiseen 1-7:ään, on oppinut ihan eri tavalla arvostamaan vuoden 95 voittoa. Se, millä joukkueilla kisoissa oltiin, on toisarvoista. Oleellista on, kuten sanoitkin, tuon henkisen kynnyksen ylittäminen. Se, että "mentiin loppuun asti". Tukholman finaalin voitto oli (henkisellä tasolla ainakin) kovempi saavutus kuin Torinon välierän voitto.

Niin ymmärtäähän sen, että kun menestystä ei tule niin on pakko liputtaa niiden vähienkin puolesta. Jos Suomella on muissa finaaleissa ollutkin tasavertainen vastustaja ja turpiin on tullut, niin 95 oli kyllä sellainen vastus finaalissa, että sille olisi ollut jo suuri häpeä hävitä. Kyllä Suomi siinä parissa sen verran vakuuttavampi joukkue niissä kisoissa oli.

Onhan se tietenkin selvää, että joskus ei ole kantti kestänyt. Tietäähän sen että suomalaisen urheilijan pururata pätkii pahasti, kun tulee tiukka paikka. Tommi Evilä voisi uransa jälkeen alkaa henkisen valmennuksen konsultiksi Suomen maajoukkueeseen. Mutta tuskin sitä nyt joka kerta kuitenkaan on hävitty vain hermoilun takia. Varmasti joskus on ollut niinkin, että turnauksen kova taso on viime hetkillä paljastunut niin, että finaalissa yksinkertaisesti oli Suomea parempi joukkue vastassa.

Mutta jos arvostat MM-kultaa eniten niin siitä vaan. Itse pidän näitä kahta viimeistä hopeaa kovimpina saavutuksina. Turha kai näistä on peistä vääntää. Tuskin kumpikaan mielipidettänsä muuttaa.

[tant gredulin]

Kyllä voittaminen on puhtaasti psykologinen ilmiö, finaalissa kohtaavat aina kaksi parasta joukkuetta ja taidolliset, fyysiset ja pelinjohdolliset eli "kovat" osa-alueet ovat tasan, voittaja on se joka tahtoo voittoa enemmän ja pelaa sen mukaisesti. Tuollainen mekaaninen "ominaisuusajattelu" on toki kaiken perusta (on oltava hyvin liikkuva, roolitettu, hyvin johdettu, valmistettu ja taktisesti kypsä joukkue) mutta se miten näitä asioita toteutetaan paineen alla, keskitytkö voittamaan vaihdon kerrallaan, tilanteen kerrallaan miettimättä lopputulosta liikaa. Kumpi uskoo omaan osaamisensa enemmän?

Oma energiamantrani Suomen joukkueelle oli 'usko itseesi ja tee töitä' ... sääli, ettei kosminen yhteys toiminut kuin pätkittäin :)

Pusacherin viestissä on hyvin paljon omia näkökantojani, ja myös syitäni miksi en Sihvoslaiseen paperi-analyysiin aina jaksa uskoa. Siinä unohdetaan itse ihminen, joka on vain joihinkin peliominaisuuksiinsa asti analysoitavissa. Loppuosa on ryhmädynamiikkaa, magiaa, kemiaa ja sitä että 'kotiasiat on kunnossa ja muutenkin jääkiekko on kiva laji'.

[op777]

Ja itse arvostan kyllä Tukholman mestaruutta näiden olympiahopeoiden ja World Cupinkin edelle. Suomi ylitti ainoan kerran juuri Tukholmassa sen henkisen kynnyksen, joka mestaruuteen tarvitaan. Mutta kyllä se mestaruus sieltä vielä tulee...

Hetkinen. Montas Eurohockey tourin voittoa Suomella on? Tiukoiksi on senkin pokaalin ratkaiseminen mennyt monesti, mutta jotenkin se henkinen kantti on ollut niissä peleissä tarpeeksi kova. Arvostatko näitä eht-voittoja enemmän kuin olympiahopeaa?

op777

[Lucky]

Presidenttimme oppien mukaan se juhlinta ja menestys on pois muilta.

Ai kenen presidentin? Halonen näkyy kovasti tykkäävän urheilumenetyksestä. Siinähän muut suomalaiset saavat kamppailla "edustajien välityksellä" ja sen jälkeen juhlia tyyliin "hyvä me".

Koivistohan se urheilumenestystä vähätteli 1974.

[Lucky]

Minusta se on itsensä pettämistä, jos kuvittelee, että '95 kulta oli yhtä vaikea saavuttaa, kuin muinakin vuosina. Kyllähän se hieman helpommalla irtosi. Todisteena siitä, että se oli helpompi saada käy kai se, että sen jälkeen ei ole tullut yhtään kultaa, kun on ollut kovempi taso. Ja jos ruotsalaiset juhlii Lillehammerin kultaa, kuin jotakin suurtakin saavutusta, niin omapa on häpeänsä. Kyllähän se Lillehammerin kulta kalpenee tämän Torinon kullan rinnalla aika pahasti.

Jaa jaa, saihan Sillanpääkin Nobelin ihan vain siksi, että Suomi tarvitsi sympatiaa talvisodan edellä. Silti hän on Suomen ainoa Nobel-kirjailija, eikä sitä mikään vähättely muuksi muuta.

Joissakin lajeissa, esim. murtomaa- tai alppihiihdossa, pika- ja taitoluistelussa tai mäkihypyssä, on MM-kisoissa aivan samat kaverit kuin MM-kisoissa. Silti olympiavoitto on arvokkaampi kuin maailmanmestaruus.

Siihen ei ole mitään rationaalia syytä. Ihmiset vain arvostavat niin. Vaikka kuinka väittäisi, että vuonna X oli olympiakisoissa heikompi taso, kun oli se boikotti, joten vuoden Y maailmanmestaruus oli arvokkaampi. Se ei auta yhtään mitään.

[molari]

Joku kallonkutistaja voisi varmasti analysoida, miksi suomalaisilta (urheilijoilta) pettää aina, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta, kantti aina tärkeimmällä hetkellä ja taas esim. hurrit ja monien muiden maiden urheilijat "ylittävät" itsensä tuolla ratkaisevalla hetkellä.

Esimerkkejähän riittää kiekon lisäksi näistä olympialaisista, viime kesän MM-kisoista ja useista olympialaisista.

[Maaginen mailavirtuoosi]

Siihen ei ole mitään rationaalia syytä. Ihmiset vain arvostavat niin. Vaikka kuinka väittäisi, että vuonna X oli olympiakisoissa heikompi taso, kun oli se boikotti, joten vuoden Y maailmanmestaruus oli arvokkaampi. Se ei auta yhtään mitään.

No kaipa minä sitten tarvin rationaalisia syitä. Mulle on yks hailee onko MM-kisat vai pelataanko viiden rinkulan turnausta. Se jossa on paremmat pelaajat mukana, on mulle parempi tasoinen turnaus. Ja tasoltaan kovemmassa turnauksessa pärjäämistä arvostan enemmän. Ja aika paljon tiedotusvälineissä on kyllä puhuttu, että nimenomaan nämä hopeat ovat kovimmat saavutukset suomikiekossa, ja olen kyllä samaa mieltä. Onhan se voittamisen fiilis tietenkin hieno, sitä ei käy kieltäminen. 95 kisat nyt ei vaan olleet paljon jotain EHT finaalia kovemmat kapinat. Siis nimenomaan pelaajiston tasolta. Status oli tietysti aivan eri.

[mjr]

Kyllä voittaminen on puhtaasti psykologinen ilmiö, finaalissa kohtaavat aina kaksi parasta joukkuetta ja taidolliset, fyysiset ja pelinjohdolliset eli "kovat" osa-alueet ovat tasan, voittaja on se joka tahtoo voittoa enemmän ja pelaa sen mukaisesti. Tuollainen mekaaninen "ominaisuusajattelu" on toki kaiken perusta (on oltava hyvin liikkuva, roolitettu, hyvin johdettu, valmistettu ja taktisesti kypsä joukkue) mutta se miten näitä asioita toteutetaan paineen alla, keskitytkö voittamaan vaihdon kerrallaan, tilanteen kerrallaan miettimättä lopputulosta liikaa. Kumpi uskoo omaan osaamisensa enemmän?

Mielestäni olympiafinaalista voi tehdä vain sen johtopäätöksen, että koko joukkueen on seuraavan kerran pelattava rohkeammin sitä omaa peliä. Suomella on ollut koko 1990-luvun ja 2000-luvun ajan maailman huippuja jääkiekossa, vain lopullinen henkinen kypsyminen voittajaksi on estänyt kultaputken syntymisen. Todennäköisesti voittosuhteemme olisi lähempänä 50-50 jos henkinen puoli olisi kunnossa.

Kyllä voittaminen pitkälti on psykologiaa - ja nuo finaalitilastot aika paljastavia. Yhdessä pelissä voi huipputasolla tapahtua melkein mitä tahansa, eikä Suomi tosiaankaan kaikkiin ole edes lähtenyt minään ilmeisenä altavastaajana. 1-7 on tätä taustaa vasten karu tulos. Sunnuntaina Suomi näytti jonkinlaisen ylivarovaisuuden ja hermostuneisuuden yhdistelmältä. Toinen erä oli kauheaa katsottavaa, kun näki miten kaukana Suomi oli edes turnauksen perustasostaan. Vaikea sanoa mistä se johtui, mutta aika itsestäänselvää on että potentiaalia olisi ollut paljon parempaan suoritukseen.

[molari]

Kyllä Ruotsilla oli paperilla 95 kova ryhmä ja tietenkin, kun oli kotikisat mestaruutta pedattiin ja hehkutettiin. Silloin Suomi tuli finaalin rennosti ja tappamisen meiningillä ja nappisuorituksella (nimenomaan henkisellä puolella) murskasi kansankodin pojat, sellaista kliimaksia ei sen koommin ole nähty.

Stadikin oli hetken aikaa kuin Rio sambojen aikaan..., sellaista en ole sen koommin kokenut, vaikka WC:n ja Torinon hopeat hienoja saavutuksia ovatkin.

Seuraavaa finaalia odotellessa olisi mukava tietää, missä mättää vai onko tuo kuitenkin liian arka puheenaihe, siis pitäydytään siinä, että hopea oli hieno juttu, joukkueen henki hyvä, yms. kliseet, mutta ei rohkeasti pohdita sitä, miksi yhtä kertaa lukuunottamatta finaaleissa koppaosastolla on kantti pettänyt.

[Mace]

mutta ei rohkeasti pohdita sitä, miksi yhtä kertaa lukuunottamatta finaaleissa koppaosastolla on kantti pettänyt.

Tässä tiivistyy juuri se seikka, jota itse en näissä nojatuolipsykologeissa ymmärrä: miten helvetissä voidaan olettaa, että joka kerta kyse olisi ollut jostain kantin pettämisestä? Voi perkele, miten naiivia ja härskiä yksinkertaistamista. Taitaa se olla niin kovin vaikeaa myöntää, että joskus (suomalaisen jääkiekon tapauksessa hyvin useinkin) se vastustaja vain on parempi. Varmasti toisinaan kyse on kantin pettämisestäkin, mutta me olemme altavastaajia materiaalimme puolesta ja se on tyly fakta. Se, että Suomi on jollain konstilla (hyvä joukkuepeli) luovinut itsensä pitkälle heikommista yksilöistä ja altavastaajan asemasta huolimatta, ei todellakaan voi olla perustelu sille, että se lopulta tuleva tappio sitten kategorisoitaisiin pään pettämiseksi. Ei perkele voi olla. Jos heitän viisitahkoista noppaa (numerointi 1-5) kolme kertaa ja vastustaja heittää kuusitahkoista noppaa (numerointi 1-6) kolme kertaa, niin onko kauhea ihme, että jollakin noista kolmesta kerrasta vastustaja saa suuremman silmäluvun? Tuolla tavalla kai voinee yksinkertaistaa sitä tilannetta, jossa Suomi on, kun se pelaa kolme kertaa pudotuspelikamppailun materiaaliltaan parempaa vastustajaa vastaan. Se seinä tulee kyllä vastaan todennäköisemmin kuin on tulematta. Ja ei, en sano, etteikö suomalaisten kehnoa finaalisaldoa olisi syytä pohtia. En todellakaan. Vituttaa vain tuo ainainen, totaalisen puusilmäinen "taas petti kantti" -paskanjauhanta.

Miksei kukaan ole miettinyt sitä, että miten ylipäätään on päästy niin pitkälle, finaaliin asti? Onko Suomella ollut ennen finaaleja tosi kova pää ja vastustajilla pää on pettänyt? Vai miten selitetään se, että materiaaliltaan ylivertaiset vastustajat kaatuvat yllättävänkin usein Leijonien käsittelyssä? Kyllä tätä Suomen jääkiekkomenestyskeskustelua leimaa ihan sama juttu kuin yleensäkin suomalaisten urheilumenestyksestä keskustelemista: epäonnistumiset halutaan laittaa tavattoman usein kantin pettämisen piikkiin. Ja tähän syyllistyvät ne katkerat "urheilufanit", jotka elävät jossain talvisodan haamujen varjoissa ja kuvittelevat finaali(otteluj)en olevan vain tahdon kysymys. Ammattilaisurheilussa on valtava määrä urheilijoita, jotka haluavat voittoa aivan yhtä paljon kuin suomalaisetkin. On typerää kuvitella, että kaiken urheilu-uralleen uhraavat kanssakilpailijat antaisivat minkäänlaista tasoitusta suomalaisille henkiselläkään puolella. Eivät he anna. Sisua on myös muualla kuin Suomessa, se tulisi jo hiljalleen ymmärtää. Muuallakin osataan ja halutaan. Siksi Suomen on niin usein tyytyminen sijoihin 2-x...

[Stigu]

Tässä tiivistyy juuri se seikka, jota itse en näissä nojatuolipsykologeissa ymmärrä: miten helvetissä voidaan olettaa, että joka kerta kyse olisi ollut jostain kantin pettämisestä? Voi perkele, miten naiivia ja härskiä yksinkertaistamista. Taitaa se olla niin kovin vaikeaa myöntää, että joskus (suomalaisen jääkiekon tapauksessa hyvin useinkin) se vastustaja vain on parempi. Varmasti toisinaan kyse on kantin pettämisestäkin, mutta me olemme altavastaajia materiaalimme puolesta ja se on tyly fakta.

Lainasin vain osan, mutta pointtisi on selvä- häviämme tlastollisen todennäköisyyden perusteella ennemmin tai myöhemmin- ja 7 kertaa 8:sta se on tapahtunut finaaleissa.

Olen täysin eri mieltä kanssasi. Esimerkiksi toissapäiväiseen olympiafinaaliin lähdettiin vähintäänkin yhtä hyvistä ennakkoasetelmista kuin Ruotsi. Silti tuli takkiin- taas kerran. Ja juuri finaaleissa. Eli edelleen tilastomatematiikkaaa soveltaen, Suomen todennäköisyys voittaa finaaleissa on ollut about 1/4 (seuraava kerta pitäisi taas olla SE kerta)?

Joku asiasta mainitsikin (en muista kuka) , että Suomi sortuu pelitaktikassaan liialliseen insinöörimäisyyteen-pyritään matemaattisin ja analyyttisin keinoin laskemaan ja arvioimaan, miten peli voitetaan. Tällöin unohdetaan, mistä huippu-urheilussa on kysymys: henkisestä kantista ja ylivertaisuudesta. Kyllä se vaan on niin, että Suomen ongelma on tuolla henkisellä puolella- 7 tappiota 8:sta mahdollisesta on aika karua kertomaa.

Ja noista EHC-voitoista-Suomi on vähän niinkuin Lätsä-Pekka Päivärinta 1500:n metrin juoksukisoissa 70-luvulla. Kyläkisoissa tuli kyllä voittoja, mutta kun oli vähänkin kovemmat kisat kyseessä, paine nousi liian kovaksi. Eli ei kai kukaan -pelaajat, katsojat tai toimittajat- arvosta EHC voittoa liemmälti.

[Mace]

Lainasin vain osan, mutta pointtisi on selvä- häviämme tlastollisen todennäköisyyden perusteella ennemmin tai myöhemmin- ja 7 kertaa 8:sta se on tapahtunut finaaleissa.


Aivan perkeleen huonostipa tuli pointtini selväksi. Sanotaan se nyt vielä kerran teille lukutaidottomillekin: Suomi ei kaikilla seitsemällä kerralla varmaankaan hävinnyt pään pettämisen takia. Vai väitätkö toisin? Jos väität, minä väitän, että sinulla on aika kovat luulot suomalaisen jääkiekon tasosta ja vähättelet muiden maiden tasoa tolkuttomasti.

Olen täysin eri mieltä kanssasi. Esimerkiksi toissapäiväiseen olympiafinaaliin lähdettiin vähintäänkin yhtä hyvistä ennakkoasetelmista kuin Ruotsi. Silti tuli takkiin- taas kerran. Ja juuri finaaleissa. Eli edelleen tilastomatematiikkaaa soveltaen, Suomen todennäköisyys voittaa finaaleissa on ollut about 1/4 (seuraava kerta pitäisi taas olla SE kerta)?

Kyllä, sunnuntainen finaali oli Suomelta huono suoritus. Siltikään ei ole lainkaan selvää, olisiko Suomi hyvälläkään pelillä pärjännyt Ruotsille. Ehkä se oli henkisen kantin heikkoutta, ehkä ei. Väitän kuitenkin, että ei se jokaisella kerralla ole ainakaan sitä ollut. Täällä kun tunnutaan lähtevän siitä oletuksesta, että jos Suomen joukkue häviää finaalin, se johtuu pään pettämisestä.

Joku asiasta mainitsikin (en muista kuka) , että Suomi sortuu pelitaktikassaan liialliseen insinöörimäisyyteen-pyritään matemaattisin ja analyyttisin keinoin laskemaan ja arvioimaan, miten peli voitetaan. Tällöin unohdetaan, mistä huippu-urheilussa on kysymys: henkisestä kantista ja ylivertaisuudesta. Kyllä se vaan on niin, että Suomen ongelma on tuolla henkisellä puolella- 7 tappiota 8:sta mahdollisesta on aika karua kertomaa.

En tiedä matematiikasta, mutta ihmettelen, miten Suomi muka oli insinöörimäinen sunnuntain finaalissa. Mielestäni tuo insinöörimäisyys nimenomaan puuttui, joukkue ei pelannut niillä etukäteen tiedossa olleilla vahvuuksilla, vaan antautui Ruotsin kelkkaan. Jälki näkyi jäähyaitiossa. Jo etukäteenhän korostettiin (mm. Westerlund) sitä, että Suomi ei saa antaa Ruotsin viedä ottelua, vaan pitää itse pelata sitä hyvin toiminutta omaa peliä. Näin ei kuitenkaan tehty. Mielestäni tuossa olisi kuitenkin juuri kannattanut toimia insinöörimäisen tarkasti omaan peliin nojautuen eikä heittäytyä pelkästään tunteen (ja Ruotsin) vietäväksi. Ja kun taas puhut tuosta henkisestä kantista, niin en malta olla toistamatta kysymystä: mistä kumpuaa se olettamus, että tuon "henkisen kantin" tulisi Suomella olla lähtökohtaisesti vastustajaa parempi? Siitähän on pakko olla kyse, jos kerran lapsellisesti oletetaan, että kaikki finaalitappiot voi selittää pään pettämisellä. Siis silloinkin, kun Suomi on ollut ottelussa jo etukäteen altavastaaja. Minä väitän, että myös muissa maissa urheillaan aivan yhtä tosissaan ja halutaan sitä voittoa lähtökohtaisestikin aivan yhtä paljon, joten vaikeapa siinä on Suomen mitään henkistä etulyöntiasemaa saada.

Ja noista EHC-voitoista-Suomi on vähän niinkuin Lätsä-Pekka Päivärinta 1500:n metrin juoksukisoissa 70-luvulla. Kyläkisoissa tuli kyllä voittoja, mutta kun oli vähänkin kovemmat kisat kyseessä, paine nousi liian kovaksi. Eli ei kai kukaan -pelaajat, katsojat tai toimittajat- arvosta EHC voittoa liemmälti.

Eli mielestäsi kyse ei voi olla siitä, että niissä kyläkisoissa se taso oli sen verran paljon heikompi, että se mahdollisti menestymisen? Jos minä voitan huomenna piirikunnalliset hiihtokilpailut, niin onko se sitten pääni heikkoutta, kun en pärjääkään SM-kisoissa? Tuolla sinun logiikallasihan se menee kärjistetysti noin. Pienissä kisoissa kyllä pärjään, mutta isoissa kisoissa paine on minulle liikaa ja romahdan. Vastustajien tasolla ei tietenkään ole asian kanssa mitään tekemistä. Se on kaikki henkisestä kantista ja ylivertaisuudesta kiinni...

[mjr]

Minusta Suomi ei suinkaan joka siunatulla kerralla ole kohdannut mitään valtavaa materiaali-ylivoimaa. WC-finaali ja se vuosi kun Ruotsilla oli huippuvahvistuksia NHL:stä ja meillä ei, ovat kai selkeimmät poikkeukset. Mutta kun kuitenkin olemme olleet joka kerta hyvin kilpailukykyisellä, yhtenäisellä ja turnauksessa jo menestyneellä joukkueella liikkeellä niin ihmetyttää, että näin pienillä marginaaleilla olemme siltikin onnistuneet häviämään peräti seitsemästi. Tuskin kukaan väittää, että on ollut jotain yhtä yksittäistä syytä - suuria ratkaisijoita meillä ei ole liikaa, onni ei aina ole ollut myötä ja vastustajalla on ollut usein ainakin jonkin verran leveämpi materiaali, mutta voisi kuvitella että on tosiaankin ollut myös henkisiä vaikeuksia lähteä finaali-tilanteeseen ja pystyä sen suurimman paineen alaisena parhaimpaan suoritukseen. Tässä nyt on ehkä liiankin tuoreessa muistissa viime sunnuntai, jolloin Suomen peli hetkittäin suorastaan jäätyi - Ruotsi ei tosiaankaan ollut niin loistava kuin miltä välillä näytti.

[Mace]

mjr: Olen hyvin pitkälti samaa mieltä kanssasi. Monet asiat vaikuttavat heikkoon lopputulokseen, toisinaan myös se pääkopan kehnonlainen toiminta. Tuo sunnuntainen tappio taitaa vain olla vielä niin tuoreessa muistissa, että jotkut sortuvat arvioissaan liiallisiin yleistämisiin.

[Maglor]

Tulin tossa just lomalta egyptistä ja pääsen vähän avautumaan:

Oikeasti VITTU! Ei mikään muu jengi tee tollasia maaleja kuin ruotsi... voi saatana! 1-1 maali meni vähäsen Niityn piikkiin, ok ei siinä mitään, sitä sattuu. 2-1... aivan vitullinen pulla... Kronwall ei varmasti edes yrittänyt laukoa, vaan syöttää, ja tapa jolla kiekko meni maaliin oli uskomaton: ei kenenkään taidokasta suoritusta, ei kenenkään moka, vaan pelkkää tuuria. Sitten, ajassa 40.10. Ihan perushyökkäys ruotsin pelleiltä, jättösyöttö Lidströmille, joka laukoo vastapalloon. Siis VITTU, MITÄ NYT? Ihan samanlainen maali ku 2-1: ei kenenkään moka, eikä kenenkään huikaiseva yksilösuoritus. Siis meikäpoikakin saa lämättyä kerrav talvessa pelikentällä samanlaisen lämärin enkä usko että toikaan ukko tollasia joka päivä laukoo. Imaskaa paskaa mulkut.

Pahin ongelma tässä(kin) pelissä oli se, että Suomi ei lähtenyt påeliin altavastaajana. Suomi oli voittanut kaikki edelliset pelit päästäen todella vähän maaleja - ja milloin ollaan viimeksi voitettu ennakkosuosikin asemassa kovia kiekkomaita? 95 ruotsalaiset oli varannu koko Sergelin torit ja vaikka mitkä mestaruuden juhlintaan, mutta sieltä tuli ankanpojat, Juti ja Jamo ja vei kirkkaimmat mitalit Suomeen. Miksi? Oltiin altavastaajina. Oltiinhan me altavastaajina WC:ssä, mutta silloin Kanada vaan oli parempi. Piste. Sille ei vaan voinut mitään.

Olen kuitenkin ylpeä Suomen leijonien saavutuksesta. Hyvää yötä.

[Pena]

Tuossa tuli edellä oikein hyviä huomioita.
Vahvoilla tulee olemaan se joukkue, joka EI OLE pelaamassa Olympiafinaalissa vaan keskittyy voittamaan vaihdon/kiekon kerrallaan.Herra Potvin tietää isoista peleistä yhtä jos toista, ja tuo on erittäin hyvin tiivistetty.
Myös Pusacherin esiin tuoma Summasen Ramin kommentti jähmettymisestä tiivistää hyvin sen, mitä ajattelin kun katsoin finaalipeliä: "tehkää JOTAIN".

Aina ennen kun Suomi on hävinnyt ison pelin olen jossitellut pomppukiekoilla tai huonolla tuurilla tai sillä, että vastustajalla oli parempi jää. Aina ennen olen keskittynyt purkamaan pettymystä haukkumalla vastustajaa. Mutta nyt täytyy vain todeta että Suomi oli finaalissa huono. Totta, että oli siellä jossittelun paikkojakin, mutta pelasihan Ruotsi nyt aivan eri tasolla kuin Suomi tuossa finaalissa. Kirjoitan nyt lauseen, jota en uskonut koskaan kirjoittavani: kiitos Ruotsille hyvästä finaaliottelusta. Hyvä, että edes toinen joukkueista kykeni pelaamaan olympiafinaalin edellyttämällä tasolla.

miten helvetissä voidaan olettaa, että joka kerta kyse olisi ollut jostain kantin pettämisestä? Voi perkele, miten naiivia ja härskiä yksinkertaistamista. Taitaa se olla niin kovin vaikeaa myöntää, että joskus (suomalaisen jääkiekon tapauksessa hyvin useinkin) se vastustaja vain on parempi.Tästä ei tule muuta mieleen, kuin että: katsoitko mitään muita Suomen pelejä kuin finaalin? Jos katsoit, niin etkö huomannut Suomen pelissä mitään eroa aiempiin? Kukaan - ainakaan minä - ei kiistä sitä, etteikö Ruotsi olisi ollut finaalissa parempi. Mutta on myös tosiasia, että Suomi pelasi finaalissa erittäin huonosti, verrattuna siihen, miten kaikissa aiemmissa (jos nyt Saksa-pelin voimien säästelyä ei huomioida) turnauksen peleissä pelattiin. Jos tämä ei johtunut pään pettämisestä, niin mistä sitten?

Harmittaa, ettei Suomen loistavaa peliä enää nähty kaikkein tärkeimmässä pelissä, mutta Olympiahopea on jokatapauksessa hieno saavutus, siitä ISO kiitos leijonille.

[Mace]

Tästä ei tule muuta mieleen, kuin että: katsoitko mitään muita Suomen pelejä kuin finaalin? Jos katsoit, niin etkö huomannut Suomen pelissä mitään eroa aiempiin? Kukaan - ainakaan minä - ei kiistä sitä, etteikö Ruotsi olisi ollut finaalissa parempi. Mutta on myös tosiasia, että Suomi pelasi finaalissa erittäin huonosti, verrattuna siihen, miten kaikissa aiemmissa (jos nyt Saksa-pelin voimien säästelyä ei huomioida) turnauksen peleissä pelattiin. Jos tämä ei johtunut pään pettämisestä, niin mistä sitten?


Katsoin kaikki ottelut ja olen samaa mieltä: sunnuntaina Suomi oli huono. Sitten vastakysymys: miksi ihmeessä aloit jauhaa juuri tuosta sunnuntaisesta epäonnistumisesta, kun taasen minä olen omissa kommenteissani ottanut kantaa tuohon Suomen finaalihistoriaan ihan kokonaisvaltaisesti ja todennut, ettei se nyt aina ole todellakaan mistään päästä ollut kiinni. Joskus se vastus vain on parempi, vaikka oma pää olisi miten hyvässä kuosissa tahansa.

Saattaa olla, että Suomen pelaajilla ei sunnuntaina pää kestänyt. Itse uskon, että myös Ruotsin panoksella oli osuutensa siihen, että Leijonat pelasivat niin huonosti. Eiköhän se ollut monen tekijän summa.

[tahtookirjoittaa]

Katsoin kaikki ottelut ja olen samaa mieltä: sunnuntaina Suomi oli huono.

Kun Göran Persson meni tämän sanomaan, nosti Iltalehti siitä kauhean metakan. Otsikkona oli vieläpä "Ruotsin pääministeri haukkui leijonat". Hän ei ollut jutun mukaan sanonut muuta kuin että Suomi pelasi mitäänsanomattoman ottelun, mikä oli Suomen aiempiin turnausesityksiin suhteutettuna enemmän kuin totta. Ihme ruotsalaisvihan lietsontaa oli muutenkin ko lehti täynnä.

[Ramchester]

Saattaa olla, että Suomen pelaajilla ei sunnuntaina pää kestänyt. Itse uskon, että myös Ruotsin panoksella oli osuutensa siihen, että Leijonat pelasivat niin huonosti. Eiköhän se ollut monen tekijän summa.


Totta kai Ruotsin panoksella oli osuutensa siihen, että Leijonat pelasivat niin huonosti. Ruotsalaiset olivat opetelleet Suomen pelin lähes täydellisesti - Ruotsin puolustuspäässä suomalaiset eivät onnistuneet syöttämään poikittain kertaakaan kuin ylivoimilla ja päätyyn lyödyistä kiekoista ei tullut edes kisaa, sillä niin paljon parempia ruotsalaiset olivat kulmaväännöissä. Ainut ruostalaisten työtapaturma oli Suomen 2-2 tasoitusmaali, jossa 1. hävittiin kiekko oman maalin takana 2. päästettiin puolustualueella poikittaissyöttö lävitse.

Suomi on kova joukkue, kun se pystyy pelaamaan onnistuneesti sitä omaa peliään. Mielikuvitus, yksilötaito ja hermot eivät kuitenkaan riitä siihen, että pelityyliä pystyttäisiin muuttamaan turnauksen tai yksittäisen pelin aikana, vaikka kaikille osapuolille olisi selvää käytössä olevan pelisysteemin toimimattomuus. Valitettavasti ihmisellä on taipumus aina yrittää sitä helpointa vaihtoehtoa, silloin kun pää ei kestä. Pää edellä yritetään mennä esteistä läpi maailman tappiin asti, eikä kenellekään tule mieleen pysähtyä ja miettiä miten tuo este pystyttäisiin kiertämään.

Ruotsalaisten pelitaktiikka toimi, joten sillä ei ollut hätää ottelun missään vaiheessa, Suomen ensimmäisen erän johto-osumasta huolimatta. Loppua kohti taitavat pelaajat pystyivät pistämään sitten jo vähän kermaa kakun päälle ja päästiin nauttimaan kolmannesta aallosta tulleesta voitomaalista - jättö, jättö, laukaus ja maali...

[Pusacher]

Jaaha, kaikki on sitten mahdollista kun olympiaurheilusta puhutaan.

Ylen teksti-tv:n sivun 203 mukaan Tre Kronor voidaan hylätä mainossopimusten rikkomisten vuoksi. Tosin tätä tuskin tapahtunee.

[Lievers#22]

Jaaha, kaikki on sitten mahdollista kun olympiaurheilusta puhutaan.

Ylen teksti-tv:n sivun 203 mukaan Tre Kronor voidaan hylätä mainossopimusten rikkomisten vuoksi. Tosin tätä tuskin tapahtunee.
Jep, jep.. http://www.iltalehti.fi/2006/03/02/200603024186992_uu.shtml
Eletään nyt korvat höröllä ja huulet töröllä, jospa se hopea kirkastuisi nopeampaa kuin luultiinkaan!

[tutzba]

Toivotaan vaan, mutta tuntuisiko olympikullan voittaminen tuolla tavalla hienolta?

[L4E]

Eli nyt pitää toivoa, että asia menee KOK ratkaistavaksi. Olisi kyllä hienoa nähdä ruotsalaisten ilmeet, kun ihmettelisivät kuinkas tässä nyt näin pääsi käymään. Ei passaa nuolaista ennen kuin tipahtaa.

Yle:n sivuilla oli myös tuota juttua:
http://www.yle.fi/urheilu/looppi/id32429.html

[Rocco]

Toivotaan vaan, mutta tuntuisiko olympikullan voittaminen tuolla tavalla hienolta?
Ei. Mutta se että voisimme lähettää heille vinkin miten foliosta ja lakritsanauhasta saa tehtyä hopeiset mitalit, se vasta tuntuisi hienolta!

[tutzba]

Ja päästäisiin ainakin nauramaan Perssonille, kun sehän oli Suomen joukkueen haukkunut ihan pystyyn. Ei muuta kun uudet juhlat kauppatorille pystyyn!

[vilperi]

No enpä jaksa uskoa, että Ruotsi kullan menettäisi.

Mukana ei ole asioista päättämässä edes yhtään puolueetonta järjestöä.

Sama kuin kaksi varasta saisi linnasyytteen ja saisivat yhteisymmärryksessä päättääkin, että vankilareissun sijasta menevät Kanariansaarille pariksi viikoksi lomailemaan.

[Lapanen]

Ei. Mutta se että voisimme lähettää heille vinkin miten foliosta ja lakritsanauhasta saa tehtyä hopeiset mitalit, se vasta tuntuisi hienolta!

No, kyllä sveduilta jää se hopeakin nappaamatta, jos heidät diskataan.

Tuota nyt tuskin tapahtuu. Pääsevät taatusti keskenään sopuun asiasta. Jos vastaava tilanne olisi edessä Pohjanlahden tällä rannalla, ei lopputulos olisi lainkaan itsestään selvä.

[Individual]

Ihmettelen minkä takia koko hommaa on edes lähdetty käsittelemään, koska kaikki tietää että mikä päätös tulee olemaan ja jos tätä hommaa ei olisi edes alun alkaen uutisoitu, niin 99.99 prosenttia maailman jääkiekkoa seuraavasta väestä ei olisi edes huomannut, että jotain sponsorointipykäliä olisi rikottu. Olisivat antaneet varoituksen kaikessa hiljaisuudessa. Nyt taas menee rahaa kun se ja se porukka kokoontuu tehdäkseen päätöksen, mikä ei johda hylkäykseen. Mutta toki onhan se hauska herkutella ajatuksella, että Ruotsi kullan menettäisi. Vahingoniloa kestäisi ehkä hetken, mutta eipä se kulta oikein maistuisi tuollaisella kabinettipäätöksellä pelattuna.

Porttilan kolumnia odotellessa: "Pyhää olympiahenkeä rikottiin Ruotsin jääkiekkojoukkueen irvokkaissa kultajuhlissa."

[Designer]

Vahingoniloa kestäisi ehkä hetken, mutta eipä se kulta oikein maistuisi tuollaisella kabinettipäätöksellä pelattuna.

No ei ainakaan täällä kotikatsomossa maistuisi, ja jostain kumman syystä en osaa kuvitella pelaajien fiiliksiä. Vahingoniloa tuosta ei saisi irti kyllä repimälläkään. Siis ainakaan minä saisi. Homma olisi täysin eri, jos kyseessä olisi vaikka doping-rikkomus. Nyt tuo syy on sellainen että huokaus. En jaksa uskoa diskaukseen enkä edes toivo sitä.

[psychodad]

Eihän se kultamitali tosiaan maistuisi ollenkaan, mutta sen ananasmitaliläpän kuittaaminen taas tuottaisi suurta tyydytystä. Se olisi hyvää huumoria, ja hyvä näpäytys takaisin. Muuta arvoa tuolla kabinettipäätöksellä ei tietenkään olisi.

Mutta eiköhän ne saa sakkoja tms.

[kiwipilot]

Only in Sweden, only in Sweden... Missään muualla kuin sosiaalidemokraattisen kansankodin kehdossa ei pysytyttäisi tällaiseen pelleilyyn. Heja Sverige!

[Pena]

Katsoin kaikki ottelut ja olen samaa mieltä: sunnuntaina Suomi oli huono. Sitten vastakysymys: miksi ihmeessä aloit jauhaa juuri tuosta sunnuntaisesta epäonnistumisesta, kun taasen minä olen omissa kommenteissani ottanut kantaa tuohon Suomen finaalihistoriaan ihan kokonaisvaltaisestiKas, anteeksi, niinpä oletkin. Luin vähän huolimattomasti nuo kommenttisi, hämäsi kai vähän kun tämän viestiketjun aihe on nimenomaan tuo finaaliottelu. Minun kommenttini koskivat tosiaan nimenomaan tuota olympiafinaalia. Aiemmin finaaliotteluissa en ainakaan muista, että olisi näin selkeää tason romahdusta nähty.
Saattaa olla, että Suomen pelaajilla ei sunnuntaina pää kestänyt. Itse uskon, että myös Ruotsin panoksella oli osuutensa siihen, että Leijonat pelasivat niin huonosti. Eiköhän se ollut monen tekijän summa.Totta kai Ruotsin pelillä oli vaikutusta. Agressiivinen kiekoton pelaaminen oli Suomelle myrkkyä - kun se yhdistetään siihen, että kiekko poltteli lavassa ja maila tärisi kädessä (joka taas johtui niistä mainituista mentaalipuolen ongelmista). Pelin lopputulos on toki aina monen tekijän summa, mutta näkeehän peliä vähän aikaa seurattuaan, että pelaako joukkue omalla tasollaan vai ei. Vertaa Ruotsi-Sveitsi-peliä. Ruotsi oli siinäKIN parempi, mutta Sveitsi pelasi silti samalla tasolla kun turnauksessa aiemmin.

Perssonin kommentteihin ei voi muuta sanoa, kuin että miksi totuuden puhumisesta pitäisi rangaista? "Unohti diplomatian", sanovat Iltalehden artikkelissa. Minusta tuo on paljon suoraselkäisempää kuin Pohjois-Amerikkalainen vastustajan kehumisstyyli ("Namibia on oikein paha jääkiekkomaa. Moni pelaajista osaa luistella. Saamme pelata hyvän ottelun jos haluamme voittaa. Pelistä tulee hyvin tasainen..")

[Pena]

Ihmettelen minkä takia koko hommaa on edes lähdetty käsittelemään, koska kaikki tietää että mikä päätös tulee olemaan <clip> Olisivat antaneet varoituksen kaikessa hiljaisuudessa. Nimenomaan. Typerä koko kohu. Olisihan se nyt täysin kohtuutona ottaa kultamitalit pois mokoman asian takia. Jos tuo nyt on jollekin taholle niin arka asia, niin jokin sakkorangaistus voisi olla paikallaan, mutta siinä kaikki. Tai julkiset nuhteet ja koko joukkue jalkapuuhun Sergelin torille (kultamitalit kaulassa). Aivan naurettavaa edes vihjailla kultamitalien menetyksellä.

Vahingoniloa kestäisi ehkä hetken, mutta eipä se kulta oikein maistuisi tuollaisella kabinettipäätöksellä pelattuna.Niin, tarkemmin ajateltuna vahingonilo on kyllä sen verran mukava asia - varsinkin noiden hurrien korjaan arvon ruotsalaisten julkaiseman ratkihauskan kultamitalin askarteluohjeen jälkeen - että ehkä tuo kullan menettäminen olisi sittenkin paikallaan.. Huonoja häviäjiä naurettavampia ovat ainoastaan huonot voittajat.

[IFK_Helsinki]

Niin mutta jos sitten annetaan se kulta meille suomalaisille, niin tuntuisiko se kulta voitetulta?

[tutzba]

Ei

[Jääkuutio]

Pitäkää kultanne, meillä on jo ananasmitalit!!!

Toivottavasti tämä spedeily saadaan nopeasti päätökseen ja annetaan suomalaisten pikku hiljaa unohtaa tämä kärsimysnäytelmä eikä käännellä sitä veistä haavassa. Stn!

[Rocco]

Only in Sweden, only in Sweden... Missään muualla kuin sosiaalidemokraattisen kansankodin kehdossa ei pysytyttäisi tällaiseen pelleilyyn. Heja Sverige!
Mitenkäs oli jonakin vuonna kun Suomen kumparelaskijaa uhkasi sama menettely, koska oli Battery-energiajuoman + -merkki kilpailuasussa.

[teemu73]

Niin mutta jos sitten annetaan se kulta meille suomalaisille, niin tuntuisiko se kulta voitetulta?

Totta kai. Kaikki vetävät heti Suomi-paidan päälle ja lähtevät kaupungille laulamaan "Me ollaan sankareita kaikki". Koko Suomi menee aivan sekaisin.

[psychodad]

Totta kai. Kaikki vetävät heti Suomi-paidan päälle ja lähtevät kaupungille laulamaan "Me ollaan sankareita kaikki". Koko Suomi menee aivan sekaisin.

Minä ainakin vedän karjalalippiksen syvälle päähän, suomi paita päälle ja sukellan kolera-altaaseen (se sulatetaan juhlaa varten) kuohujuoman kanssa. Jutila, Kummola, Kukkonen ja Bäckström vetävät torilla kymmentuhatpäiselle yleisölle ilmakitarashowta, ja screenit näyttää suomen finaalimaaleja repeatilla.

Varastan auton ja ajan ympäri helsinkiä heilutellen suomen lippua ikkunasta ja tööttäilen kaikille. Stereoissa huutaa den glider in!

[Blackie]

Niin mutta jos sitten annetaan se kulta meille suomalaisille, niin tuntuisiko se kulta voitetulta?

Tuntuisi itse asiassa ihan helvetin ihanalta. Ruotsalaiset ehtivät jo juhlia. Pääministeri haukkui Leijonat, lehdet vittuili avoimesti Suomelle ja neuvoivat miten ananaksesta tehdään kultamitali. Tuntuisi niin paljon paremmalta kuin pelaamalla voitettu!

[Major Julli]

Ihmettelen minkä takia koko hommaa on edes lähdetty käsittelemään, koska kaikki tietää että mikä päätös tulee olemaan ja jos tätä hommaa ei olisi edes alun alkaen uutisoitu, niin 99.99 prosenttia maailman jääkiekkoa seuraavasta väestä ei olisi edes huomannut, että jotain sponsorointipykäliä olisi rikottu. Olisivat antaneet varoituksen kaikessa hiljaisuudessa. Nyt taas menee rahaa kun se ja se porukka kokoontuu tehdäkseen päätöksen, mikä ei johda hylkäykseen. Mutta toki onhan se hauska herkutella ajatuksella, että Ruotsi kullan menettäisi. Vahingoniloa kestäisi ehkä hetken, mutta eipä se kulta oikein maistuisi tuollaisella kabinettipäätöksellä pelattuna.

Porttilan kolumnia odotellessa: "Pyhää olympiahenkeä rikottiin Ruotsin jääkiekkojoukkueen irvokkaissa kultajuhlissa."

Eiköhän siellä ole keskinäinen nokittelu olympiakomitea vs. lajiliitto. Uhkaillaan vähän järeämmillä aseilla.

[L4E]

Tuntuisi itse asiassa ihan helvetin ihanalta. Ruotsalaiset ehtivät jo juhlia. Pääministeri haukkui Leijonat, lehdet vittuili avoimesti Suomelle ja neuvoivat miten ananaksesta tehdään kultamitali. Tästä olen kyllä harvinaisen samaa mieltä.

Mutta asiaa hieman sulatelleena, niin paras ratkaisu olisi ehdottomasti se, että ruotsilta diskattaisiin kulta ja sitä ei jaettaisi kenellekään eli Suomi jäisi silti hopealle. Sitä en tiedä olisiko tälläinen vaihtoehto mahdollista edes teorissakaan.

[dali]

Mun mielestäni hurrit voisivat menettää mitalinsa, jotta saataisiin olympiakiekon pelleilyt kruunattua kunnon farssilla. Suomen ei kuitenkaan pidä ottaa kultamitaleja vastaan, koska he hävisivät loppuottelun.

Siinä olisi aavistuksenomaisesti jotain sen kuuluisan talvisodan henkeen viittaavaa, kun toiseksi tullut pieni ja sisukas Suomi olisi voittaja, vaikka ei oikeastaan voittanutkaan. Kyllä tekisi tällainen nasuria!

[morningstar]

Tv-lähetysten aikana näytettiin jääkiekkoliiton sponsoreita. Tämä rikkoo Kansainvälisen olympiakomitean sääntöjä, joita urheilijoiden on KOK:n mukaan noudatettava 1. maaliskuuta saakka. Sääntöjen mukaan olympiajoukkueen jäsenet voivat esiintyä vain olympiakomitean tukijoiden kanssa maaliskuun alkuun asti.

Ruotsin olympiakomitea harkitsee sponsoririkkomuksen viemistä Kansainvälisen olympiakomitean käsiteltäväksi.
Siinä helvetin epätodennäköisessä tapauksessa, että Ruotsilta vietäisiin kulta, voi vain kuvitella kuinka suosittuja olisivat ne Ruotsin olympiakomitean peelot jotka tämän farssin aloittivat.

[psychodad]

Siinä helvetin epätodennäköisessä tapauksessa, että Ruotsilta vietäisiin kulta, voi vain kuvitella kuinka suosittuja olisivat ne Ruotsin olympiakomitean peelot jotka tämän farssin aloittivat.

Sellaista ei tule tapahtumaan. Vaikka ovatkin idiootteja, eivät sentään niin idiootteja.

Ehdotin jo HFboardseilla että lähetettäisiin mitalit Kanadaan, kun siellä ovat aina sitä mieltä että kultaa millä hinnalla hyvänsä, tyylillä ei väliä.

Don Cherry voisi ääni väristen hehkuttaa kunnon Kanadalaisia poikia jotka toivat taas himoitut mitalit kotiin.

[SGD]

Toivottavasti Suomessa eivät keksi samaa ideaa, muu olympiajoukkuehan kärsi Karpelan lässytyksistä lentokentän "virallisessa" tilaisuudessa, kun taas hopeakiekkojoukkue juhli hopeaansa Kauppatorilla keskellä yötä. Kyllä sielläkin taisivat nimenomaan Jääkiekkoliiton logot ja yhteistyökumppanit olla esillä, kuten myös ironisesti ruotsalainen Metro-lehti.

Vievät meiltä hopeatkin perkeleet. Näin o-kultaa voittaa Tshekki. Vaclavin aukoilla kultajuhlat joissa ei yhtään sponsoria, ihan vaan varmuuden vuoksi.