PDA

View Full Version : Nuori Suomi-myytti


Sivut : 1 2 3 4 5 [6] 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22

Mänizeri
15.03.2009, 12:00
Harmi, kun et ohjelmaa nähnyt. Kyösti Lampinen on Suomen Urheiluopiston apulaisrehtori ja sen valmennuskeskuksen johtaja. Lampinen on Saku ja Mikko Koivun pitkäaikainen fysiikkavalmentaja. Jukka Koivu tunnetaan isänä, joka tekee poikiensa kehityksen eteen kaiken mahdollisen viimeisen päälle.


Tähän vielä pakko tarttua. Sellaisia perheitä, kuin Kapaset ja Koivut, on todella vähän. Lampisen ansiot Koivujen takana ovat varmasti kiistattomat. Ei vie mitään häneltä pois.

Mutta mutta.

Jääkiekkojunioreihin kuuluu todella paljon pelaajia, joilta puuttuu isä, joka olisi kokenut valmentaja ja aikanaan pelannut huipputasolla. Tälläinen tausta jo itsessään mahdollistaa fysiikkavalmennuksen valvomisen ja lapsen henkisen kasvun, koska kotona ollaan jonkinlaisella hajulla siitä, mitä ollaan tekemässä. Esimerkiksi Lampisen tapauksessa uskoisin, ettei hän nyt ihan kaikkia päätöksiä ole yksin tehnyt. Mutta entäs jos vastapuolella on isä tai äiti, joilla ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, millaista henkistä tukea lapsi saattaa tarvita? On todella vaarallista vähätellä henkisen puolen kasvun merkitystä ja todeta, että ikään kuin näkymätön käsi ohjaisi lasta oikealle uralle, kun fyysistä puolta harjoitetaan oikein.

Valitettavasti jääkiekkoliiton on otettava päätöksissään huomioon myös ne, joiden äidit ja isät eroavat, joilla on vain yksi huoltaja ym. ym.

Jos "Kaksi sormea pelikirjalla" ohjelmassa esitetyt kysymykset (mitä muuten kysyttiin, aivan tarkalleen?) esitettäisiin vaikkapa Jukka Jaloselle, Harri Hakkaraiselle, Tuomas Grönmanille, Teemu Selänteelle, Kari Uusikylälle (kasvatustieteen professori), Lastensuojeluviranomaiselle jne. , niin tämä Lampisen absoluttinen totuus voisi olla kaikkien totuus jos 9/10 eri alojen asiantuntijasta olisi samaa mieltä.

Muussa tapauksessa Lampisen sanomiset ja ajatukset on otettava vain yhden miehen totuutena. Näin se valitettavasti menee. Minulle ei riitä alkuunkaan yhden miehen ajatukset lasten kasvamisesta urheilun parissa. Asiantuntijana esiintyvää on voitava haastaa kovemmin ja mielestäni Lampinen on hieman liian helpolla nyt päässyt. Tämä koskee aivan kaikkia, jotka käsittelevät niinkin tärkeitä asioita kuin lasten kasvamista tässä yhteiskunnassa.

On muistettava, että jääkiekon harrastajista pääsee Mesistä korkeammalle sarjatasolle ehkä 5% ikäluokasta, jos sitäkään. Lopuilla pitäisi olla jonkilainen turva koulutuksen, ammattitaidon ym. ansiosta. Elämää on myös jääkiekon ulkopuolella ja tästä puhutaan mielestäni kauhean vähän silloin, kun silmät kiiluen haetaan ratkaisuja junioripuolen ongelmiin.

Mutta hienoa, että uskaltaa olla jotain mieltä, siitä pisteet Kyösti Lampiselle. Harvinaista suomessa, ettei mene kuin sopuli muiden perässä.

Creative
16.03.2009, 09:25
On muistettava, että jääkiekon harrastajista pääsee Mesistä korkeammalle sarjatasolle ehkä 5% ikäluokasta, jos sitäkään.


Karkea laskelma: SM-tasolla ja ulkomailla vähintään samantasoisissa sarjoissa pelaa muistaakseni vähän yli 400 suomalaispelaajaa. Pelaajien ikähaarukka on karkeasti 20-40 v, mistä saadaan 20 pelaajaa/ikäluokka. Pohjola-ikäisiä meillä on 3000 junnua, harrastuksen aloitusiässä luultavasti tuplasti se määrä eli 6000 poikaa.

20/6000 = 0,33 %

Luvuissani saattaa olla epätarkkuuksia mutta selvästi alle 0,5 %:ssa liikutaan.

Mänizeri
16.03.2009, 10:19
Karkea laskelma: SM-tasolla ja ulkomailla vähintään samantasoisissa sarjoissa pelaa muistaakseni vähän yli 400 suomalaispelaajaa. Pelaajien ikähaarukka on karkeasti 20-40 v, mistä saadaan 20 pelaajaa/ikäluokka. Pohjola-ikäisiä meillä on 3000 junnua, harrastuksen aloitusiässä luultavasti tuplasti se määrä eli 6000 poikaa.

20/6000 = 0,33 %

Luvuissani saattaa olla epätarkkuuksia mutta selvästi alle 0,5 %:ssa liikutaan.

Huomasin, että oli tullut pikku typo. Tarkoitus oli laittaa 1%, mikä on kaiketi yleisimmin käytetty nyrkkisääntö. Pitäisi lukea omat viestit uudestaan jälkeenpäin, mutta kun ei aina jaksa :).

Mutta kiitos korjauksesta. Tuo luku on kaiketi aika lailla alaraja, hieman kauniimpi tilastosta tulee, jos siihen lisätään nekin jotka ovat käyneet korkeimmilla tasoilla pelaamassa vähintään yhden kauden, pelaavat he nykyään sitten missä tahansa.

Mänizeri
27.03.2009, 14:40
Torstaina on taas sivuttu Nuorta Suomea ja itseään maan johtavaksi analyytikoksi kutsuva on jälleen kerran tuonut mielipiteitään esiin. (Niille, jotka eivät siedä vanhan toistoa, varoitan tekstin sisältävän samoja juttuja, joita olen ennenkin yrittänyt saada selville...)

Hieno homma, että edes joku ja nyt haluaisinkin saada vastauksia seuraaviin kohtiin. (Linkki sivulle: http://www.urheilulehti.fi/jaakiekko/uutiset/article158867-5.html ja sivun alalaitaan)

Sihvonen vastaa kysyjälle joukkueharjoittelun määrän vähentämisestä:
"Siinä olet oikeassa, että taidon oppii vain ja ainoastaan tekemällä hyvin yksipuolisesti jotakin lajia hirmusen määrän. Monipuolisuudesta suomalaisessa merkityksestä puhuminen tulee lopettaa pikimmiten."

Mitä on monipuolisuus suomalaisessa merkityksessä? Miksi siitä puhuminen pitää lopettaa, jos esimerkiksi Petteri Nummelin ja Teemu Selänne ovat nousseet huipulle monipuolisella harjoittelulla ja harrastamisella? Eikö juuri puhumisen lopettaminen ole askel siihen suuntaan, jossa ei ikinä kehitytä vaan jäädään kiinni yhteen totuuteen?

Ja tarina jatkuu:
Siinä ole väärässä, että joukkueharjoittelua tulisi vähentää. Se on jo nyt liian vähäistä. Eikä sen vähentäminen lisäisi höntsäämistä.

Höntsääminen ei ole vähentynyt siksi, että joukkueharjoittelua olisi liikaa. Eikä yksinomaan siksi, että säät ovat mitä ovat. Paha peikko on KILPAILULLISUUDEN puute. Ennen armoton kilpailu 7-vuotiaasta asti opetti pojille, että on höntsättävä ja treenattava, jos mieli mahtua joukkueeseen. Nuori Suomi -hengessä kaikki ne mahtuvat joukkueeseen, jonka kausimaksu on maksettu. Se on verinen vääryys se! Se on vastoin urheilun eetosta.

Tässä on kova väite: että höntsääminen on vähentynyt siksi, että kilpailullisuus on vähentynyt.

Kun muistelen omaa lapsuuttani ja vaiheita jääkiekon parissa, niin en minä lähtenyt höntsäämään siksi, että haluasin jotenkin erityisesti kehittyä vaan siksi että se oli mukavaa ja siellä sai tehdä kaikkea sitä, mikä oli (tappion välttämiseksi) kiellettyä junioriotteluissa.

Oma junioriajan joukkueeni pelasi aina varsin konservatiivisesti tappiota vältellen, parhaat pelasivat ja heikommat joutuivat ns. "kakkosjoukkueeseen". Kilpailullisuudesta homma ei jäänyt kiinni. Kaikki tiesivät säännöt ja niillä mentiin. Ja kaikki tämä Nuoren Suomen olemassaolon aikana. En minä ainakaan huomannut sen vaikuttavan millään tavalla tasapäistäväisesti.

Voisin kuvitella, että huipulle päässeistä kiekkoilijoista moni on ajatellut ulkojäillä pyörimisestä samalla tavalla. On sitten eri asia, onko joku omatoimisesti kehittänyt omaa laukaisutaitojaan, kaarreluisteluaan jne. Mielestäni joukkueharjoittelun merkitys on siinä, että siellä näytettäisiin ne oikeat tavat toimia ja kerrottaisiin oikeat asiat. Sitten niitä pitäisi omatoimisesti toistaa, toistaa ja toistaa.

Oma väitteeni on se, että nimenomaan lahjakkaat nuoret, jotka automaattisesti mahtuvat taitojensa puolesta joukkueeseen, menevät ulkojäille. Tämä perustuu taas mutuun, mutta näin se oli omassa pihapiirissäni. Joukkuetason kilpailullisuudella ei ollut mitään merkitystä, kovempia pelejä (ja todellisia maratonotteluja) pelattiin ulkojäillä kuin aluesarjan otteluissa :). Ilman valmentajia, ilman tuomareita...

Luontainen kilpailu ja karsinta joukkueseen ovat mielestäni kaksi eri asiaa. Edellistä ei poista mikään, jos keräät jätkät jäälle, heität kiekon keskelle ja huudat "pelatkaa!". Jälkimmäinen on taas aikuisten luoma visio siitä, että sitä on pakko olla tai lapsi ei kehity. Karsinnassa pitää sitten olla jo jotain näyttöä siitä, miksi karsintaa on tehty ja tässä politikointi on monta kertaa suuremmassa roolissa kuin pelaajien taidot. Näinhän sen ei pitäisi olla, mutta näin se vain on! (Tai ainakin oli, miten lie nykyään..)

Mutta mutta, tätä kilpailullisuuden puutteen vaikutuksista olen pyytänyt jo useaan otteeseen syvempiä analyysejä, koska oma kapasiteettini ei riitä näkemään syy ja seuraus yhteyksiä. Eli jos nyt joku sen vihdoin tekisi.

Fordél
27.03.2009, 15:01
Sihvonen vastaa kysyjälle joukkueharjoittelun määrän vähentämisestä:"Siinä olet oikeassa, että taidon oppii vain ja ainoastaan tekemällä hyvin yksipuolisesti jotakin lajia hirmusen määrän. Monipuolisuudesta suomalaisessa merkityksestä puhuminen tulee lopettaa pikimmiten."

Mitä on monipuolisuus suomalaisessa merkityksessä? Miksi siitä puhuminen pitää lopettaa, jos esimerkiksi Petteri Nummelin ja Teemu Selänne ovat nousseet huipulle monipuolisella harjoittelulla ja harrastamisella? Eikö juuri puhumisen lopettaminen ole askel siihen suuntaan, jossa ei ikinä kehitytä vaan jäädään kiinni yhteen totuuteen?

En tiedä minkä ikäisistä tässä puhutaan, mutta aivan nuorimmissa monipuolinen lajivalikoima on vain ja ainoastaan hyvästä. Yhtä lajia hinkkaamalla palaa ensinnäkin nopeammin loppuun ja toisaalta taas lajeilla on yleisesti ottaen toisia tukeva vaikutus. Okei, sumopaini ja taitoluistelu ei ehkä sovi yhteen, mutta noin periaatteessa.

Monipuolisesti vaan eri lajeja nuorille ja sitten kun aika on kypsä, tehdään se lajivalinta. Ei jääkiekko ole lajina mitenkään sen erikoisempi kuin muut vaan monipuolisuus pätee siihen siinä missä muihinkin lajeihin. Varmasti yleisin lause huippu-urheilijan elämäkerroissa on, että "Nuorena XXXX XXXX harrasti monipuolisesti eri lajeja. Kesäisin..... ja talvisin....."

Oma väitteeni on se, että nimenomaan lahjakkaat nuoret, jotka automaattisesti mahtuvat taitojensa puolesta joukkueeseen, menevät ulkojäille. Tämä perustuu taas mutuun, mutta näin se oli omassa pihapiirissäni. Joukkuetason kilpailullisuudella ei ollut mitään merkitystä, kovempia pelejä (ja todellisia maratonotteluja) pelattiin ulkojäillä kuin aluesarjan otteluissa :). Ilman valmentajia, ilman tuomareita...

Tottakai ilmastolla, nuorten vapaa-ajan harrastusten muuttumisella jne. on vaikutusta nuorten jääkiekkoilijoiden tasoon kun sitä taitavaa massaa ei ole yhtä paljon käytettävänä kuin ennen. Olen kuitenkin tehnyt myös sen havainnon, että ne nuoret, joilla on selvästi potentiaalia ja paloa jääkiekkoa kohtaan, käyttävät edelleen vapaa-ajastaan suuren osan sen harrastamiseen. Suoraan sanottuna he elävät jääkiekosta ja sen näkyy suurena intohimona lajia kohtaan. Ei se ole edelleenkää kadonnut Suomen nuorison keskuudesta, mutta varmasti massat ovat pienentyneet, koska esimerkiksi kilpailu lajien kesken on laajemman tarjonnan myötä kovempaa. Osa porukasta vetää kuitenkin höntsää ja treenejä kuten ennen vanhaa.

Mielestäni täytyisi ottaa oppia suomalaisesta maalivahtijärjestelmästä. Se on ainoa osa tässä lajissa, joka toimii ja on maailman terävintä huippua. Kannattaisi katsoa mitkä ovat siellä ne tekijät, jonka myötä se on viritetty aivan huippuunsa. Huippuluokanvalmennus? Harjoitteiden laatu? Liiton toimet?

Mänizeri
28.03.2009, 10:49
Ja jotta ei nyt jäisi epäselväksi, minulla ei ole mitään kilpailua vastaan.

Pelkään vain, että tällaiset puheet ajavat siihen tilanteeseen, jossa perusasiat jätetään taas taka-alalle ja uskotaan yhden mantran toistelun tuovan ratkaisun ongelmaan. Vähän niin kuin 2000-luvun vaihteessa, jossa toisteltiin sitä, että tulevaisuus on roolipelaajien. Juniorimaajoukkeiden kyselyssä pelaajat alkoivat ilmoittaa vahvuudekseen "Olen vahva kulmissa." (Sieltä ei valitettavasti tehdä yhtään maalia). Sitten kun säännöt muuttuivat NHL:ntyösulun jälkeen, niin onkin huomattu, että se kiekollinen taito on sittenkin kovempi juttu.

En vieläkään tiedä, mihin johtava kiekkoanalyytikko perustaa väitteensä, että kilpailun puute on tehnyt suomalaisista junioreista heikompia kuin aiemmin. Kun tilastoja laitetaan riviin, niin yhtä totuutta ei varmasti löydy. Ja jos käyttää itsestään termiä johtava analyytikko, niin odottaisi jotain muutakin kuin mutu-juttuja. Mutut kuuluvat tavallisille tallaajien tarinoiden tueksi. Itseni lasken jälkimmäisiin ja haluaisin, että fiksummat alkaisivat antamaan tyhjentäviä vastauksia.

Oma mutuni on, että suomalaisen pelaajan puutteet ovat selkeästi siinä, miten kiekko tottelee pelaajia kovassa vauhdissa. Huippulahjakkaan ja ns. "hyvän pelaajan" ero juniorimaajoukkueissa on kasvanut. Tähän ei mielestäni ole syynä kilpailun puute tai Nuori Suomi, vaan se mitä jääkiekkoharjoituksissa tehdään. Sieltä lahjakkaimmat oppivat toimintatapansa ja saavat sen tiedon miten pitäisi harjoitella. Lapsilta on vaikea vaatia innovatiivisuutta harjoittelun saralta. Kopiointia tapahtuu ihan varmasti.

Jos valmentaja sanoo, että "olet fyysisesti heikko, siksi et pääse maalipaikoille", niin tuskinpa kaveri sieltä vaneria kaivaa esille ja alkaa latoa kiekkoa yläkulmaan, mikä voisi olla pitkän päälle parempi ratkaisu. Todennäköisempi suunta on punttisali. Jos 20-vuotiaana nostat penkiltä 150-kiloa ja lauot yhden kiekon kymmenestä maalia kohti, niin onko silloin onnistuttu pelaajan kehittämisessä?

Creative
30.03.2009, 10:06
Ei voi kuin yhtyä Sihvosen toteamukseen lainatusta linkkijutusta että "ei tarvitse olla tyhmä". Seuraavassa lauseessa hän esittääkin hyvän esimerkin siitä mitä tyhmyys käytännössä tarkoittaa:


Sihvonen vastaa kysyjälle ... " ... Monipuolisuudesta suomalaisessa merkityksestä puhuminen tulee lopettaa pikimmiten."

aquanqua
27.06.2009, 06:29
Juuri päätökseen saadun, vuoden 2009 NHL-draftin, ensimmäisen kierroksen anti:

7 ruotsalaista varattiin ensimmäisellä kierroksella(nro:t 2,6,10,17,20,23,24)

0(nolla) suomalaista varattiin ensimmäisellä kierroksella

Molemmissa maissa lähes saman verran lisenssipelaajia; Suomessa 63 000 ja Ruotsissa 62 398.
Tietysti vuorossa on aivan käsittämättömän vahva ikäluokka ruotsalaisittain, mutta surullistahan tämä on, kun kyseessä on ennakkotietojen mukaan myös suomalaisittain paras varaustilaisuus moneen vuoteen. Eiköhän kohta voida sanoa, ettei Suomen nykyinen juniorijärjestelmä(Nuori Suomi jne.) yksinkertaisesti toimi ja, kuten Jarmo Kekäläinenkin viime vuonna Veikkaajassa mainitsi, on Suomen pelaajatuotanto tyrehtynyt etenkin huippuyksilöiden osalta. Jääkiekkoliitossa ja suomalaisissa jääkiekkoseuroissa nyt vaan se lakki nöyrästi käteen ja opintomatkalla länsinaapuriin. Nyt saa ja pitää kopioida sekä ottaa mallia naapurista!

Axbor Nocturne
27.06.2009, 07:55
Tietysti vuorossa on aivan käsittämättömän vahva ikäluokka ruotsalaisittain, mutta surullistahan tämä on, kun kyseessä on ennakkotietojen mukaan myös suomalaisittain paras varaustilaisuus moneen vuoteen. Eiköhän kohta voida sanoa, ettei Suomen nykyinen juniorijärjestelmä(Nuori Suomi jne.) yksinkertaisesti toimi ja, kuten Jarmo Kekäläinenkin viime vuonna Veikkaajassa mainitsi, on Suomen pelaajatuotanto tyrehtynyt etenkin huippuyksilöiden osalta. Jääkiekkoliitossa ja suomalaisissa jääkiekkoseuroissa nyt vaan se lakki nöyrästi käteen ja opintomatkalla länsinaapuriin. Nyt saa ja pitää kopioida sekä ottaa mallia naapurista!

Älä ole huolissasi, Suomi tulee olemaan iskussa toisella varauskierroksella. ;) Oikeasti, tämä antaa karun kuvan siitä kuinka surkeassa tilanteessa Suomessa mennään tällä hetkellä junnujen osalta. Yhtään sen parempi tilanne ei myöskään ole pääsarja tasolla, Sm-liiga joukkueet muistuttavat kohta enemmän mestis-jengejä kuin Suomen ykkös seurajoukkueita.

Milloin Suomesta on tullut hyvä ikäluokka junnuista, pitääkö mennä niinkin kauksi kuin ikäluokat -82 ja -83? Se kertoo hyvin paljon minkä tasoista junioripelaamista Suomessa nykyään harrastetaan. Toisaalta, tässä mennään käsi kädessä Sm-liigan kanssa, koko ajan mennään alaspäin.

aquanqua
27.06.2009, 10:06
Älä ole huolissasi, Suomi tulee olemaan iskussa toisella varauskierroksella. ;) Oikeasti, tämä antaa karun kuvan siitä kuinka surkeassa tilanteessa Suomessa mennään tällä hetkellä junnujen osalta. Yhtään sen parempi tilanne ei myöskään ole pääsarja tasolla, Sm-liiga joukkueet muistuttavat kohta enemmän mestis-jengejä kuin Suomen ykkös seurajoukkueita.

Milloin Suomesta on tullut hyvä ikäluokka junnuista, pitääkö mennä niinkin kauksi kuin ikäluokat -82 ja -83? Se kertoo hyvin paljon minkä tasoista junioripelaamista Suomessa nykyään harrastetaan. Toisaalta, tässä mennään käsi kädessä Sm-liigan kanssa, koko ajan mennään alaspäin.

Jostain sieltä Mikko Koivun ja Tuomo Ruudun ikäluokista se viimeisin laadukas "vuosikerta" löytyy. Viimeisin vahva suomalaisdrafti oli vuonna 2004, kun Tukonen, Nokelainen ja Korpikoski varattiin ensimmäisellä kierroksella. Tietysti noista kolmesta Korpikoski ja Nokelainen ovat murtautuneet NHL:n marginaalipelaajina ja Tukonen pelasi viime kauden SM-liigassa.
NHL-tason profiilipelaajaa ei tosiaan ole nähty sitten "kasikolmosten" eli Koivun, Ruudun ja Pitkäsen jälkeen. Tänä vuonna varattavina ovat 1990- ja 1991 -syntyneet eli Suomella on aika helvetin monta ikäluokkaa, joista puuttuu huippupelaajat lähes täysin. Tuollainen yli viiden vuoden "aukko" näkyy parin vuoden päästä maajoukkueen menestyksessä, kun etenkin Kanada, Venäjä, Ruotsi ja Yhdysvallat ovat puskeneet tuona samaisena aikana hirmuiset määrät huippupelaajia. NHL-veskoja meiltä löytyy, mutta mitä hyötyä viidestä ykkösvahdista on esimerkiksi olympiaturnauksessa?
Tuo tämän vuoden draftin ykköskierroksen anti kuvaa aika hyvin sitä, miten kaksi vahvaa eurooppalaista jääkiekkomaata ovat kehittyneet reilun kymmenen vuoden aikana; miten Ruotsin lätkä on mennyt kokonaisuudessa hurjasti eteenpäin ja Suomen lätkä taas rajusti taaksepäin. Nyt -vuonna 2009- Ruotsi 7 - Suomi 0.

Ruotsalaiselle kiekkoväelle herätykseksi riitti pohjan tunteminen jalkojen alla, mutta täällä ollaan jo pari vuotta vietetty pohjalla ja silti hyssytellään. 1990-luvun ja 2000-luvun alkupuolen huippulaadukas SM-liiga, 1995 maailmanmestaruus, 1998 nuorten maailmanmestaruus sekä olympiapronssi, 2004 World Cup -hopea ja 2006 olympiahopea ovat tällä hetkellä vain kauniita muistoja ja, jos jotain merkittävää ei Suomen kiekkoilussa kohta tapahdu, niin 2010 Vancouverin olympiakisojen jälkeen voi olla hiljaista...

Schadowan
27.06.2009, 12:28
Jostain sieltä Mikko Koivun ja Tuomo Ruudun ikäluokista se viimeisin laadukas "vuosikerta" löytyy. Viimeisin vahva suomalaisdrafti oli vuonna 2004, kun Tukonen, Nokelainen ja Korpikoski varattiin ensimmäisellä kierroksella. Tietysti noista kolmesta Korpikoski ja Nokelainen ovat murtautuneet NHL:n marginaalipelaajina ja Tukonen pelasi viime kauden SM-liigassa.
NHL-tason profiilipelaajaa ei tosiaan ole nähty sitten "kasikolmosten" eli Koivun, Ruudun ja Pitkäsen jälkeen. Tänä vuonna varattavina ovat 1990- ja 1991 -syntyneet eli Suomella on aika helvetin monta ikäluokkaa, joista puuttuu huippupelaajat lähes täysin. Tuollainen yli viiden vuoden "aukko" näkyy parin vuoden päästä maajoukkueen menestyksessä, kun etenkin Kanada, Venäjä, Ruotsi ja Yhdysvallat ovat puskeneet tuona samaisena aikana hirmuiset määrät huippupelaajia. NHL-veskoja meiltä löytyy, mutta mitä hyötyä viidestä ykkösvahdista on esimerkiksi olympiaturnauksessa?
Tuo tämän vuoden draftin ykköskierroksen anti kuvaa aika hyvin sitä, miten kaksi vahvaa eurooppalaista jääkiekkomaata ovat kehittyneet reilun kymmenen vuoden aikana; miten Ruotsin lätkä on mennyt kokonaisuudessa hurjasti eteenpäin ja Suomen lätkä taas rajusti taaksepäin. Nyt -vuonna 2009- Ruotsi 7 - Suomi 0.


Kyllä mä Filppulan laskisin profiilipelaajaksi jo Detroitissa, varsinkin tämän vuoden pleijareitten jälkeen. 91-ikäluokkahan on Suomella vahva, siitä osoituksena MM-pronssi. Rajalalla on kaikki mahdollisuudet olla ratkaisupelaaja maajoukkueessa, lisäksi 92:sta tulee Pulkkinen ja Granlund rinnalle, joten kyllä me tuosta saadaan ykköskenttä, joka pystyy ratkomaan pelejä. Luultavasti joku näistä kolmesta tulee olemaan NHL:ssä Koivun tai ehkä parhaimmillaan jopa Selänteen tasoinen tähtipelaaja. Jokaisella heistä on potentiaalia 1-kentän pelaajaksi, tulevaisuus sitten näyttää miten käy.

Ruotsissa on toki tehty paljon muutoksia, ja se näkyy nyt selvästi. Näyttäisi joka ikäluokasta nyt putkahtelevan laadukkaita pelaajia laajalla rintamalla, joten kyllä siellä edellä ollaan.

Mänizeri
27.06.2009, 13:00
Jääkiekkoliitossa pitäisi aloittaa yt-neuvottelut ja vaihtaa johtavissa asemissa olevat. Näin olisi tehty yksityisen sektorin yrityksissä ajat sitten, jos tulokset olisivat tätä luokkaa. Ja mun mielestä liiton tärkein tehtävä on juniorituotannon varmistaminen, muusta voidaan puhua vasta sitten.

Eli vanha suojatyöpaikkaporukka viimeistään nyt hiuksista sinne kuuluissaan suuntaan ja aloitus uusin voimin puhtaalta pöydältä. (Jos he kerran ovat äärimmäisen erinomaisia työssään, niin kyllä muut liitot ottavat heidät sitten töihin.) Paras paikka putsata pöytää on aina silloin, kun menee oikeasti huonosti sillä tärkeimmällä rintamalla.

Joskus olisi liitossakin tehtävä niitä ikäviä ratkaisuja, mutta eipä siellä taida siviilirohkeutta riittää. Westerlundin palkkaaminen oli ihan jees veto, mutta kukaan ei ota julkista vastuuta tämän hetken menosta. Sen sijaan aallon harjalla on kyllä ratsasteltu ja patsasteltu, vaikka suurimman osan huipuista ovat tuottaneet seurat, ei liitto.

Enkä ole huolissani siitä, etteikö tämän vuoden varausikäisistä löytyisi ne 2-5 tulevaa maajoukkuepelaajaa. Mutta entäs ne muut? Kun kärki lähtee rahan perässä muualle, niin mistä saadaan sellainen SM-liiga aikaiseksi, joka vetäisi kunnolla yleisöä? Varsinkin nyt, kun rahaa ei ole laadukkaisiin ulkomaalaisinkaan, vaan kaikki ovat enemmän ja vähemmän "toivotaan" osastoa.

Pelkillä pelikirjoilla kun ei valitettavasti katsomoita täytetä.

katariina
27.06.2009, 16:22
91-ikäluokkahan on Suomella vahva, siitä osoituksena MM-pronssi. Rajalalla on kaikki mahdollisuudet olla ratkaisupelaaja maajoukkueessa, lisäksi 92:sta tulee Pulkkinen ja Granlund rinnalle, joten kyllä me tuosta saadaan ykköskenttä, joka pystyy ratkomaan pelejä.

91- ikäluokka on vahva joo joukkueena, mutta tuosta MM- joukkueesta varataan ehkä 5. Ruotsilta, joka jäi Suomen taakse kisoissa, varataan enemmän pelaajia ekalla kierroksella kuin Suomelta koko draftissa, ja paras pelaaja n. numerolla 35? Tämäkö on Suomen vahva ikäluokka? Kyllä, tämä on se vahvimpia, mutta tässä nähdään, mihin Suomen vahvin riittää. Korkeintaan 2. kierroksen varaukseen. Miten on mahdollista, että Suomen vahvin ikäluokka saa vain n. 7 pelaajaa 210 pelaajan joukkoon, kun Ruotsilta varataan luultavasti n. 20 pelaajaa?

tutzba
27.06.2009, 16:31
Miten on mahdollista, että Suomen vahvin ikäluokka saa vain n. 7 pelaajaa 210 pelaajan joukkoon, kun Ruotsilta varataan luultavasti n. 20 pelaajaa?

Voihan sitä menestystä toki mitata varauksien määrällä, mutta muuan Valtteri Filppula varattiin aikoinaan numerolla 95. Jotkut ovat myöhäisheränneitä, jotkut eivät.

Sitä ei kuitenkaan voi kiistää, etteikö Suomen ja Ruotsin juniorituotanto olisi aivan eri maailmoissa. Ruotsissa asia ymmärrettiin kuitenkin ns. hyvissä ajoin, kun taas Suomessa ei asian parantamiseksi ole käsittääkseni tehty mitään konkreettisia toimia. Muutama seminaari toki ollut.

Ulkojäiden puute tai pleikkaxboxit eivät kelpaa syiksi. Aivan samat ongelmat ovat muualla. Jos mahdollista, kannattaa kaivaa esille tämän vuoden Jääkiekkolehti numero 4 tai 5, jossa käsiteltiin kattavasti muiden eurooppalaisten maiden juniorituotantoa ja -työskentelyä. Oli hyvin valaiseva lukupaketti ja osoitti sen, missä Suomessa on menty väärään suuntaan.

siffa
27.06.2009, 19:36
Tieto siitä, että Nuori Suomi-järjestelmän seurauksena jääkiekon suomalainen laatujuniorituotanto romahtaa on ollut jo vuosia olemassa. Urheilulehti on siitä kirjoittanut lähes viiden vuoden ajan.

Tuolle tiedolle on käynyt saksalaisen filosofin Arthur Schopenhauerin määritelmän mukaisesti:
Kaikella tiedolla on kolme vaihetta: ensin sitä pilkataan; toiseksi sitä vastustetaan raivokkaasti; ja kolmanneksi se hyväksytään itsestäänselvyytenä.

Tämän vuoden NHL:n varaustilaisuus on ollut katastrofaalinen suomalaisten jääkiekkoilijoiden suhteen. Tieto on jo olemassa, että ikäluokat 1993-94 ovat vielä heikompia kuin vuonna 1991 syntyneet.

Ehtineekö Kalervo Kummola päästä tiedon kolmanteen vaiheeseen, jotta tekisi ennen eläkkeelle lähtöään tarvittavat muutokset jääkiekon suomalaiseen juniorijärjestelmään?

Maple Leaf
28.06.2009, 00:30
Tieto siitä, että Nuori Suomi-järjestelmän seurauksena jääkiekon suomalainen laatujuniorituotanto romahtaa on ollut jo vuosia olemassa.

Juujuu. Mitä maajoukkueen päävalmentaja Jukka Jalonen sanoikaan Nuori Suomi -järjestelmästä? Joko olet löytänyt kyseisen sitaatin?

Mänizeri
28.06.2009, 11:00
Tieto siitä, että Nuori Suomi-järjestelmän seurauksena jääkiekon suomalainen laatujuniorituotanto romahtaa on ollut jo vuosia olemassa. Urheilulehti on siitä kirjoittanut lähes viiden vuoden ajan.


Jälkiviisaus on se paras viisaus. Kuinka nerokas järjestelmä olisikaan, jos meiltä tulisi joka vuosi kovan tason junnuja...

Nuori Suomi on jääkiekkoliiton mukaan ollut käytössä vuodesta 1987 (lähde:http://www.finhockey.fi/junnut/nuori_suomi-ohjelma/nuori_suomi-ohjelma_pahkinankuor/).

Toisin sanoen 1970-luvunkin hyvät ikäluokat ovat joutuneet osittain järjestelmän alle, puhumattakaan 1983-syntyneistä.

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin järjestelmä ei vieläkään ole estänyt oikeiden asioiden tekemistä. Mutta kertokaa ihmeessä, jos jonkun mielestä on. Pelkkä kilpailun puute ei tarkoita sitä, etteikö harjoituksissa voi harjoitella oikeita asioita. Ja tästä mielestäni Jukka Jalonenkin on puhunut, on menty liikaa fysiikka edellä taidon jäädessä taustalle.

Tuskinpa se yksin on ollut tuosta järjestelmästä kiinni, vaan siitä mitä meillä Suomessa ajatellaan pelistä nimeltä jääkiekko.

Nuoren Suomen syyttäminen on liian helppoa. Pitäisi tarkastella suomalaisen kiekon rakenteita paljon syvällisemmin, kuin haukkua yhtä puuta.

Fordél
28.06.2009, 12:37
Toisin sanoen 1970-luvunkin hyvät ikäluokat ovat joutuneet osittain järjestelmän alle, puhumattakaan 1983-syntyneistä.

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin järjestelmä ei vieläkään ole estänyt oikeiden asioiden tekemistä. Mutta kertokaa ihmeessä, jos jonkun mielestä on. Pelkkä kilpailun puute ei tarkoita sitä, etteikö harjoituksissa voi harjoitella oikeita asioita. Ja tästä mielestäni Jukka Jalonenkin on puhunut, on menty liikaa fysiikka edellä taidon jäädessä taustalle.

Tuskinpa se yksin on ollut tuosta järjestelmästä kiinni, vaan siitä mitä meillä Suomessa ajatellaan pelistä nimeltä jääkiekko.

Nuoren Suomen syyttäminen on liian helppoa. Pitäisi tarkastella suomalaisen kiekon rakenteita paljon syvällisemmin, kuin haukkua yhtä puuta.

Tässähän sitä on asiat kiteytetty harvinaisen hyvin. On tosiaan helppo syyttää Nuorta Suomea, mutta valitettavasti siinä vaiheessa mennään metsään, koska a) sen aikana on tuotettu todella hyviä pelaajia ja b) se ei estä tekemästä asioita oikein.

Odotan edelleen siffalta vastausta tuohon Maple Leafin kysymykseen koskien Jukka Jalosen lausuntoa Nuoresta Suomesta. No miksipä sitä kommentoida epämiellyttäviä asiota ja keskustella oikeasti kun niitä voi väistellä. Ehkä tämä kuvaa hyvin sitä missä on menty vikaan suomalaisessa kiekkoilussakin.

siffa
28.06.2009, 16:25
Tässähän sitä on asiat kiteytetty harvinaisen hyvin. On tosiaan helppo syyttää Nuorta Suomea, mutta valitettavasti siinä vaiheessa mennään metsään, koska a) sen aikana on tuotettu todella hyviä pelaajia ja b) se ei estä tekemästä asioita oikein.

Tästä ketjusta löytyy vastaus siihen, mistä ikäluokasta lähtien Nuori Suomi on vaikuttanut juniorijääkiekkoiluun. Itse seurasin Kouvolassa asuessani 1986 syntyneiden harjoittelua. Tämä oli ensimmäisiä ikäluokkia, joissa Nuori Suomen totaalinen vaikutus alkoi. Silloin vielä valmentajat Gärdström ja Koskelainen peluuttivat tärkeissä otteluissa Tuomas Gärdströmiä, Jesse Lustbergia ja Eemeli Koskelaista lähes koko ottelun. Ikäluokat 1983-84 olivat viimeiset, joihin Nuori Suomi ei ehtinyt vaikuttaa. On siis tarkasteltava ikäluokkia 1985 syntyneistä lähtien, kun arvioidaan Nuorta Suomea laatujuniorituotannon kehittämisessä.

Fordél
28.06.2009, 17:32
Tästä ketjusta löytyy vastaus siihen, mistä ikäluokasta lähtien Nuori Suomi on vaikuttanut juniorijääkiekkoiluun. Itse seurasin Kouvolassa asuessani 1986 syntyneiden harjoittelua. Tämä oli ensimmäisiä ikäluokkia, joissa Nuori Suomen totaalinen vaikutus alkoi. Silloin vielä valmentajat Gärdström ja Koskelainen peluuttivat tärkeissä otteluissa Tuomas Gärdströmiä, Jesse Lustbergia ja Eemeli Koskelaista lähes koko ottelun. Ikäluokat 1983-84 olivat viimeiset, joihin Nuori Suomi ei ehtinyt vaikuttaa. On siis tarkasteltava ikäluokkia 1985 syntyneistä lähtien, kun arvioidaan Nuorta Suomea laatujuniorituotannon kehittämisessä.

Ja sekö sitten on oikea tapa peluuttaa junioreita, että muutama lupaavin palaa lähes koko ottelun. Tällä tyylilläkö vaikka Ruotissa on saatu nykyinen lento aikaan?

Miten muuten tämä Nuori Suomi sitten konkreettisesti vaikutti vaikka juuri KooKoon juniorityöhön noina vuosina? Ja kritisoitko sitä jo silloin?

Entä siffa missä viipyy vastauksesi tuohon Jaloseen liittyvään kysymykseen? Oletko oikeasti noin jääräpää, että et uskalla ottaa osaa oikeaan keskusteluun.

aquanqua
28.06.2009, 17:56
Mielenkiinnosta tiedustelen, että antoiko Jalonen Nuori Suomi -kommenttinsa ennen kuin hänet oli palkattu Suomen maajoukkueen valmentajaksi.

siffa
28.06.2009, 18:37
Miten muuten tämä Nuori Suomi sitten konkreettisesti vaikutti vaikka juuri KooKoon juniorityöhön noina vuosina? Ja kritisoitko sitä jo silloin?

KooKoo on malliesimerkki siitä, miten täydellisesti Nuori Suomen ideologiaa toteuttamalla romahdutettiin laatujuniorituotanto ainakin vuosikymmeneksi. Kritisoin sitä jo silloin Kouvolan aikoinani. Junioriorganisaatio ja Nuori Suomi-toimintaperiaatteet toteutettiin Kouvolassa prikulleen Jääkiekkoliiton ohjeiden mukaisesti.

Jukka Jalonen osallistui aktiivisesti jääkiekon juniorikeskusteluun jo ainakin yli neljä vuotta sitten. Senkin jälkeen hän on käyttänyt puheenvuoroja juniorijärjestelmän kehittämiseksi aktiivisesti. Viimeksi hän osallistui keväällä Vierumäelle kehityspäiville, jotka syntyivät todellisuudessa Nuori Suomi-järjestelmän huonoista seurauksista johtuen. Olen odottanut päiville osallistuneiden JA:n kirjoittajien kommentteja siitä, mitä siellä saatiin aikaan.

Jukka Jalosen poika on käynyt läpi Nuori Suomi ajan juniorijärjestelmän, joten Jalosella on hyvä tuntuma siitä, mitä juniorikentällä on tapahtunut. Samoin Erkka Westerlundin jääkiekkojuniori on Nuori Suomi ajan kiekkoilija. Jukka Rautakorven poika on myös mukana HPK:n junioreissa, joten hänellä on myös kompetenssia lausunnoilleen (IS Veikkaaja 7.1.2009):" Suomalaisen jääkiekkoväen on herättävä ja tehtävä isoja muutoksia juniorikiekkoiluun. Joukkueita tasapäistetään, eivätkä pelaajat saa alkaa harjoitella kunnolla riittävän aikaisin. Huippu-urheilu lähtee aivan eri lähtökohdista. Nuori Suomi-järjestelmän tulkinnat ovat suurin virhe, joka on koskaan tehty suomalaisessa urheilussa. Jääkiekkoliitossa on ihmisiä, jotka tukivat vääriä päätöksiä."

siffa
28.06.2009, 18:43
Mielenkiinnosta tiedustelen, että antoiko Jalonen Nuori Suomi -kommenttinsa ennen kuin hänet oli palkattu Suomen maajoukkueen valmentajaksi.

On antanut kommentteja ennen ja jälkeen päävalmentajuutensa. Jääkiekkoliiton leivissä on luonnollisesti otettava huomioon se, ettei tallo Kummolan varpaille.

Mitähän mahtanee ajatella suomalaisesta laatujuniorituotannosta ja Nuori Suomesta Kalervo Kummola nyt, kun nähtiin, miten suomalaisia junioreita varattiin NHL:ään?

Johannes
28.06.2009, 20:05
On antanut kommentteja ennen ja jälkeen päävalmentajuutensa. Jääkiekkoliiton leivissä on luonnollisesti otettava huomioon se, ettei tallo Kummolan varpaille.

Mitähän mahtanee ajatella suomalaisesta laatujuniorituotannosta ja Nuori Suomesta Kalervo Kummola nyt, kun nähtiin, miten suomalaisia junioreita varattiin NHL:ään?

Määrällisesti varaustilaisuus meni ihan ok, kun 10 suomalaista pelaajaa varattiin. Toni Rajala, jonka piti olla poikkeusyksilö, varattiin vasta numerolla 101 ja se herättää lähinnä mietintää Toni Rajalasta yksilönä, ei nuori Suomi-systeemistä. Ruotsalaiset pelaajat ovat nyt eurooppalaisista pelaajista ne, joita halutaan varata ja 25 varausta kesän 2009 NHL-draftissa Ruotsista on jo melko suuri määrä. Onkohan sielläkään nyt näin paljon lupaavia NHL-pelaajia tulossa 1-2 ikäluokasta.

Kun kirjoittaa, että Jukka Jalonen on sanonut sitä tai tätä, niin tietolähde olisi asiallista lisätä kommenttiin, muuten voi väittää Jukka Jalosen sanoneen ihan mitä hyvänsä ja kyllä se vaikuttaa sanomisen painoarvoon onko Jukka Jalonen sanonut kommenttinsa nuori-Suomi touhusta HPK:n valmentajana, maajoukkueen kakkosena vai maajoukkueen päävalmentajana.

Ei Kummolan tarvitse säikähtää kesän 2009 NHL-draftia, koska varaustilaisuus ei sujunut suomalaisittain riittävän kehnosti. Lopputulos oli lopulta taas kerran torjuntavoitto suomalaiselle juniorityölle ja ei pakota yksistään mitään erityistoimenpiteitä juniorityön tehostamiseksi nykyisestä tasosta. En tiedä mitä päätettiin toukokuisessa Vierumäen YYO-tapahtumassa, koska esim. Urheilulehti vaikeni oudosti tapahtumasta kokonaan ja ei sitä lopulta tule seurattua median kirjoittelua useamman kuin muutaman lehden välityksellä. Jos on linkkejä eri lehtien YYO-tapahtuman kommentointiin, niin laittakaa esiin. HS:n kirjoittelua on täällä jo referoitu.

Tarinankertoja
29.06.2009, 12:16
Jos on linkkejä eri lehtien YYO-tapahtuman kommentointiin, niin laittakaa esiin. HS:n kirjoittelua on täällä jo referoitu.

Summasen haastattelu YLE: sivuilla
http://yle.fi/urheilu/lajit/jaakiekko/2009/05/summanen_lyttasi_suomi-kiekon_tulevaisuusseminaarin_147855.html

” - Näen tämän arvon niin, että tässähän tehtiin vain mainostemppu.”

Siis kokonaisuudessaan videona sivulla

Schadowan
29.06.2009, 12:24
Uusimmassa jääkiekkolehdessä on etusivun juttu Suomen tulevasta superketjusta Rajala-Granlund-Pulkkinen. "Miten NuoriSuomi voi tuottaa kolme huippukykyä samaan aikaan" taisi olla otsikko, tms.

Hyvä juttu, kannattaa lukea. Yksi lause jäi tosin vähän mietityttämään, kun Rajala sanoi, että hän on samalla viivalla tällä hetkellä kuin Ovechkin oli samanikäisenä..hmm, ehkä HIEMAN yläkanttiin kuitenkin. Rajala näyttää olevan kolmikon vitsiniekka ja nauratti ainakin itseäni pari juttua, mitä hän heitti ketjutovereistaan. Toki jotakuta saattaa hieman arvelluttaa, vähän tuollainen tamperelainen (jesseniinimäki) meininki, mutta en nyt näe siinä mitään suurempaa ongelmaa. Granlundille on helppo povata loistavaa tulevaisuutta, kaverilla on pääkoppa kunnossa ja tavoitteet selvänä. Pulkkinen myös hyvin samankaltainen kuin Granlund.

eagle
29.06.2009, 13:48
Uusimmassa jääkiekkolehdessä on etusivun juttu Suomen tulevasta superketjusta Rajala-Granlund-Pulkkinen. "Miten NuoriSuomi voi tuottaa kolme huippukykyä samaan aikaan" taisi olla otsikko, tms.

Hyvä juttu, kannattaa lukea. Yksi lause jäi tosin vähän mietityttämään, kun Rajala sanoi, että hän on samalla viivalla tällä hetkellä kuin Ovechkin oli samanikäisenä..hmm, ehkä HIEMAN yläkanttiin kuitenkin. Rajala näyttää olevan kolmikon vitsiniekka ja nauratti ainakin itseäni pari juttua, mitä hän heitti ketjutovereistaan. Toki jotakuta saattaa hieman arvelluttaa, vähän tuollainen tamperelainen (jesseniinimäki) meininki, mutta en nyt näe siinä mitään suurempaa ongelmaa. Granlundille on helppo povata loistavaa tulevaisuutta, kaverilla on pääkoppa kunnossa ja tavoitteet selvänä. Pulkkinen myös hyvin samankaltainen kuin Granlund.

Rajala itse sanoi U-18 kisojen jälkeen, että "ei nyt aleta Ovechkiniin vertailemaan" tms. kun toimittaja koitti vertailla häntä Ovechkiniin. Joten tuskinpa on kovin vakavissaan itseään myöhemminkään Ovieen vertaillut. Mielestäni ei ole mitään pahaa jos on huumoria mukana, jos se ei vaikuta esim. harjoitteluun tai muuhun asenteeseen negatiivisesti. Samalla tavalla esim. Oviella(nyt kun puhuttiin) on aikalailla pilke silmäkulmassa ja läppä lentää kentän ulkopuolella.

Schadowan
29.06.2009, 14:10
Rajala itse sanoi U-18 kisojen jälkeen, että "ei nyt aleta Ovechkiniin vertailemaan" tms. kun toimittaja koitti vertailla häntä Ovechkiniin. Joten tuskinpa on kovin vakavissaan itseään myöhemminkään Ovieen vertaillut. Mielestäni ei ole mitään pahaa jos on huumoria mukana, jos se ei vaikuta esim. harjoitteluun tai muuhun asenteeseen negatiivisesti. Samalla tavalla esim. Oviella(nyt kun puhuttiin) on aikalailla pilke silmäkulmassa ja läppä lentää kentän ulkopuolella.

Niin hän sanoi tosiaan. Tuossa jutussakin hän mainitsi tyyliin, että ei hänestä uutta Ovechkinia tule, mutta hän on samalla viivalla kuin mitä Ovie oli samanikäisenä. Mitä tuo sitten tarkoittaa on kai tulkinta juttu. Huumoria oli kyllä mukana tuossa jutussa, mutta ei ehkä kyseisessä lauseessa. Nojoo, turha näitä on analysoida liikaa.

Mielestäni Rajalalla on tervettä itseluottamusta, hyvin epäsuomalaiseen tyylin. Hän tietää omat kykynsä ja tavoitteet ovat sen mukaisia, eli ensi kaudella 1-2. kentän paikka Ilveksessä, top 5 jengin sisäisessä pistepörssissä sekä 30-40 pistettä runkosarjassa. Mielestäni kovat mutta realistiset tavoitteet.

Mänizeri
29.06.2009, 14:20
Mielestäni Rajalalla on tervettä itseluottamusta, hyvin epäsuomalaiseen tyylin. Hän tietää omat kykynsä ja tavoitteet ovat sen mukaisia, eli ensi kaudella 1-2. kentän paikka Ilveksessä, top 5 jengin sisäisessä pistepörssissä sekä 30-40 pistettä runkosarjassa. Mielestäni kovat mutta realistiset tavoitteet.

Toivottavasti ei kuitenkaan ole mielestään liian valmis, on vielä siinä iässä, että paljon pystyy tekemään omatoimisella treenilläkin. Toki niitä pelejäkin tulee ensi kaudella paljon, eli rasituksen ja levon suhde pitää muistaa. Mutta toivottavasti hän ei ole pelkän pleikkarin perään.

Oma ikäisiä vastaan pelaaminen on ihan eri juttu kuin aikuisten sarjat ja siellä tähteys vaatii yleensä vielä pykälän parin tasonnostoa.

Nyt näyttää kyllä hyvältä, pakko myöntää. Ainakin isoon kaukaloon miehestä saadaan kovan tason kaveri, jos kehitys jatkuu normaalina.

Tuohon Summasen haastatteluun vielä. (http://yle.fi/urheilu/lajit/jaakiekko/2009/05/summanen_lyttasi_suomi-kiekon_tulevaisuusseminaarin_147855.html)

Toteamus "Suomalainen kiekko voi hyvin, muutos parempaan suuntaan junioripuolella tuli kaksi vuotta sitten" on kyllä mielenkiintoinen. Monen muun mielestä suomalainen kiekko ei voi hyvin. Ja tietääkö joku, mitä hän tarkoittaa tuolla muutoksella?

siffa
29.06.2009, 15:13
Toteamus "Suomalainen kiekko voi hyvin, muutos parempaan suuntaan junioripuolella tuli kaksi vuotta sitten" on kyllä mielenkiintoinen. Monen muun mielestä suomalainen kiekko ei voi hyvin. Ja tietääkö joku, mitä hän tarkoittaa tuolla muutoksella?

Summasella oli pikaluistelija Janne Hännisen kanssa oma projektinsa jääkiekkojunioreiden kehittämiseksi. En tiedä miten projekti jaksaa nyt ja onko sen kokemuksia hyödynnetty Jääkiekkoliitossa mitenkään.

choose_life
29.06.2009, 15:27
Uusimmassa Jääkiekkolehdessä on etusivun juttu Suomen tulevasta superketjusta Rajala-Granlund-Pulkkinen. "Miten Nuori Suomi voi tuottaa kolme huippukykyä samaan aikaan" taisi olla otsikko, tms. Hyvä juttu, kannattaa lukea.

Niin on ja niin kannattaa - etenkin pelaajien faktakertomat siitä miten, millaisella ajankäytöllä ja millä painotuksilla he ovat tähänastiset taitonsa hankkineet ja synnynnäisiä lahjojaan jalostaneet. Junnukiekon reaalimaailmassa eläville niissä ei tosin ole mitään uutta.
Päivittäistä erittäin oma- ja vapaaehtoista treeniä ulkokentillä ja pihoilla (penskat eivät kyllä kokeneet sitä tehoharjoitteluksi, vaan kikkailuksi ja hauskanpidoksi kavereiden kanssa), pelaamista vanhemmissa ikäluokissa, kiekollisten vapauksien ottamista ja saamista joukkueissa ja 12-vuotiaaksi asti muita lajeja. Granlundilla on liiton alaisia pelejä lätkän ja futiksen lisäksi vaatimattomasti salibandystä, tenniksestä, pesä- ja kaukalopallosta.

Rajala näyttää olevan kolmikon vitsiniekka ja nauratti ainakin itseäni pari juttua, mitä hän heitti ketjutovereistaan. Toki jotakuta saattaa hieman arveluttaa tuollainen tamperelainen (jesseniinimäki) meininki, mutta en nyt näe siinä mitään suurempaa ongelmaa. Granlundille on helppo povata loistavaa tulevaisuutta, kaverilla on pääkoppa kunnossa ja tavoitteet selvänä. Pulkkinen myös hyvin samankaltainen kuin Granlund.

Niinpä: läppä lentää, kaikkien koulu on sujunut vähintään kelvollisesti (Granlundilla huomattavasti sitä paremmin) ja varasuunnitelmat loukkaantumisten tms. varalle on selvästi tehty yhdessä perheiden kanssa. Sitten kiinnostavat tytöt, leffat, muotivaatteet ja muu sellainen, että "joskus voi pitää hauskaa, ei pelkän lätkän perässä saa mennä pää kolmantena jalkana" (Granlund).

YYA... anteeksi, YYO-mahtipäivien anti taas on siitä jännä juttu, ettei seminaaripäätöksellä voitukaan muuttaa suomalaisen juniorijärjestelmän alennustilaa Mersun tuotantolinjaksi tai kuudenneksi ydinvoimalaksi. Siellä myös jouduttiin ihan aikuisten oikeasti esittämään konkreettisia ehdotuksia, kohtaamaan eläviä ihmisiä ja vastaamaan omilla kasvoilla puheistaan, mikä lienee riittävä selitys radiohiljaisuuteen muutamalla mediakanavalla.

Sisälukutaitoisille, huutoonsa vastaaville ja edes jotakuinkin normaalin minäkuvan omaaville tiedoksi, että päivien annista (joka sinänsä takaa vielä vähemmän kuin Jesse Niinimäen ensimmäisen kierroksen NHL-varaus vuonna 2002, mutta onpa edes keskusteltu) löytyy juttua JKL:n sivuilta 24-27 otsikolla "Yksilön ehdoilla". Ihanana kesäpäivänä ei oikein jaksaisi referoida sitä sanasta sanaan, kun papukaijahokemat eivät muutenkaan vastaa käsitystä keskustelusta, mutta pari tiivistelmää.

"Asia ei ole niin yksinkertainen, että vain nostetaan harjoitusmääriä nuoremmissa junioreissa. Joukkuetreenit ovat tärkeitä, mutta isossa kuvassa meidän on keksittävä keinoja, joilla saamme lapset liikkumaan vapaa-ajalla". (Erkka Westerlund).
Lyhyesti: monipuolista ja omaehtoista treeniä on lisättävä ("venäläisten ja muidenkin nykytaiturien taustalla on ennen murrosikää voimistelua, juoksua, painia, yleisurheilua ja eri pallopelejä"); 7-14-vuotiaita valmentavien "isukkien" tasoa on yritettävä nostaa koulutuksella ja konkreettisella ohjauksella & käytännön apumateriaalilla (esim. simppelit harjoitusdvd:t); halleihin pitäisi järjestää vapaaehtoisia ip-jäitä sekä valmennuspäälliköitä ja vanhempia pelaajia niille neuvomaan (tätä tehtiin esim. Kuopiossa jo 80-luvulla sen suuremmitta organisoinneitta); on päästävä eroon hysteerisestä joukkuekeskeisyydestä ja wannabe-valmentajista, jotka mm. estävät lahjakkuuksien nostamisen ikäluokan tai kahden yli (mikä ollut käsittämätöntä toimintaa joka ikisellä vuosikymmenellä).

Semmosta. Noin erittäin aluksi.

Johannes
29.06.2009, 15:30
Summasella oli pikaluistelija Janne Hännisen kanssa oma projektinsa jääkiekkojunioreiden kehittämiseksi. En tiedä miten projekti jaksaa nyt ja onko sen kokemuksia hyödynnetty Jääkiekkoliitossa mitenkään.

Summanen sanoo YLE:n haastattelun lopuksi jotain sen tyylistä, että "huippu-urheilu kirjallisessa muodossa on sen raiskaamista". Jos käsitin Summasen sanat oikein, niin aika vaikea Summanen/Hänninen-parivaljakon kokemuksia valmentamisesta on muiden hyödyntää mitenkään, vaikka Summenen/Hänninen tekisivätkin itse hienoa työtä juniorien kanssa. Summanen on tosin valmentanut jo viime keväänä Sveitsissä Rapperswil-seuraa ja työ Sveitsissä jatkuu kaudella 09-10, joten Summanen ei ole mukana hyödyntämässä Suomi-kiekkoa osaamisellaan ihan lähiaikoina, varsinkin jos näkee oikeasti etätyön kirjallisessa muodossa noin kielteisesti kuin YLE:n haastattelussa antoi ymmärtää.

siffa
29.06.2009, 15:55
Summanen sanoo YLE:n haastattelun lopuksi jotain sen tyylistä, että...

Näen Summasen/Hännisen projektin samalla tavalla kuin Johannes. Kokemusta ja tietoa juniorivalmennuksesta saivat lähinnä Summanen ja Hänninen. On aivan eri asia saada järjestelmä laajemmin junioreiden käyttöön.

Maple Leaf
30.06.2009, 13:47
Jukka Jalonen osallistui aktiivisesti jääkiekon juniorikeskusteluun jo ainakin yli neljä vuotta sitten. Senkin jälkeen hän on käyttänyt puheenvuoroja juniorijärjestelmän kehittämiseksi aktiivisesti.

Aivan. Kerro nyt vielä, mitä Jukka Jalonen on sanonut Nuori Suomi -järjestelmästä, jookos?

Jukka Jalosen poika on käynyt läpi Nuori Suomi ajan juniorijärjestelmän, joten Jalosella on hyvä tuntuma siitä, mitä juniorikentällä on tapahtunut.

Aivan, ja sitä suuremmalla syyllä kerro nyt vielä, mitä Jukka Jalonen on sanonut Nuori Suomi -järjestelmästä, jookos?

Jukka Rautakorven poika on myös mukana HPK:n junioreissa, joten hänellä on myös kompetenssia lausunnoilleen (IS Veikkaaja 7.1.2009): "(...) Nuori Suomi-järjestelmän tulkinnat ovat suurin virhe, joka on koskaan tehty suomalaisessa urheilussa. Jääkiekkoliitossa on ihmisiä, jotka tukivat vääriä päätöksiä."

Rautakorpi puhuu siis Nuori Suomi -järjestelmän liittokohtaisista tulkinnoista, ei itse järjestelmästä. Toisin sanoen tämä esiin kaivamasi sitaatti ei tue väitteitäsi, sitäkin enemmän kyllä kanssasi tässä(kin) viestiketjussa eri mieltä olleiden kirjoittajien näkemyksiä.

Nyt, kun olet kuitenkin jo löytänyt Rautakorvelta nasevan lausunnon asiasta, kaivapa vielä esiin monen sinulta odottama Jukka Jalosen kommentti.

siffa
30.06.2009, 23:48
Juniorijärjestelmän tehokkuutta laatujunioreiden tuottamisessa on mitattu juniorimaajoukkueiden kansainvälisellä menestyksellä sekä miten NHL:n 30 joukkuetta arvioivat kunkin maan junioritoiminnan tuloksia.

Nyt on syytä päivittää NHL-joukkueiden satojen kykyjenetsijöiden ja pelaaja-arvioiden analyysi suomalaisista huippujunioreista verrattuna Ruotsiin. Suomi oli vielä 2000-luvun alkuvuosina maailman huippumaita, mitä tulee NHL-varauksiin. Ruotsi oli silloin alamaissa. Sen jälkeen alkoi Suomen juniorituotannossa näkyä Nuoren Suomen vaikutus tai niinkuin nykyään halutaan Jääkiekkoliiton toimesta ilmaista "kiekkoväen väärä tulkinta Nuoresta Suomesta" NHL-varauksissa. Ruotsi muutti juniorijärjestelmänsä, koska kaikki mittarit osoittivat, että laatujuniorituotanto oli pysähtynyt.

Vuosina 2006, 2007, 2008 ja 2009 ei ole varattu yhtään suomalaista NHL:n ensimmäisellä varauskierroksella.
Ruotsalaisia on varattu ensimmäisellä kierroksella 2006 (3 kpl), 2007 (1), 2008 (3) ja 2009 (6) juniorikiekkoilijaa.

Saa nähdä, tapahtuuko muutoksia suomalaisessa juniorijääkiekkoilussa. Maajoukkueen päävalmentaja Jukka Jalonen on ollut yksi aktiivisimmista keskustelijoista juniorijääkiekkoilun tilan parantamiseksi. TV2:n Peliuutisissa 17.1.2009 hän kiteytti asian lyhyesti:"Tilanne on todettu ja istuttu usein alas. Muutoksia on tehtävä ensi kauden alusta. Alle 10 vuotiaiden on harjoiteltava enemmän ja laadukkaammin. Tehdään yhdessä päätökset tarvittavista muutoksista, jotka on nyt vain tehtävä." Vierumäen kehityspäivät oli yksi etappi tiellä juniorijääkiekon välttämättömiin muutoksiin. Syksyllä jääkiekkojuniorijoukkueiden valmentajat voivat todeta, onko muutoksia parempaan saatu aikaan.

Maple Leaf
01.07.2009, 00:12
Maajoukkueen päävalmentaja Jukka Jalonen on ollut yksi aktiivisimmista keskustelijoista juniorijääkiekkoilun tilan parantamiseksi. TV2:n Peliuutisissa 17.1.2009 hän kiteytti asian lyhyesti:"Tilanne on todettu ja istuttu usein alas. Muutoksia on tehtävä ensi kauden alusta. Alle 10 vuotiaiden on harjoiteltava enemmän ja laadukkaammin. Tehdään yhdessä päätökset tarvittavista muutoksista, jotka on nyt vain tehtävä."

"Nuori Suomi –ohjelmaa pidetään yleisesti juniorikiekkoilumme ongelmien pääpesäkkeenä. Itse olen asiasta kuitenkin eri mieltä. Ehkä ohjelman alkuvaiheissa ongelmat olivat todellisia, mutta NS–ohjelma ei estä laadukasta ja määrällisesti kovaakaan harjoittelua, vaan ongelmat ovat enemmän meissä käytännön toteuttajissa." — Jukka Jalonen Jääkiekkovalmentajakerhon jäsenkirjeessa 24.8.2007

Mänizeri
01.07.2009, 08:53
"Nuori Suomi –ohjelmaa pidetään yleisesti juniorikiekkoilumme ongelmien pääpesäkkeenä. Itse olen asiasta kuitenkin eri mieltä. Ehkä ohjelman alkuvaiheissa ongelmat olivat todellisia, mutta NS–ohjelma ei estä laadukasta ja määrällisesti kovaakaan harjoittelua, vaan ongelmat ovat enemmän meissä käytännön toteuttajissa." — Jukka Jalonen Jääkiekkovalmentajakerhon jäsenkirjeessa 24.8.2007

Tässähän se, ollut hänenkin "tiedossa" näköjään parisen vuotta. Nuoren Suomen haukkuminen tai lakkauttaminen ei auta pätkän vertaa, jos toiminta ei muutu ja ihmiset pysyvät samoina.

Eli isolla kammalla pitäisi alkaa perkamaan koko lajin rakenteita Suomessa lähtien luistelukoulusta aina A-junioreihin asti. Tässä pitäisi ehdottomasti käyttää mukana myös muiden lajien asiantuntijoita (parhaassa tapauksessa vielä ulkomaalaista apua jos on varaa), kuin pelkästään kiekon, koska voiko mitään innovatiivista tulla lajiin pelkästään vanhoilla silmillä?

Epäilen...

Enkä nyt tarkoita, että esim. tanssin puolelta pitää jonkun tulla, vaan luulisi että monissa muissa kv. pallopeleissä olisi myös jotain annettavaa tuohon harjoittelupuoleen ja sen järjestämiseen. Meillä löytyy kuitenkin omasta takaa sellaisia nimiä, kuin Stuart Baxter ja Mauro Berruto maajoukkueiden päävalmentajina, jotka ovat nähneet jo jonkin verran. Ja he nyt olisivat Suomessakin ihan työn puolesta silloin tällöin. Samoin suomalaisia huippuja kuten Henrik Dettman.

Voi olla että jonkun vanhemman liiton valmentajan johdolla palattaisiin "vanhaan hyvään aikaan", mutta onko vanhoilla opeilla enää mahdollista pärjätä, kun yhteiskunta ympärillä on muuttunut aika lailla? Ja lapset sen mukana.

"Aivot narikkaan ja pojat lenkille" tyyppinen toiminta voi toki edelleen toimia, mutta tuleeko tällä tavalla sitten hyviä pelaajia, en tiedä...

Tarinankertoja
01.07.2009, 09:54
Aivan. Kerro nyt vielä, mitä Jukka Jalonen on sanonut Nuori Suomi -järjestelmästä, jookos?

Jalonen suomii Nuori Suomi -ajattelua (http://yle.fi/urheilu/lajit/jaakiekko/maajoukkue/2008/10/jalonen_suomii_nuori_suomi_-ajattelua_122804.html)

Tiivistäen Jalonen vaatii junnupeleihin siis tasosarjoja ja pienempiä ryhmiä Nuori Suomi -ajattelun sijaan. 05.10.2008

ks. video

Maple Leaf
01.07.2009, 10:16
Jalonen suomii Nuori Suomi -ajattelua (http://yle.fi/urheilu/lajit/jaakiekko/maajoukkue/2008/10/jalonen_suomii_nuori_suomi_-ajattelua_122804.html)

Tiivistäen Jalonen vaatii junnupeleihin siis tasosarjoja ja pienempiä ryhmiä Nuori Suomi -ajattelun sijaan. 05.10.2008

ks. video

Muuten hyvä, mutta linkkisi on juuri siihen haastatteluun, jonka innoittamana nimimerkki siffa hehkui Jukka Jalosen vastustavan Nuori Suomi -systeemiä, vaikka tosiasiassa Jalonen ei tässä haastattelussa puhu sanaakaan Nuoresta Suomesta.

Tarinankertoja
01.07.2009, 10:30
Muuten hyvä, mutta linkkisi on juuri siihen haastatteluun, jonka innoittamana nimimerkki siffa hehkui Jukka Jalosen vastustavan Nuori Suomi -systeemiä, vaikka tosiasiassa Jalonen ei tässä haastattelussa puhu sanaakaan Nuoresta Suomesta.

Koska toimittaja on referoinut ja löyhentänyt haastattelua
"Tiivistäen Jalonen vaatii junnupeleihin siis tasosarjoja ja pienempiä ryhmiä Nuori Suomi -ajattelun sijaan."
by Tapio Suominen. Eli kun et actual kuule Jukka Jalosen näin sanovan, hän ei ole asiasta haastattelussa puhunut, ja Tapio suominen on keksinyt tämän tai tehnyt oman johtopäättelyn juttuun?

-ttu mitä saivartelua. Asiastahan tässä kait pitäisi puhua?

Maple Leaf
01.07.2009, 10:36
Koska toimittaja on referoinut ja löyhentänyt haastattelua
"Tiivistäen Jalonen vaatii junnupeleihin siis tasosarjoja ja pienempiä ryhmiä Nuori Suomi -ajattelun sijaan."
by Tapio Suominen. Eli kun et actual kuule Jukka Jalosen näin sanovan, hän ei ole asiasta haastattelussa puhunut, ja Tapio suominen on keksinyt tämän tai tehnyt oman johtopäättelyn juttuun?

-ttu mitä saivartelua. Asiastahan tässä kait pitäisi puhua?

Kyseessä on nimenomaan toimittaja Suomisen oma oikopolku. Asian voit varmistaa vaikka itseltään Jukka Jaloselta.

HMenthal
02.10.2009, 10:09
Juniorijääkiekossa näyttää tällä kaudella olevan kaikki kuosissa. Hyvä näin.

Huomasin tuossa juuri, että tänään alkaa Vierumäellä junnujen kiekkoilun seminaari. Paikalle näyttää saapuvan pari pamppua Kandasta asti. Toivottavasti joku tuttu on paikalle menossa, jotta tapahtumasta saa edes jotain pientä informaatiota sisäällön suhteen.

Tämän seminaarin jälkeen toivottavasti tilanne junnukiekiossa on vielä paremmin.

oka
02.10.2009, 10:34
Timo Lehkosen kommentit kuinka liiallinen kilpailu ja totaalivalmennus on haitaksi jne herättää ajatuksia ettei ehkä ihan kaikki "lätkäjätkät" olekkaan yhteisen linjan takana.
Tässä Lehkonen & NuoriSuomi (http://verkkolehti.nuorisuomi.fi/uutinen?lehti=4&uutinen=15165681)
Mielestäni kiekko on mitä suurimmaksi osaksi taitolaji. Taidon oppimisen parhaat vuodet ovat ennen teini-ikää ja siihen ei riitä 3 h/viikossa.

PJx
02.10.2009, 12:51
Timo Lehkosen kommentit kuinka liiallinen kilpailu ja totaalivalmennus on haitaksi jne herättää ajatuksia ettei ehkä ihan kaikki "lätkäjätkät" olekkaan yhteisen linjan takana.
Tässä Lehkonen & NuoriSuomi (http://verkkolehti.nuorisuomi.fi/uutinen?lehti=4&uutinen=15165681)
Mielestäni kiekko on mitä suurimmaksi osaksi taitolaji. Taidon oppimisen parhaat vuodet ovat ennen teini-ikää ja siihen ei riitä 3 h/viikossa.
Hyvä, että edes joku yrittää ajatella isompaa kuvaa.

Nykyjärjestelmän suurin vika on ollut, ettei se ole tukenut huippujen syntymistä, vaan on menty puuhastelun ehdoilla. Nyt paletti meinataan kääntää kokonaa ympäri(?).

Puhutaan, että parhaat valmentajat tarvitaan pienimmissä junnuissa, mutta unohdetaan autuaasti mainita, että 7- ja 17-vuotiaat pojat kaipaavat aivan eri näkökulmista lähtevää valmennusta. Esitellään kaikenlaisia systeemeitä pienten junnujen palkitsemiseksi (kiekkolehti) yms. yms.

Ihan ensimmäisenä olisi tehtävä selvä ero tavoitteellisen valmennuksen, harrastekiekon välillä ja puhua avoimesti lieveilmiöistä. Tavoitteellinen valmennus (pitäisi alkaa n. 12v, nykyään ehkä 15v) rajoittaa muuta elämää oleellisesti. Väittäisin, että SM-sarjatason pojat hoitavat keskimäärin huonosti koulunsa ja siihen suorastaan "ohjataan" käytetystä tyhjänpäiväisestä jargonista (koulu menee kiekon edelle...) huolimatta. Avoin puhe vähentäisi konflikteja ja kaikille olisi selvää, missä mennään ja miksi. Sitä kautta vaatimustaso olisi helpompi asettaa kohdalleen.

Tosiasioista puhuminen niiden oikeilla nimillä olisi osa ongelman ratkaisusta tavoitteellisiesti harjoitteleville, mutta sitä nuorempien kohdalla koko kilpailujärjestelmän remontti olisi paikallaan. Nykyään pientenkin junnujen "kilpailujärjestelmä" on rakennettu kilpailullisista lähtökohdista, mitta kilpailu on haluttu häivyttää. Oikeasti kilpailu pitäisi säilyttää, mutta järjestelmä pitäisi rakentaa siten, että kaikilla olisi sopivan haastava ympäristö ja motivoituneilla pitäisi olla mahdollisuus riittävään harjoitteluun.

Ei ole ihan yksinkertainen yhtälö ratkaistavaksi. Pienimmillä junnuilla ikäluokka/painoluokka/pituusluokka yms. jaot kaikki toimivat huonosti. Itse asiasta olen sitä mieltä, ettei kiinteää joukkuejakoa saa millään toimimaan optimaalisesti nuorimmissa ikäluokissa. Tietyssä mielessä järjestelmää tulisi pyörittää lahjakkaimpia jossain määrin suosien.

Näkisin, että samassa harjoituspoolissa pitäisi olla eri ikäisiä poikia ja kauden mittaan tehtäisiin useita kertoja uusia jakoja. Parhaiten edistyviä pitäisi peluuttaa myös "kovemmissa" peleissä yms.

En ollenkaan epäile, etteikö tämä onnistuisi, jos haluja olisi. Resursseja se vaatisi kuitenkin enemmän, sillä yksittäisten joukkueiden toimintaa ei voisi enää hoitaa muodosta ja unohda periaatteella vaan jonkun täytyisi tarkkailla aidosti poikien kehitystä.

Jossain mielessä helpommin tämä olisi toteutettavissa isommissa seuroissa siten, että joku tarkkailisi poikien kehitystä ja siirtelisi heitä joukkueiden välillä (peluuttaisi joillain pojilla myös ylimääräisiä pelejä).

Ilman rakenteellisia muutoksia pikkujunnujen toimintaa voi tuskin parantaa määräänsä enempää. Vastaavasti tavoitteellisen harjoittelun hämärät tavoiteasettelut tulisi selkeyttää, siitä huolimatta kuinka epäkorrekteja ne ovat poliittisesti.

Mänizeri
04.10.2009, 16:05
Aika erilaisen käsityksen "tiestä onneen" saa Petteri Sihvosen kuvitelmasta, jonka hän on kirjoittanut Urheilulehteen (1.10.2009, s.32). Jutun aiheena on Olli Jokinen:

"Joukkue on kuopiolainen Männistön Saipa. Kuvitellaan, että hän pelasi jo tuolloin lempinumerollaan 12. Tämä pelaaja erottuu muusta massasta henkilökohtaisilla taidoillaan. Joukkuetta valmentaa muuan Matti Jokinen, numeron 12 isä.

Numero 12 on käynnissä olevassa kaupunginosajoukkueiden pelissä jäällä liki kaiken aikaa. Eletään sellaista 80-luvun kulta-aikaa suomalaisessa jääkiekkoilussa, jolloin Eero Lehden ja kumppaneiden masinoima Nuori Suomi -ideologia ei ole vielä päässyt syöpäläiseksi lajia tuhoamaan.

On joukkuetovereille itsestään selvää, että numero 12 on jäällä pelin aikana juuri niin kauan kuin hän suinkin jaksaa. Lapset ymmärtävät sisäsyntyisesti kilpailun ja paremmuuden mittaamisen päälle. Se pelaa joka osaa. Ja muut nauttivat tilanteesta. Männistön Saipassa ollaan ylpeitä niistä voitoista, joihin numero 12 maalit näyttävät tänäänkin joukkueen taas johtavan. Voittoon tähdätään, ja tappiota halutaan välttää keinolla millä hyvänsä. Se on joukkueurheilun pyhä laki."

Tarina jatkuu tästä vielä, mutta ei liity enää oikeastaan kuin Jokiseen.

aquanqua
04.10.2009, 16:22
Hieno homma Jokisen kannalta. Ikävä kyllä aina nämä valmentajien pojat eivät ole niitä porukan lahjakkaimpia.

Tällä hetkellä on aika mielenkiintoista, että Suomessa ja jopa SM-liigatasolla on muutama ilmeisestikin aivan kv-tason huippulahjakkuus. Toivottavasti nyt ei kuitenkaan kuvitella, että kaikki olisi kunnossa.

PJx
09.10.2009, 09:13
Tuli luettua eilen Sihvosen kirjoitus Urheilulehsestä Nuori Suomi-ohjelman vaikutuksista. Kun kirjoituksen lukee Sihvos-filtteri päällä ja jättää muutamat arveluttavat "analyysit" ja henkilöön menot huomiotta, niin käteen jää varsin korutonta kertomaa, joka on melko helppo allekirjoittaa.

Tekstissä Nuori Suomi ja Lehti ovat se ns. hyvä vihollinen, jonka syliin kaikki on helppo kaataa unohtaen, että samat trendit vaivaavat osin myös muuta yhteiskuntaa. Mutta keskeiseen viestiin, ettei vaatimustaso ole riittävä, on helppo yhtyä.

Puolikaspakki
17.10.2009, 10:55
Suomalaisen jääkiekon ongelma on siinä, että toimintaa ohjaava ideologia ja toteuttamisen keinot eivät kohtaa toiminnan tulosta mittaavien mittareiden kanssa. Sama ilmiö näkyy muuallakin suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta se ei kuulu tähän.

Nuori Suomi -ohjelma ohjaa suomalaista kiekkoyhteisöä ja vaikka kuinka joku väittäisi vastaan, näin se vaan on. Jo pelkästään Nuori Suomi -ohjelman toteuttamiseen sidottu rahallinen tuki seuroille kääntää toiminnan siihen suuntaan.

Lainaus jääkiekkoliiton Nuori Suomi -ohjelmaa käsittelevästä osiosta:


Jääkiekon Nuori Suomi -ohjelma on normaalia seuran ja sen joukkueiden toimintaa, harjoittelua ja pelaamista. - Kuitenkin niin, että koko ajan pidetään jääkiekkotaitojen kehittämisen lisäksi mielessä
- yhtäältä lasten ja nuorten kasvun ohjaus vastuunsa tunteviksi yhteiskunnan jäseniksi, ja
- toisaalta heidän liikunnallisten perusvalmiuksiensa kehittäminen.

Päämääränä on lajin kautta antaa harrastajille eväitä sekä jääkiekko- että elämänpeliin.


Ohjelman yksiselitteinen tavoite on tuottaa lainkuuliaisia veronmaksajia, jotka oppivat liikkumaan terveytensä kannalta riittävästi. Nämä arvot/ideologiat/tavoitteet ohjaavat päivittäistä jääkiekkotoimintaa.

No entäs ne mittarit? Viime vuosina junioritoiminnan tulosta on mitattu kahdella mittarilla; Nuorten ja juniorimaajoukkueiden menestyksellä sekä NHL-varausten määrällä. Kaksi puhtaasti urheilulliseen menestykseen (a.k.a kilpailuun) perustuvaa mittaria.

Tässä on mielestäni suuri ristiriita. Juniorivalmentajia ohjataan tuottamaan pitkäikäisiä ja tuotteliaita veronmaksajia ja tämän toiminnan saavutuksia mitataan pelkästään urheilullisin perustein. Tämä ei ole oikein valmentajia, urheilijoita eikä NS -ohjelmaa kohtaan.

Nuori Suomi -ohjelman tuloksia arvioitaessa pitäisi selvittää maksaako ohjelman piirissä kasvaneet keskimäärin muita enemmän veroja, tekevätkö keskimääräistä vähemmän rikoksia jne. Sitten tarvitaan uusi ohjelma jonka yksiselitteinen tavoite tulee olla tuottaa huippu-urheilijoita, lajista riippumatta. Sen toiminnan ohjeet ja ideologiat on luotava siten, että pelkästään kilpailullisten mittareiden käyttäminen on järkevää.

Mänizeri
18.10.2009, 11:31
Sitten tarvitaan uusi ohjelma jonka yksiselitteinen tavoite tulee olla tuottaa huippu-urheilijoita, lajista riippumatta. Sen toiminnan ohjeet ja ideologiat on luotava siten, että pelkästään kilpailullisten mittareiden käyttäminen on järkevää.

Jos tälle tielle lähdetään, niin se tarkoittaa käytännössä sitä, että jos ns. putkeessa olevista lapsista ei tulekaan ammattiurheilijaa, heille pitää myös miettiä jonkinlainen pehmeä lasku yhteiskuntaan. Kaikista ei tule valmentajia eikä lajin parissa työskenteleviä.

Olen samaa mieltä kaikkien niiden kilpailun puutetta ym. vaativien kanssa siitä, että vain kovat ottelut kehittävät kovia pelaajia. Siitä voidaan tietysti olla montaa mieltä mitä se käytännössä tarkoittaa nuorten otteluissa (onko se sitä, että Olli Jokinen teki nuorena pelissä kuin pelissä 5-10 maalia per ottelu vai sitä että parhaat pelaavat vastakkain tasaisia otteluita lyömällä kiekkoa ristikulmaan, josta itselläni on kokemusta jne).

Siksi kallistun itse edelleen sille kannalle, että asian perkaaminen pitää lähteä siitä näkökulmasta, mikä on lapsen päivittäinen ohjelma. Enkä itse näe mitään muuta toimivaa järjestelyä, kuin yhteistyön, jossa kunnat, koulut ja urheiluseurat lähtevät kehittämään urheilupainotteisia luokkia. Tämä poistaisi myös vanhempien stressiä, kun ei tarvitsisi suunnitella omaa päiväänsä vain lapsen menojen näkökulmasta, koska sitä kilpailun ja harjoittelun lisääminen takuuvarmasti toisi. Jonkun lapsia pitää kuitenkin kuskata kasseineen. Tämän puolen voisi hoitaa vallan mainiosti koulun liikuntasaleissa, jäähalleissa, milloin missäkin ilman että vanhempien tarvitsee huolehtia lastensa kuskaamisesta.

Lapsilla on aikaa päivittäin vaikka kuinka paljon, koulu ei siitä kovin suurta osaa vie ja läksytkin tekee pääsääntöisesti alle tunnissa. Sen sijaan pullonkaula on usein vanhemmat, jotka käyvät töissä. Myös isovanhemmat asuvat tänä päivänä eri kaupungissa, eikä heistäkään ole välttämättä avuksi. Omat vanhemmat ovat käytännössä ainoita, jotka pystyvät lapsia harrastukssin kuljettamaan ja se tehokas aika on illalla kello 16.00-22.00 välillä. (Toisilla ei ole edes mahdollisuutta tähän, ja siihen se lapsen jääkiekkoharrastus voikin sitten tyssätä.)

Toki Suomeen voidaan luoda rinnakkaisia järjestelmiä (kilpaurheilu vs. harrastetoiminta). Asetelma on helppo sanoa julki, no problems. Paperilla ei mitään ongelmaa. Mutta miten tuo kilpaurheilupuoli sovitetaan käytännössä Suomeen? Miten siihen saadaan oikeat lahjakkuudet pieniltä paikkakunnilta? Mistä tiedämme, että jos Erkki on tänään paras niin häneen kannattaa satsata, mutta ei Tuomakseen koska eihän se osaa edes kunnolla luistella? Nämä kysymykset eivät ratkea sillä, että luodaan kaksi kilpailevaa järjestelmää (huom. resursseista kilpailevia niistä tulee, ne eivät takuulla tulisi kulkemaan rinnakkain, vaikka ajatus varmasti onkin, että kilpailupuoli saa kaiken haluamansa jääajan).

Suomalainen yhteiskunta on se mikä se on, joten kannattaako urheiluväen sitä vastaan lähteä taistelemaan vai olisiko helpompaa hyödyntää jo olemassa olevia järjestelmiä, kuten koulua?

mjr
18.10.2009, 16:20
Jos ajattelee yhteiskunnan sekä lasten ja nuorten ylivoimaisen enemmistön kannalta niin ei tässä ole kahta sanaa: Nuori Suomi -ajattelu on loistavan tervehenkinen tapa suhtautua kilpaurheiluun. Jos sitten ajattelee lajifanaatikkojen ja kiekkoilevien miljonäärien tuottamisen kannalta niin ehkä on kysymys hivenen tehottomasta järjestelmästä. Tosin väittäisin, ettei tämä jälkimmäinen mitenkään totaalisen varmaa ole: se mikä toimii suurilla massoilla Kanadassa ja Venäjällä ei varmasti toimi Suomessa, enkä sitten tiedä missä määrin esim. Ruotsi on tällä hetkellä juniorikiekon suhteen huippuja hakevammalla ja suosivammalla linjalla kuin Suomi. Ei ainakaan perinteisesti ole nähty ruotsalaista yhteiskuntaa hierarkisempana ja meritokraattisempana kuin suomalaista. Itse olen väittänyt, että pahin este huippujen kehittymiselle ei ole NS vaan häviämisen vihaaminen yli kaiken: paras tulos juniorikiekossa saavutetaan kurinalaisella, vähän vapauksia ja sooloilua sallivalla pelitaktiikalla, ja eniten suositaan niitä pelaajia, jotka tähän muottiin parhaiten mahtuvat. Poikkeukselliset huiput ymmärtääkseni tunnetaan siitä, että he tunkeutuvat läpi harmaan kivenkin mitä tulee harjoitteluun ja taitojen kehittämiseen eli tuskin on kysymys siitä, että pitäisi kaikki pakottaa valtavaan työhön vaan siitä, että tietyt yksilöt etsiytyvät tälläistä kurinalaista ja vaativaa työtä tekemään. Sitä ei Nuori Suomi mitenkään estä.

PJx
19.10.2009, 12:13
Mielestäni puolikaspakki on asian ytimessä.

Yksi näkökulma siitä kuitenkin puuttui. A:n SM asti toiminta tapahtuu NS-organisaatiossa. Seuraus tästä on, että jossain vaiheessa (viimeistään CSM:ssä) syyllistytään suoranaiseen älylliseen epärehellisyyteen kun puhutaan, että esim. koulu menee kiekon edelle. Puheet ja teot eivät vastaa toisiaan.

Rehellisyyden ja sitoutumisen nimissä tämän tyyppisestä tyhjästä jargonista olisi hankkiuduttava eroon. Uskon, että moni ottaa nämät "poliittisesti korrektit" puheet liian tosissaan, mikä johtaa valitettaviin väärinkäsityksiin, joista ei kukaan hyödy. Toisaalta ne aiheuttavat konflikteja ja vaikeuttavat esim. ulkojääkiekkoilullisten konfliktitilanteiden selvittelyä.

Kyllä varsinaisten tapahtumien ulkopuolisella epäkorrekteilla tapahtumilla pitääkin olla seurauksia myös kiekkoiluun. On kuitenkin hieman kyseenalaista, jos selkeässä kilpaurheilussa tämä ns. kasvatuksellinen rooli saa liian ison roolin.

Ihan samaan tyyliin on melko turha kysellä pojilta koulutodistuksia, jos tapahtumat on rytmitetty niin, ettei rauhallisia hetkiä hoitaa koulutöitä kertakaikkiaan ole. Olisi rehellistä kertoa, että tähän kelkkaan hypätessä koulu kärsii merkittävästi. Ei sen pitäisi oikeasti tulla kellekkään yllätyksenä, mutta kuitenkin...

Väittäisin, että kiekkoyhteisö pelaa tietyn pisteen jälkeen nykyäänkin vähintäänkin kaksilla korteilla. Siitä ei seuraa urheilullisesti hyvää, mutta toisaalta ideologisesta näkökulmastakin katsottuna oleellinen hyvä on menetetty. Ainostaan kulissit saattavat olla kunnossa.

choose_life
19.10.2009, 14:00
A:n SM asti toiminta tapahtuu NS-organisaatiossa. Seuraus tästä on, että jossain vaiheessa (viimeistään CSM:ssä) syyllistytään suoranaiseen älylliseen epärehellisyyteen kun puhutaan, että esim. koulu menee kiekon edelle. Puheet ja teot eivät vastaa toisiaan.

Rehellisyyden ja sitoutumisen nimissä tämän tyyppisestä tyhjästä jargonista olisi hankkiuduttava eroon. Uskon, että moni ottaa nämät "poliittisesti korrektit" puheet liian tosissaan, mikä johtaa valitettaviin väärinkäsityksiin, joista ei kukaan hyödy. Toisaalta ne aiheuttavat konflikteja ja vaikeuttavat esim. ulkojääkiekkoilullisten konfliktitilanteiden selvittelyä.

Ja tässä on "loistava" esimerkki siitä, miten kiekkoväki ja -liitto on ihan itse sössinyt: ei pelkästään tulkinnut NS-ideologiaa väärin, vaan vienyt sen paikkoihin, joihin sitä ei ole tarkoitettu ja joissa sillä ei pidäkään olla mitään tekoa.
Sadannen kerran: kyseessä olivat alun perin alle 13/11-vuotiaita koskevat suositukset. Kuten jokainen yhtään käytännön (junnu)kiekkoilussa toiminut ja omilla aivoillaan ajatteleva tietää, niin sanottu isojako on aina alkanut viimeistään B-junioreissa (myöhäisherännäisiä löytyy toki sen jälkeenkin, mutta pääpiirteittäin). Tietenkään NS-periaatteet eivät edes väljinä sovelluksina istu C- tai B-ikäisten SM-tasolle - ja yhtenä monista väärinkäsityksistä ja -tulkinnoista tällainen älyttömyys aiheuttaa vain sekaannusta, turhaa hankausta ja PJx:n yllä kuvaamia skitsofreenisia tilanteita.

siffa
03.01.2010, 06:50
Nostan tämän ketjun ylös, koska odotan Nuorten MM-kisojen sijoitusottelun (5. ja 6. sija) Venäjä-Suomi jälkeen Hannu Jortikan lausuntoa siitä, mihin Suomen juniorikiekkoilun taso on ajettu yli kymmenen vuotta jo kestäneen Nuori Suomi kiekkoilun aikana. Jukka Rautakorpi laukoi vuosi sitten kitkeriä kommentteja juniorikiekkoilumme tilasta, kun Suomi oli karsintasarjan jälkeen säilyttänyt paikkansa Nuorten MM-kisojen A-sarjassa. Mitähän selittää tällä kertaa Kalervo Kummola syyksi siihen, että Suomen juniorikiekkoilu on tasoltaan heikennyt, kun muualla sitä on pystytty kehittämään oikeaan suuntaan.

mjr
03.01.2010, 07:39
Nuori Suomi -ohjelman tuloksia arvioitaessa pitäisi selvittää maksaako ohjelman piirissä kasvaneet keskimäärin muita enemmän veroja, tekevätkö keskimääräistä vähemmän rikoksia jne. Sitten tarvitaan uusi ohjelma jonka yksiselitteinen tavoite tulee olla tuottaa huippu-urheilijoita, lajista riippumatta. Sen toiminnan ohjeet ja ideologiat on luotava siten, että pelkästään kilpailullisten mittareiden käyttäminen on järkevää.

Suosittelisin kääntymään muinaisen DDR:n puoleen tässä suhteessa, se oli huippujen tuottamisen paratiisi, melkoisen pienellä väestöpohjalla. Jos katsoo Suomen juniorimenestystä ja pelaajamateriaalin tuottamista NS-kaudella ja ennen sitä niin onko oikeasti mitään radikaalia tapahtunut? Huippuja ei yksinkertaisesti kasva puissa, eivätkä he pääsääntöisesti muutenkaan kehity, siis jos maa ei ole DDR, systeemin puitteissa vaan kehittävät itseään omatoimisesti. Edelleen väitän, että jos Suomi luo suhteettomasti kurinalaisia 3-ketjun robotteja niin se johtuu lähinnä tappioiden ja virheiden vihaamisesta ei Nuoresta Suomesta.

mjr
03.01.2010, 07:42
Nostan tämän ketjun ylös, koska odotan Nuorten MM-kisojen sijoitusottelun (5. ja 6. sija) Venäjä-Suomi jälkeen Hannu Jortikan lausuntoa siitä, mihin Suomen juniorikiekkoilun taso on ajettu yli kymmenen vuotta jo kestäneen Nuori Suomi kiekkoilun aikana. Jukka Rautakorpi laukoi vuosi sitten kitkeriä kommentteja juniorikiekkoilumme tilasta, kun Suomi oli karsintasarjan jälkeen säilyttänyt paikkansa Nuorten MM-kisojen A-sarjassa. Mitähän selittää tällä kertaa Kalervo Kummola syyksi siihen, että Suomen juniorikiekkoilu on tasoltaan heikennyt, kun muualla sitä on pystytty kehittämään oikeaan suuntaan.

Tuota, voisitko ahkerana miehenä laittaa tänne mitalitilastot näiltä vuosilta? (Sanotaan vaikka 1990-2009.) Tunnustan että omasta mielestäni mitään radikaalia ei yksinkertaisesti ole tapahtunut, mutta voin olla väärässäkin, tämä on pelkkää mutua. Eli pistä vertailua kehiin. Toki voisi myös kuvitella, että kaikki mahdollinen muutos ei välttämättä johdu NS:sta... Anyway, kaikella kunnioituksella Jortikkaa kohtaan niin tuosta 5-6 -sijoituksesta lienee myös hänellä jonkinlainen pikkuvastuu.

Mänizeri
03.01.2010, 11:57
Tuota, voisitko ahkerana miehenä laittaa tänne mitalitilastot näiltä vuosilta? (Sanotaan vaikka 1990-2009.) Tunnustan että omasta mielestäni mitään radikaalia ei yksinkertaisesti ole tapahtunut, mutta voin olla väärässäkin, tämä on pelkkää mutua. Eli pistä vertailua kehiin. Toki voisi myös kuvitella, että kaikki mahdollinen muutos ei välttämättä johdu NS:sta... Anyway, kaikella kunnioituksella Jortikkaa kohtaan niin tuosta 5-6 -sijoituksesta lienee myös hänellä jonkinlainen pikkuvastuu.

http://keskustelu.jatkoaika.com/showpost.php?p=2580631&postcount=1063

Tällaisen tein tänne ketjuun jo aiemmin.

Kärjistetysti: mitä vähemmän NHL-pelaajia per ikäluokka, sitä parempi on menestys tahtonut nuorissa olla. Tosin kisoissa pelaa myös useamman ikäluokan edustajia, joten ihan suoraan tuloksia ei voi tietenkään tulkita.

mjr
03.01.2010, 12:44
http://keskustelu.jatkoaika.com/showpost.php?p=2580631&postcount=1063

Tällaisen tein tänne ketjuun jo aiemmin.

Kärjistetysti: mitä vähemmän NHL-pelaajia per ikäluokka, sitä parempi on menestys tahtonut nuorissa olla. Tosin kisoissa pelaa myös useamman ikäluokan edustajia, joten ihan suoraan tuloksia ei voi tietenkään tulkita.

Olipas hyvää dataa - kiitoksia! Joo, näin vähän ounastelinkin, että aikamoisen ristiriitainen on kuva. Mitään dramaattista jakoa NS:ää edeltävään kulta-aikaan ja sen jälkeiseen menestymättömään kauteen ei ole. Mitalien suhteenhan tilanne on lähinnä päinvastainen. Vaikea nähdä Nuorta Suomea minään todellisena vedenjakajana - niin vahvuuksien kuin heikkouksienkin syyt lienevät paljon syvemmällä.

Mänizeri
03.01.2010, 14:04
Mitähän selittää tällä kertaa Kalervo Kummola syyksi siihen, että Suomen juniorikiekkoilu on tasoltaan heikennyt, kun muualla sitä on pystytty kehittämään oikeaan suuntaan.

Millä tavalla juniorikiekkoilu on tasoltaan heikentynyt? Onko pelitavoissa jotain pielessä, ovatko yksilöt huonompia, vai mikä on pielessä?

msg
03.01.2010, 14:25
Petteri Sihvosen mielestä kyse oli pelikirjaongelmasta. Nimimerkki Siffa nostaa tässä esiin Nuori Suomi ilmiön. Kummasta siis onkaan kysymys? Nuoren Suomen pilaamista pelaajista vai paskasta pelikirjasta?

Fakap
03.01.2010, 15:10
Millä tavalla juniorikiekkoilu on tasoltaan heikentynyt? Onko pelitavoissa jotain pielessä, ovatko yksilöt huonompia, vai mikä on pielessä?

Onko sillä niinkään merkitystä, onko juniorikiekkoilun taso heikentynyt, vai että onko se vaan heikko? Jos ei jumalauta syöttämistä, syötön vastaanottamista, laukomista, suoraviivaisuutta, paineen alla kiekon kanssa pelaamista ja puoluspäässä sijoittumista osata niin kyllä jotain on todella pahasti pielessä. En tiedä miten kukaan juniorijääkiekkoilun isoista vaikuttajista kehtaa edes katsoa itseään peiliin kun jälleen kerran kaaduttiin täysin samoihin asioihin. Tällä kertaa edes maalivahtipeli ei pystynyt pelastamaan. Pidetään se pää pensaassa vielä muutama vuosi niin esim. Sveitsi tulee kolinalla ohi.

siffa
03.01.2010, 15:40
Tuota, voisitko ahkerana miehenä laittaa tänne mitalitilastot näiltä vuosilta? (Sanotaan vaikka 1990-2009.) Tunnustan että omasta mielestäni mitään radikaalia ei yksinkertaisesti ole tapahtunut, mutta voin olla väärässäkin, tämä on pelkkää mutua. Eli pistä vertailua kehiin. Toki voisi myös kuvitella, että kaikki mahdollinen muutos ei välttämättä johdu NS:sta... Anyway, kaikella kunnioituksella Jortikkaa kohtaan niin tuosta 5-6 -sijoituksesta lienee myös hänellä jonkinlainen pikkuvastuu.

MM-kisojen 20-v. A-sarjan tilastoista tuo on helppo tehdä. Itse lähden siitä, että vuonna 2005 oli Nuorten MM-kisoissa 1. juniori-ikäluokka , mikä oli varhaisnuoruudessa jo Nuori Suomen vaikutuksen alaisena. Tästä on täällä keskusteltu, että milloin Nuori Suomi alkoi vaikuttaa heikentävästi junioreiden kehitykseen. Lähtisin siitä, että 1986 syntyneiden jääkiekkojunioreiden kehitykseen alkoi Nuori Suomen "kaikki pelaa"-ideologia vaikuttaa.

Tilastovat kertovat seuraavaa Suomen osalta:

Ennen Nuori Suomen vaikutusta
2001 2. sija
2002 3. sija
2003 3. sija
2004 3. sija

Nuori Suomen vaikutuksen jälkeen
2005 6. sija
2006 3. sija
2007 6. sija
2008 6. sija
2009 7. sija
2010 5. tai 6. sija

msg
03.01.2010, 15:50
Suomen johtava analyytikko puhuu pelitapaongelmasta. Onko johtava analyytikko väärässä?

http://www.urheilulehti.fi/jaakiekko/sihvonen-pikkuleijonien-pelitapakriisi

Mielenkiinnolla seuraisin nimimerkkien siffa ja P.Sihvonen väittelyä siitä onko kyseessä Nuori Suomi -ongelma vai yksinkertaisesti vain pelitapakriisi.
Oleellistahan ongelman ratkaisemiseksi olisi selvittää kumpi on menestyksen este, viiveellä hyökkäämisen puute vai Nuori Suomi.

mjr
03.01.2010, 16:33
Tilastovat kertovat seuraavaa Suomen osalta:

Ennen Nuori Suomen vaikutusta
2001 2. sija
2002 3. sija
2003 3. sija
2004 3. sija

Nuori Suomen vaikutuksen jälkeen
2005 6. sija
2006 3. sija
2007 6. sija
2008 6. sija
2009 7. sija
2010 5. tai 6. sija

Sinä olet vähän myöhässä - tuossa edellä oli jo vähän kattavammin. Kiinnostavasti olet vähän eri linjoilla suur-analyytikko Sihvosen kanssa, joka muuten on yksi suurimpia ihailijoitasi. Missä näet Petterin iskeneen harhaan analyysissään?

mtt
03.01.2010, 16:43
Kun pohditte Suomen menestystä näissä kisoissa, niin ottakaa huomioon että Kanadan ja Ruotsin parhaat eivät edes olleet mukana vaan NHL-peleissä. Tavaresit ja kumppanit.

Hyvää kiekkoa Suomi pelasi. Homma kaatui tällä kertaa maalivahtiin. Ja heikkoon viimeistelyyn.

NS:llä ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

Mänizeri
03.01.2010, 18:33
MM-kisojen 20-v. A-sarjan tilastoista tuo on helppo tehdä. Itse lähden siitä, että vuonna 2005 oli Nuorten MM-kisoissa 1. juniori-ikäluokka , mikä oli varhaisnuoruudessa jo Nuori Suomen vaikutuksen alaisena. Tästä on täällä keskusteltu, että milloin Nuori Suomi alkoi vaikuttaa heikentävästi junioreiden kehitykseen. Lähtisin siitä, että 1986 syntyneiden jääkiekkojunioreiden kehitykseen alkoi Nuori Suomen "kaikki pelaa"-ideologia vaikuttaa.

Tilastovat kertovat seuraavaa Suomen osalta:

Ennen Nuori Suomen vaikutusta
2001 2. sija
2002 3. sija
2003 3. sija
2004 3. sija

Nuori Suomen vaikutuksen jälkeen
2005 6. sija
2006 3. sija
2007 6. sija
2008 6. sija
2009 7. sija
2010 5. tai 6. sija

Aika nätisti rajattu. Oletko harkinnut liiton hommia, kun kerran noin selvästi näet asiat?

Entäs vuosi 2000 ja siitä taaksepäin? Pari kultamitalia siellä on, mutta ei juuri muuta.

siffa
03.01.2010, 19:57
Sinä olet vähän myöhässä - tuossa edellä oli jo vähän kattavammin. Kiinnostavasti olet vähän eri linjoilla suur-analyytikko Sihvosen kanssa, joka muuten on yksi suurimpia ihailijoitasi. Missä näet Petterin iskeneen harhaan analyysissään?

Sinähän kysyit käsittääkseni Suomen sijoituksia ennen ja jälkeen Nuori Suomen vaikutusta suomen mitalitilastoihin? Esitin sinulle tilaston 2000-luvulta. Vuosi 2005 oli ensimmäinen vuosi, jolloin silloiset Nuorten MM-kisapelaajamme olivat käyneet läpi Nuori Suomi systeemin. 2000-luvun alkupuolen mitalisarjan tuoneet pelaajat eivät onneksi olleet joutuneet "kaikki pelaa"-systeemiin, joten yksilöiden taitotaso oli vielä silloin korkeata kansainvälistä tasoa. Nuori Suomi vaikutti juniorikiekkoilussamme täysillä 1990-luvun puolesta välistä ainakin viime vuoteen asti ja sen vaikutuksen tulemme näkemään vielä ainakin seuraavat kymmenen vuotta juniorijääkiekkoilumme menestyksessä.

Mikäli viittaat UL:n nettikirjoitukseen eilisestä Suomi-USA ottelusta, niin siinä Petteri Sihvonen analysoi Suomen ja USA:n pelikirjoja keskenään. Katsoin pelin suorana MTV3 MAX:lta ja totean, että Sihvosen analyysi meni naulankantaan. USA hyökkäsi kolmella rytmillä eli viiveellä, puolinopeasti ja nopeasti. Suomen pelikirjaan kuuluivat vain puolinopeat ja nopeat hyökkäyksiin lähdöt painottuen nopeisiin lähtöihin. Jenkit hakivat hyökkäyspäässä lähes aina syötöllä ketjukaveria, vaikka heillä oli hyvä maalipaikka itsellä. Jenkit hakivat näin varmoja laatumaalipaikkoja ja menettivät tukun hyviä maalipaikkoja epäonnistuneilla poikittaissyötöillä. Ensi yönä on mielenkiintoista katsoa Ruotsi-USA peli, joka saattaa olla taito- ja kiekonhallintatasoltaan huippuluokkaa.

Nuori Suomesta olen lukenut UL:stä Petteri Sihvosen kaikki jutut. Niissä ja minun käsityksissäni Nuori Suomen lamaannuttavasta vaikutuksesta Suomen juniorijääkiekkoon ei ole erimielisyyttä. Lisään nyt sitten tähän, että syy ei ole tietenkään Nuori Suomi-ideologian vaan syyllinen on Jääkiekkoliitto, mikä otti mallia Nuoresta Suomesta organisoidessaan 1990-luvulla uuden juniorijärjestelmän kehittämään Suomen juniorijääkiekkoilua.

Kelju K. Kojootti
03.01.2010, 20:07
En jaksanut koko ketjua selata läpi, joten voi olla, että asia on jo esillä ollutkin. Olen jonkun verran jutellut junnukiekkoilijoiden vanhempien kanssa lastensa harrastuksesta. Asia, joka minua on kauhistuttanut heidän puheissaan on harrastuksen hinta. Vanhemmassa D:ssä ja nuoremmassa C:ssä kuukaudessa noin 200 euroa ja siihen ei tietenkään sisälly varusteet, jotka maksavat nykyään todella paljon. Joissain seuroissa kuukausimaksut toki ovat paljon alhaisemmat, mutta kuulemma joissain seuroissa kk-maksut ovat yli 300 euroa!

Tulikin mieleen, että jos harrastus on noin kallis, niin kyse alkaa olla melkoisesta eliittilajista. Kustannukset siis alkavat varmasti karsia lahjakkuuksia pois jo varhaisessa vaiheessa. Pointtina tässä on se, että ollessani itse kiekkojuniori, josta on aikaa reilu 20 vuotta, ei laji ollut läheskään noin kallis ja kuluja katettiin paljon tekemällä talkoita ja kierrättämällä varusteita. Meidänkin joukkueessa pelasi poikia, joilla osalla oli perheessä siivoajan työtä tekevä yh-äiti, joidenkin vanhemmat taas oli jotain lakimiehiä. Vaikea kuvitella, että yh-äidin lapset paljon kiekkoa pelaavat, jos pelkät kuukausimaksut vievät vuodessa noin 3000 euroa.

Suomessa, jossa harrastajamäärät kiekossa ovat muutenkin rajalliset, ei ole hirveästi varaa hukata lahjakkuuksia kustannusten takia, mikäli meinataan pysyä kansainvälisellä huipulla maajoukkuetasolla.

Kommenttini ei nyt varsinaisesti liity Nuori Suomi -järjestelmään, mutta junnukiekkoon kuitenkin, joten sopinee tähän ketjuun.

Maple Leaf
03.01.2010, 20:19
Nuori Suomesta olen lukenut UL:stä Petteri Sihvosen kaikki jutut.

Tätä ei tulisi mieleenikään epäillä.

Oletko jo löytänyt sen Jukka Jalosen lausunnon, jossa hän esittää Nuori Suomi -systeemin olevan suomalaisen juniorivalmennuksen keskeisin ongelma?

Jokeriarska
03.01.2010, 20:22
Hyvää kiekkoa Suomi pelasi. Homma kaatui tällä kertaa maalivahtiin. Ja heikkoon viimeistelyyn.


Mun mielestä se on aika kaukana hyvästä kiekosta jos maalivahti kusee ja pelaajat jäätyy maalipaikoissa. Ja tuloksia mm. 1-7 ja 2-6. Ja kyllä näkemissäni peleissä puolustuskin oli täysin kusessa merkkausten ym. kanssa. Ja hyökkäyspäässä sitten ei kannata antaa laukaisutilastojen hämätä.

Johannes
03.01.2010, 21:17
Ei kai pelkkä systeemi A tai systeemi B tee kenestäkään huippupelaajaa. Pitää olla kauhea tahto treenata taitoja myös omalla ajalla, niin paljon kuin ikinä jaksaa ja perheen 100%:n tuki touhulle. Nykyään on niin paljon muuta tekemistä kuin urheileminen, toisin kuin esim. 70- tai 80-luvulla, että omin päin tai kavereiden kanssa höntsääminen harjoitusten lisäksi ei vaan kuulu niin paljon nuorison vapaa-ajanviettoon kuin joskus ennen, näin ainakin uskon ja henkilökohtaiset ihmekikat jää junioreilta oppimatta, kun niitä ei harjoitella ominpäin riittävästi. Peliä opetetaan ja pelataan seuroissa varmasti paremmin kuin entisaikoina, mutta nykyajan pelin osaamiseen ei yhdisty enää samanlainen taituruus kuin vielä esim. Reijo Ruotsalaisella, Esa Keskisellä tai Mika Niemisellä, poikkeuksena jotkut Vatanen ja Granlund.

Ihmeilja
03.01.2010, 21:36
Suomessa, jossa harrastajamäärät kiekossa ovat muutenkin rajalliset, ei ole hirveästi varaa hukata lahjakkuuksia kustannusten takia, mikäli meinataan pysyä kansainvälisellä huipulla maajoukkuetasolla.

Tässä mielessä ongelma on sitten markkinatalous. Sosialismissa valtio tukee taloudellisesti tuottamattomia aloja, kääntäen ne pitkällä tähtäimellä tuottoisiksi. Mutta olet aivan oikeassa... eihän 12-vuotiaalta pojalta voida satasia nyhjätä kuukautta kohden, kyllä näiden ihmisten pitää rahansa saada jostain muualta, kuin lapsilta, jotka eivät mikään sosiaalitoimisto voi heille olla.

Tähän ketjuun tulin siksi lueskelemaan, että tässä viimeisessä pelissä näkyi niin selvästi tuo yksilöpelin ja yhteisöpelin välinen ero.
Suomen pelitapa halveksuu yksilöitä, eikä tämänkaltaisesta pelitavasta voi varttua taitavia yksilöitä.
Ei meillä välttämättä ole niin paljoa huompia yksilöitä, kuin ajatellaan, vaikkapa USA:n verrattuna, mutta jos pelitapa pelaa yksilöitä vastaan, niin toki yksilötaidot jäävät niin pienelle tarpeelle, etteivät tuossa pelitavassa kehity.
Yksi huomattava asia on, että perussyötöt ovat suomalaisilla yleensä kunnossa, mutta karvauksen alla ratkaisut ovat hätäisiä ja syötöt eivät mene oikeaan suuntaan. Yksilöpelaamisen kautta kehittynyt pelaaja pystyy karvauksen alla myös säädyllisiin suorituksiin, eikä ala hätäilemään kiekkoa pois. "Parempi, ettei syötä ollenkaan, jos ei aio syöttää kunnolla"-lauseen pitäisi korvata nykyiset "nopeammin vaan syöttö liikkeelle"-neuvot.

Jos joku on katsonut esim. Venäjän peliä, niin ei Filatovkaan pysty sellaisista paikoista maaleja tekemään, mistä eivät pysty suomalaisetkaan, eli tilanteita, missä kiekko pomppii yllättäen sopivilla paikkeilla. Filatoville, kun tulee kiekko selkään maalintekosektorilla, niin hän ei edes yritä siitä maaliapaikkaa rakentaa, vaan pelaa löysän näköisesti ja itsevarmasti tilanteen turvallisesti. Suomalaiselle syötön tullessa selkään, on pelaajalla kauhea yritys päällä maalinteon suhteen, selostus huutaa "TYHJÄ MAALI!" ja lopuksi surkutellaan suomalaisten huonoa viimeistelyä.
Jos maalipaikat eivät tule suunnitellusti, tai rutiinisen taidon kautta, vaan sattumalta, kun riittävästi sähelletään, niin viimeistely on toki surkeaa ja kunnon maalintekijät eivät edes viitsi yrittää sellaisista paikoista maalia tehdä.

Lisätään, että vastaavasti todellisista maalipaikoista ei sitten osata tehdä maalia, tai niitä ei maalipaikaksi tunnisteta.

Vele
03.01.2010, 21:52
Kyllä tämä Nuori Suomi-Myytin dissaaminen on vähän yliampuvaa aina. Helppohan tätä järjestelmää on syyttää aina jokaisesta asiasta, varsinkin niiden jotka eivät ole päivääkään kiekkotreeneissä käyneet. Mutta todellisuus on se että nykypäivän elämässä suuremmat haasteet ovat tietokoneet ym. muut teknologian ja mahdollisuuksien kehittämät ilmiöt.

Olosuhteet ovat paremmat nykyään, valmentajat ovat parempia kuin ennen. Peliäkin ymmärretäänkin paremmin kuin ennen ja treenimäärätkin ovat suuremmat.

Kyllä se perusihmisen, niin sanottu "entisaikojen" perusliikkuminen tai pikemminkin sen puute ovat nuo huippuyksilöt ovat poistaneet. Ja mikäs sen lisäävämpi ilmiö, kuin se että valmentajat pakottavat pelaajia tekemään entistä nuorempina jo sen "päälajin" valinnan. Peli- ja silmäkordinaatio ei kasva samalle tasolle kun junnuista tehdään "ammattilaisia" jo C-juniorijässä valmentajien myötämielisellä avustuksella. Tuo tasapäistäminen on suoraa sitä itseään jauhamista, ne jotka ovat oikeesti vähänkin kyseistä lajia kuin jääkiekko pelanneet. Kyllä siellä on aika kaukana muutama harvaa valmentajaa lukuunottamatta koko junioriputkessa, jotka niin sanotusti peluuttavat "tasapäistävästi". Ne jotka moista sosiaalipeluustusta ovat kohdanneet ovat varmasti pienemmiltä paikkakunnilta, joissa ei ole ollut pelaajamassaa tai vastaavasti ala-aste ikäisiä, muuhun logiikkaan en kyllä pahemmassa määrin usko.

Terveisin itse pelannut 10-vuotta junnulätkää, joista 8-vuotta seurassa ja niistäkin 4-vuotta rehellisesti sanottu olisi voinut jättää pelaamattakin, koska valmentaja jätti puremaan tuppea penkin päähän.

Ps. Tämä ei ole mitään elämän kurjuuden tilitystä, vaan omaa henkilökohtaista kokemusta. Rajat tulivat itsellä vastaan ja kun sen tunnustaa, niin ei tarvitse loppuelämää itkeä mahdottomien perään kun ei ole nähnyt sitä vaivaa tehdä itsestään "huippua".

Sarastro
03.01.2010, 21:54
Vuosi 2005 oli ensimmäinen vuosi, jolloin silloiset Nuorten MM-kisapelaajamme olivat käyneet läpi Nuori Suomi systeemin. 2000-luvun alkupuolen mitalisarjan tuoneet pelaajat eivät onneksi olleet joutuneet "kaikki pelaa"-systeemiin, joten yksilöiden taitotaso oli vielä silloin korkeata kansainvälistä tasoa. Nuori Suomi vaikutti juniorikiekkoilussamme täysillä 1990-luvun puolesta välistä ainakin viime vuoteen asti ja sen vaikutuksen tulemme näkemään vielä ainakin seuraavat kymmenen vuotta juniorijääkiekkoilumme menestyksessä.


Jääkiekossa hihanauha-järjestelmää on kokeiltu ensimmäistä kertaa vuonna 1982, jolla varmistettin tasainen peluutus. En kuitenkaan ole varma, missä laajuudessa. Itse -75 syntyneenä en koskaan ole joutunut käyttämään hihanauhoja, mutta olen nähnyt niitä käytettävän 1-2 vuotta nuorempien pelissä. Väittäisinkin, että tasaisen peluutuksen "uhreja" on olemassa ennen vuotta 2005.

Lähde hihanauhoista: Hakkarainen, H, Jaakkola, T etc.: Lasten ja nuorten urheiluvalmennuksen perusteet 2009 s.26

tomageeni
03.01.2010, 22:06
Suomalaiselle syötön tullessa selkään, on pelaajalla kauhea yritys päällä maalinteon suhteen, selostus huutaa "TYHJÄ MAALI!" ja lopuksi surkutellaan suomalaisten huonoa viimeistelyä.
Jos maalipaikat eivät tule suunnitellusti, tai rutiinisen taidon kautta, vaan sattumalta, kun riittävästi sähelletään, niin viimeistely on toki surkeaa ja kunnon maalintekijät eivät edes viitsi yrittää sellaisista paikoista maalia tehdä.

Lisätään, että vastaavasti todellisista maalipaikoista ei sitten osata tehdä maalia, tai niitä ei maalipaikaksi tunnisteta.

Tässä on kyllä ihan hyvää pointtia. En kovin aktiivisesti junnulätkää seuraa, mutta muutama peli tuli katsottua nyt.

Sveitsi-Venäjä -pelissä Tarasenkon maali oli mielestäni tyypillinen esimerkki maalipaikasta, "jota ei tunnisteta maalipaikaksi". Tarasenko sai kiekon etukulmalla, maalivahti peitti hyvin. Tarasenko nosti kiekon maalin kattoon maalivahdin olkapään yli pienestä raosta, eli "läheltä ylös".

Voin kuvitella että perus suomalaiskiekkoilija olisi tuossa tilanteessa huitonut patjoihin, koska "parempi vetää kohti maalia kuin ohi". Ja tietysti oli varmaan tuota suoraviivaisuutta, maalille ajamista ja "räkämaaleja" teroitettu.

En nyt tähän suomikiekon valmennusmalleihin ota sen kummemmin kantaa, mutta itse olen sitä mieltä että ne huippuyksilöt kehittyy ihan omasta halusta pelata, höntsäämällä ja laukomalla ja reenaamalla niillä ulkojäillä. Sitä itsekin harrastin junnuna, vaikken koskaan ole missään seuratasolla pelannut. Mutta perusidea on se, että sen kiekon pelaamisen pitää olla kivaa ja siihen pitää olla palava into.

Ihmeilja
03.01.2010, 22:27
Kyllä se perusihmisen, niin sanottu "entisaikojen" perusliikkuminen tai pikemminkin sen puute ovat nuo huippuyksilöt ovat poistaneet.

Vai pitäiskö sanoa, että "entisaikojen perusliikkuminen", koska kyllähän kyseessä on täysi myytti, mikä viittaa johonkin navetan siivoomisiin enemmän, kuin kuntoliikuntaan, mikä oli itseasiassa hyvinkin halveksuttua "vanhoina hyvinä aikoina".
Nykyään on liikkuvien nuorten kunto laajemmin hyvällä tasolla, kuin vaikka 70-luvulla ja olen kyllä sitä mieltä, että huippu-urheilun tasolla ei kaverin kunto nouse kyllä pätkääkään, pelasi sitten tunnin änäriä, tai siivosi tunnin navetan lattiaa.

Perusliikkumisen puute näkyy jossain muualla, kuin urheilua harrastavien keskuudessa, eli niissä, jotka eivät urheilua harrasta.
Nykyään perusliikkuminen on paremmin muodissa, kuin "vanhoina hyvinä aikoina". Kuntoharjoitteissa kaikkein suurin osaamattomuus liittyy valmennukseen. Esim. tällä kaudella lukemani mukaan on liigajoukkueita, joissa kuntovalmennus ilmeisesti tähtää kunnon kehittämisen sijaan rasitusvammojen kehittämiseen. Kunnon kehitys on ennen kaikkea yksilölaji.
Se ei kehitä yhdenkään 9-vuotiaan juniorin kuntoa, että kerran kuussa juostaan kymppi, mutta se kehittää, jos omalla ajalla juostaan neljä kertaa viikossa kolme km.

Vääränlainen mukatärkeä yhteiskuntoharjoittelu heikentää kuntoa sen sijaan, että kehittäisi sitä.(muistuttaa armeijan täysin turhaa kuntoharjoittelua)
Yhteiskuntoharjoitteiden ja kiipeilytelineiden sijaan yhteisaika tulisi varmasti käyttää jäällä.

Vele
03.01.2010, 23:37
Nykyään on liikkuvien nuorten kunto laajemmin hyvällä tasolla, kuin vaikka 70-luvulla ja olen kyllä sitä mieltä, että huippu-urheilun tasolla ei kaverin kunto nouse kyllä pätkääkään, pelasi sitten tunnin änäriä, tai siivosi tunnin navetan lattiaa.


Se ei paljon auta edes huippu-valmentajan statuksella vetää "huipputreenejä", kun yksittäiselle pelaajalle ei tule kiekon kanssa toistoja missään muotoa saman verran kun kaveri painelisi vaikka ulkojäille ja kikkailisi 1-2 tuntia päivittäin.

Ihmeilja
04.01.2010, 00:37
kun kaveri painelisi vaikka ulkojäille ja kikkailisi 1-2 tuntia päivittäin.

Jep, yksilötaidot hioontuisivat sillä, kun olisi esim. joukkueen ja koulun puolesta aikaa käydä harrastelemassa vaikka yksinään jossain kentällä, vaikka sitä kuinka kummasti katsottaisiin. Jos pari kertaa viikossakin käyttää pari tuntia tuohon itsenäiseen treeniin, niin luulisi siinä kehittyvän.
Mitä itse muistelen nuoruudestani niitä ulkojäähommia, niin ei siellä mitään kikkoja, tai laukauksia hiottu... pelattiin porukalla vartti ja sen jälkeen riideltiin tunti siitä, oliko tilanne maali, vai ei. :)

ahal
04.01.2010, 01:12
NS-myytti vaan jaksaa kiinnostaa, vuodesta toiseen samoja juttuja. Niin kuin tämä havumetsäreservaatti ei olisi jo tarpeeksi kilpailullinen, nyt pitäisi jo pikkulapsetkin, ennen kouluikää valjastaa systeemin mukaisiksi. Ei jaksa ymmärtää.

Mutta sitä voi kysyä ihmetellen, miksi suomalaisten pitäisi olla pienillä resursseillaan maailman parhaita esim. juuri ikäluokissa 18-20? Eikö sen jälkeen ole enää elämää ja mahdollisuuksia? Tosiasiassa jääkiekon suurmaat (Kanada, USA, Venäjä, Ruotsi) ovat likimain kaikilla mittareilla mitattuna Suomea edellä noissa ikäluokissa. Myös valmennuksessa. Silloin suomalaista realismia ovat juuri sijat 5-6. Tai jos paremmin menee, se onkin jo suuryllätys. Eli nähdäkseni nykymenestys oli odotettua, mutta kaiken natsatessa mitalikin on mahdollista voittaa. Tämänvuotinen jengi oli parasta mitä valtakunnassa saatiin liikkeelle, ja ensi vuonna voi taas yllättääkin. Nyt yllätti Sveitsi ja heivasi punakoneen sivuun. Suomen voittaessa Venäjä-matsin kisoista jää ihan ok-maku, vaikka parempaakin oli tyrkyllä.

Mutta. Se mikä meillä on Suomessa plussaa, on tämä tasokas Mestissarja. Olen muutaman vuoden seurannut sitä läheltä tiiviisti ja ilolla todennut, että moni A-junnuista ulostettu kaveri oppii kelpo peluriksi juuri tässä miljöössä. Pelinopeus ja -luku kehittyvät, fysiikka paranee ja maltti lisääntyy. Palkintona saattaa lohjeta liigapaikka. Mutta hetkessä se ei käy, saattaa kestää useita vuosia ennen kuin pelaajan kaikki ominaisuudet saadaan kaivettua esiin. Kaikki kun eivät ole niitä granlundeja ja vatasia.

Mestis on erittäin hyvä nuorten pelaajien koulutuspaikka. Osaavassa ohjauksessa voidaan vielä perustaitojakin kehittää. Ja ammattikiekkoilijan unelma voi yhä säilyä, vaikka Mestiksen ohessa opiskelisikin. Minusta kiekossakin ollaan vahvoilla, jos meillä on mahdollisimman laaja ja vahva pelaajapohja sen sijaan, että se olisi terävä mutta kapea, jolla huijattaisiin ainakin itseämme luulemaan olevamme "erinomainen jääkiekkokansa".

mjr
04.01.2010, 06:28
Sinähän kysyit käsittääkseni Suomen sijoituksia ennen ja jälkeen Nuori Suomen vaikutusta suomen mitalitilastoihin? Esitin sinulle tilaston 2000-luvulta. Vuosi 2005 oli ensimmäinen vuosi, jolloin silloiset Nuorten MM-kisapelaajamme olivat käyneet läpi Nuori Suomi systeemin. 2000-luvun alkupuolen mitalisarjan tuoneet pelaajat eivät onneksi olleet joutuneet "kaikki pelaa"-systeemiin, joten yksilöiden taitotaso oli vielä silloin korkeata kansainvälistä tasoa. Nuori Suomi vaikutti juniorikiekkoilussamme täysillä 1990-luvun puolesta välistä ainakin viime vuoteen asti ja sen vaikutuksen tulemme näkemään vielä ainakin seuraavat kymmenen vuotta juniorijääkiekkoilumme menestyksessä.

No, oma teesini on, ettei mitään radikaalia ole tapahtunut ja että syyt niin menestykseen kuin sen puutteeseenkin ovat syvemmällä kuin NS:ssä. Tässä on myös hyvää tilastotietoakin tullut esiin eli kukin pystyy ihan itse päättelemään, missä ja miksi mennään. Omat empiiriset havainnot viittaisivat siihen, että virheiden välttely ja kurinalaisuus ovat vaikuttaneet siihen, ettei Suomessa hevin kehity armoitettuja maalintekijöitä ja pelinratkaisijoita, mutta sinä olet lukenut Urheilulehdestä toisin. Eihän tälläistä kiistaa voi ratkaista kuin Jumala itse, eli johtava Analyytikko - eli sinun täytyy olla oikeassa!

siffa
04.01.2010, 07:00
No, oma teesini on, ettei mitään radikaalia ole tapahtunut ja että syyt niin menestykseen kuin sen puutteeseenkin ovat syvemmällä kuin NS:ssä. Tässä on myös hyvää tilastotietoakin tullut esiin eli kukin pystyy ihan itse päättelemään, missä ja miksi mennään. Omat empiiriset havainnot viittaisivat siihen, että virheiden välttely ja kurinalaisuus ovat vaikuttaneet siihen, ettei Suomessa hevin kehity armoitettuja maalintekijöitä ja pelinratkaisijoita, mutta sinä olet lukenut Urheilulehdestä toisin. Eihän tälläistä kiistaa voi ratkaista kuin Jumala itse, eli johtava Analyytikko - eli sinun täytyy olla oikeassa!

Vääntelet ja kääntelet näitä juttujasi. Minä vastasin sinun epäilyysi linjaristiriidasta Petteri Sihvosen UL:n nettikirjoituksen ja minun Nuori Suomi arvosteluni välillä. Kirjoitin, että olit nyt tällä kertaa taas sekoittanut asioita keskenään. Suomi-USA pelin pelikirja-analyysi meni UL:n nettisivuilla Petteri Sihvosen toimesta täysin nappiin. Oma Nuori Suomi arvosteluni, kuten myös UL:n muutaman vuoden jo Nuoreen Suomeen kohdistunut kova kritiikki, saavat yhä suuremman kannatuksen jääkiekkopiireissä. MM-kisojen jääkiekkostudiossa Sami Mettovaara väitti jo Nuoren Suomen laitetun romukoppaan ja Jääkiekkoliiton (Erkka Westerlundin) toimesta aloitetun työt yksilötaitojen nostamiseksi etusijalle juniorien kehittämisessä. Odotan mielenkiinnolla Hannu Jortikan analyysia Suomen juniorijääkiekon tilasta. Juniorijääkiekon tämän hetkinen tila kertoo sen, miten tehokas juniorijärjestelmä Suomessa on jääkiekossa ollut viimeiset noin 15 vuotta. Tosin, jos jääkiekosta ymmärtää edes auttavasti ja on seurannut Suomen pelejä Nuorten MM-kisoissa niin onhan yksilötaitoero järkyttävän suuri suomalaisten tappioksi verrattuna kovimpiin kilpailijoihin. Vielä, kun muistetaan, että useilta huippumailta parhaat nuoret pelaavat NHL:ssä eivätkä voi osallistua kisoihin, niin kyllä Suomi on jäänyt Nuori Suomi aikanaan ratkaisevasti junioreiden kehityksessä jälkeen.

mjr
04.01.2010, 07:56
Vääntelet ja kääntelet näitä juttujasi.

Tunnistan kyllä erään JA:n nimimerkin tästä kuvauksesta, mutta en niinkään itseäni... Ei omatunto yhtään kolkuta? Anyway, minusta kyllä selvästi huomaa suomalaisesta juniorikiekosta tietyn aallonharjan, jota edelsi pitkä taantuma, ja jota on seurannut selvähkö laskukausi. Mutta missään vaiheessa Suomi ei ole tuottanut runsaasti tähtiä, mihin nyt liittyy tietysti myös massan vähyys, mutta myös tietty yhdenmukaistava ja yli-kurinalainen virheiden välttelyyn keskittyminen. NS on tässä suhteessa - mutta tuskin muuten - ollut melkoinen pintailmiö, jonka vaikutus arkipäivän tasolla eliitti-pelaajien tuottamiseen on ollut lähinnä minimaalinen. Hyvään tai huonoon suuntaan. Eli kiteytettynä niin pelikirjaan on kurkistettu junioritasolla liiankin kanssa, kun pitäisi antaa vapauksia nauttia taidosta ja opetella teknisiä hienouksia.

Johannes
04.01.2010, 09:41
Ei siellä kaverihöntsässä ulkojäillä tietoisesti mitään kikkoja opeteltu. Kaikkea kivaa tuli vain kokeiltua pelien aikana ja jos siellä jatkuvasti vaihtuvan kaveriporukan kanssa pelaa lätkämatseja tunnista, päivästä, viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen, niin taidot kehityvät ihan huomaamatta. Höntsätessä opittuja taitoja voi sitten esitellä muille seuran harjoituksissa. En usko taitopuolen huippupelaajien syntymiseen aikuisten peleihin ilman omaa lisäpanostusta vapaa-ajan kustannuksella kehittymiseen, olkoon käytössä mikä hyvänsä liiton systeemi seuratoiminnassa.

Cobol
04.01.2010, 12:40
Kannattaa lukea Petteri Lehdon kirjoituksia ylipäätään ja varsinkin tämä (http://blogit.iltasanomat.fi/lehto/2010/01/04/pikkuleijonat-odotetulla-tasolla/#more-30) joka kertoo aika koruttomasti suomalaisen juniorikiekon tilasta

larzzon
04.01.2010, 13:24
->Huipulle pääseminen vaatii aina vain enemmän. Nykyajan jääkiekkoilijat ovat kovempia huippu-urheilijoita kuin eilisen, erot huipulla käyvät aina vain pienemmiksi ja etua muihin on aina vain vaikeampi hankkia kun ihminen kurottaa lähemmäs rajojaan. Tänä talvena ulkojäillä höntsäävät 15-vuotiaat ovat helvetin paljon taitavampia, nopeampia ja kaikkea muutakin enemmän kuin oma ikäluokkani oli noin 15 vuotta sitten samanikäisenä ulkojäillä höntsätessään (menkää kokeilemaan vanhukset, jäätte jalkoihin), mutta se ei riitä.

Mielestäni aiheellisempaa kuin tuskailla jonkun kansallisen pelaajatuotannon kanssa, on kysyä, että vaatiiko urheilussa ja jääkiekossa huipulle pääsy ylipäänsä liikaa? Voiko huipulle yhä päästä hauskanpidolla, ulkojäillä höntsäämällä ja liikunnallisella lahjakkuudella, vai onko ylitetty jo raja, jossa huipulle yltäminen vaatii huippulahjakkuuksiltakin kohtuuttomia uhrauksia, niin suuria, että huipun tavoittelu ei ylipäänsä ole enää mielekästä?

scholl
04.01.2010, 13:25
ovatko yksilöt huonompia, vai mikä on pielessä?

Yksilöt ovat huonompia kun pelaavat pleikkaria ja syövät popcornia pienenä sen ajan, jolloin Jarit Litmanen ja Kurri viettivät kaiken vapaa-ajan henkilökohtaisen harjoittelun ja pihapelien parissa.

Nykyään luullaan, että joukkueharjoitukset ja pelit ovat se ainoa aika, jolloin harrastetaan liikuntaa. Ennen kundit pelas eri lajeja vuoden aikojen mukaan jo ennen koulua sekä sitten koulun jälkeen iltamyöhään asti.

Mänizeri
04.01.2010, 13:27
Tosin, jos jääkiekosta ymmärtää edes auttavasti ja on seurannut Suomen pelejä Nuorten MM-kisoissa niin onhan yksilötaitoero järkyttävän suuri suomalaisten tappioksi verrattuna kovimpiin kilpailijoihin.

Tästä ei varmaan ole kauheasti epäselvyyttä. Ja käsittääkseni tämä on ollut asianlaita aikasempinakin vuosina. Ei meillä ole mitään supertähtiä ollut yksissäkään kisoissa 2000-luvulla muuta kuin omasta mielestämme, jos nyt mietitään ko. herrojen edesottamuksia vanhemmalla iällä. Hyviä pelaajia heistä on toki tullut, mutta ei sen enempää. Ehkä Mikko Koivusta voi puhua tähtenä, mutta muuten on ollut aika kevyttä suomalaisten taso kautta historian, jos vertailuun otetaan vaikkapa 80-luvulla syntyneiden tehopisteet NHL:ssä eri maiden kesken.

Se, että taso on jonkin verran noista vuosista pudonnut on huolestuttavaa, mutta kyllä tämä sama menestymättömyys 20-vuotisten kisoissa on vaivannut ennenkin.

Hyviä pelureita tuli 70-luvun ikäluokista paljon, vaikka mitaleita tuli vain 1kpl koko 90-luvulla. Eivätkä ihan kaikki olleet Jursinovin tuotantoa, vaikka iso osa hänen koulussaan vuoden tai useamman viettikin. Eli ihan kaikkea ei ole vielä menetetty yhdenkään tämän vuoden joukkueen pelaajan osaltakaan.

Tärkeää olisi tehdä niitä yksilöitä senkin uhalla, ettei nuorten kisoissa välttämättä tulisikaan menestystä. Miten siinä sitten onnistutaan, onkin toinen juttu. Olisiko esim. maajoukkuetoiminnasta otettava resursseja pois ja siirtää niitä ruohonjuuritason tekemiseen?

Jotenkin vain tuntuu siltä, että resurssit eivät tule riittämään järjestelmällä ohjattuun tekemiseen vaan "vastuu" jää edelleen seuroille. Ja jos seuroilla ei ole rahaa panostaa eikä liitto anna rahaa, niin muutoksia nykymenoon ei ole tulossa.

Eli jos olet tämän päivän juniori, niin vaihtoehdot ovat aikalailla samat kuin eilispäivienkin junnuilla. Omatoimisella treenillä mentävä ja pitää vain toivoa, että treenaa juuri itselle oikeita asioita.

scholl
04.01.2010, 13:29
Mitä itse muistelen nuoruudestani niitä ulkojäähommia, niin ei siellä mitään kikkoja, tai laukauksia hiottu... pelattiin porukalla vartti ja sen jälkeen riideltiin tunti siitä, oliko tilanne maali, vai ei. :)

Kyllä huipulle päässeet ovat treenanneet ison osan ulkojääajasta yksin. Esim. Eric Lindros omalla kotipihalla jäädytetyllä jäällä. Ja Jari Litmanen yksin pallon kanssa Lahden suurhallissa. Tai Nykäsmasa yksin koko päivän Jyväskylän suurmäessä. Paljon pitää treenata yksin, jos haluaa taitavaksi.

Schadowan
04.01.2010, 14:30
Kyllä huipulle päässeet ovat treenanneet ison osan ulkojääajasta yksin. Esim. Eric Lindros omalla kotipihalla jäädytetyllä jäällä. Ja Jari Litmanen yksin pallon kanssa Lahden suurhallissa. Tai Nykäsmasa yksin koko päivän Jyväskylän suurmäessä. Paljon pitää treenata yksin, jos haluaa taitavaksi.

Ihan selvä juttuhan tuo on. Jos treenaa omalla ajalla niin huomaa aika nopeasti sitten joukkueharjoituksissa, että on parempi kuin muut (jos siis on lahjoja kyseiseen lajiin) Sama homma on esim siinä, että jos treenaat vaikka A-junnujen mukana ja sitten menet B:n treeneihin, niin luultavasti teet siellä ihan mitä haluat. Selännehän aikoinaan nostettiin (Äikäksen toimesta) C:stä suoraan A:n, koska B:n pelit eivät antaneet tarpeeksi haastetta. Ja siis mukana meni muitakin junnuja, jotka eivät tietenkään Selänteen tasoisia olleet. Tuollaista kaipaisi nykyään enemmän, rohkeasti vaan pois C-junnuista ja nopeasti B/A-junnuihin pelaamaan tai ainakin treenaamaan.

siffa
04.01.2010, 15:01
Kannattaa lukea Petteri Lehdon kirjoituksia ylipäätään ja varsinkin tämä (http://blogit.iltasanomat.fi/lehto/2010/01/04/pikkuleijonat-odotetulla-tasolla/#more-30) joka kertoo aika koruttomasti suomalaisen juniorikiekon tilasta

Kiitos, cobol, tästä linkistä. Petteri Lehto tiesi Suomen juniorijärjestelmän heikkoudet monien muiden lailla jo vuonna 2003. Nyt on kulunut kuusi vuotta ja mitään ei ole vielä käytännössä tapahtunut. Ruotsi, Kanada ja USA tekivät nopeasti muutokset juniorijärjestelmiinsä, kun tulokset eivä tyydyttäneet. Nämä maat vievät nyt mitalit tämän vuoden Nuorten kisoissa. Suomen tilanne tulee olemaan heikko vielä pitkään, vaikka tarvittavat muutokset tehtäisiin vielä tämän vuoden puolella.

Asiantuntijat, muutkin kuin Petteri Lehto, ovat kertoneet noista 1992-93 syntyneiden ikäluokkien heikosta tasosta. Kanadassa vuoden vaihteessa käydyssä U-17 turnauksessa Suomi jäi toisen kerran peräkkäin kymmenen joukkueen turnauksessa kymmenenneksi! Lehto pohtii, että kuinka pitkälle tämä fiasko ulottuu?

Petteri Lehto osuu naulan kantaan, kun hän kirjoittaa:"Kysymys on järjestelmästä, jossa lahjakkaiden pelaajien mahdollisuudet saavuttaa oma huipputasonsa tuhotaan poistamalla kilpailu kilpailusta". Tuttua tekstiä täällä Suomenkin päässä jo vuosia esitettynä, mutta mitään ei ole tapahtunut, vaikka kaikki asiantuntijat ovat tämän tienneet. Kysymys ei siis ole yhteiskunnasta eikä tietokonepeleistä eikä lasten ja nuorten muista kiinnostuksista, vaan JÄRJESTELMÄSTÄ, minkä Jääkiekkoliitto valitsi kehittämään Suomen juniorijääkiekkoa.

TosiFani
04.01.2010, 16:30
NS-systeemi ei ole ongelma, tekijät ovat. Meillä on aivan liian vähän osaavia valmentajia pikkujunnuissa. Toisaalta jääkiekosta on tehty eliittilaji, josta häviää suuri määrä lahjakkuutta jo pikkujunnuissa.

oka
05.01.2010, 09:26
Nyt on kulunut kuusi vuotta ja mitään ei ole vielä käytännössä tapahtunut.Taas siffa todisti tietämättömyytensä junnukiekosta. On helppo toistaa toisten sanomisia mutta heti kun pitäisi sanoa jotain omaa mielipidettä niin totuus osaamisesta paljastuu.

Viime vuosina on tapahtunut paljonkin muutoksia junnukiekossa, ihan sääntömuutoksista ja valmentajakoulutuksesta lähtien. Varmaan tulee vieläkin tapahtumaan mutta onko realistista odottaa että kaikki tapahtuisi yhdessä vuodessa ?

Henkilön lahjakkuuden jälkeen tekemisen laatu on tärkein tekijä niin joukkueen jääharjoituksissa kuin ulkojäilläkin. Kans.välisen huipputasoon vaadittavia lahjoja on vain aniharvoilla. Hyvä järjestelmä voi antaa henkilölle mahdollisuuksia ei lahjoja.

Mänizeri
05.01.2010, 09:32
"Kysymys on järjestelmästä, jossa lahjakkaiden pelaajien mahdollisuudet saavuttaa oma huipputasonsa tuhotaan poistamalla kilpailu kilpailusta". Tuttua tekstiä täällä Suomenkin päässä jo vuosia esitettynä, mutta mitään ei ole tapahtunut, vaikka kaikki asiantuntijat ovat tämän tienneet. Kysymys ei siis ole yhteiskunnasta eikä tietokonepeleistä eikä lasten ja nuorten muista kiinnostuksista, vaan JÄRJESTELMÄSTÄ, minkä Jääkiekkoliitto valitsi kehittämään Suomen juniorijääkiekkoa.

Kyllä tätä kilpailua on ollut, Petteri Lehto ei voi olla täysin kartalla, koska käsittääkseni asuu ja on asunut suurimman osan ajasta Kanadassa.

Mitä itse olen junnukiekkoa seurannut, niin isompi ongelma on ollut voiton hakeminen puolustuksen ja kurinalaisen pelin kautta. Jossain 2000-luvun alussa vaiheessa kaikki jääkiekko oli pelkkää "lisää liikettä, meidän pitää liikkua enemmän". Nyt sitten nähdään nykyjunnuissa mitä nämä yhteisvaikutuksena ovat saaneet aikaan: kiekottoman pelin ylikorostuminen, on tullut neljä kenttää jotta jaksetaan "liikkua" ym.

Junnukiekosta ei ole missään vaiheessa poistettu kilpailua ainakaan isoissa kaupungeissa. Pikemminkin päinvastoin.

Eiköhän se suurin ongelma ole ollut tekemisen laatu ja keskittyminen pelin kannalta epäolennaisuuksiin.

Toisaalta onko se mikään ihme, kun jo pikkujunnut oppivat lehtiä lukiessaan, että:

"Suomalaiset pärjäävät vain kurinalaisen joukkuepelin kautta, emme pärjää maalintekokilpailussa"

"Joukkue voittaa, joukkue häviää".

"Voitamme, jos maalivahtipeli on kunnossa emmekä päästä vastustajaa maalintekopaikoille"

Kannustaako tällainen ilmapiiri nostamaan omaa tasoaan, kun riittää että joukkueena mennään? Kukaan ei koskaan sano, että voisimme yrittää voittaa pelit tekemällä enemmän maaleja kuin vastustaja. Siitä tässä kuitenkin on kyse.

TosiFani
05.01.2010, 09:33
... Hyvä järjestelmä voi antaa henkilölle mahdollisuuksia ei lahjoja.

Hyvä järjestelmä takaa keskikertaisuuksien tuoton, ei huippuyksilöiden.

TosiFani
05.01.2010, 09:42
...Mitä itse olen junnukiekkoa seurannut, niin isompi ongelma on ollut voiton hakeminen puolustuksen ja kurinalaisen pelin kautta...

Tässä ollaan asianytimessä.

Junnupäälliköt ja -valmentajat hakevat itselleen menestystä aluemestaruuksien kautta, vaikka yksilöitä pitäisi kehittää. Lasin kautta pois, punasen jälkeen päätyyn, ei poikki kentän syöttöjä, aina pelin alla... Nämä ohjeet pitäisi kieltää junnupeleissä.

Ässien -89 ikäluokka on hyvä esimerkki tästä. Isä Jyrkkiö ja Virtasen Jaska kielsivät päätyyn heittämisen tai omista purkamisen lasien kautta. Pelaajien piti pelata kiekkoa, ei voittaa pelejä.

Salama15
05.01.2010, 10:26
Hyvä järjestelmä takaa keskikertaisuuksien tuoton, ei huippuyksilöiden.

Toisaalta näin, toisaalta ei => jos lahjakas ja keskinkertainen kaveri käyvät läpi saman "treeniputken" on siellä putken toisessa päässä yksi hyvä ja yksi keskinkertainen pelaaja! Nämä jokuset "timantit" syntyvät tämän kokoisessa maassa aina järjestelmästä huolimatta, treenaamalla omalla ajalla jne. sekä panostamalla urheiluun koulun yms. kustannuksella...

Mietitäänpäs hetki asetelmaan CAN - FIN:

Jos funtsitaan suht "normaalia" kanadalaista NHL-pelaajaa on hän kotoisin joltain peevelin "kalkkunafarmilta" from the middle of the f...n nowhere, jossa hän on paininut ja pelannut ulkojäillä kiekkoa veljeskatraan kanssa vaippaikäisestä asti ja ainoa vaihtoehto päästä huittuun sieltä kalkkunanpaskan keskeltä on pelata jääkiekkoa. Kun tällainen kaveri pääsee kyläjoukkueesta näyttämään osaamistaan CHL:ään (eli muuttaa hemmetin kauas kotoa jo teini-iässä) hän sitten vaikka prkl nyrkkeilee itsensä joukkueeseen ja siinä ei "kaikki pelaa" ole ekana mielessä!

Kun ajatellaan lähtökohtia on tuollainen 15-vuotias kanukki asenteen puolella jo kilometrin edellä suomalaista lahjakasta kollegaansa joka on istunut iskän kartano-Volvon kyydissä kodin ja hallin väliä kiekkokoulusta C-junnuihin. Seurasta ja iskän lompakosta riippuu kuinka usein tuota matkaa on taitettu ja kuinka laadukasta treeni on ollut, mutta poika kuitenkin harrastaa jääkiekkoa tasan vain ja ainoastaan omasta halustaan ja rakkaudesta lajiin => ei apinanraivolla päästäkseen kiinni ns. parempaan elämään...

Suomen B- ja A-junnujen SM-sarjat ovat mikkihiiri-liigoja jos niitä verrataan CHL:ään, joten oikeasti kovia pelejä suomalainen junnu saa vasta kun on fyysisesti kehittynyt likimain miehen mittoihin ja pääsee kolkuttelemaan Mestiksen ja SM-liigan portteja. Joku (??) oli jossain (??) laskenut, että keskiverto 18-vuotias kanukki on pelannut vähintään tuplamäärän (kovia-) pelejä Suomi-poikaan verrattuna, joten ei oikeasti tarvitse ihmetellä miksi meidän junnut jäävät jälkeen ja ovat esim. maalintekopaikoissa kädet jäässä => vastaavan ikäisellä kanukilla kun on näissä asioissa moninkertainen määrä toistoja.

Se miksi Ruåtsi on noin paljon edellä jääköön jonkun toisen selitettäväksi, mutta mielestäni Suomessakin on menty ihan mukiinmenevästi eteenpäin muutamassa vuodessa:
=> E-junnuista asti tasosarjat (A, AA, AAA), joissa samantasoiset kaverit pääsevät pelaamaan keskenään (ei enää pujottelukeppejä / coast to coast kuljetuksia)
=> pelijoukkueet ovat pääasiassa kahden kentän ryhmiä niin kauan kun pelataan kahta erää, kolmen kun mukaan tulee kolmaskin erä
=> oheisharjoittelu-projektit (E2-D2)
=> ns. pikku-Pohjolaleiri
=> jne.jne.

Toivoa siis on ja mulle ainakin sopii, että "kaikki pelaa" => kunhan pelaavat saman tasoisia kavereita vastaan mahdollisimman kovia pelejä, mahdollisimman paljon ja mahdollisimman pienillä peliryhmillä!

Toistoja, toistoja, toistoja, toistoja, toistoja, toistoja, toistoja, toistoja...

mjr
05.01.2010, 11:24
Mietitäänpäs hetki asetelmaan CAN - FIN:

Jos funtsitaan suht "normaalia" kanadalaista NHL-pelaajaa on hän kotoisin joltain peevelin "kalkkunafarmilta" from the middle of the f...n nowhere, jossa hän on paininut ja pelannut ulkojäillä kiekkoa veljeskatraan kanssa vaippaikäisestä asti ja ainoa vaihtoehto päästä huittuun sieltä kalkkunanpaskan keskeltä on pelata jääkiekkoa. Kun tällainen kaveri pääsee kyläjoukkueesta näyttämään osaamistaan CHL:ään (eli muuttaa hemmetin kauas kotoa jo teini-iässä) hän sitten vaikka prkl nyrkkeilee itsensä joukkueeseen ja siinä ei "kaikki pelaa" ole ekana mielessä!


Ottaen huomioon Kanadan elintason ja elinkeinorakenteen niin emme kuitenkaan puhu mistään Brasilian slummeista vaan valtavista massoista, jotka epäilemättä koostuvat melko myös merkittäviltä osin Vancouverin, Calgaryn, Edmontonin, Winnipegin, Toronton, Ottawan, Montrealin ja Quebecin hyvinvoivista keskiluokkaisista lähiöistä. Volyymi on aivan eri sfääreissä, kuten myös lajikulttuuri - kilpailu on valtavan intensiivistä ja varaa on myös resurssien tuhlaamiseen. Suomella ei ole eli ei välttämättä kaikessa edes kannata yrittää jäljitellä Kanadaa vaan yrittää kehittää järjestelmä, joka olisi mahdollisimman toimiva meidän oloissamme. Jos se hidastaa pelaajien kehitystä vuodella parilla niin tämä voi resurssien maksimoinnin suhteen olla hyväksikin. Olennaista olisi joka tapauksessa Suomessakin saada mahdollisimman suuret joukot liikkeelle, että olisi sitä massaa, josta huippuja voi edes löytää. Emme voi olla mikään DDR, joka poimisi jonkun muutaman suurin piirtein vaippaikäisen lapsen totalitaariseen 15 vuoden ammattimaiseen harjoitusputkeen, mikä ymmärtääkseni on siffan märkä uni täydellisestä tilanteesta.

Salama15
05.01.2010, 11:52
Ottaen huomioon Kanadan elintason ja elinkeinorakenteen niin emme kuitenkaan puhu mistään Brasilian slummeista vaan valtavista massoista, jotka epäilemättä koostuvat melko myös merkittäviltä osin Vancouverin, Calgaryn, Edmontonin, Winnipegin, Toronton, Ottawan, Montrealin ja Quebecin hyvinvoivista keskiluokkaisista lähiöistä.

Olet aivan oikeassa ja koska tuota massaa on yhdessä ikäluokassa about saman verran kuin koko Suomessa on junnupelaajia, on halu kehittyä ja menestyä se isoin motivaattori => sitä löytyy keskimäärin eniten niiltä heikommassa yhteiskunnallisessa asemassa olevilta kavereilta ja niinpä näitä "ryysyistä rikkauksiin"-tarinoita nähdään vuosittain...

Suomi ei voi ottaa oppia kanadalaisesta systeemistä juurikin tuon pienemmän pelaajamäärän vuoksi, mutta tuosta lahden takaa voisi joku wiksu käydä hommia apinoimassa!

Johannes
05.01.2010, 12:03
http://www.iihf.com/channels0910/wm20/news/news-singleview-world-juniors/article/2010-a-swedish-odyssey.html?tx_ttnews%5BbackPid%5D=2956&cHash=271e113749

Tässä jutussa Ruotsin nuorten päävalmentaja Pär Mårts kertoo vähän Ruotsin viime vuosien nuorten menestystarinasta, pääpaino sanoilla voittaminen, voittaminen ja voittaminen. Ruotsi pyrkii säilyttämään parhaat vanhat menestystekijänsä taitokiekosta ja lisäämään mausteeksi esim. kanadalaisen kiekon maalinedustojen pelaamisen voittavasti. Yleensäkin Ruotsin kiekossa voittaminen on avainsana, eikä "modernit pelitavat". Tätä on harjoiteltu paljon ja käyty esim. syksyllä 2009 pelaamassa kolme harjoituspeliä kanadalaisia yliopistojoukkueita vastaan. Lukekaa itse Mårtsin haastattelu.

siffa
05.01.2010, 12:11
Taas siffa todisti tietämättömyytensä junnukiekosta. On helppo toistaa toisten sanomisia mutta heti kun pitäisi sanoa jotain omaa mielipidettä niin totuus osaamisesta paljastuu.

Viime vuosina on tapahtunut paljonkin muutoksia junnukiekossa, ihan sääntömuutoksista ja valmentajakoulutuksesta lähtien. Varmaan tulee vieläkin tapahtumaan mutta onko realistista odottaa että kaikki tapahtuisi yhdessä vuodessa ?

Hyvä, jos jotain on tehty. Se kertoo siitä, että vikaan on menty. Kerro nyt sitten, mitä oleellista on tehty juniorikiekkoilun tason nostamiseksi, jos tunnet juniorijääkiekkoilua.

Fordél
05.01.2010, 12:33
Kerro nyt sitten, mitä oleellista on tehty juniorikiekkoilun tason nostamiseksi, jos tunnet juniorijääkiekkoilua.

Saa vissiinkin taklata ja lämätä entistä aikasemmin. Siitä se lähtee!

L4E
05.01.2010, 13:22
Perusliikkumisen puute näkyy jossain muualla, kuin urheilua harrastavien keskuudessa, eli niissä, jotka eivät urheilua harrasta.Valitettavasti perusliikkumisen puute alkaa näkyä jo 11 ikävuoden jälkeen urheilua harrastavienkin piirissä. Tuohon asti määrät ovat riittäviä. 12-15 vuotiaista enää yli puolet liikkuvat terveyden kannalta riittävästi ja vain murto-osa huippu-urheilun kannalta. Tähän puutteeseen varmaan liittyy osaltaan tuo suositus, että harrastettaisiin n. kolmea lajia ja mahdollisimman pitkään ennen lopullisen lajivalinnan tekemistä.

Useimmiten nuorien pelaajien kohdalla törmää siihen, että arvostellaan luistelua tai laukausta puutteelliseksi. Nämäkin puutteet taidetaan laittaa Nuoren Suomen "kaikki pelaa"-järjestelmän viaksi, vaikka kyseessä juurikin sellaiset ominaisuudet joita pitää hiota omaehtoisella harjoittelulla.

Blackie
05.01.2010, 13:59
Useimmiten nuorien pelaajien kohdalla törmää siihen, että arvostellaan luistelua tai laukausta puutteelliseksi. Nämäkin puutteet taidetaan laittaa Nuoren Suomen "kaikki pelaa"-järjestelmän viaksi, vaikka kyseessä juurikin sellaiset ominaisuudet joita pitää hiota omaehtoisella harjoittelulla.
Tästä kyllä samaa mieltä.

En tiedä, kuinka paljon nämä nykymuksut pelaavat vielä pihapelejä (OK, luonnonjäitä ei hirveästi ole viime vuosina kelvollisessa kunnossa) treenien lisäksi, mutta minun lapsuudessani niin tehtiin päivittäin. Esim. mahtaakohan enää monikaan treenata kesäisin laukausta ampulla vanerilta? Vaikka Nuori Suomi onkin suht perseestä ja junnuvalmennuksessakin on varmasti parantamisen varaa, niin kyllähän se kuitenkin on omasta intohimosta aika paljon kiinni.

oka
06.01.2010, 00:10
Luistelukin on lahjakkuudesta ja harjoittelun määrästä kiinni.
Ulkohöntsät eivät takaa mitään mikäli kokoajan luistellaan suorinjaloin, ei peliasennossa, ja ykspuoleisesti.
Luistelussa on kysymys myös tekniikasta jonka jotkut osaavat luonnostaan (lahjakkuus) ja toiset eivät opi vaikka kuinka luistelevat eri valmentajien opeissa. On polvikulmaa, liukua, räjähtävyyttä, tasapainoa, motoriikkaa jne jne jotka eivät "tartu" kenelle tahansa vaikka kuinka paiskisi hommia.

Oman kokemuksen mukaan ulkohöntsissä luistellaan aivan eri tekniikalla ja luisteluasennolla kuin aidossa sarjapelissä.

Minun on vaikea tajuta sitä mantraa että joku järjestelmä takaisi sen että huippuja alkaisi tulla nykyistä enemmän.

Nykyään on niin että nämä lahjakkaat pelaavat 1-3 vuotta vanhemmissa, korkeimmalla tasolla, jolloin saavat enemmän harjoitusta ja vastusta kuin omassa ikäluokassaan. Tämä ehkä kuvastaa sitä potenttiaalia ja lahjakkuutta joka on pelaajalla oltava jotta voi edes haaveilla kans.välisestä tasosta.
Näitä pelaajia on vain valitettavan vähän.

Wäinö#16
07.01.2010, 10:41
Ei valmennusjärjestelmä varmaankaan tuo lisää lahjakkuuksia mukaan, mutta kyllä hyvällä ja systemaattisella valmennuksella saadaan enemmän irti ns. peruslahjakkaasta pelaajasta. Sen lisäksi, että valmennus on hyvää, tulee toki jokaisen pelaajan tehdä tuhottamasti omatoimista harjoittelua ja pelaamista. Mutta siitä ei vain ole hyötyä niin paljon, jos koko ajan asioita tehdään väärin.

Mutta kuten on monesti sanottu tässäkin ketjussa, ei pääsyyllinen ole mielestäni Nuori Suomi, vaan valmentajat, jotka eivät ole kunnolla kartalla missä mennään. Lisäksi koko maan kattava yhteinen linja on hakusessa. Jotenkin tuntuu, että Suomen kiekkokulttuuri kaikenkaikkiaan on liian ohut siihen nähden, että kuvitellaan Suomen olevan lajissa maailman kärkeä. Ja nimenomaan yksilötaidossa sitä ollaan hyvin kaukana jo esim. ruotsalaisista. Tuntuu, ettei Suomessa olla koskaan osattu opettaa esim. laukomista. Jotkut Selänne, Kurri ja Tikkanen ovat yksittäisiä poikkeuksia ja nykyiset huiputkin ovat pääasiassa todella heikkoja laukojia mukaanlukien myös valtakunnan parhaat kiekkoilijat Filppula ja M. Koivu, jotka toki ovat jonkin verran siinä kehittyneet.

Toinen perusasia mikä mättää on luistelu ja siinäkin näkee, ettei perusasioden opettamisessa olla onnistuttu. Jotenkin voisi kuvitella, että Kanadassa ja Ruotsissa esim. herrat Granlund ja Lehterä olisi otettu jo alusta asti suurennuslasin alle ja opetettu heidät kunnolla luistelemaan hyvässä peliasennossa. Nyt se taitaa olla liian myöhäistä molempien kohdalla.

Mielestäni Nuoren Suomen kriitikot eivät näe ongelman ytimeen, vai sanoisiko etteivät näe puita havumetsältä. Tai sitten nämä mestis-sihvoset ovat niin täynnä omaa erinomaisuuttaan, etteivät huomaa olevansa myös itse osa ongelmaa ja ettei myöskään heille ole opetettu kuinka sitä laukomista ja luistelua tulisi oikeasti harjoitella, jotta pärjää jossain muuallakin kuin mestiksessä.

siffa
28.02.2010, 08:43
Tämä ketju on syytä nostaa ylös. Hienon olympiapronssin jälkeen on otettava esille se tosiasia, että Sakke Pietilän (18-vuotisten maajoukkuevalmentaja) sanoin tyhjiö on tulossa hyvistä maajoukkuepelaajista, kun sukupolvenvaihdos on tapahtumassa. Samoin Jarmo Kekäläinen on puhunut jälleen Vancouverissa Suomen romahtaneesta laatujuniorituotannosta. Erkka Westerlundin lyhyt aika juniorijääkiekon tilan nostajana ei näytä tuovan mitään tuloksia. Erkan jälkeen juniorijääkiekon kehittäjäksi on valittu Jukka Rautakorpi. Ennen kuin Rautakorpi aloittaa uusissa tehtävissä, toivoisin avointa ja Kummolaa pelkäämätöntä keskustelua siitä, mihin tilaan Jääkiekkoliiton valitsemalla Nuori Suomen ajalla laatujuniorituotanto on ajettu ja mitkä olisivat korvaavat toimenpiteet. Rautakorvella tulee olemaan iso urakka juniorijääkiekon järjestelmän muuttamisessa vastaamaan Kanadan, USA:n ja Ruotsin juniorijärjestelmiä, joissa huipputulosta on syntynyt myös viime vuosina.

SjV
28.02.2010, 08:50
Tämä ketju on syytä nostaa ylös. Hienon olympiapronssin jälkeen on otettava esille se tosiasia, että Sakke Pietilän (18-vuotisten maajoukkuevalmentaja) sanoin tyhjiö on tulossa hyvistä maajoukkuepelaajista, kun sukupolvenvaihdos on tapahtumassa. Samoin Jarmo Kekäläinen on puhunut jälleen Vancouverissa Suomen romahtaneesta laatujuniorituotannosta.Ottamatta Nuoreen Suomeen yhtään kantaa, voisi junnu-tyhjiöön osana olla tuo, "pappojen" jatkuva roudaaminen arvokisoihin. Aina ollaan pyritty lähtemään kokeneella joukkueella ja samalla vähän välttelemään junnujen mukana tuomaa riskiä.

aquanqua
28.02.2010, 09:48
En kyllä ihan heti löydä yhteyttä sen tosiasian, että Suomelta puuttuu huipputason pelaajat lähes täysin ikäluokista 85-90, ja konkarien kisakomennusten välillä. Eihän niitä juniorilahjakkuuksia aikuisten maajoukkueessa kehitetä. NHL:ssä ja näissä olympialaisissa tuollaiset alle 25-vuotiaat ovat jo monissa kärkijoukkueissa ehdottomia ratkaisupelaajia.

SjV
28.02.2010, 10:49
En kyllä ihan heti löydä yhteyttä sen tosiasian, että Suomelta puuttuu huipputason pelaajat lähes täysin ikäluokista 85-90, ja konkarien kisakomennusten välillä.Eihän niitä juniorilahjakkuuksia aikuisten maajoukkueessa kehitetä. NHL:ssä ja näissä olympialaisissa tuollaiset alle 25-vuotiaat ovat jo monissa kärkijoukkueissa ehdottomia ratkaisupelaajia.En ihan suoraan ajanutkaan tuota takaa, että isoissa kisoissa junnulahjakkuuksia pitäisi kehittää. 20 - 25 ikäisissä kavereissa saattaa olla mukana, jotka vasta muutaman liiga(/mestis)-kauden jälkeen olis vasta valmis isoihin ympyröihin, tässä on se poppo jota ajoin tuolla takaa.
Kyllähän nyt pinnalla olevia junnuja aletaan tunkemana mukaan EHT/MM-joukkueisiin, koska näyttävät olevan "valmiita jo 18 kesäsenä", mutta olisiko tuossa 20-25 ikäryhmässä sellaisia pelaajia, jotka voisivat esim. EHT-tasolla korvata näitä "vanhoja pappoja".
Jotenkin välillä tuntuu, että ei ihan niin nuori lupaus korvataan 50+ mj-peliä vyöllä olevalla pelaajalla, ihan sen takia että tuo hyvää kautta pelaava 24-v kaverilla ei ole mj-kokemusta ja tuolla 30-v kaverilla on 50 mj-peliä ja pari vuotta sitten pelas hyvät EHT/MM-pelit. Olisiko aiemmin pitänyt olla enemmän uskallusta ottaa mukaan tyyliin kaksi 13. hyökkääjää ja kaksi 7. pakkia?
Ps: yllä olevalla ei ole tarkoitus otta kantaa yhteenkään henkilöön nimenä, joten jos tuosta löytyy yhtäläisyys johonkin nimeen, niin sitä ei ole ajettu takaa.

siffa
01.03.2010, 08:39
On hyvä, että nyt myös Jääkiekkoliiton leivissä olevat jääkiekkoammattilaiset kertovat suoraan Suomen jääkiekon polttavimman ongelman eli laatujuniorituotannon tason laskun siltä ajalta, kun Jääkiekkoliitto liittyi Nuori Suomi lajiksi. Itse olen siitä kirjoittanut täällä jo vuosien ajan, koska tilanne on ollut nähtävissä jo pitkään. Sakari Pietilä sanoi asian suoraan viime yön kultaottelun päätyttyä kisastudiossa. Studioemäntä kysyi, että onko Suomen jääkiekolla kuitenkaan niin huono tulevaisuus, koska saavutettiin nyt olympiapronssi. Pietilä 18-vuotiaiden maajoukkueen valmentajana kertoi asian suoraan, että Suomella on kammottava tyhjiö huippujääkiekkoilijoiden suhteen Mikko Koivun, Tuomo Ruudun ja Valtteri Filppulan ikäluokkien jälkeen. Pietilälle annan tästä suoraselkäisestä toiminnasta arvostuksen, koska siinä hän samalla arvosteli Kalervo Kummolan toimia juniorijääkiekon alennustilaan saattajana.

PJx
01.03.2010, 10:43
On hyvä, että nyt myös Jääkiekkoliiton leivissä olevat jääkiekkoammattilaiset kertovat suoraan Suomen jääkiekon polttavimman ongelman eli laatujuniorituotannon tason laskun siltä ajalta, kun Jääkiekkoliitto liittyi Nuori Suomi lajiksi.
Eiköhän sinunkin olisi jo syytä luopua tästä hyvästä vihollisesta (NS) ja katsoa vieläkin karumpaa totuutta silmiin.

Otetaan esimerkiksi Suomen suurin junioriseura, Ilves, ja vaikkapa Pietilän nyt valmentava ikäluokka. Surullisempiakin ikäluokkia tosin löytyy.Jos en väärin muista, niin jossain I-junnuissa poikia oli oleellisesti yli 100. Sen jälkeen poikia meni ja tuli, mutta voisi arvioida että otos, josta omat pojat valittiin oli lähemmäs 150. Lisäksi ympäristön pikkuseurat kupattiin jossain vaiheessa tyhjäksi. Materiaali oli siis riittämiin.

Se miten homma meni oli, että joukkueet elivät kuin siat pellossa ilman ammattitaitoa tai ohjausta jonnekin D-junnuihin asti. Siinä vaiheessa hommaan tuli auttavasti ryhtiä "taitoryhmän" avulla. Valitettavasti siinäkin ammattitaito ja jopa poikien kartoitus oli vähintäänkin huonoa. Valitettavasti tästä huolimatta naapurissa meni huonommin ja pojat olivat lähes kansallista kärkeä.

Vasta Cn oli ikäluokka, jossa asioita alettiin tekemään vähän siihen tyyliin kuin urheilussa pitäisi. C oli jo urheilua, mutta toiminta edelleen tempoilevaa ja on edelleen.

Vaatii melkoista uskoa, että tällä meinigillä tuotettaisiin Malkineita. Pahasti näyttää, että yksi kyläseura, LaserHT pystyi samaan kuin koko Ilves. Voi vain arvailla mikä olisi tilanne, jos täälläkin homma olisi hoidettu yhtä hyvin.

Edit: En halua syyllistää taitoryhmän valmentajia vaikka tällaisen kuvan saattaa saada. En edes väitä heitä huonoiksi. Tapahtumia oli vaan surkean vähän ja väkeä paljon, joten työ jäi puolitiehen.

Väittäisin, että perussyy löytyy siitä, että vanhemmat maksavat huvin ja kaikkia maksajia on palveltava, ei tosin tasapuolisesti. Toisaalta 5v ei saa olla yläikäraja lajiin sisääntulolle. Tällaisen yhtälön ratkaisu nykymaailmassa vaatisi "ammattivalmentajia ja, että systeemiin tulisi oleellisesti rahaa muualtakin kuin vanhempien kukkarosta.

Lead Fossil
06.03.2010, 08:51
Omia havainnointeja muutamista juniorijääkiekkoiluun ja sen kehitykseen liittyvistä asioista. Asiat eivät ole kohdistettu keneenkään henkilöön tai seuraan/joukkueeseen. Jotkut mainituista asioista ovat ehkä yleistyksiä.
Moni asia näistä siis ilman faktaa (omia havaintoja) ja jopa perustelematta.

LASTEN NÖSSÖYTYMINEN ja VIRIKKEIDEN MÄÄRÄN LISÄÄNTYMINEN
Mietitäänpä omaa lapsuutta. Oliko pleikkareita, oliko tietokoneita, nettiä, maksutelevisioita. Toisaalta kanavat saada tietoa lajista lisääntynyt, mutta ko. mediatuotanto on ajoittain jopa passivoivaa. Passivoivan median vuoksi myös omaehtoinen liikunta vähentynyt. Enää ei käydä niin paljoa höntsäämässä.

MUIDEN LAJIEN ESIINMARSSI
70-80 -luvulta on tullut uusia lajeja: salibandy, lumilautailu esimerkkeinä. En ole seurannut, onko tällä vaikutusta jääkiekon harrastajamääriin. Kärjistetysti sanottuna, ennen ei tiedytty kuin kaksi lajia: jalkapallo ja jääkiekko.

PULA PELAAJAMATERIAALISTA
On jopa surullista, että on paljon joukkueita joissa pelaa sekä innokkaita taitavia yksilöitä ja innokkaita aloittelijoita. Näitä jos ei saada pikaisesti omiin tasoryhmiin, niin kohta on joukkueessa kyllästyneitä taitavia yksilöitä ja kyllästyneitä aloittelijoita. Tasoryhmiin pitäisi pystyä jakautumaan, mutta kuinka sen teet jos seurassa ei ole riittävästi materiaalia. Yhdistyminen naapuriseuran kanssa ehkä vaihtoehtona. Eräästä toisesta lajista olen huomannut että tämäkään ei aina onnistu - johtuen aikuisten jääräpäisyydestä - sääli.

NÖSSÖT VANHEMMAT DROP OUTIN KYNNYKSELLÄ
Tiedän tapauksen jossa perheen teinilapsi kertoi lopettavansa harrastamisen. Tämä teinilapsi oli lahjakas. Perheen vanhemmat eivät antaneet lapsen lopettaa, suorastaan sanoivat että mahdoton ajatus... (tässä yhteydessä kukkahatut hereillä). Tällä hetkellä ko. teini pelaa hyvällä OMALLA motivaatiolla ja menee kovaa vauhtia eteenpäin. Monet vanhemmat antavat periksi - liian helposti.

Hurricane
06.03.2010, 09:11
LASTEN NÖSSÖYTYMINEN ja VIRIKKEIDEN MÄÄRÄN LISÄÄNTYMINEN
Mietitäänpä omaa lapsuutta. Oliko pleikkareita, oliko tietokoneita, nettiä, maksutelevisioita. Toisaalta kanavat saada tietoa lajista lisääntynyt, mutta ko. mediatuotanto on ajoittain jopa passivoivaa. Passivoivan median vuoksi myös omaehtoinen liikunta vähentynyt. Enää ei käydä niin paljoa höntsäämässä.

MUIDEN LAJIEN ESIINMARSSI
70-80 -luvulta on tullut uusia lajeja: salibandy, lumilautailu esimerkkeinä. En ole seurannut, onko tällä vaikutusta jääkiekon harrastajamääriin. Kärjistetysti sanottuna, ennen ei tiedytty kuin kaksi lajia: jalkapallo ja jääkiekko.

PULA PELAAJAMATERIAALISTA
On jopa surullista, että on paljon joukkueita joissa pelaa sekä innokkaita taitavia yksilöitä ja innokkaita aloittelijoita. Näitä jos ei saada pikaisesti omiin tasoryhmiin, niin kohta on joukkueessa kyllästyneitä taitavia yksilöitä ja kyllästyneitä aloittelijoita. Tasoryhmiin pitäisi pystyä jakautumaan, mutta kuinka sen teet jos seurassa ei ole riittävästi materiaalia. Yhdistyminen naapuriseuran kanssa ehkä vaihtoehtona. Eräästä toisesta lajista olen huomannut että tämäkään ei aina onnistu - johtuen aikuisten jääräpäisyydestä - sääli.

NÖSSÖT VANHEMMAT DROP OUTIN KYNNYKSELLÄ
Tiedän tapauksen jossa perheen teinilapsi kertoi lopettavansa harrastamisen. Tämä teinilapsi oli lahjakas. Perheen vanhemmat eivät antaneet lapsen lopettaa, suorastaan sanoivat että mahdoton ajatus... (tässä yhteydessä kukkahatut hereillä). Tällä hetkellä ko. teini pelaa hyvällä OMALLA motivaatiolla ja menee kovaa vauhtia eteenpäin. Monet vanhemmat antavat periksi - liian helposti.

LASTEN NÖSSÖYTYMINEN ja VIRIKKEIDEN MÄÄRÄN LISÄÄNTYMINEN

- Ei toimiva tekosyy. Ne nössöytyy myös muissa länsimaissa ihan samalla tavalla. Ei erota meitä muista.

MUIDEN LAJIEN ESIINMARSSI

- Ja väestön kasvu. Jääkiekko on pitänyt pintansa harrastajamäärissä. Tähänkin pätee myös edellä mainittu, koskee myös muita maita.

PULA PELAAJAMATERIAALISTA

-Väärin. Olikohan niitä rekisteröityneitä pelaajia sen 63000 vai 69000?
Kestää vertailun Ruotsin,Tsekin ja Slovakian kanssa heittämällä.

NÖSSÖT VANHEMMAT DROP OUTIN KYNNYKSELLÄ

- En usko tähänkään. Ainakaan kansallisena ongelmana.

Lead Fossil
06.03.2010, 09:37
PULA PELAAJAMATERIAALISTA
-Väärin. Olikohan niitä rekisteröityneitä pelaajia sen 63000 vai 69000?
Kestää vertailun Ruotsin,Tsekin ja Slovakian kanssa heittämällä.

Tiedän joukkueita joissa odottaa ratkaisua se tosiseikka, että ikäryhmän materiaalin vähyydestä johtuen pelaajia ei voida jakaa tasoluokkiin ja näin ollen kaikkien harjoittelu kärsii. Niiden pelaajien harjoittelun laatu kärsii kun joukkueessa on syöttötaidottomia, luistelutaidottomia. Miten teet maalintekoharjoitusta jos toiset eivät pysty edes syöttämään. Samalla tapetaan "jääkiekkoura" sellaiselta innokkaalta vesseliltä, jolla toistaiseksi on vielä perusasiat hukassa ja joutuu suorittamaan sellaista johon osaaminen ei vielä riitä.

Kaikkea eivät valmentajatkaan pysty huomioimaan harjoituksissa vaikka joukkueen sisällä ajoittain harjoitteet jaettaisiinkin tasoryhmiin.

Sitten kun harjoitellaan pelaamista, niin saattaapi nähdä kentällä kolmen pelaajan surffaillevan kiekon kanssa yksin ja seitsemän seuraavan statistina.

Kyllä, kärjistän - mutta näin asiat vain tietyissä tapauksissa on.


NÖSSÖT VANHEMMAT DROP OUTIN KYNNYKSELLÄ
- En usko tähänkään. Ainakaan kansallisena ongelmana.
Olen nähnyt syrjäsilmällä kymmenien nuorten lopettavan harrastamisen,
minusta hauskin kommentti oli: "ei sille meidän Xxxxx:lle voi mitään".

Kyllä kyllä, taas kärjistän... tällainenkin tapaus on tullut eteen erään lajin parista. Erään joukkueen pelaajista ns. "mielipidevaikuttaja" lopetti. Sattumaa tai ei niin koko ikäluokka ko. seurasta "suli" pois ja itse asiassa osittain myös alempi ikäluokka. No, yksittäinen tapaus kylläkin. Mutta tuo yksi vanhemman kommentti on jäänyt soimaan mieleeni ja olen miettinyt kuinka yleistä tuo on.

Lasta ei saa pakottaa. Vai saako?

Salama15
06.03.2010, 10:37
Lasta ei saa pakottaa. Vai saako?

Saa määrättyyn pisteeseen asti, mutta faktaa on myös se, että jos sieltä puseron sisältä ei löydy tarvittavaa poltetta ja halua tehdä asioita tunnollisesti ja oman osaamistason ylärajalla, ei kehitystä tapahdu => tästä seuraa se, että apinanraivolla ja hirveällä innolla treenaavat kaverit menevät menojaan ja tämä "pakotettu" tippuu kelkasta ja joutaa lopettamaankin!

OK, kakaroilla on joskus se "huono päivänsä" eikä oikein hotsita lähteä sinne hallille (kun frendit olis tulossa pelaamaan pleikkaa tjsp.) => tällaisissa tilanteissa pitää vaan nakata mukelo kamoineen autoon ja potkaista pihalle hallin parkkipaikalla!!

Mutta jos "innolla treeneihin" vs. "emmää jaksa" alkaa painottua pääasiassa tuonne jälkimmäisen suuntaan niin kannattaa ihan oikeasti miettiä onko lätkä tälle nappulalle se oikea harrastus?

[ja kaikki ylläoleva nimimerkillä "kokemusta on"]

Hemingway
06.03.2010, 10:46
Lasta ei saa pakottaa. Vai saako?

Minut pakotettiin käymään soittotunneilla. Painostusta kesti vuosia. Usein matkat tunneille olivat itkuisia, varsin vanhanakin. Ja vielä vanhempana koin syyllisyyttä siitä, etten yrittänyt parastani - etten toteuttanut vanhempieni tahtoa.

Seurauksena vanhempieni painostuksesta on se, että minulla on soittotaito, mutta en osaa siitä iloita. Ei se ole koetun tuskan arvoinen.

Eli olen vankasti sitä mieltä, että lapsen harrastuksen pitää perustua siihen, että hän saa siitä itselleen iloa. Siihen ei saa sisältyä tavoitteellisuutta tai hyötyajattelua, jos lapsi ei itse sellaista ilmennä.

Toki lasta pitää kannustaa satunnaisten ja hetkellisten tunnepuuskien ja turhautumisten yli, mutta jos homma ei maistu, on lapsen tahtoa kunnioitettava. Lapsen tehtävä on oppia yhteiskunnan pelisäännöt, muiden ihmisten kunnioitus ja koulun käyminen. Harrastus voi olla lapsen elämässä iloinen lisä mainittujen taitojen opettelun rinnalla, mutta velvollisuus se ei ole.

Koulunsa hoitavasta pleikkarilapsesta kasvaa todennäköisesti paljon tasapainoisempi yhteiskunnan jäsen kuin harrastukseen pakotetusta vanhempien toiveiden jatkeesta.

Lead Fossil
06.03.2010, 11:29
OK, kakaroilla on joskus se "huono päivänsä" eikä oikein hotsita lähteä sinne hallille (kun frendit olis tulossa pelaamaan pleikkaa tjsp.) => tällaisissa tilanteissa pitää vaan nakata mukelo kamoineen autoon ja potkaista pihalle hallin parkkipaikalla!!

Tämän allekirjoitan 100%. Itsellä ei olisi "sydäntä" pakottaa useita kuukausia pidempään, eli jos "mua ei huvita" jatkuu lähes pääsääntöisesti päivittäin. Mutta kyllä vanhemmilta vaaditaan melkoisen paljon pelisilmää milloin on oikea aika "pakottaa" ja milloin antaa periksi.

On tullut useasti nähtyä, että lähteminen on vaikeaa (esim. juuri täsmälleen yo. lainauksessa mainituista syistä) mutta sitten nuori kun siellä harrastamassa on, niin silmät salamoi innosta. Nuoret/lapset on tuuliviirejä luonnostaan.

Tietysti keskustelua tarvitaan paljon sekä oveluutta että löytää ne oikeat syyt miksi "ei vaan huvita". Nämä on vaikeita asioita ja varmasti itse kukin näissä on ajoittain hukassa.

Sen kultaisen ja motivoivan keskitien löytäminen on haasteellista. On myös mahdollista, että jos liian helposti vanhemmat sanoo, että "anna olla vaan, lopeta pois", niin myöhemmin sitten nuorta saattaa harmittaa että "miksi ette tukeneet vaikeina aikoina".

Jotkut vanhemmat käyttävät sellaista sanontaa, "että kesken kauden ei lopeteta", tiedä sen hyvyydestä, siinäkin on huonot ja hyvät puolensa.

Ehkä tästä omasta, poukkoilevastikin, kirjoituksesta löytyykin se ongelman ydin. Drop out -kysymys on vaikea käsitellä varmasti myös vanhemmille.

oka
07.03.2010, 15:00
PULA PELAAJAMATERIAALISTA
-Väärin. Olikohan niitä rekisteröityneitä pelaajia sen 63000 vai 69000?
Kestää vertailun Ruotsin,Tsekin ja Slovakian kanssa heittämällä.Tässä täytyy muistaa se että esim Suomessa suurin osa pelaajista on höntsäilijöitä. Uskoisin että näitä "puuhastelijoita" ei ole samassa määrin esim Venäjällä kuin Suomessa, joten tosissaan yrittävien määrä on kai se ratkaiseva asia.

JK-liittokin tukee tätä höntsää kaiken aikaa keskimällä vaikka mitä uusia konsepteja "Happy-Hockey:tä" ja Perhe-Kiekkoa yms. Ja sitten kilpajengit valittaa jääpulasta.. Kysymys kuuluukin, mitä oikeasti halutaan ?

Ainakin Espoossa tuntuu olevan niin että jos junnu-ikäluokassa on 200 peluria niin 20-30 ottaa homman tosissaan. Joten ei se massa josta voi tulla jotain olekkaan loppujen lopuksi niin iso.

PJx
08.03.2010, 12:44
Ainakin Espoossa tuntuu olevan niin että jos junnu-ikäluokassa on 200 peluria niin 20-30 ottaa homman tosissaan. Joten ei se massa josta voi tulla jotain olekkaan loppujen lopuksi niin iso.
Riippu ikäluokasta. Suomen kokoisessa maassa voi kuvitella, että se joukko joka pelaa ikäluokkansa korkeimmalla (ja jossain määrin toiseksi korkeimmalla) sarjatasolla on joukko, josta pelimiehet valikoituvat. Lisäksi joitain pelaajia tulee sitä kautta, että pelataan alemmissa sarjoissa selkeästi ali-ikäisinä.

Tällä matematiikalla supistus 20-30 poikaan/ikäluokka Espoossa tullee vastaan jossain B-junnujen tietämillä, viimeistään A:ssa. Oleellista on kuinka suuresta joukosta nämä 20-30 poikaa on valittu ja millaisin perustein. Varsinkin valinnan onnistuminen on pohdinnan paikka.

oka
08.03.2010, 13:08
Tällä matematiikalla supistus 20-30 poikaan/ikäluokka Espoossa tullee vastaan jossain B-junnujen tietämillä, viimeistään A:ssa. Oleellista on kuinka suuresta joukosta nämä 20-30 poikaa on valittu ja millaisin perustein. Varsinkin valinnan onnistuminen on pohdinnan paikka.Kun katsoo (ennen sen suurempia karsintoja) sitä pelaajamäärää joka suhtautuu intohimoisesti lajiinsa ja urheiluun (tekee ylimääräistä omalla ajalla, käy seuran tekniikkajäillä, harrastaa muutakin urheilua jne) on vain 10% kokonaispelaajamäärästä eli Espoossa 20-30 poikaa / ikäluokka.
On varsin harvinaista että vasta 15-16 vuotiaana urheilemaan innostunut kaveri nousee huipulle. Menetettyjä tunteja on siinä vaiheessa valtava määrä ja lisäksi voi olla vaikeata mahtua kilpajoukkueen kokoonpanoon.

Suurin osa käy vain joukkueen tapahtumissa (esim 4 krt/vk) jolloin liikunta/lajin tuntimäärät jäävät liian pieniksi jotta olisi myöhemmin mahdollisuuksia huipulle.

Nuori Suomi ei aseta mitään maximi määriä liikunnalle, ainoa mikä voi tulla ongelmaksi on se että riittääkö NS:n tarjoama malli (pelit) riittävää haastetta näille ikiliikkujille.

PJx
08.03.2010, 13:36
Ihan tarkkaan en osaa hahmottaa, mitä ikäryhmää erityisesti haet. Olettaisin, että suunnilleen D-junnuja (ei vielä isoa karsintaa?). Jos näin on, olen tietyssä mielessä pitkälti samaa mieltä: Tavoitteellisen harjoittelun olisi alettava suuruusluokka 12v iässä. Ennen CSM hukataan jokunen vuosi.

Jos ollaan rehellisiä, seurat ovat livenneet vuosia vastuustaan/omasta parhaastaan eivätkä ole järjestäneet tarpeeksi (ohjattua) liikuntaa pojille jäävuorojen lisäksi. Jään lisääminen on resurssi/kustannuskysymys eikä sitä voi muuttaa.

Realistinen lähtökohta on, että iso osa suurimmista "toivoistakin" on toivottoman "laiskoja", eikä asia siitä taivastelemalla muutu. Pojat kyllä tekevät jumpitellen sen mitä vaaditaan ja ehkä hieman enemmänkin. Katu-uskottavuuden nimissä napina on välttämätön pahe. Tähän ei kannata reagoida kuormaa vähentämällä tai turhautumalla. Pojat on poikia niin nyt kuin aikaisemminkin.

oka
08.03.2010, 14:26
Ihan tarkkaan en osaa hahmottaa, mitä ikäryhmää erityisesti haet. Olettaisin, että suunnilleen D-junnuja (ei vielä isoa karsintaa?). Jos näin on, olen tietyssä mielessä pitkälti samaa mieltä: Tavoitteellisen harjoittelun olisi alettava suuruusluokka 12v iässä. Ennen CSM hukataan jokunen vuosi.Täsmälleen näin.
Toistan, tosissaan kiekkoilevien lukumäärä on oleellisempi kuin kokonäismäärä verrattaessa maiden välisiä pelaajamääriä. Uskallan väittää että esim Venäjällä höntsäkiekko väistyy aika nopeasti kilpakiekon tieltä. Suomessa homma on päinvastoin.

Tekemisen tasosta:
Olen joskus ihmetellyt kun jotkut joukkueet lähtevät oheisille 45 min ennen jäitä, eli tarkoittaa 30 min oheisia 4 kertaa viikossa = 2 tuntia vk, joka on aivan liian vähän.

Miksi ei voisi aloittaa oheisia 1 tunti ennen jäitä jolloin oheisiin jäisi 45 min ja vielä jäiden jälkeen nopea eväs ja toinen 45 min oheisia. Näin viikossa tulisi 6 tuntia oheisia. Osan tästä voisi vaikka korvata sulan aikana laukomisharjoituksina ulkona levyltä.
Eikös se nyt ole sama onko siellä hallilla 2 tai 3 tuntia.

Onko tämä vaan valmentajien laiskuutta vai onko tuo ensinmainittu kevyt oheinen peruja jostain 70-luvulta ?

Salama15
08.03.2010, 14:57
Onko tämä vaan valmentajien laiskuutta vai onko tuo ensinmainittu kevyt oheinen peruja jostain 70-luvulta ?

Veikkaisin, että ennen jäitä haetaan monissa jengeissä enemmänkin lämpöjä päälle & liikkuvuutta lisää ja vasta jäiden jälkeen tehdään niitä varsinaisia oheistreenejä?

Esim. veskareiden kanssa homma on omalla kohdallani mennyt pääasiassa niin, että ennen treenejä pieni (n.15-20min) lämpö + ehkä jotain koordinaatio- ja pientekniikkatreeniä ja vasta jäiden jälkeen tasapaino-, ketteryys- ja lihaskuntotreenejä. Sinne jäälle kun ei kannata mennä palautumaan...

PJx
09.03.2010, 10:37
Yleisemmin voisi väittää, ettei väsyneenä voi harjoitella taitoa eikä juuri fysiikkaakaan.

Tältä pohjalta lähtien kunnon oheiset välittömästi ennen tai jälkeen jään ovat lähes hukkaan heitettyä aikaa. Koko harjoituskulttuuri on tässä mielessä vinoutunut eikä muuta voi ollakaan, kun omatoimisia ei arvosteta.

Jos/kun jäitä ei ole käytössä 6/viikko niin jäljelle jää ehkä pari iltaa, jolloin voisi vetää kunnon oheiset. Kunnon treeniohjelman aikaansaaminen vaatisi miettimään poikien ajankäyttöä ihan aikuisten oikeasti. Kulttuurimuutos sekin.

Mänizeri
09.03.2010, 10:50
. Samoin Jarmo Kekäläinen on puhunut jälleen Vancouverissa Suomen romahtaneesta laatujuniorituotannosta.

Tähän liittyen haluaisin tietää, onko meillä joskus ollut systemaattinen tapa tuottaa pelaajia? Siis ohjelmaa, jonka piirissä pelaaja kasvatetaan urheilijaksi?

Ei tätä Suomen touhua ole koskaan voinut kutsua tuotannoksi, kyse on ollut enemmänkin vain liiton sarjoista, jotka mahdollistavat pelaamisen. Seurat pelaajat ovat kasvattaneet ja kasvattavat jatkossakin. Ja niin kauan kun jääkiekkoliitto ja seurat eivät saa keskenään sovittua yhteistä linjaa, on turha odottaa mitään suurempaa muutosta kokonaiskuvassa.

Mikään ei tosin estä sitä, että yksittäisiä pelaajia putkahtelee jatkossakin sieltä täältä. Mutta sattuma se jatkossakin määrää, tuleeko pelaajia tai ei. Miksi ei sitten toimita toisin? Kai se johtuu edelleen siitä suomalaisen urheilun perisynnistä: mielummin tapellaan keskenään pikkuasioista, kuin tehtäisiin tosissaan töitä kokonaisvaltaisen tason nostamiseksi. Tärkeämpää on edelleen seuran menestys A-nuorissa, kuin se minkä tasoisessa sarjassa menestytään jne....

Salama15
09.03.2010, 16:37
Yleisemmin voisi väittää, ettei väsyneenä voi harjoitella taitoa eikä juuri fysiikkaakaan.

Ole wiksu ja suunnittele kunnolla:

1.) Pääpiirteittäin tekniikkajää => perään kunnon "reisitreeni" ja ukot finaaliin

2.) Kovavauhtinen luistelujää => perään pitkäkestoinen aerobinen treeni (esim. lenkki) jolla myös lihaksistolle palauttava vaikutus

Ja selvyyden vuoksi vielä => alkulämpö (vaikka pienikin) ei saa olla mikään 2 x hallin käytävä päästä päähän ja pari minuuttia venyttelyä vaan lämpö = hengästyminen & hiki pintaan!

PJx
10.03.2010, 10:27
Ole wiksu ja suunnittele kunnolla:
1.) Pääpiirteittäin tekniikkajää => perään kunnon "reisitreeni" ja ukot finaaliin
2.) Kovavauhtinen luistelujää => perään pitkäkestoinen aerobinen treeni (esim. lenkki) jolla myös lihaksistolle palauttava vaikutus

Varsinkin kohta 2 pitäisi olla lähes itsestäänselvyys (siis palauttava osuus). Kohdan 1 toimivuuden suhteen olen aika skeptinen. Toki parempi kuin suunnittelemattomasti riehuminen.

Olen siinä uskossa, että harjoitusvaikutukset "realisoituvat" vasta "levossa" (sekä kehossa että päässä). Tältä pohjalta liian lähekkäin aikataulutetut treenit syövät toisiaan.

Toisaalta uskon, että menon jäällä pitää olla intensiivistä, jolloin tapahtuman pituudesta voi tinkiä laadun hyväksi.

Jusupov
17.03.2010, 21:29
En jaksanut lukea kaikki 56 sivua, joten en tiedä onko näitä ajatuksia nuoresta-suomesta ehditty kertoa mutta....

Paljon parjatun nuoren suoeman ideologiaa on kehitetty (thank god) "kilpailua sallivampaan" suuntaan. Muutama vuosi sitte tuntui ettei sitä saanut ollaan millään tavalla ja kaikki pelaa ideologia oikeasti vahingoitti juniorikiekkoilua. Silloin kaikki pelasivat ja kaikkia vastaan. Ei se keskimäärin kehitä yhtäkään kun vastakkain oli AAA joukkue ihan harraste joukkuetta vastaan junioreissa.

Toinen hyvä esimerkki tulee mieleen tilaisuudesta jossa seura haki nuori-suomi jäsenyyttä ja järjestettiin esittely/auditointi tilaisuus missä pääpuhujana toimi silloinen NS-pomo kiekon puolella eli Eero Lehti. Tilaisuus alkoi sanoilla että ikäluokassa 1/100 pelaajasta ikäluokasta saavuttaa kansallisen huipun ja 1/1000 voi päästä NHL:lään -> no joo, sinänsä fakta, mutta äänenpaino ja sävy oli oikeastaan sellainen että turha edes kokeilla kehittää pelaajia, ei siitä mitään tule. Ilmapiiri ei todellakaan ollut valmentajille kannustava.

Välillä tuntui että toisaalta nuorta-suomea on ymmärretty ja käytetty väärin valmentajien osalta. Suurin osa ei ole uskaltanut kokeilla vaatia, pitää "kilpailu" tilannetta eikä näin ollen ole auttanut suomalaista kiekkoilua.

Onneksi pikku hiljaa siis olemme pääsemässä tuosta höpö höpö ideologiasta eteenpäin, tosin töitä se vielä vaatii. On tasosarjat kaikille. Juniorivalmennukseen ollaan panostettu jääajallisesti kuin tekijöidenkin puolesta ja NS kannustaa nuoria liikkumaan entistä enemmän.

Mänizeri
19.04.2010, 09:36
Juniorijääkiekon tämän hetkinen tila kertoo sen, miten tehokas juniorijärjestelmä Suomessa on jääkiekossa ollut viimeiset noin 15 vuotta. Tosin, jos jääkiekosta ymmärtää edes auttavasti ja on seurannut Suomen pelejä Nuorten MM-kisoissa niin onhan yksilötaitoero järkyttävän suuri suomalaisten tappioksi verrattuna kovimpiin kilpailijoihin. Vielä, kun muistetaan, että useilta huippumailta parhaat nuoret pelaavat NHL:ssä eivätkä voi osallistua kisoihin, niin kyllä Suomi on jäänyt Nuori Suomi aikanaan ratkaisevasti junioreiden kehityksessä jälkeen.

Suomi on alle 18-vuotiaissa toista kertaa peräkkäin välierissä. Eli ei meillä tehtävä työ ole sittenkään ihan hanurista?

Okei, Mikael Granlundin vaikutus tämän vuoden menestykseen on ollut huima. Mutta silti. Ja 20-vuotiaiden kisat ovat se todellinen mittari, jep jep.

Ja kaiken huipuksi tänä vuonna valmentajana täysin kuutamolla oleva (eikös tästä ole viisaimpien keskuudessa täysi yksimielisyys) Sakari Pietilä.

Nyt olisi taas kiva pitkästä aikaa hieman vatvoa tätä aihetta...

Fordél
19.04.2010, 09:49
Suomi on alle 18-vuotiaissa toista kertaa peräkkäin välierissä. Eli ei meillä tehtävä työ ole sittenkään ihan hanurista?

Okei, Mikael Granlundin vaikutus tämän vuoden menestykseen on ollut huima. Mutta silti. Ja 20-vuotiaiden kisat ovat se todellinen mittari, jep jep.

Ja kaiken huipuksi tänä vuonna valmentajana täysin kuutamolla oleva (eikös tästä ole viisaimpien keskuudessa täysi yksimielisyys) Sakari Pietilä.

Nyt olisi taas kiva pitkästä aikaa hieman vatvoa tätä aihetta...

Juuri näin. Kun kerran keskustelu herää epäonnistumisten jälkeen niin toivottavasti se herää nytkin. Suomen esitykset ovat olleet sen verran vakuuttavia, että tosiaan ei meitin junnutyö ole ihan hanuriin mennyt. Joka tapauksessa nyt on analyysin paikka!

Mitä taas tulee Pietilään niin ainakin Ilveksessä kaveri oli kuumolla ja peli oli sekaisin kun Vaasan Sportin kirjanpito. Okei, oli siellä hyviäkin ajanjaksoja, mutta pääasiassa mieleen jäi sekava Ilves. Ehkä Pietilän osaaminen ja vahvuudet soveltuvat paremmin nuorten maajoukkueessa toimimiseen, joten jatkakoot uraansa siellä.

PJx
19.04.2010, 09:59
Mitä taas tulee Pietilään niin ainakin Ilveksessä kaveri oli kuumolla ja peli oli sekaisin kun Vaasan Sportin kirjanpito. Okei, oli siellä hyviäkin ajanjaksoja, mutta pääasiassa mieleen jäi sekava Ilves. Ehkä Pietilän osaaminen ja vahvuudet soveltuvat paremmin nuorten maajoukkueessa toimimiseen, joten jatkakoot uraansa siellä.
Hetkinen, toimintahan romahti kun Pietilä astui remmiin ja oikeni heti kun päästiin Pietilästä eroon? Vai pätkiikö muistini?

Pietilän ongelma oli mitä suurimmassa määrin hyökkäyspeli organisoiminen, puolustuspeli toimi kyllä. Lisäksi kaveri sai äijät pelaamaan sydämellä.

U18 pojilla mennään joka tapauksessa paljolti "fiilis-pohjalta". Hyökkäyspeli menee joka tapauksessa poikien luovuuden kautta eikä puolustuspelikään ole kuosissaan. Se osaaminen, mitä Pietilältä kaiken todennäköisyyden mukaan puuttui, on koko lailla tarpeetonta.

Fordél
19.04.2010, 10:43
Hetkinen, toimintahan romahti kun Pietilä astui remmiin ja oikeni heti kun päästiin Pietilästä eroon? Vai pätkiikö muistini?

Ennen Pietilää Ilves oli sijoittunut sarjassa kolmena edellisenä kautena sijoille 6, 7 ja 6. Pietilän ensimmäisellä kaudella (tuli kesken kauden remmiin) Ipa oli seitsemäs, toisella kaudella kahdeksas ja kolmannella kaudella kymmenes. Nyt oltiin Mälkiän/Pajuojan johdolla viimeisiä eli tasaisen tappavaan tahtiin on tultu alaspäin kera Saken.

PJx
19.04.2010, 11:36
yt oltiin Mälkiän/Pajuojan johdolla viimeisiä eli tasaisen tappavaan tahtiin on tultu alaspäin kera Saken.
Juuri nyt ei tule mieleen Jursinov sr:n maisemien vaihdon jälkeen aikakautta, jolloin valmentaja olisi Ilveksessä ihan oikeasti onnistunut kautta pitempään. Sekin Pietilän syytä?

Fordél
19.04.2010, 12:51
Juuri nyt ei tule mieleen Jursinov sr:n maisemien vaihdon jälkeen aikakautta, jolloin valmentaja olisi Ilveksessä ihan oikeasti onnistunut kautta pitempään. Sekin Pietilän syytä?

Tottakai on Pietilän syytä. Hän on päävalmentaja ja kantaa vastuun pelillisistä asioista. Toki hän ei ole ainoa syyllinen ja muita syyllisiä voidaan kaivaa organisaatiosta ja hallituksesta, mutta se ei liene tälle ketjulle sopivaa.

choose_life
19.04.2010, 13:08
Juuri näin. Kun kerran keskustelu herää epäonnistumisten jälkeen niin toivottavasti se herää nytkin. Suomen esitykset ovat olleet sen verran vakuuttavia, että tosiaan ei meitin junnutyö ole ihan hanuriin mennyt. Joka tapauksessa nyt on analyysin paikka!

Tällainen vaatisi "kriitikoilta" paitsi junnukiekon asiantuntemusta, älyllistä rehellisyyttä ja kykyä tarkastella pitkäjänteisesti (oleellinen juttu kun puhutaan lasten ja nuorten valmennuksesta) isoja kokonaisuuksia, myös selkärankaa. Lienee tullut ajat sitten selväksi, että mitään näistä ei tiukan paikan tullen löydy.

Ehkä Pietilän osaaminen ja vahvuudet soveltuvat paremmin nuorten maajoukkueessa toimimiseen, joten jatkakoot uraansa siellä.

Nimenomaan. Pietilä (kuten ehkä myös esim. Aravirta) on nykyisin parhaimmillaan lyhyissä projekteissa nuorten kanssa, etenkin jos mukana on pelitaktisesti skarppi ja nuorempi apuvalmentaja. Setien - 18-20-vuotiaille he ovat sitä, ja etenkin näiden kisojen ikäluokka on enemmistön osalta henkisesti vielä kakaraosastoa:) - kokemus ja johtajanominaisuudet istuvat junnumaajoukkueisiin kuin nyrkki silmään. Intoa, kaahotusta ja virtaa riittää luonnostaan liiankin kanssa, jolloin valmentajan tehtävä on psyykkauksen sijaan lähinnä hillitä tunnetilaa ja muistutella mieleen perusasioita.

edit: Pjx:n viestissä alla lisää samasta aiheesta. Ja tosiaan, pelitaktinen, henkinen ja fyysinen "keskeneräisyys" ei vie mitään näistä peleistä ja pelaajilta, päinvastoin. IMO 20-vuotiaiden MM-kisat menevät mielenkiinnossa kaikkien muiden arvokisojen paitsi olympialaisten ratkaisuottelujen edelle.

eh
19.04.2010, 13:46
U18 pojilla mennään joka tapauksessa paljolti "fiilis-pohjalta". Hyökkäyspeli menee joka tapauksessa poikien luovuuden kautta eikä puolustuspelikään ole kuosissaan.
No mitä noita maalikoosteita on katsellut, kyllä Suomi on varsin tyylikkäästi ja kurinalaisesti rintamahyökkäyksiä rakentanut. Kokonaista matsia odotellessa, ehkä sitten jo finaali näkyy jotain kautta...

PJx
19.04.2010, 14:33
No mitä noita maalikoosteita on katsellut, kyllä Suomi on varsin tyylikkäästi ja kurinalaisesti rintamahyökkäyksiä rakentanut. Kokonaista matsia odotellessa, ehkä sitten jo finaali näkyy jotain kautta...
Kyllähän pojat ovat jo aika monta vuotta hakuja treenannet, joten onnistuuhan se, jos kaveri ei ole tontillaan. Kaikkihan on suhteessa kaverin tekemiseen...

On kokonaan toinen juttu, miten temppu tehdään, jos kaveri osaa puolustaa sitä vastaan. Tähän kaatui Pietilän hyökkäyspään pelikirja Liigassa. Kun kaveri tekee virheitä, niin homma toimii vähemmälläkin (=ohuella pelikirjalla).

Näkemättä pelejä, on aika turvallista väittää, ettei pelin "taktinen" puoli ole tuossa iässä vielä ihan valmista ja suoritustaso ailahtelee molempiin suuntiin pelattaessa melkoisesti. Tyypillisessä junnupelissä saattaa komeaa kuviota seurata karmea moka ja päinvastoin...

Tarkoitus ei ole aliarvioida poikia, oikeastaan päinvastoin. Niissä peleissä on vaan hieman eri asiat arvossaan kuin aikuisten peleissä.

siffa
28.04.2010, 12:23
Suomi on alle 18-vuotiaissa toista kertaa peräkkäin välierissä. Eli ei meillä tehtävä työ ole sittenkään ihan hanurista?

Okei, Mikael Granlundin vaikutus tämän vuoden menestykseen on ollut huima. Mutta silti. Ja 20-vuotiaiden kisat ovat se todellinen mittari, jep jep.

Ja kaiken huipuksi tänä vuonna valmentajana täysin kuutamolla oleva (eikös tästä ole viisaimpien keskuudessa täysi yksimielisyys) Sakari Pietilä.

Nyt olisi taas kiva pitkästä aikaa hieman vatvoa tätä aihetta...

Valko-Venäjän U18-Mm-kisat eivät tuoneet mitään uutta tai positiivista Suomen laatujuorijääkiekon tuotannon suhteen. Mittaan laatujuniorituotantoa vime vuosien ja lähivuosien NHL:ään varauksilla. Suomi tulee jatkamaan edellisvuosien heikkoa varauslinjaansa verrattuna Kanadan, USA:n ja Ruotsin varauksiin.

Yksi huippu, Mikael Granlund, ei muuta Suomen tilannetta miksikään. Granlund on nyt pysäytetty niin U20- kuin U18-kisoissakin silloin, kun kovat pelit ovat alkaneet. Tämä isä/poika-systeemin tuote, niinkuin nuorempi veli Markus Granlundkin, tulee tekemään kuitenkin hyvän uran jääkiekkoilijana NHL:ssä. Sitten onkin tutun hiljaista suomalaisten tulevien huippukiekkoilijoiden suhteen.

Onko kellään tietoa, mitkä ovat olleet Erkka Westerlundin kentällä jo toteutetut toimenpiteet laatujuniorituotannon tason nostamiseksi? Erkan aika jäi tällä kertaa lyhyeksi. Katseet kohdistuvatkin jo Erkan seuraajaan Jukka Rautakorpeen, joka lausui katkeria sanoja Jääkiekkoliiton suuntaan toissa vuoden U20-kisojen jälkeen kohdistuen siihen, kun aikoinaan Jääkiekkoliitto lähti mukaan Nuori Suomi-lajiksi. Muutoksen tekeminen on erittäin vaikea, koska Nuori Suomen ohjeistukset ovat ehtineet syöpyä syvälle Suomen juniorijääkiekkoon.

TosiFani
28.04.2010, 12:39
... Muutoksen tekeminen on erittäin vaikea, koska Nuori Suomen ohjeistukset ovat ehtineet syöpyä syvälle Suomen juniorijääkiekkoon.

En tiedä kuinka paljon olet käytännön juniorivalmennuksessa mukana, mutta omien kokemusten perusteella tämä väite on väärä. Mainitsemasi ohjeistukset ovat suurimmalle osalle valmentajia välttämätön paha. Käytännössä ainoa mikä vaikuttaa valmentamiseen on pienemmissä junnuissa peluutuksen rajoitukset. Joukkue tekee pelisäännöt, jossa sovitaan hyviä asioita, mutta käytännön valmentamiseen ne eivät vaikuta.

TosiFani
28.04.2010, 12:45
Valko-Venäjän U18-Mm-kisat eivät tuoneet mitään uutta tai positiivista Suomen laatujuorijääkiekon tuotannon suhteen. Mittaan laatujuniorituotantoa vime vuosien ja lähivuosien NHL:ään varauksilla. Suomi tulee jatkamaan edellisvuosien heikkoa varauslinjaansa verrattuna Kanadan, USA:n ja Ruotsin varauksiin...

Minusta olet tässä väärässä, koska juniorikisat nimenomaan osoittavat juniorityön tehokkuuden. NHL varaukseen vaikuttaa pelaajan harjoittelu ja onnistuminen myös U18-kisojen jälkeen. Aika usein suomalaisten pelaajien sijoitus on pudonnut listoilla juuri tässä iässä. Tuossa iässä lupaavat nuoret saavat ensimmäiset ammattilaissopimukset ja valitettavan usein tämä riittää. Minusta sinun pitäisi syyttää suomalaista yhteiskuntaa ja jääkiekkojoukkueiden seurajohtoa vähäisistä NHL varauksista.

Nickelback
28.04.2010, 14:48
Valko-Venäjän U18-Mm-kisat eivät tuoneet mitään uutta tai positiivista Suomen laatujuorijääkiekon tuotannon suhteen. Mittaan laatujuniorituotantoa vime vuosien ja lähivuosien NHL:ään varauksilla. Suomi tulee jatkamaan edellisvuosien heikkoa varauslinjaansa verrattuna Kanadan, USA:n ja Ruotsin varauksiin.


Juuri näin. Kyllähän suomelta joukkuepelaajia löytyy ja siten myös pärjätään muutamalla huipulla noissa U-18 kisoissa mutta todellisuudessa ollaan kaukana esim. naapurimaan tasosta. Ei auta enää U20 kisoissa että on vaan hyvä joukkue vaan silloin tarvitaan jo sitä yksilöosaamista mikä Suomessa todella kaukana verrattuna muihin maihin.

Lukekaa uusimmasta Veikkaajasta Kekäläisen kommentti suomen joukkueesta ja kisoista. Siinä tuli karulla tavalla esille tämä kylmä fakta: Jee jee mitali tuli ja kaikki maassa hyvin, vai onko kuitenkaan?

PJx
29.04.2010, 09:53
Mainitsemasi ohjeistukset ovat suurimmalle osalle valmentajia välttämätön paha. Käytännössä ainoa mikä vaikuttaa valmentamiseen on pienemmissä junnuissa peluutuksen rajoitukset. Joukkue tekee pelisäännöt, jossa sovitaan hyviä asioita, mutta käytännön valmentamiseen ne eivät vaikuta.
Tässä olet oikeassa. Ainakin pariin asiaan järjestelmä vaikuttaa: joukkueiden kokoamiseen ja drop-out:iin suhtautumiseen. Sitä kautta treeniasenteeseen. Ei kuitenkaan siinä määrin kuin pahimmat kriitikot väittää.
Minusta olet tässä väärässä, koska juniorikisat nimenomaan osoittavat juniorityön tehokkuuden. NHL varaukseen vaikuttaa pelaajan harjoittelu ja onnistuminen myös U18-kisojen jälkeen. Aika usein suomalaisten pelaajien sijoitus on pudonnut listoilla juuri tässä iässä. Tuossa iässä lupaavat nuoret saavat ensimmäiset ammattilaissopimukset ja valitettavan usein tämä riittää. Minusta sinun pitäisi syyttää suomalaista yhteiskuntaa ja jääkiekkojoukkueiden seurajohtoa vähäisistä NHL varauksista.
Tästä en jaksa olla samaa mieltä tuntematta muiden maiden systeemiä. Suomessa tähtäys U18-kisoihin alkaa jo Pohjola-leiriltä. Tämän jälkeen tapahtumia on suhteellisen runsaasti, joten suomalaiset tulevat kisoihin suhteellisen yhtenäisellä joukkueella. Tuntematta muiden maiden systeemejä, väittäisin, että tällä tavalla suomalaiset ovat hankkineet kilpailuedun U18 kisoihin.

Toinen merkittävä tekijä on, että suomalaiset aloittavat tavoitteellisen harjoittelun myöhään. Jossain U18 tuntumassa monet muut ovat saaneet pohjat kuntoon, mistä todellinen urheilullinen työ vasta alkaa. Suomalaiset vasta "harjoittelevat" treenaamista ja eroa syntyy.

Tämä ei ole pelkästään kiekon ongelma vaan koko suomalaisen urheiluelämän. Liian moni tuijottaa sitä, missä vaiheessa eroa kansainväliseen kärkeen alkaa tulla ja hakee muutosta tähän ajanjaksoon. Pitäisi uskaltaa katsoa pitemmälle peruutuspeiliin syyn ja seurauksien suhdetta.

vstk
29.04.2010, 22:42
Tästä en jaksa olla samaa mieltä tuntematta muiden maiden systeemiä. Suomessa tähtäys U18-kisoihin alkaa jo Pohjola-leiriltä. Tämän jälkeen tapahtumia on suhteellisen runsaasti, joten suomalaiset tulevat kisoihin suhteellisen yhtenäisellä joukkueella. Tuntematta muiden maiden systeemejä, väittäisin, että tällä tavalla suomalaiset ovat hankkineet kilpailuedun U18 kisoihin.


Vaikka sanoitkin ettet ole tehnyt argumenttisi eteen mitaan taustatyota, se silti kannattaisi tehda. Pieni vilkaisu naihin linkkeihin ja heraat siita kuplasta etta viikon leirit vuoden valein ovat todellisuudessa hevonpaskaa muihin suurmaihin nahden. Joten puheet "kilpailuedusta" voidaan tunkea ..juuri sinne.. valittomasti.

http://www.hockeycanada.ca/index.php/ci_id/63083/la_id/1.htm
http://www.usahockey.com/USANTDP/default.aspx?NAV=AF&ID

PJx
30.04.2010, 10:54
Vaikka sanoitkin ettet ole tehnyt argumenttisi eteen mitaan taustatyota, se silti kannattaisi tehda. Pieni vilkaisu naihin linkkeihin ja heraat siita kuplasta etta viikon leirit vuoden valein ovat todellisuudessa hevonpaskaa muihin suurmaihin nahden. Joten puheet "kilpailuedusta" voidaan tunkea ..juuri sinne.. valittomasti.
Siitä on tovi aikaa kun Suomessa junnujen valmentautuminen oli tuota tasoa. Vähän enemmän tapahtumia mahtuu matkan varrelle ja nykyään joukkueet sovittavat toimintansa maajoukkuerytmiin.

Kaikki tuntevat USA:n systeemit, ainakin pintapuoleisesti, ja tulokset näkyy. Se on yksittäinen maa eikä muualla ole käsittääkseni samanlaista systeemiä.

Toisaalta tunnettu tosiasia on, ettei Kanada panosta U18-kisoihin, vaan paikalliset pleijarit ajavat ohi. Kanadaan nähden on siis selkeä kilpailuetu.

Ruotsin systeemissä on käsittääkseni isompi määrä poikia, jolloin tavoitekin on kauempana/laajemmat.

Tsekit/slovakit lähtevät nuorina "joukolla" ulkomaille. Tuntematta systeemiä tarkemmin, otaksun, ettei siellä ole tällaista 3-vuotista projektia.

Venäjästä ei ole hajuakaan. Ainakaan venäjän U17 ei aikanaan paikan päältä näyttänyt "yhteen hitsautuneelta" joukkueelta.

Mänizeri
03.05.2010, 18:05
Valko-Venäjän U18-Mm-kisat eivät tuoneet mitään uutta tai positiivista Suomen laatujuorijääkiekon tuotannon suhteen. Mittaan laatujuniorituotantoa vime vuosien ja lähivuosien NHL:ään varauksilla. Suomi tulee jatkamaan edellisvuosien heikkoa varauslinjaansa verrattuna Kanadan, USA:n ja Ruotsin varauksiin.... Muutoksen tekeminen on erittäin vaikea, koska Nuori Suomen ohjeistukset ovat ehtineet syöpyä syvälle Suomen juniorijääkiekkoon.

Varausten osalta näin tulee todennäköisesti käymään. Yhtenä tekijänä tähän vaikuttaa vuodesta toiseen se, että Suomen ns. huippulahjakkuudet ovat pienikokoisia, vaikka lajitaidollisesti esim. Vatanen, Pulkkinen, Granlund ja Rajala eivät jää jalkoihin verrattuna muihin. Poikkeuksen ensimmäisen kierroksen varauksista tähän linjaan ovat tehneet Nokelainen ja Tukonen. Mutta onko sekin Nuoren Suomen syy?

Ja lukisin mielelläni tuon termin "laatujuniorituotanto" taustat. Eli koska sellaista on Suomessa ollut ja milloin se on päättynyt? Tilastoja puolesta ja vastaan ym. Varsinkin sana tuotanto viittaa systemaatiseen toimintaan.

Oman näkemykseni mukaan kyse on ollut enemmänkin sattumien summasta kuin laatujuniorituotannosta, mutta koska en ymmärrä, niin selvennä.

PJx
04.05.2010, 10:35
Varausten osalta näin tulee todennäköisesti käymään. Yhtenä tekijänä tähän vaikuttaa vuodesta toiseen se, että Suomen ns. huippulahjakkuudet ovat pienikokoisia, vaikka lajitaidollisesti esim. Vatanen, Pulkkinen, Granlund ja Rajala eivät jää jalkoihin verrattuna muihin.
Tähän kokokysymykseen tuskin kannatta NS:ää sotkea. Suomessa on jo vuosia pidetty ihannepelaajan prototyyppinä sakukoivumaista väkkärää. Joku voisi kertoa, kenen suomalaisen "jääkiekkoteoreetikon" ajatusmaailmasta tämä on alunperin lähtenyt.

Toinen tärkeä seikka on, että suomalaiset pelaajat "valmistuvat" pohjoisamerikkalaisia myöhemmin, varsinkin isokokoiset. Joku Mikko Koivu ei todennäköisesti loistaisi varaustilaisuudessa, vaikka käytössä olisi tieto historian hämärästä nykypäivään. Valmistuminen 18v pojasta profiilipelaajaksi vei turhan pitkään. "Korkokulut" ovat odottaessa melkoiset. Toki jollain joukkueella saattaa olla varaa uinua 5v uutta nousua valmistellessa, en vaan tiedä kenellä siihen voisi olla varaa kvartaalitaloudessa...

Liian tiukka varauksiin tuijottaminenkin vie harhaan. Kekäläisen arvoihin täytyy kuitenkin suhtautua kaikella kaikella vakavuudella. Järjestelmässä on niin paljon ongelmia, ettei niitä kannata keksiä lisää. Ihan samalla tavoin realismi on paikallaan myös arvioitaessa vahvuuksia. Ei meidän junnukiekko kynnä toivottoman syvissä vesissä. Toisaalta eipä sieltä putkahtele esiin myöskään todellisia superlupauksia (sellaisia, joita syntyy maailman mittakaavassa muutama vuosikymmenessä), vaikka toisin haluamme uskoa.

korkki
08.05.2010, 23:15
Pikkuhiljaa alkaa vituttamaan se että koko Suomalainen jääkiekko perustuu ainoastaan täydelliseen luisteluun (hyvin maalivahtien tuottamisen lisäksi). Jos et ole nopea ja taitava luistelija sinulla ei ole mahdollisuuksia. Hitto soikoon, vaikka miten kieputtaisit ja luistelisit nopeasti niin jos et osaa maalia tehdä niin pelien voittaminen on hemmetin vaikeaa. Tälläiset luontaiset maalintekijätyypit eivät välttämättä ikinä pääse edes junnutehtaasta läpi. Ei ollut Javanaisen Artokaan mikään huippuluistelija mutta niin vain teki yli 400 maalia liigassa.

Tälläinen tuli mieleen kun tuota maajoukkueen peliä katselin.

eagle
08.05.2010, 23:28
Pikkuhiljaa alkaa vituttamaan se että koko Suomalainen jääkiekko perustuu ainoastaan täydelliseen luisteluun (hyvin maalivahtien tuottamisen lisäksi). Jos et ole nopea ja taitava luistelija sinulla ei ole mahdollisuuksia. Hitto soikoon, vaikka miten kieputtaisit ja luistelisit nopeasti niin jos et osaa maalia tehdä niin pelien voittaminen on hemmetin vaikeaa. Tälläiset luontaiset maalintekijätyypit eivät välttämättä ikinä pääse edes junnutehtaasta läpi. Ei ollut Javanaisen Artokaan mikään huippuluistelija mutta niin vain teki yli 400 maalia liigassa.

Tälläinen tuli mieleen kun tuota maajoukkueen peliä katselin.

Näinpä. Samaa kuin Venäjä harrastaa fudiksen puolella, eli siis vain nopeudella väliä. Sitten ihmetellään kun ei ole käsiä tai maalintekijöitä, puhumattakaan luovuudesta.

Rystylaukaus
08.05.2010, 23:41
kovasti sitä taasen mertaranta toitottaa ja studio. Ongelma on siinä että maskipelaaminen on erittäin vaativaa. Niitä ei tästä joukkueesta löydy. Ensinnäkin sinne maalineteen on uskallettava mennä. Siellä pitää liikkua ja peittää maalivahdin näkökenttää. Voimattomat, nopeat ja pienet miehet eivät näissä kekkereissä riitä. Missä meidän Holmströmit yms? ei näitä montaa meidän liigassakaan ole.

Turisti
09.05.2010, 00:22
Holmströmit ym. tulevat isot karjut on jyrätty ulos joukkueista jo 10-15 v. iässä, kun valmentajat suosivat pieniä ja vikkeleitä mikkihiiriä ! Näistä mikkihiireistä kun ei sitten pitkässä juoksussa kasva niitä uusia maskimiehiä...
Järjestelmä korjaa nyt satoa ! No sehän oli vaan yx peli.
Saksa ja USA nurin, niin kaikki taas ok...

Rystylaukaus
09.05.2010, 01:19
noita kolmosketjun kädettömiä suhareita tulee. Av-pelin kutakuinkin osaajia. Neloseen ei riitä voima, koko, ja taklaustaito. Tätä yhteen muottiin vääntämistä on harrastettu ihan liian kauan. Tänään tai korjaan eilen ei maalille menijöitä ollut. Pihlström pari kertaa luikerteli nopeasti ohi, tosin ei pysähtynyt. Huideltiin mailalla kaukaa ja toivottiin että osuu. Säälittävää oli, ei voi muuta sanoa. En halua aliarvioida tanskaa, mutta jos nyt ei riitä voimaa ja uskallusta mennä maalille niin onnistuuko se silloin kun vastassa on esim Brenti Burns? Voin vastata jo nyt, EI! Olis liigasta löytynyt mm petrell maalille menijäksi. Tai vaikkapa Ville Nieminen. Tää rd-lanseeraama Smurffibuumi saa jo loppua.

Turisti
20.05.2010, 21:23
Kyllä täytyy sanoa, että pelasi Sami hienon turnauksen. Ei paljoa jännittänyt, luistelu riitti ja muutenkin nuorelta pojalta ennakkoluuloton turnaus.
Toki virheitäkin tuli ja antoi tasoitusta massa-puolella - mutta äkkiä se 10 kg tulee lisää massaa.
Jotta ei kuitenkaan totuus unohtuisi niin naapurin vain puoli vuotta vanhempi Victor Hedman 198 kg / 100 kg pelasi jo tämän kauden NHL:ssä:

Tampa Bay Lightning
NHL 74 4 + 16 = 20 79 min

Eli mailman kärkeen on vielä matkaa Sami !

Mänizeri
25.05.2010, 14:27
Mittaan laatujuniorituotantoa vime vuosien ja lähivuosien NHL:ään varauksilla. Suomi tulee jatkamaan edellisvuosien heikkoa varauslinjaansa verrattuna Kanadan, USA:n ja Ruotsin varauksiin.

Vähän OT:na, mutta hauskana yksityiskohtana: tämän kevään suomalaiset finalistit NHL:ssä,

Ville Leino: ei varausta
Antti Niemi: ei varausta
Kimmo Timonen: Los Angeles Kings, 1993, 10. kierros, 250. varaus

Eli jos joku junnu tätä palstaa lukee, niin ihan kaikkea ei ole menetetty vaikka et olisi joukkueesi paras pelaaja edes vielä 20-vuotiaana.

PJx
25.05.2010, 14:59
Ville Leino: ei varausta
Antti Niemi: ei varausta
Kimmo Timonen: Los Angeles Kings, 1993, 10. kierros, 250. varaus

Uskoisin, että suurin yksittäinen selittävä tekijä on, että täällä aloitetaan tavoitteellinen treenaus myöhässä. Kun myöhässä aloittaa myöhässä myös "valmistuu".

Menetetyn mailit on kuitenkin menetetty. Hieman parempaan uraan olisi ollut saumat aloittamalla hieman aiemmin. Tiedä sitten kuinka merkittävä gäppi loppujen lopuksi on, kun pelaaja on +25v. Osa saattaa tulla takaisin jos paikat kestävät paremmin.

choose_life
25.05.2010, 15:40
Uskoisin, että suurin yksittäinen selittävä tekijä on, että täällä aloitetaan tavoitteellinen treenaus myöhässä. Kun myöhässä aloittaa myöhässä myös "valmistuu".
Hieman parempaan uraan olisi ollut saumat aloittamalla hieman aiemmin. Tiedä sitten kuinka merkittävä gäppi loppujen lopuksi on, kun pelaaja on +25v. Osa saattaa tulla takaisin jos paikat kestävät paremmin.

A. Niemen ja varsinkin V. Leinon kohdalla "tavoitteellisen treenauksen aiemmin aloittaminen" ei ole ollut kiinni minkään maailman systeemeistä, vaan omien korvien välistä. Niemi, kuten mv:t yleensä, on muutenkin hitaasti kypsyvää sorttia eikä mitään vahinkoa päässyt tapahtumaan, mutta Leino olisi voinut skarpata aiemmin... mutta motivaatio ja intohimo on asia, jota ei voi opettaa, saati pakottaa.
Timonen taas on paitsi huippulahjakkuus myös ulkojäiden ja KalPan ikikiekollisen junnukoulun kasvatti, joka pelasi koko ikänsä vähintään yhtä, yleensä kahta ikäluokkaa vanhempien kanssa (mm. B-ikäisenä liigaringissä). Syy myöhäiseen varaukseen taisi olla lähinnä NHL:ssä vielä tuolloin vallinnut kokofiksaatio.
Yksittäistapauksiahan nämä, mutta ei se kärkivaraus tai puuttuminen tosiaan yksinään vielä mitään tee, t. Nimim. Jesse N.:)

PJx
25.05.2010, 17:15
A. Niemen ja varsinkin V. Leinon kohdalla "tavoitteellisen treenauksen aiemmin aloittaminen" ei ole ollut kiinni minkään maailman systeemeistä, vaan omien korvien välistä.
Timonen oli huono vetää tähän seuraan ja muitakin syitä toki löytyy.

Siitä voi kuitenkin lähteä liikkeelle, että liigaseuroissakin oikeasti tavoitteellinen reeni taisi alkaa tuolloinkin siinä CSM-iässä (ainakin täällä Tampereella). Meni muistaakseni silloisten liiton linjausten mukaan, joissa fysiikan rakentamiselle ennen U18/varausikää oli tällä konseptilla "riittävästi" aikaa.

Vuosi kaksi aikaisemmin alkoi jonkin sortin valmistautuminen reenaamiseen. Kuitenkin startti 2-3v myöhässä ajatellen varausikää.

Paha mennä uskomaan, että sarjapykälääpykälää alempaa olisi löytynyt ratkaisevasti enemmän draivia tehdä linjauksia enemmän töitä. Leinolle tuli toki vielä runsas henkilökohtainen lisä.

Enää harva taitaa puhua, että kiekkoilijoista tehdään 2-3 vuodessa urheilijoita, mutta rakenteiden muuttaminen ottaa aikansa (toivon, että prosessi on menossa). Historiaa muistellessa tulee mieleen muutakin "mukavaa". Jotenkin muistelisin, että D:n (? tuskin kuitenkaan C:n) valmennuksesta olisi aikoinaan tullut viestiä: Pääasia, että opetatte pojat luistelemaan. He ehtivät opettamaan muun myöhemmin.

Ilman ulkojäitä olisi systeemi saattanut kriisiytyä siihen aikaan... onneksi oli ulkojäitä.

ps. Pieni epäilys pyörii, että muistikuvien ajoitus on pielessä ja puhun tuoreemmasta historiasta...

Edit: Niin viesti siis (aivan) pikkujunnujen suuntaan.
Ulkojäillä viittasin lähinnä illuusioon valmennuksen mahdollisuuksista.

choose_life
25.05.2010, 19:13
Timonen oli huono vetää tähän seuraan ja muitakin syitä toki löytyy.

Tätä määkin meinasin. Lähinnä oli vaan hänen(kin) kohdallaan tarkoitus osoittaa, ettei systeemi tai varsinkaan se, mitä touhutaan alle 12-vuotiaina (K.T. muuten myös pelasi jatkuvan ulkojäillä pyörimisen lisäksi ainakin futista ja tennistä) sinänsä estä tai nosta ketään huipulle.

Siitä voi kuitenkin lähteä liikkeelle, että liigaseuroissakin oikeasti tavoitteellinen reeni taisi alkaa tuolloinkin siinä CSM-iässä (ainakin täällä Tampereella). Meni muistaakseni silloisten liiton linjausten mukaan, joissa fysiikan rakentamiselle ennen U18/varausikää oli tällä konseptilla "riittävästi" aikaa.
Vuosi kaksi aikaisemmin alkoi jonkin sortin valmistautuminen reenaamiseen. Kuitenkin startti 2-3v myöhässä ajatellen varausikää. Leinolle tuli toki vielä runsas henkilökohtainen lisä.
Enää harva taitaa puhua, että kiekkoilijoista tehdään 2-3 vuodessa urheilijoita, mutta rakenteiden muuttaminen ottaa aikansa (toivon, että prosessi on menossa). Historiaa muistellessa tulee mieleen muutakin "mukavaa". Jotenkin muistelisin, että D:n (? tuskin kuitenkaan C:n) valmennuksesta olisi aikoinaan tullut viestiä: Pääasia, että opetatte pojat luistelemaan. He ehtivät opettamaan muun myöhemmin.

No TÄMÄ on sitten perseilyä isolla P:llä. Sadannen kerran, totta hitossa kaikkia kiekon taitoja ja taktiikkaakin saa ja pitää opettaa esim. D-ikäisille - kyse on vaan siitä, kuinka paljon, missä raameissa ja tolkun suhteessa ikään/kehitystasoon.

Ilman ulkojäitä olisi systeemi saattanut kriisiytyä siihen aikaan... onneksi oli ulkojäitä.
ps. Pieni epäilys pyörii, että muistikuvien ajoitus on pielessä ja puhun tuoreemmasta historiasta...

Jäi vähän epäselväksi, että meinasitko nyt Leinon ja Niemen junnuaikoja vai mitä, mutta ehkä näin:).

Turisti
25.05.2010, 23:39
Late boomer - termi tosiaan kuvaa hyvin A.Niemeä ja V.Leinoa, K.Timonen on ollut ikäluokassaan aina kärkipelaajia. Pelaajan NHL-tulevaisuutta ei voi todellakaan ennustaa vielä 12-18 vuoden iässä, tämä olisi myös hyvä kertoa innokkaille vanhemmille...., ettei tule pettymyksiä.

Mänizeri
26.05.2010, 08:11
Jotta mitään ei jää epäselväksi, niin kyllä Suomesta pitäisi säännöllisesti saada ykköskierroksen varauksia jatkossa myös kenttäpelaajien osalta. Tai ainakin sen pitäisi olla välillisenä tavoitteena, koska se tarkoittaa silloin sitä, että suomalainen pelaajatyyppi tekisi paluuta kiinnostavaksi, ja jotain on tehty pakostakin oikein.

Yksityiskohtana vain osui silmään nuo varaukset, tai tässä tapauksessa että ei ole varattu. Timonen tosiaan kärsi pienestä koostaan ja Losista taidettiin aikanaan ilmoittaa suoraan, että pieni koko estää pelaamisen NHL:ssä. Nythän mies onkin sitten yksi parhaita nimenomaan omassa päässä.

oka
26.05.2010, 09:37
Pelaajan NHL-tulevaisuutta ei voi todellakaan ennustaa vielä 12-18 vuoden iässä, tämä olisi myös hyvä kertoa innokkaille vanhemmille...., ettei tule pettymyksiä.Ei mutta potenttiaalin voi todeta jo B/A ikäisistä, sen takia suurin osa NHL:ssä pelaavista on aikoinaan varattu.

Aina löytyy poikkeuksia ja hyvä niin. Ongelmahan näillä myöhään kypsyneillä on se että jos et ole B-A ikäisenä SM-tasoa niin harjoittelun/pelien taso on niin paljon heikompaa että lahjakkaankin mahdollisuudet vähenevät entisestään.

Nämä esimerkit jostain 80-luvulta ei oikein enää päde tähän päivään koska nykyään taso on niin paljon laajempaa ja lätkä ympärivuotista joten ei siinä huippujätkät enää ehdi harrastaa muita lajeja, ainakaan tosissaan.

En usko näihin puheisiin että "se on sama mitä teet alle 12v". Venäläiset pojat on tuon ikäisenä menneet jo monta vuotta kovaa niin miten otat kiinni noi menetetyt tunnit varsinkaan kun vanhemmatkaan junnut Suomessa ei treenaa yhtään enempää kuin muualla.
Kysymys on taitolajista ja se vaan vaatii nuorena paljon laadukkaita tunteja.

Onneksi Suomessa on pikkuhiljaa jo herätty ja vuotuiset harj.määrät on nousseet E/D -junnuissa huomattavasti, ainakin pk-seudulla.

PJx
26.05.2010, 10:28
No TÄMÄ on sitten perseilyä isolla P:llä. Sadannen kerran, totta hitossa kaikkia kiekon taitoja ja taktiikkaakin saa ja pitää opettaa esim. D-ikäisille - kyse on vaan siitä, kuinka paljon, missä raameissa ja tolkun suhteessa ikään/kehitystasoon.
Niin sen verran, että viesti oli karrikoidusti: me (D?->) hoidamme loput, kunhan pojat osaavat luistella... Linjan "virallisuudesta" en tiedä...

Mutta, ettei syyttävä sormi kääntyisi kohti kiekkoväkeä, niin tämä taisi olla yleinen linja. YU puolelta viestitettiin, ettei pikkujunnujen tavoitteellista yleisurheilutoimintaa kannata aloittaa kun lapset pysyvät harrastuksen parissa keskimäärin X-vuotta (muistaakseni jotain puolen vuosikymmenen korvilla). Kun aloitetaan myöhemmin, niin väki pyörii mukana vanhempanakin.

Jos ymmärsin oikein, kiekkoakaan ei pidetty pahana kilpailijana YU:ssa. Kiekossa drop out -> meille vahvajalkaista porukkaa.

Vielä niitetään sitä satoa, jota kylvettiin puolitoista vuosikymmentä sitten. Silloin, niin kuin aina, mentiin paljolti vanhasta muistista. Harmi vaan, että maailma oli/on muutoksessa ja talkoohenkeen perustuvassa järjestelmässä vedetään pitkälti oman kokemusperäisen tiedon varassa.

Jos liitto haluaa ihan oikeasti saada vietyä ison remontin pikaisesti läpi, ei riitä, että toimitaan yhteistyössä seurojen kanssa. Seuroilla ei ole ammattitaitoisia ja runsaita resursseja paimentaa yksittäisiä joukkueita. Toimimalla osin suoraan liiton sarjoihin ilmoittautuneiden joukkueiden kanssa myös jäällä, viesti menisi valmentajalta valmentajalle myös pienempien junnujen suuntaan.

choose_life
26.05.2010, 15:53
En usko näihin puheisiin että "se on sama mitä teet alle 12v".

Kuka on sanonut, että se on sama? Sen sijaan monipuolisen, (osittain) omaehtoisen ja useita lajeja sisältävän treenin puolesta on puhuttu sivutolkulla. Vinkki: jos kymmenvuotiaalla on ohjatut kiekkotreenit 10x viikossa toisella puolella kaupunkia, joissa valmentajat leikkivät wannabesummasta eli junttaavat aikuisten ammattilaisten metodeja puolitoistametristen lasten päähän, homma ei ikään kuin kehitä optimaalisesti. Lisätiedot vaihtoehtoisista, "jostain 80-luvulta olevista" menetelmistä nousta huipulle esim. Mikael Granlund - ja kuka tahansa maajoukkue/NHL-tasolle noussut pelaaja.

Venäläiset pojat on tuon ikäisenä menneet jo monta vuotta kovaa niin miten otat kiinni noi menetetyt tunnit varsinkaan kun vanhemmatkaan junnut Suomessa ei treenaa yhtään enempää kuin muualla.
Kysymys on taitolajista ja se vaan vaatii nuorena paljon laadukkaita tunteja.

Onko sinulla mitään tietoa Venäjän asukasmäärästä, kiekkoa pelaavien junnujen määrästä, pelaamisen kustannuksista, drop-outien ja "potenttiaalin" määrästä, neuvostoajan systeemistä johon kiekon ja monen muunkin urheilun juniorityö perustuu, koulujärjestelmästä ja siitä, millä periaatteilla koko yhteiskunta toimii? Soveltuvatko nämä mielestäsi Suomeen sellaisenaan? Onko suomalaisen kiekkoilun suurin ongelma todellakin alle 12-, 10- tai kenties alle 7-vuotiaiden ohjattujen harjoitusten määrä?

pokki
26.05.2010, 20:59
Voi olla, että tämä asia on miljoonaan kertaan tässä ketjussa jo käsitelty, mutta kirjoitan nyt silti.

En oikein nimittäin ymmärrä sitä ajattelutapaa, että urheilusta pitää Nuori Suomi-systeemillä tehdä lapselle hauskaa ja mielekästä. Ja en ymmärrä sitä siksi, koska en ymmärrä miten kilpailutilanne ja hauskuus ovat toisensa poissulkevia asioita. Päinvastoin, mitä aikaisemmin lapsi oppii kilpailemaan, sitä parempi. Eikö tällä systeemillä nimenomaan vääristetä lapselle urheilemisen oikeaa luonnetta?

Enkä nyt tarkoita tällä sitä, että nelivuotiasta pitäisi ohjata huippu-urheilijaksi väen väkisin. Minusta silti tosiasioiden opettaminen jo nuorena on terve lähestymistapa. Paska tippuu rattailta ennemmin tai myöhemmin, mikäli siinä hulinassa haluaa pysyä mukana, pitää tehdä töitä ja kilpailla pelipaikasta. Tämän yksilö hyväksyy tai sitten ei hyväksy.

Ja ajatelkaapa lasta tai lapsiporukkaa. He kilpailevat joka tapauksessa. Nahistelevat, painivat ja vetävät neppikisoja hiekkalaatikoilla. Kilpailua on koko ajan, ei se vahingoita.

Olen itse säästynyt Nuori Suomi -hömpötykseltä, eikä minuun ole jäänyt minkäänlaisia traumoja junioriajoista. Piti kilpailla ja taistella pelipaikasta. Penkkiäkin tuli lämmitettyä ihan kiitettävän paljon ja lopulta tipuin rattailta, kun ei paskaduunin (treenaaminen) tekeminen kiinnostanut.

En usko, että kovinkaan moni Nuori Suomen kritisoija haluaisikaan mennä siihen ääripäähän, että liian nuoria treenautetaan liian paljon. Itseäni koko hommassa ärsyttää tasapäistäminen. Jos se ei anna urheilun todellisuudesta vääristeltyä kuvaa, niin mikä sitten?

Kyllä meillä ainakin lasketaan treenipelien maalit. Tunnetaan myös voitto ja tappio. Aion antaa jälkikasvulleni joka tapauksessa samanlaisen kuvan urheilemisestä, kun itsekin sain. Siitä ei ole takuulla vahinkoa ja jos lapset myöhemmin ovat sitä mieltä, että sen oikea luonne ei miellytä, niin aina voi yrittää tulla parhaaksi vaikkapa kitaransoitossa.

Maailma on täynnä erilaisia lajikohtaisia kerhoja, jättäisin nämä Nuori Suomi -pöpinät suosiolla sille asteelle.

oka
27.05.2010, 09:13
Vinkki: jos kymmenvuotiaalla on ohjatut kiekkotreenit 10x viikossa toisella puolella kaupunkia, joissa valmentajat leikkivät wannabesummasta eli junttaavat aikuisten ammattilaisten metodeja puolitoistametristen lasten päähän, homma ei ikään kuin kehitä optimaalisesti. Lisätiedot vaihtoehtoisista, "jostain 80-luvulta olevista" menetelmistä nousta huipulle esim. Mikael Granlund - ja kuka tahansa maajoukkue/NHL-tasolle noussut pelaaja.Junnujen laadukas treenaminen ei pidä sisällään pelkästään kaukalon sisällä tapahtuvaa toimintaa vaan monipuoista jääkiekkoa tukevaa harjoittelua, eikä kukaan muu oo puhunu "aikuisten ammattilaisten metodeista" kun sinä, vaan tietysti ko ikäisille tarkoituksenmukaista toimintaa. Hyvin kärjistit.

Mitä tulee MG:hen ym talentteihin niin nämä jantterithan ovat nimenomaan saaneet kovempaa ja määrällisesti enemmän treeniä nuorina kun ovat olleet vuotta/kahta vanhempien joukkueen toiminnassa mukana.

Onko sinulla mitään tietoa Venäjän asukasmäärästä, kiekkoa pelaavien junnujen määrästä, pelaamisen kustannuksista, drop-outien ja "potenttiaalin" määrästä...Soveltuvatko nämä mielestäsi Suomeen sellaisenaan? Onko suomalaisen kiekkoilun suurin ongelma todellakin alle 12-, 10- tai kenties alle 7-vuotiaiden ohjattujen harjoitusten määrä?No kun omatoimisen liikunnan määrä laskee kaikkialla niin liikunnan määrä on korvattava jollakin ja eikös itse J Jalonenkin puhunut MM-kisoissa että joukkueiden harj.määriä pitää nostaa jo varsin nuorilla. Kyllä ne pleikat on myös Venäläisillä mutta joukkueet harjoittelevat vaan enemmän ja kovemmin.

En ota kantaa ikärajoihin mutta sen tiedä että 10 -vuotiaat treenaavat Suomessa vähemmän kuin Venäjällä tai Ruotsissa. Olen nähnyt näitä Ruotsin ja Venäjän kärki -99 syntyneitä niin he ovat jo pelaamisessa/taidoissa Suomalaisia edellä.
Mitä Venäjään tulee niin väkeä löytyy kyllä ja karsinta on kovaa jo varsin nuorissa jonka tähden näitä höntsy-jengejä ei liiemmin ole. Meillä Suomessa tuntuu homma olevan toisinpäin, kukaan ei tunnu ottavan tosissaan, kun vasta C-ikäisissä.

Suomen demokraattisemmassa vaihtoehdossa on etunsa ja osaa niistä arvoista kannattaisi pitää kiinni mutta huippu-urheilun kannalta se ei tule tuottamaan tulosta enää jatkossa.
Meidän etu voisi olla jatkossa se ettei edelleenkään tehdä kovaa karsintaa kovin nuorissa vaan annettaisiin nykyistä enemmän laadukasta harjoitusta mahd monelle jolloin löydettäisiin myöhemmin kehittyvät yksilöt, koska näitä aina on. (=Hieno illuusio).

Kans.välinen kilpailu on koventunut ja jotta siihen pystyy vastaamaan niin siihen ei vanhat metodit välttämättä enää toimi.

Kahvitunti
27.05.2010, 09:20
En ole itse kokenut tätä Nuori Suomi-juttua, mutta jotenkin tuntuu siltä että on paskapuhetta väittää että lahjakkuuksia ei tule sen takia. Historian valossa suomelta ei ole koskaan tullut suuria määriä lahjakkuuksia per ikävuosi. Johtuneekohan väestön koosta. Sen olen huomannut, että enää ei näe läheskään yhtä paljoa pihalätkän peluuta kuin vaikkapa 70-80 luvulla, joten onko tää omaehtoinen pelaaminen vähentynyt? Pelaisivat vaikka sählyä vapaa-ajalla, koska sekin lisää mailankäsittelytekniikkaa, vaikkakaan ei laukaisutekniikkaa ehkä kehitäkään.

Tästä Nuori Suomi jutusta sen verran vielä, että jos ideana on että mahdollisimman moni pelaa, niin kyllä se tukee pitkän ajan kehitystä suomalaisessa kiekossa, koska harrastajamäärät pysyvät korkealla tasolla ja näinollen tuo rahaa/resursseja juniorityöhön. Lisäksi näille jää kipinä kiekosta vaikka lopettaisivatkin jo junnuna ja ovat sitten aikuisena sitä todellista katsojapotentiaalia, jotka tulevat hallille katsomaan kuinka esim. Pirnekseltä ei onnistu ensi kausikaan.

Okalta hyvä kirjoitus.

Fordél
27.05.2010, 09:39
Itsekään en ole täysin vakuuttunut siitä, että Nuori Suomi olisi jotenkin junnutuotantomme laman taustalla. Mielestäni avaimet ovat seuratasolla, joilla on kaikki mahdollisuudet kehittää junnutuotantoa öpaut juuri niin kuin se haluaa.

Täytyy vain olla osaavia valmentajia, jotka osaavat treenauttaa poikia oikein ja pitää vaatimustasoa tarpeeksi korkealla. Treenien sisältö on myös todella tärkeässä roolissa, jotta Suomeen saataisiin jatkossa taitavampia yksilöitä eikä vain hyvin luistelevia koohottajia. Myös treenimääriä on lisättävä ihan siellä nuorempien tasolla, mutta en ole siitä varma, että myöhemmässä iässä tarvittaisiin enää lisää treeniä. Sen mitä olen joidenkin touhua seurannut niin onhan ne treenimäärät jossain C:stä eteenpäin aika valtavia, varsinkin kun ottaa huomioon, että kaverit pelaavat monesti vielä useita lajeja päällekkäin.

Treenien määrä on siis tässä kohdinkin varmasti ihan riittävä, mutta niiden sisältöön pitää kiinnittää paljon enemmän huomiota, jotta toistojen määrää saadaan lisättyä ja pojat treenaamaan oikeita asioita. Tätä varten pitäisi olla pienempiä ryhmiä. Ja en myös näe miksei seuratasolla voida treenien sisällä jatkaa porukoita taitotason mukaan jo ihan nuoresta lähtien. Tällaiselle toiminnalle tulee yleensä kaikilta hyväksyntä, koska se palvelee niin pelaajaa, valmentajaa kuin koko joukkuetta kun jokainen saa treenata itselle sopivalla tasolla ja itselle sopivia juttuja.

Eli rohkeasti vaan siellä seuroissa tekemään ihan käytännön tasolla ratkaisuja, joilla kehitetään suomalaisista junnuista yhä parempia unohtamatta kuitenkaan, että myös omalla ajalla täytyy tehdä hommia, jonka mahdollistamiseksi olosuhteisiin täytyy kunnissa kiinnittää huomiota.

choose_life
27.05.2010, 09:55
Junnujen laadukas treenaminen ei pidä sisällään pelkästään kaukalon sisällä tapahtuvaa toimintaa vaan monipuoista jääkiekkoa tukevaa harjoittelua, eikä kukaan muu oo puhunu "aikuisten ammattilaisten metodeista" kun sinä, vaan tietysti ko ikäisille tarkoituksenmukaista toimintaa. Hyvin kärjistit.

Ikävä kyllä kärjistys on ollut vähintään puoliksi totta monessa junnujoukkueessa.

Mitä tulee MG:hen ym talentteihin niin nämä jantterithan ovat nimenomaan saaneet kovempaa ja määrällisesti enemmän treeniä nuorina kun ovat olleet vuotta/kahta vanhempien joukkueen toiminnassa mukana.

Niin ovat, ja niin pitääkin heidän tapauksessaan olla. Nuori Suomi ei estä yhdenkään lahjakkuuden lisätreeniä tai nostamista ikäluokan yli - jälkimmäisen esteenä ovat (olleet) mustasukkaiset ja omaa uraansa ajavat valmentajat.

Meidän etu voisi olla jatkossa se ettei edelleenkään tehdä kovaa karsintaa kovin nuorissa vaan annettaisiin nykyistä enemmän laadukasta harjoitusta mahd monelle jolloin löydettäisiin myöhemmin kehittyvät yksilöt, koska näitä aina on. (=Hieno illuusio).

Kans.välinen kilpailu on koventunut ja jotta siihen pystyy vastaamaan niin siihen ei vanhat metodit välttämättä enää toimi.

Tästä täysin samaa mieltä. Mutta nyt puhutaankin jo ihan eri asiasta kuin sokeasta yhden järjestelmän syyttämisestä ja yhtä sokeasta toiseen uskomisesta. Illuusio tai ei, viimeistä edellinen kappale on se, mihin pitää pyrkiä.

1stApril
27.05.2010, 09:58
Itsekään en ole täysin vakuuttunut siitä, että Nuori Suomi olisi jotenkin junnutuotantomme laman taustalla. Mielestäni avaimet ovat seuratasolla, joilla on kaikki mahdollisuudet kehittää junnutuotantoa öpaut juuri niin kuin se haluaa.

Täytyy vain olla osaavia valmentajia, jotka osaavat treenauttaa poikia oikein ja pitää vaatimustasoa tarpeeksi korkealla. Treenien sisältö on myös todella tärkeässä roolissa, jotta Suomeen saataisiin jatkossa taitavampia yksilöitä eikä vain hyvin luistelevia koohottajia.

Valmentajan rooli on tärkeä tosiaan monessakin suhteessa. Vetää harjoitukset, kannustaa liikkumaan junnuja harjoitusten ulkopuolellakin, opettaa perustaidot jne.

Mistä tälläisiä valmentajia saadaan (tarpeeksi) nuoriin junnuihin? Usein, ainakin pienemmissä seuroissa, nuorten junnujen valmentajat ovat pelaajien isiä tai valmentajataidot ovat muuten puutteeliset.
Osaavia valmetajia, joilla on oikea asenne (kannustava) ja aikaa paneutua hommaan (suunnitella harjoitukset, jakaa ne pienryhmät ja suunnitella joka ryhmälle mielekästä harjoitusta jne).
Tässä(kin) ketjussa on muistaakseni puhuttu aiemmin juuri tästä ongelmasta. Valmentajien "ammatti"taito, resurssit, valmentajien puute yleensäkin jne.

Mänizeri
27.05.2010, 10:12
Suomen demokraattisemmassa vaihtoehdossa on etunsa ja osaa niistä arvoista kannattaisi pitää kiinni mutta huippu-urheilun kannalta se ei tule tuottamaan tulosta enää jatkossa.
Meidän etu voisi olla jatkossa se ettei edelleenkään tehdä kovaa karsintaa kovin nuorissa vaan annettaisiin nykyistä enemmän laadukasta harjoitusta mahd monelle jolloin löydettäisiin myöhemmin kehittyvät yksilöt, koska näitä aina on. (=Hieno illuusio).

Kans.välinen kilpailu on koventunut ja jotta siihen pystyy vastaamaan niin siihen ei vanhat metodit välttämättä enää toimi.

Jos reunaehdoksi asettaa suomalaisen yhteiskunnan, niin ainoa vaihtoehto on koulujen liikuntapainotteiset luokat. Ei muuten riitä päivässä tunnit lapsilla eikä aikuisilla, jos laatua halutaan.

Ja kun Sihvonen ottaa aina mielellään esimerkiksi pienten tyttöjen taitoluistelun, niin mitä itse tunnen näitä perheitä, joissa on taitoluisteluharrastus, niin ilman isovanhempia ja kimppakyytejä touhusta ei kuulemma tulisi yhtään mitään. Ei kuulemma yksinkertaisesti ehtisi kuljettaa lasta harjoituksiin.

Tähän koulujärjestelyyn olen jo oman mielipiteeni täällä aiemminkin tuonut esiin. Olisi mukava lukea, mitä mieltä muut ovat siitä, miten lapsille saataisiin liikuntatunteja per viikko lisää. Sekin on auttaisi jo paljon, tällöin kiekkotreeneissä voisi keskittyä pelkkään lajitaitoon ja fysiikan parantamisen voisi jättää vähemmälle.

http://keskustelu.jatkoaika.com/showpost.php?p=2894806&postcount=1299

PJx
27.05.2010, 12:21
Lisätiedot vaihtoehtoisista, "jostain 80-luvulta olevista" menetelmistä nousta huipulle esim. Mikael Granlund - ja kuka tahansa maajoukkue/NHL-tasolle noussut pelaaja.
Oikeastaan aika hyvä veto nostaa MG tähän keskusteluun. Olisinkohan nähnyt näiden maitolaitureiden poikien (LaserHT,Kempleen KK tai joku sinnepäin) vievän eteläisemmän Suomen seuroja siinä D-iässä kuin kuriämpäriä. MG ei ole edes ainoa tästä erittäin pienen väestöpohjan jengistä, joka on edelleen nosteessa.

Valitettavasti jutustelu siitä, miten asiat siellä tehtiin eri tavalla, jäi liian vähiin, mutta selväksi tuli, että sillä oltiin silloin oman tien kulkijoita. Pääsin kuitenkin käsitykseen, että "luonnonmenetelmä" ei ollut ihmeen takana. No tarinalle tuli tyly loppu kun Kärpät tyhjensi pajatson (muistaakseni MG sinnitteli kunnes joukkue suli alta) ja jäi näkemättä oliko kyse ainoastaan sattumasta.

Kannattaa myös huomata, kuinka tietyiltä pieniltä Ruotsalaisilta paikkakunnilta löytyy tähtiä kohtuuttomasti. Tämä ja Laserin tarina kertoo, että tekemällä asiat oikein, kavereiden mahdollisuudet päästä huipulle monikertaistuvat. Minä en osaa muuta sanoa, kuin että työtä täytyy tehdä runsaasti ja oikein.

En millään jaksa uskoa, että täällä treenautettaisiin pojat pilalle nuoressa iässä ja poikien jättäminen luonnonjäiden armoille olisi ratkaisu ongelmaan. Suurin ongelma lienee määrän sijasta tekemisen sisällössä ja laadussa.

Jos/kun ongelmat ovat yksityiskohdissa, niin ne eivät välttämättä ratkea isolla pensselillä maalattaessa.

oka
27.05.2010, 12:56
Kannattaa myös huomata, kuinka tietyiltä pieniltä Ruotsalaisilta paikkakunnilta löytyy tähtiä kohtuuttomasti. Tämä ja Laserin tarina kertoo, että tekemällä asiat oikein, kavereiden mahdollisuudet päästä huipulle monikertaistuvat. Minä en osaa muuta sanoa, kuin että työtä täytyy tehdä runsaasti ja oikein.Pienillä paikkakunnilla innokkaimmat pojat ovat usein 2:n joukkueen toiminnassa mukana, olen kuullut etä jopa 3:n joukkueen treenit on vedetty. Myös vapaata jääaikaa oman kylän hallissa saatta löytyä enemmän kuin Kehä I:n Paloheinän hallista.
MG:n taidot ei varmaankaan ole jalostuneet nykyisenlaiseksi NuorenSuomen jääharjoitusmäärillä.

Ajan käytöstä puheenollen niin vaikka pk-seudulla on lyhyet matkat niin se ei tarkoita että aikaa ei menisi matkustamiseen.


Ei ole olemassa yhtä tekijää tai syyllistä nykyiseen tilaan. Ainakin seuraavissa tahoissa tarvitaan muutosta:

NS: Jääkiekkoseurat haluavat NuoriSuomi -sinetin seuran imagon ja puhtaan rahallisen tuen takia. Jotkut seurat noudattavat NS:n ohjeita tarkemmin ja toiset seurat, rohkeammat, eivät piittaa ollenkaan.
Voisiko myös ns kilpaseuraksi profiloituneet seurat saada jonkinlaista tukea ?
Miksei ole "KilpaSinetti"-seuraa joka täyttäisi kriteerit ja näin saisi tukea ?

Jääkiekkoliitto on tehnyt viim kahden vuoden sääntömuutoksia, mm: lämäri- ja taklaus-kielto sääntöjä muutettu. Hyvä näin mutta vielä olisi jatkettava muutoksia.
Miksi Suomessa pelataan kaikista kauimmin poikittain pelejä ?
E-junnut pelaa kaksi vuotta kiinteällä minuutin vaihdolla, miksi ?

Resurssit: Kaupungit, Kunnat, opetuslaitos. Näissä pitää tapahtua muutosta ja tämä tarkoittaa valitettavasti politikointia...
Nimim Mänizeriltä hyvä kommentti koulumaailmaan.

Kunhan nyt edes NS ja Jääkiekkoliitto olisivat samoilla linjoilla asioista.
Taisinkin mainita asiasta jo aikaisemmin, linkki (http://83.150.87.28/showpost.php?p=2510772&postcount=910)

PS. Näyttää tuo linkissä mainittu opus olevan vieläkin JK-liiton sivuilla vaikka on jo vuodelta 2005.

Fordél
27.05.2010, 13:08
MG:n taidot ei varmaankaan ole jalostuneet nykyisenlaiseksi NuorenSuomen jääharjoitusmäärillä.

Luoko Nuori Suomi jonkinlaisen ylärajan nuorten harjoitusmäärille?

Siitä tosin olen samaa mieltä, että MG:n taidot eivät ole jalostuneet normaaleilla jääharjoitusmäärillä vaan sillä, että kaveri on koko pienen ikänsä pelannut monipuolisesti eri pallopelejä, niin joukkueen mukana kuin kavereiden kanssa.

oka
27.05.2010, 13:28
Luoko Nuori Suomi jonkinlaisen ylärajan nuorten harjoitusmäärille?Ei mutta suosituksia joita näköjään myös JK-liitto suosittelee. Katso edellisen viestini linkki.
Tuon suosituksen mukaan 10-11 vuotiaan pitäisi harjoitella taitolajia max 3 h/vk. Noin vähällä määrällä taitoa ei saa istutettua vaikka olis kuka valmentamassa.
Siitä tosin olen samaa mieltä, että MG:n taidot eivät ole jalostuneet normaaleilla jääharjoitusmäärillä vaan sillä, että kaveri on koko pienen ikänsä pelannut monipuolisesti eri pallopelejä, niin joukkueen mukana kuin kavereiden kanssa.Juuri näin ja erityisesti kiekkoa Elokuun alusta Huhtikuun loppuun...

Fordél
27.05.2010, 13:34
Tuon suosituksen mukaan 10-11 vuotiaan pitäisi harjoitella taitolajia max 3 h/vk. Noin vähällä määrällä taitoa ei saa istutettua vaikka olis kuka valmentamassa

Tuota määrää noudattavat ehkä luistelu- ja kiekkokoululaiset ensimmäisenä vuotenaan ohjatun harjoittelun osalta (tekevät siihen päälle vielä omatoimista ja paljon), mutta muuten tuota ei edes noudateta missään, joten ihan yhtä tyhjän kanssa koko ohje. Siltikin harjoitusmääriä kannattaa lisätä ihan nuorimmissa eikä NS ole tälle esteenä, varsinkin kun kyse on suosituksesta. Kaikki lähtee seuratasolta eikä siellä voida mennä minkään NS:n taakse piiloon.

Kelju K. Kojootti
27.05.2010, 13:50
Pienillä paikkakunnilla innokkaimmat pojat ovat usein 2:n joukkueen toiminnassa mukana, olen kuullut etä jopa 3:n joukkueen treenit on vedetty. Myös vapaata jääaikaa oman kylän hallissa saatta löytyä enemmän kuin Kehä I:n Paloheinän hallista.
MG:n taidot ei varmaankaan ole jalostuneet nykyisenlaiseksi NuorenSuomen jääharjoitusmäärillä.

Ajan käytöstä puheenollen niin vaikka pk-seudulla on lyhyet matkat niin se ei tarkoita että aikaa ei menisi matkustamiseen.

Tämä on mielestäni tärkeä pointti. Olen itse kotoisin melko pieneltä paikkakunnalta, jossa junnuna pelatessani oli jäätä saatavilla mielin määrin. Lähin luonnonjää viiden minuutin kävelymatkan päässä ja jäähalli sekä tekojää vartin pyörämatkan päässä. Alkusyksystä käytiin luistelemassa ja pelailemassa hallissa ennen koulun alkua (jos koulu alkoi klo. 9 tai 10), viikonloppuaamuisin ja joskus heti koulun jälkeen. Hallissa kun oli varatut vuorot pääasiassa vasta klo. 16 eteenpäin. Sitten kun tuli tekojää- ja luonnonjääkelit, niin illalla päästiin pelaamaan vielä joukkueen harjoitusten lisäksi. Joukkueemme parhaat pelaajat treenasivat ja osa myös pelasi kahdessa ikäluokassa.

Valmennuksen laatu tuskin oli samaa kuin suurseuroissa, mutta pääasia oli, että omatoimista jääaikaa riitti. B-iässä muutama pelaaja lähti suurempaan seuraan ja pari sai kiekosta jopa ammatin.

Monella pienellä paikkakunnalla, joissa on jäähalli, olisi paljon vapaata jääaikaa, mutta halli ammottaa tyhjyyttään. Esimerkkinä eräs paikkakunta, jossa kävimme höntsälätkäpelissä viime talvena: Ottelumme alkoi lauantaina kello 13.00. Sitä ennen ei ollut hallissa yhtään varattua vuoroa, vaikka kenttämestari oli ollut töissä klo 8 lähtien. Mutta eipä hallissa ollut kukaan omaehtoisestikaan treenaamassa. Sitä ihmettelimme joukolla.

Oma mielipiteeni siis on, että toistomäärä ennen kaikkea ratkaisee jonnekin C-ikään saakka. Valmentajan ei tarvitse olla valvomassa jokaista kiekonleivontaa tai luistelupotkua. Tällöin mielekkyys pelaamiseen säilyy.

PJx
27.05.2010, 14:51
Mutta eipä hallissa ollut kukaan omaehtoisestikaan treenaamassa. Sitä ihmettelimme joukolla.
Isossa osassa halleja jäälle ei ole asiaa maksamatta jäävoroa. Saattaa selittää tilanteen. Kunnallisessa hallissa satunnainen "vapaa" vuoro ei hirveästi maksa. Se vaatii suunnitelmallisuutta lyhyellä varoitusajalla eli innokkaan "puuhamiehen", joka varaa hallin, kokoa porukan ja huolehtii rahaliikenteestä. Lisäksi tietysti sitä, että pojat käyttävät taskurahaa hyvään tarkoitukseen...

Salama15
27.05.2010, 15:04
Resurssit: Kaupungit, Kunnat, opetuslaitos. Näissä pitää tapahtua muutosta ja tämä tarkoittaa valitettavasti politikointia...

Kirjoitinkin [tuonne jonnekin] tätä sivuavasti => nämä meidän aiemmat "kultaiset sukupolvet" ovat aloittaneet harrastuksensa pääosin kunnallisissa jäähalleissa / tekojäillä. Muistan hyvin kuinka Hyvinkään Ahmojen C-junnujoukkueen kausimaksu / pelaaja oli joskus 90-luvun alussa 600,00mk sisältäen pelipaidat, osan mailoista sekä JKL:n lisenssin... Jää oli maksutonta syyskuun alusta huhtikuun loppuun ja sitä jaettiin lätkän ja taitoluistelun kesken.

10-12 vuotiaan jampan lätkä maksaa nykyhetkellä keskimäärin n.100-150 EUR / kk ja tällä käytännössä maksetaan vain jäät (papat koutsaa). Vahvasti menestykseen tähtäävissä seuroissa kuukausimaksut ovat vielä kovempia ja jos ajatellaan, että treenimäärä / jääaika tuplataan, tuplaantuu myös maksut! Jos näin käy saa jääkiekko pääosan pelaajamateriaalistaan keskiluokan yläpuolelta, rikkaiden perheiden velliperseistä. Mistäs sitten rahat otetaan => eilen (vaiko päivää ennen) tuli telkkarista tilastoja siitä kuinka paljon kunnat tukevat Ruåtsissa ja Norjassa urheiluseuroja, ero Suomeen taisi olla vain kolminkertainen... Kyllä kunnilla Suomessa rahaa on, kyse on vain siitä mihin sitä suunnataan!

Fordél
27.05.2010, 15:10
Mistäs sitten rahat otetaan => eilen (vaiko päivää ennen) tuli telkkarista tilastoja siitä kuinka paljon kunnat tukevat Ruåtsissa ja Norjassa urheiluseuroja, ero Suomeen taisi olla vain kolminkertainen... Kyllä kunnilla Suomessa rahaa on, kyse on vain siitä mihin sitä suunnataan!

Asia ei liene ihan näin yksinkertainen mietittäessa kuntien tukea urheiluseuroille. Osa tuesta on subventoitua eli esim. allennettuja hallimaksuja tai kokonaan ilmaisia vuoroja yms. Tilastot eivät siis kerro välttämättä koko tuen määrää.

oka
27.05.2010, 15:24
10-12 vuotiaan jampan lätkä maksaa nykyhetkellä keskimäärin n.100-150 EUR / kk ja tällä käytännössä maksetaan vain jäät (papat koutsaa). Vahvasti menestykseen tähtäävissä seuroissa kuukausimaksut ovat vielä kovempia ja jos ajatellaan, että treenimäärä / jääaika tuplataan, tuplaantuu myös maksut!Ei välttämättä näin. Mikäli harjoittelu tapahtuu Kaupungin/kunnan hallissa tai jonkun kiekkoa tukevan yhdistyksen (esim Rauma) hallissa niin jään tuntihinta on reilusti yksityisiä Oy-halleja halvempi.
Jonkun pitää "sponsoroida" ns ilmaisia mailajäitä arkipäivisin esim klo 14-17. Onko se veronmaksajat tai RAY tai muu mutta tämän saa järjestettyä mikäli halu löytyy.

Salama15
27.05.2010, 15:36
Ei välttämättä näin. Mikäli harjoittelu tapahtuu Kaupungin/kunnan hallissa tai jonkun kiekkoa tukevan yhdistyksen (esim Rauma) hallissa niin jään tuntihinta on reilusti yksityisiä Oy-halleja halvempi.
Jonkun pitää "sponsoroida" ns ilmaisia mailajäitä arkipäivisin esim klo 14-17. Onko se veronmaksajat tai RAY tai muu mutta tämän saa järjestettyä mikäli halu löytyy.

Juurikin näin, mutta ensin pitää löytyä se kunnallinen halli sekä taho / instanssi joka pystyy tukemaan ja siihen päälle vielä halua tehdä näin...

Ja Fordél; omakohtaisella kokemuksella homma on mennyt pääasiassa niin, että kunta veloittaa esim. salivuoroista XXXEUR, mutta tukee urheiluseuraa samalla summalla, joten hinta on loppujen lopuksi käytännössä nolla. Jäähallien osalta ollaan menty viime vuosina raskaasti Halliyhtiö Oy:n suuntaan ja tällainen Oy ei voi tehdä samoin kuin kunnat => kuntien pitää näissä tapauksissa ostaa vuoroja "käyttöönsä" ja tällainen toiminta taasen vaatii poliittista tahtoa... Eikä sitä tunnut nykyisen viherpiperrys-/kulttuuriylivallan aikana löytyä.

oka
27.05.2010, 16:24
Juurikin näin, mutta ensin pitää löytyä se kunnallinen halli sekä taho / instanssi joka pystyy tukemaan ja siihen päälle vielä halua tehdä näin...No onhan näitä jo olemassa. Ainakin Espoossa on kaupungin halleja ja tämä kiekkoilun tuki ry jolla on omia halleja. Raumasta olen kuullut, en tiedä tarkemmin mutta eiköhän RTK:lla ole jotenkin sormet pelissä.

Jäähallien osalta ollaan menty viime vuosina raskaasti Halliyhtiö Oy:n suuntaanKatselin tuossa aikanikuluksi JK-liiton listaa halleista niin aika harvassa hallin nimen perässä on Oy, en tiedä voiko tästä päätellä mitään. Ainakin pk-seudulla on Oy-halleja vähemmän.

NuoriSuomi voisi sponssata näitä mailajäitä ja näin olla mukana lasten omatoimisessa liikuttamisessa.

Kaukosäädin
28.05.2010, 17:54
Heittäisin ilmoille kysymyksen, että montako lupaavaa ja oikeasti lahjakasta ja taitavaa junnua menee hukkaan koska jääkiekon harrastemaksut ovat niin saatanan kalliita? Siellä joku hemmoteltu Taavi käy hallilla 3 kertaa viikossa äidin kyydillä citymaasturilla pelailemassa tunnin vuoron kun oikeasti taitava Leevi höntsää pihakentällä 4-5 tuntia päivässä koska kotona ei huvita olla kun vanhemmat on kännissä.

Suurin ongelma joka tapauksessa on se, että harjoitusmäärät ovat liian pieniä. Nimenomaan omatoimiset laukaisu ja tekniikka reenit.

Edit. Näköjään tästä raha-asiasta olikin juuri keskustelua.

Pekkis
31.05.2010, 22:07
Heittäisin ilmoille kysymyksen, että montako lupaavaa ja oikeasti lahjakasta ja taitavaa junnua menee hukkaan koska jääkiekon harrastemaksut ovat niin saatanan kalliita? Siellä joku hemmoteltu Taavi käy hallilla 3 kertaa viikossa äidin kyydillä citymaasturilla pelailemassa tunnin vuoron kun oikeasti taitava Leevi höntsää pihakentällä 4-5 tuntia päivässä koska kotona ei huvita olla kun vanhemmat on kännissä.

Suurin ongelma joka tapauksessa on se, että harjoitusmäärät ovat liian pieniä. Nimenomaan omatoimiset laukaisu ja tekniikka reenit.


Täyttä asiaa. Viimeinen lause eritoten.

Raha on pilannut monta hyvää lajia. Otetaas esimerkkinä vaikka hiihto. Lasten kilpasukset maksaa sen 300 ja niitä tarvitaan vähintään neljät (vapaalle vesikeli +pakkanen ja pertsalle vesikeli+pakkanen). Kahdet sauvat, noin 100 egee yht. Monot 300, ja toki molemmille tekniikoille omansa. Hiihtopuku noin satasen. Voiteiden hinnat on ihan naurettavia. Kauden aikana siklataan 300-500 euron arvosta fluoria roskikseen. Ja kalusto on uusittava parin vuoden välein...

Ei ole mikään ihme, että autokanta kilpailujen parkkipaikoilla näyttää hieman toisenlaiselta kuin omassa nuoruudessani. Jotenkin huvittavaa katsella, kuinka laiskan ja lahjattoman kermapersemukulan faija syytää tolkuttomasti rahaa jälkikasvunsa harrastukseen. Homma mennyt todella sairaaksi kilpavarusteluksi.
Monia lahjakkaita urheilijantaimia jää puhkeamatta kukkaan vanhempien rahanpuutteen vuoksi. Täma on todella valitettavaa.

Mänizeri
01.06.2010, 10:28
Monia lahjakkaita urheilijantaimia jää puhkeamatta kukkaan vanhempien rahanpuutteen vuoksi. Täma on todella valitettavaa.

Tämä on valitettavasti totta, tosin en tiedä mikä on käytettyjen varusteiden myynnin tila tänä päivänä.

Tässäkin pystysivät seurat tekemään sen, että perustaisivat ns. kirpputoreja johon voi sopivaa korvausta vastaan tuoda vanhoja varusteita myyntiin. Onhan noita nettikauppojakin jo olemassa, mutta kyllä varustetta yleensä ostettaessa on mukavampi sovitella ensin hieman.(Tosin seuraa sponssaava urheilukauppa ei tästä välttämättä pidä.) Mallia voisi ottaa vaikka autopurkaamojen tavasta myydä varaosia.

Tätä voisi ainakin yrittää, sen sijaan että roskiin menisivät. Voisi jopa kannustaa pitämään huolta kamoista, jos jälkimarkkinaa löytyy. Suurimman osan varusteista voi lyödä surutta pyykkikoneeseen, itse harrastin tätä varsinkin sen jälkeen kun pituuskasvu loppui. Tuo yllättävän paljon lisää käyttöikää.

Iso ongelma varusteissa on se, että ne jäävät pieneksi ja päätyvät sitten jonnekin, toivottavasti myyntiin.

90-luvulla varustekierto oli aika yleistä (lama kouraisi silloin hieman tuntuvammin kuin nyt), en tiedä pitääkö nykynassikoilla sitten olla viimeisen päälle, jotta suostuvat edes vilkaisemaan. Ja mikä on seurojen tilanne varustekierrätyksessä tänä päivänä? Esimerkkejä anyone?

oka
01.06.2010, 13:48
Tämä on valitettavasti totta, tosin en tiedä mikä on käytettyjen varusteiden myynnin tila tänä päivänä.Varustekirpparit on ihan jees ja onhan muutamilla seuroilla oma varustepörssi jossa seuran omat jäsenet kierrättävät varusteita.
Mutta varusteiden kustannus verrattun kokonaiskuluihin on aika pientä. Jos kausikustannus, ilman varusteita, pyörii 12-14 v n. 2000 €:ssa niin voi tehdä tiukkaa esim yksinhuoltajalla.

Jos ajatellaan pk-seutua niin pelkästään vieras-peleihin pääseminen, siis mikäli ei ole omaa vanhempaa kuskaamassa, on liki mahdotonta. Ei voi lähteä siitä että aina pummii toisilta kyydit.

Miksi NuoriSuomi ei voisi tulla esiin myös tässä vaikka niin että seura yhdessä vähävaraisen perheen kanssa anoisi tukea NS:lta harrastuksen kustannuksiin.

Mielumminkin näkisin NS:n tukemassa eri tasoilla (myös kilpa) nuoriso toimintaa kuin että pakottamalla johonkin helkutin käsinauha-sääntöihin jotta jokainen saisi sekunnilleen saman peliajan.

1stApril
01.06.2010, 14:12
Miksi NuoriSuomi ei voisi tulla esiin myös tässä vaikka niin että seura yhdessä vähävaraisen perheen kanssa anoisi tukea NS:lta harrastuksen kustannuksiin.


Ässillä oli ainakin 90- luvulla "Ässien Juniorituki" tms, josta sai hakea avustusta lisensseihin. Esim. yksinhuoltajat tai jos samasta perheestä pelasi useampikin juniori kiekkoa.
En tiedä, miten toimii nykyisin ja onko liitolla jotain vastaavaa. Ehkä pitäisi olla, jos seuroilla ei ole vastaavaa toimintaa.

Erään joensuulaisen juniorin vanhemmalta (3 lasta pelasi Jokipojissa) kysyin vastaavaa systeemiä Joensuussa. Oli huuli pyöreänä, ei ollut ilmeisesti kuullut vastaavasta.

Fordél
01.06.2010, 14:23
Ässillä oli ainakin 90- luvulla "Ässien Juniorituki" tms, josta sai hakea avustusta lisensseihin. Esim. yksinhuoltajat tai jos samasta perheestä pelasi useampikin juniori kiekkoa.
En tiedä, miten toimii nykyisin ja onko liitolla jotain vastaavaa. Ehkä pitäisi olla, jos seuroilla ei ole vastaavaa toimintaa.

Erään joensuulaisen juniorin vanhemmalta (3 lasta pelasi Jokipojissa) kysyin vastaavaa systeemiä Joensuussa. Oli huuli pyöreänä, ei ollut ilmeisesti kuullut vastaavasta.

Täytyy sanoa, että ompas Ässillä ollut aivan loistava toimintamalli aikanaan! Tällaista pitäisi ajaa ehdottomasti jatkossakin ja se voisi hyvin olla vaikka liiton organisoima, mutta käytännön työstä vastaisivat seurat, joihin liitto ohjaisi resursseja. Tämä olisi juuri sellaista Nuori Suomi työtä, jollaista liiton pitäisi harrastaa, jotta tosiaan kaikilla olisi mahdollisuus harrastaa jääkiekkoa.

1stApril
01.06.2010, 15:16
Täytyy sanoa, että ompas Ässillä ollut aivan loistava toimintamalli aikanaan! Tällaista pitäisi ajaa ehdottomasti jatkossakin ja se voisi hyvin olla vaikka liiton organisoima, mutta käytännön työstä vastaisivat seurat, joihin liitto ohjaisi resursseja. Tämä olisi juuri sellaista Nuori Suomi työtä, jollaista liiton pitäisi harrastaa, jotta tosiaan kaikilla olisi mahdollisuus harrastaa jääkiekkoa.

Siis toimintamalli on ollut ainakin hyvä. Siitä en osaa sanoa, kuinka hyvin systeemi käytännössä toimii / toimi. Kuinka moni sai linsensseihin oikeasti jotain tukea.
Juniorituki keräsi rahaa ainakin pitämällä omaa kioskia hallilla liigapelien ajan.

TosiFani
01.06.2010, 15:36
Ässien juniorituki toimii edelleen ja tekee arvokasta työtä porilaisten junnukiekkoilijoiden eteen. Juniorituki on Ässä henkisten yksityisihmisten aikanaan perustama yhdistys, jonka tarkoituksena on junnujen tukeminen. He ovat hankkineet vuosivarrella mm. satoja maalivahdinvarusteita ja maksaneet lukemattomia lisenssejä.

Vähävaraiset junnut saavat varmasti tukea ja talkoo mahdollisuuksia seuralta ja todella tiukassa tapauksessa myös sosiaalitoimesta. Raha ei välttämättä ole se ongelma, vaan tietynlainen asenne jääkiekon parissa eli kiekosta on tullut elitistinen laji, jonka pariin ei edes hakeudu ns. alemmat sosiaaliluokat.

1stApril
01.06.2010, 16:13
Ässien juniorituki toimii edelleen ja tekee arvokasta työtä porilaisten junnukiekkoilijoiden eteen.

Kiitos TF selvennyksestä. Hienoa kuulla, että yhdistys voi hyvin ja sillä on (edelleenkin) oikeasti myös merkitystä.
Kuvittelin aiemmin tälläisten Junioritukien olevan tyypillisiä jokaisella paikkakunnalla, jossa on vahvaa juniorityötä. Kuten esim. juuri Joensuu. Mutta ilmeisesti näin ei ole.

choose_life
01.06.2010, 22:20
Tapparassa on Ville Niemisen perustama säätiö, joka toimii samaan malliin kuin Ässien juniorituki eli sieltä voi hakea stipendejä, joilla saa vapautuksen tai helpotusta kausimaksuihin tms. Mutta kyllä se raha on ihan todellinen ongelma esim. yksinhuoltajille tai perheille, joissa monta lasta pelaa.
TosiFani sivusi asiaa, joka on junnukiekossa laisensa tabu. Nimittäin sitä, että toisin kuin 70-80-luvulla, kiekosta on tosiaan tullut ylimpien tuloluokkien harrastus. Se on muuttanut lajia ja junnutyötä tavoilla, joista ei puhuta (kuten ei luokkaeroista Suomessa muutenkaan) ja joita voisi olla syytä tutkia.

oka
01.06.2010, 23:54
Ei sinänsä liity Nuoreen Suomeen mutta nykymeininkiin yleensä:

Joskus tullut mieleen että kun ja jos nämä hyvän elintason nykynuoret, jotka on kuskattu citymaasturilla hallille, tulevat ikään jossa pitäisi alkaa pelaamaan vähän kovempaa (B/A -junnut) niin miten onnistuu tällainen äijämäinen pelaaminen kun ei ole oikeanalaista kasvutaustaa sille ?

Nykypäivänä yhdestä koulun välitunnilla tapahtuneesta tappelusta (=paini) seuraa kuraattorin ja sosiaalitantan yhteydenotto, nimim kokemusta on.

Jollekkin katujen kasvatille, jolle nyrkkimatsi kadulla ei tuota järkytystä, ei liene vaikeata pelata kovaa kun siihen on tarve.

Missä on tulevaisuuden ilkeät pakit ?

korkki
02.06.2010, 10:18
Ässien juniorituki toimii edelleen ja tekee arvokasta työtä porilaisten junnukiekkoilijoiden eteen. Juniorituki on Ässä henkisten yksityisihmisten aikanaan perustama yhdistys, jonka tarkoituksena on junnujen tukeminen. He ovat hankkineet vuosivarrella mm. satoja maalivahdinvarusteita ja maksaneet lukemattomia lisenssejä.

Vähävaraiset junnut saavat varmasti tukea ja talkoo mahdollisuuksia seuralta ja todella tiukassa tapauksessa myös sosiaalitoimesta. Raha ei välttämättä ole se ongelma, vaan tietynlainen asenne jääkiekon parissa eli kiekosta on tullut elitistinen laji, jonka pariin ei edes hakeudu ns. alemmat sosiaaliluokat.
Varainhankinta on vain merkittävästi vaikeutunut verottajan takia. Ja käsittääkseni Ässien juniorituki ei enää nykyään tue yksittäisiä pelaajia vaan juurikin ostaa maalivahdin varusteita ja maksaa turnausmatkoja jne.

Talkootöiden verottaminen on kyllä aika käsittämätön asia ja se vaikeuttaa joukkueiden tulonhankintaa merkittävästi varsinkin vähävaraisten kohdalla. Kuitenkin aina on vanhempia jotka haluaisivat maksaa osan lapsensa maksuista talkoilla ja toisaalta on niitä jotka eivät tee mitään vaan haluavat maksaa kaiken rahalla. Oman lapsen tukeminen talkootöillä ei taas sovikaan verottajalle.

Tavallaan jääkiekosta on tullut elitistinen laji, mutta samalla monien vielä meikäläisen nuoruudessa elitistisinä pidettyjen lajien hinnat ovat nousseet vieläkin kovemmiksi. Ja kuten tuossa aikaisemmin puhuttiin hiihdon hinnoista niin ei kai jääkiekkovarusteiden hinnat ainakaan kalliimpia ole. Luistimet ovat kalleimmat ja mailoja menee muutama kaudessa, mutta muita saa ja kannattaakin hankkia käytettyinä. Jotkut varusteet, kuten kypärä tulee käytettyä loppuun ja niitä ei peliuralla tarvitse joka kaudeksi ostaa. Meillä on nuija pelannut nyt viisi vuotta ja sinä aikana on käytetty neljä luistinparia mutta samaa kypärää koko ajan. Ensi kaudeksi ajattelin ostaa uuden kun alkaa vanha olemaan jo loppuun käytetty. Luistimia ei varmaankaan tarvitse onneksi ostaa ellei jalka kasva kesällä.

Svitek
08.06.2010, 21:21
Itselläni on kolme poikaa, jotka kaikki pelaavat kiekkoa. Ikähaarukka on 10-15 v. Viime kaudesta maksoin yhteensä n. 4 200 Eur pelkkiä kausimaksuja. Siihen muutamalla satasella varusteita per poika päälle ja kuskaamiseen kuluneet polttoaineet ym. Karkeasti arvoiden rahaa paloi n. 6 500 - 7 000 Eur. Ensi kaudelle on alustavien suunnitelmien mukaan tulossa pelkkiin kausimaksuihin korotusta 300 - 600 Euroa per poika ikäluokasta riippuen. Kustannus ensi kaudesta lähentelee jo kymppitonnia. Ei todellakaan ole jokaisen perheen harrastus.

korkki
08.06.2010, 23:36
Mitä Svitek Kerhossa on tuollaisen 10-vuotiaan (oletan että on -99 kuten meidän poikakin) kuukausimaksut?

Svitek
09.06.2010, 17:46
Mitä Svitek Kerhossa on tuollaisen 10-vuotiaan (oletan että on -99 kuten meidän poikakin) kuukausimaksut?

Nuorimmainen on -00 eli nuorempi E. Ensi kauden ennakoitu maksu koko kaudesta on käsittääkseni 900 Eur. Lisäksi ei-Hämeenlinnalaiset joutuvat maksamaan extraa, koska Hml:n kaupunki tukee Hämeenlinnalaisten pelaajien jäämaksuja jonkun verran. -99 joukkueesta ei ole tarkaa tietoa, mutta tuskin eroaa merkittävästi, koska esim pelaamisen osalta 99 ja 00 eivät paljonkaan toisistaan Hämeen alueella poikkea.

korkki
09.06.2010, 18:51
Täällä ei ole ihan tarkkaa tietoa tulevasta kaudesta vielä, mutta viime kaudella oli noin 600/800E, tasosta riippuen. Nousemaan tulee varmasti, voi nousta jopa 300-400 euroa, koska jäämaksut ovat Porissa lähes tuplaantuneet. Täällä otetaan kaikilta saman verran, koska ymmärtääkseni tuo hinnasto on seurakohtainen eikä paikkakuntakohtainen. Jäävuorojen (ja myös Karhuhalli yms. hallivuorojen) hinnat ovat kuitenkin Porilaisille seuroille halvempia kuin ulkopaikkakuntalaisille.

lihaani
09.06.2010, 21:25
Ylen iltauutisissa TUL:n entinen puheenjohtaja Matti Ahde (sd) mainitsi Nuori Suomi- ja kaikki pelaa-ideat eräänä huippu-urheilun jarruna.

Eiköhän Jääkiekkoliiton ja Palloliiton pomojen pitäisi miettiä nämä ideat uusiksi, kun suuri osa urheilujohtajista yli puoluerajojen kritisoi asiaa?

choose_life
10.06.2010, 11:00
Ylen iltauutisissa TUL:n entinen puheenjohtaja Matti Ahde (sd) mainitsi Nuori Suomi- ja kaikki pelaa-ideat eräänä huippu-urheilun jarruna.
Eiköhän Jääkiekkoliiton ja Palloliiton pomojen pitäisi miettiä nämä ideat uusiksi, kun suuri osa urheilujohtajista yli puoluerajojen kritisoi asiaa?

Mikäli sinusta 70-lukulaiset puoluepoliittiset urheilujohtajat noin yleensä ja Matti Ahde erityisesti ovat päteviä tekemään käytännön linjauksia vuoden 2010 juniorikiekkoiluun, keskustelua on varmaan aika turha jatkaa.

mjr
15.06.2010, 07:54
Kiinnostavaa keskustelua juniori-jääkiekon kalleudesta. Omat lapset eivät - luojan kiitos - ole vielä siinä iässä, että asia olisi ajankohtainen. Aika karuja summia, ja tosiaan, kyllähän tuo vie pakosta pois merkittävän osan potentiaalista harrastajapohjaa. Ei varmasti ole pelkästään suomalainen ongelma, eikä siihen välttämättä ole mitään tehokasta ratkaisua, mutta pitkällä tähtäimellä se kyllä tarkoittaa sitä, että suuri määrä lahjakkuutta jää pois lajista. Jotain tarttis varmaan yrittää tehdä?

Turisti
15.06.2010, 08:07
Jääkiekkolehdessä oli juttua Suomen puolustajista. Jutussa oli haastateltu myös Teppo Nummista, Victor Hedmania, Toni Söderhomia ja Jukka Jalosta.
Mielenkiintoista luettavaa, mm. Hedman totesi, että Ruotsista löytyi paljon parempia puolustajia hänen ollessaan 14-15 v. Hedman ei luovuttanut, vaan teki töitä hyvien valmentajien kanssa ja on nyt yksi lupaavimmista Ruotsin puolustajista 198 cm varrella.
Numminen peräänkuulutti kärsivällisyyttä varsinkin pitkien pelaajien kanssa, monet tulevaisuuden kookkaat pakit ottavat sen tärkeän kehitysaskeleen vasta n. 16-17 v. iässä, vaatii tietenkin laadukkaan harjoitustaustan.
Toimittajan kommentti oli, että pelkillä pygmi-pakeilla ei enää pärjää ja vertasi mm-kisoissa Venäjän pakkien keskipituutta (n. 187,5 cm) suomen vastaavaan (n. 180 cm).
Suosittelen lukemaan.

oka
15.06.2010, 10:28
Numminen peräänkuulutti kärsivällisyyttä varsinkin pitkien pelaajien kanssa, monet tulevaisuuden kookkaat pakit ottavat sen tärkeän kehitysaskeleen vasta n. 16-17 v. iässä, vaatii tietenkin laadukkaan harjoitustaustan.Asiaa. Ongelma on siinä että 13-15 ikäisinä isot/hitaat pakit on potkittu nevadaan koska jalat ei käy riittävän nopeasti.
Harjoittele siinä nyt sitten laadukkaasti kun olet 2-jengissä jossa muiden motivaatio ja valmennus ei ole riittävällä tasolla.

Kun C-junnujen SM:ssä valmentajat ajattelevat pääasiassa omaa CV:tä niin tulos on tämä. Valmentajien mahdollinen rahallinen bonus mikäli oma valmennetava pääsee huipulle voisi tuoda eri luonteen junnujen valmennukseen ja valintapäätöksiin.

choose_life
15.06.2010, 12:27
Jääkiekkolehdessä oli juttua Suomen puolustajista. Jutussa oli haastateltu myös Teppo Nummista, Victor Hedmania, Toni Söderhomia ja Jukka Jalosta.
Mielenkiintoista luettavaa, mm. Hedman totesi, että Ruotsista löytyi paljon parempia puolustajia hänen ollessaan 14-15 v. Hedman ei luovuttanut, vaan teki töitä hyvien valmentajien kanssa ja on nyt yksi lupaavimmista Ruotsin puolustajista 198 cm varrella.
Numminen peräänkuulutti kärsivällisyyttä varsinkin pitkien pelaajien kanssa, monet tulevaisuuden kookkaat pakit ottavat sen tärkeän kehitysaskeleen vasta n. 16-17 v. iässä, vaatii tietenkin laadukkaan harjoitustaustan.
Toimittajan kommentti oli, että pelkillä pygmi-pakeilla ei enää pärjää.
Suosittelen lukemaan.

Jep, hyvä juttu. Erittäin tärkeä oli myös huomio Suomessa aina vallitsevasta yhdestä "totuudesta": kun laiva kallistuu vasemmalle, kaikki ryntäävät hysteerisinä oikealle ja kas - taas ollaan kallellaan, mutta toiseen suuntaan. Nyt se "totuus" on pienet ja liikkuvat mikkihiiret eikä juuri kukaan muista, että isoille peruspakeillekin on aina paikkansa. Maalivahdit ovat ainoita, jotka pelipaikkansa, luonteensa ja yksilövalmennuksensa takia ovat toistaiseksi säästyneet näitä laumasieluilta - ja sen huomaa tuloksista.

Sadannen kerran: missä ovat takavuosien tervejärkiset ja hötkyilemättömät junnukoutsit, jotka pitivät jalat maassa, ymmärsivät joukkueen ja pelin kokonaisuutena, antoivat eri tyyppisille pelaajille aikaa ja ennen kaikkea malttoivat olla tekemättä yksinkertaisista asioista liian vaikeita? Sadannen kerran II: enemmän omaa tervettä ikiaikaista (laji)järkeä ja kärsivällisyyttä, vähemmän sokeaa yhden totuuden ja systeemin uskoa ja omaa urahinkua.

Ja siinä ei Oka voisi olla enemmän oikeassa, että C-B/A-vaihe (14-19 v.) on aivan hemmetin tärkeä kehityksen kannalta, vaikka myöhäisherännäisiäkin toki löytyy (pari pyöri taannoin Stanley Cup -finaaleissa ratkaisijoina:).

Puolikaspakki
15.06.2010, 14:53
Kun C-junnujen SM:ssä valmentajat ajattelevat pääasiassa omaa CV:tä niin tulos on tämä. Valmentajien mahdollinen rahallinen bonus mikäli oma valmennetava pääsee huipulle voisi tuoda eri luonteen junnujen valmennukseen ja valintapäätöksiin.

Ihanaa, nyt ollaan taas asian ytimessä, eli syyttämässä vapaaehtoistyöntekijöitä asioista, joihin heillä on loppujen lopuksi varsin vähän vaikutusvaltaa.

Tilanne on nimittäin se, että jos joukkueesi ei pärjää C-SM sarjassa, joko valmennuspäällikkö (usein se ainoa päätoiminen koko seurassa) omatoimisesti tai vanhempien (?) painostuksesta siirtää valmentajan sivuun. Välttämättä näin ei tapahdu aina kesken kauden, mutta kun seuraavaa projektia mietitään niin se vaikuttaa ihan varmasti.

Toinen asiaan vaikuttava tekijä on maajoukkuevalmentajat. Tästä on esimerkki muutaman vuoden takaa, kun juniorimaajoukkueen päävalmentaja totesi C-SM joukkueen valmentajille harjoitusturnauksen alkaessa, että "teillä kun ei ole noita taitavia pelaajia". Kjun tämä kyseinen joukkue voitti samaisen harjoitusturnauksen, olikin pelaajista yllättäen tullut taitavia ja maajoukkueen kannalta kiinnostavia. Vaikea kuvitella, että tuon joukkueen pelaajista olisi tullut taitavia yöpyessään yhden yön hotellissa.

Toisaalta ymmärrettävä ilmiö, pelaaja näyttää paremmalta kun hän pelaa voittavassa joukkueessa. Onko se juniorivalmentajan vika - tuskin. Työstään aidosti kiinnostunut valmentaja haluaa urallaan eteenpäin ja toistaiseksi ainoa tapa siihen on voittaa otteluita valtakunnan sarjoissa. Onko sekään vapaaehtoisen junnuvalkun vika - epäilen.

Itse kääntyisin jääkiekkoliiton, valmennuspäälliköiden ja yleensäkin päätoimisten toimijoiden suuntaan.

EDIT:
Mitä tulee "samasta muotista" tulleisiin pelaajiin, niin jääkiekkoliiton lanseeraman "pelitilannerooli" ajattelun vaikusta voi vain arvailla. Koko idea lähtee siitä, että pelaajan pitää osata vähän kaikkea. Tästä seuraa se, että maalintekoharjoittelun sijasta laiturille opetetaan 1-1 pelaamista puolustavassa roolissa.

Tässäkin tapauksessa moittisin kiekkoliiton päätoimisia henkilöitä, enkä niinkään vapaaehtoisesti talkootöitä tekeviä junnuvalmentajia.

Asiaa. Ongelma on siinä että 13-15 ikäisinä isot/hitaat pakit on potkittu nevadaan koska jalat ei käy riittävän nopeasti.
Harjoittele siinä nyt sitten laadukkaasti kun olet 2-jengissä jossa muiden motivaatio ja valmennus ei ole riittävällä tasolla.

Tämäkin ongelma olisi helposti korjattavissa sarjajärjestelmää muuttamalla. AAA - sarjoja supistamalla ja AA - sarjoihin panostamalla saataisiin helposti - joskin NS systeemin vastaisesti - luotua järjestelmä jossa yllämainitut kakkosjoukkueet (nykyiset AA - joukkueet) toimisivat kehitysalustoina pelaajille jotka eivät vielä ole valmiita kilpailemaan terävimmän kärjen kanssa.

oka
16.06.2010, 08:52
Ihanaa, nyt ollaan taas asian ytimessä, eli syyttämässä vapaaehtoistyöntekijöitä asioista, joihin heillä on loppujen lopuksi varsin vähän vaikutusvaltaa.
Tilanne on nimittäin se, että jos joukkueesi ei pärjää C-SM sarjassa, joko valmennuspäällikkö (usein se ainoa päätoiminen koko seurassa) omatoimisesti tai vanhempien (?) painostuksesta siirtää valmentajan sivuun. Välttämättä näin ei tapahdu aina kesken kauden, mutta kun seuraavaa projektia mietitään niin se vaikuttaa ihan varmasti.Nyt oli puhe näistä isokokoisista pakeista ja yleensä pelaajavalinnoista. Se/ne jotka tekee senhetkisiä pelaajavalintoja on tietenkin vastuussa asiasta. Jos valmentaja ajattelee vain nykyhetkeä niin sitten valinta osuu useimmiten pieniin mikkihiireihin, koska ovat jalkavempia ja joilla saadaan tulosta junnuissa aikaiseksi. Virhe tapahtuukin siinä että katsotaan liikaa jotain C:n mestaruutta kun pitäisi katsoa sinne 5:n vuoden päähän.

Toisaalta ymmärrettävä ilmiö, pelaaja näyttää paremmalta kun hän pelaa voittavassa joukkueessa.Voittaminen pitäisi aina suhteuttaa vastustajan tasoon.
Onko se juniorivalmentajan vika - tuskin. Työstään aidosti kiinnostunut valmentaja haluaa urallaan eteenpäin ja toistaiseksi ainoa tapa siihen on voittaa otteluita valtakunnan sarjoissa. Onko sekään vapaaehtoisen junnuvalkun vika - epäilen.Valmennuspäällikkö tai urheilutoimenjohtajan pitäisi katsoa näitä asioita ns ylempää jolloin toimintaan tulisi pitkäjännitteisyyttä. Mikäli vanhempien kitinät vaikuttavat seuran/joukkueen organisaatioon niin koko toiminnan perusta on jo niin mätä että se tarvitsisi isomman remontin.

Vastuuta ei voi siirtää JK-liiton virkamiehille vaan nimenomaan kentälle jossa on se paras tuntemus paikallisista talenteista. Liitto kouluttaa kentän väkeä ja näköjään ovat jo uudistaneet koulutustaan koska koulutettavaa väkeä tuntuu riittävän.

Puolikaspakki
16.06.2010, 13:23
Nyt oli puhe näistä isokokoisista pakeista ja yleensä pelaajavalinnoista. Se/ne jotka tekee senhetkisiä pelaajavalintoja on tietenkin vastuussa asiasta. Jos valmentaja ajattelee vain nykyhetkeä niin sitten valinta osuu useimmiten pieniin mikkihiireihin, koska ovat jalkavempia ja joilla saadaan tulosta junnuissa aikaiseksi. Virhe tapahtuukin siinä että katsotaan liikaa jotain C:n mestaruutta kun pitäisi katsoa sinne 5:n vuoden päähän.

Tähän mennessä edustamissani seuroissa C- ja B-juniorijoukkuita valittaessa joukkueen valmentaja ei ole kertaakaan tehnyt valintoja yksin, vaan päätöksentekoa on joka kerta ohjannut seuran valmennuspäällikkö.

Joukkueen valmentajan tehtävä on katsoa asiaa sopimuskautensa ajan, valmennuspäällikön pidemmällä tähtäimellä.


Voittaminen pitäisi aina suhteuttaa vastustajan tasoon.

Urheilujargonia parhaimmillaan. Eikös voittaminen ole jo lähtökohtaisesti suhteessa vastustajaan? Pelaat paremmin kuin vastustaja, niin voitat...


Valmennuspäällikkö tai urheilutoimenjohtajan pitäisi katsoa näitä asioita ns ylempää jolloin toimintaan tulisi pitkäjännitteisyyttä. Mikäli vanhempien kitinät vaikuttavat seuran/joukkueen organisaatioon niin koko toiminnan perusta on jo niin mätä että se tarvitsisi isomman remontin.

Totta, mutta näin se vain menee. Valitettavasti "Maukka, olet paska asiakas" -malli ei toimi kuin kaikkein suurimmissa seuroissa. Tämäkään ei ole sen talkootyöläisen vika.


Vastuuta ei voi siirtää JK-liiton virkamiehille vaan nimenomaan kentälle jossa on se paras tuntemus paikallisista talenteista. Liitto kouluttaa kentän väkeä ja näköjään ovat jo uudistaneet koulutustaan koska koulutettavaa väkeä tuntuu riittävän.


Meillä jokaisella on mielipiteemme. Allekirjoittaneen mielestä vastuu juniorijärjestelmän puutteista kuuluu järjestelmän omistajalle - jääkiekkoliitolle. Se on mielestäni ainoa taho, joka voi tuottaa muutoksen pienen maamme juniorijääkiekkoon.

Mitä tulee "uudistuneisiin" koulutuksiin, niin pelkkä nimen vaihtaminen ei vielä tee koulutuksesta uutta. Pirkanmaalla noita liiton koulutuksia perutaan vähän väliä kun tilaisuuksiin ei saada osallistujia.

Joka tapauksessa, avaimet kiekkoilun kehittämiseen on mielestäni Jääkiekkoliiton - ei ilmaiseksi vapaaehtoistyötä tekevien valmentajien - käsissä. Remonttia kaipaa niin sarja-, koulutus- ja palkitsemisjärjestelmät kuin talousrakennekin jääkiekon kustannusten noustessa kohti sietämätöntä tasoa.

choose_life
16.06.2010, 13:41
Joukkueen valmentajan tehtävä on katsoa asiaa sopimuskautensa ajan, valmennuspäällikön pidemmällä tähtäimellä.

Muuten ihan hyvä kirjoitus (ja ymmärrettäväähän se on, että defenssimekanismit nousevat pintaan), mutta tämä on malliesimerkki siitä, mikä on mennyt vikaan junnukiekossa. Aikuisten puoli- ja täysammattilaisten ja mahdollisesti edustusorganisaation alla olevan A-nuorten valmentajalla on "sopimuskausia, jolloin katsotaan asioita"=maksimoidaan joukkueen menestys ja oma urakehitys. C-ikäisissä, pikkujunnuista puhumattakaan, pelaajien pitkäjänteinen kehitys iän, yksilöllisten erojen ja kehitysvaiheen mukaan on se, mikä tulee ensimmäiseksi - eikä sijoitus Perä-Hikiän turnauksessa "sopimuskauden" aikana (miksi rummutetussa ilmaisessa vapaaehtoistyössä yleensä käytetään moisia termejä...?).
Jos tätä vastuuta ollaan ulkoistamassa valmennuspäälliköille, saati jonnekin mystiselle liittotasolle, homma on viturallaan jo lähdössä. Ei se helppoa ole, mutta sen verran pitää olla munaa, että saa pidettyä sekä häröilevät vanhemmat että wannabesummanen-pomot pois oman joukkueen kimpusta.

Joka tapauksessa, avaimet kiekkoilun kehittämiseen on mielestäni Jääkiekkoliiton - ei ilmaiseksi vapaaehtoistyötä tekevien valmentajien - käsissä. Remonttia kaipaa niin sarja-, koulutus- ja palkitsemisjärjestelmät kuin talousrakennekin jääkiekon kustannusten noustessa kohti sietämätöntä tasoa.

Niin ovat. Mutta rakenteellisia vääristymiä on vaikeaa, ellei mahdotonta korjata niin kauan kuin käytännön tärkeintä ruohonjuuritason työtä tekevät eivät halua tai suostu näkemään itseään osallisina prosessiin. Ainakaan muulloin kun kehuja saataessa. Järjestelmä ansich kun ei tee yhtä ainoaa päätöstä saati harjoitusta - ihmiset tekevät.

Puolikaspakki
16.06.2010, 14:13
Muuten ihan hyvä kirjoitus (ja ymmärrettäväähän se on, että defenssimekanismit nousevat pintaan), mutta tämä on malliesimerkki siitä, mikä on mennyt vikaan junnukiekossa.

Totta vitussa puolustan valmentajia, on se sen verran perseestä olevaa hommaa, kuten itsekin vuosien valmennuskokemuksen omaavana tiedät.

Aikuisten puoli- ja täysammattilaisten ja mahdollisesti edustusorganisaation alla olevan A-nuorten valmentajalla on "sopimuskausia, jolloin ollaan vastuussa"=maksimoidaan joukkueen menestys ja oma urakehitys. C-ikäisissä, pikkujunnuista puhumattakaan, pelaajien pitkäjänteinen kehitys iän, yksilöllisten erojen ja kehitysvaiheen mukaan on se, mikä tulee ensimmäiseksi - eikä sijoitus Perä-Hikiän turnauksessa "sopimuskauden" aikana (miten rummutetussa ilmaisessa vapaaehtoistyössä voi yleensä käyttää moisia termejä...?).

Tämä provo on malliesimerkki siitä mikä suomalaisessa junnukiekossa on oikeasti pielessä.

Lähes jokaisessa junioriseurassa jokaiselle valmentajalle tehdään kirjallinen sopimus, jossa keston lisäksi määritellään valmennettava joukkue, vastuut ja oikeudet sekä mahdollinen korvaus menetetystä vapaa-ajasta. Tämä on täysin normaalia toimintaa.

Se että valmentaja on vastuussa joukkueestaan sopimuskautensa ajan ei automaattisesti tarkoita kilpailullisen tuloksen maksimointia. Tavoitteen asetannan ja täten myös valmennuksellisen linjauksen on tultava seuran taholta. Mikäli valmentaja ei pysy linjauksessa on hänen esimiehensä rekrytoitava parempi tekijä kyseiseen tehtävään. Jos linjausta ei yleensäkään ole, on seuran valmennuksesta vastaavan henkilön sellainen luotava.

Yksittäinen valmentaja ei voi olla vastuussa pelaajan kehittämisestä viiden vuoden ajan jos hän ei valmenna kyseistä pelaajaa kuin vuoden.

Jos tätä vastuuta ollaan ulkoistamassa valmennuspäälliköille, saati jonnekin mystiselle liittotasolle, homma on viturallaan jo lähdössä. Ei se helppoa ole, mutta sen verran pitää olla munaa, että saa pidettyä sekä häröilevät vanhemmat että wannabesummanen-pomot pois oman joukkueen kimpusta

Jos vastuuta ei kasata niille, jotka saavat palkkaa toiminnan ohjaamisesta oikeaan suuntaan, niin minne sitten?

Niin ovat. Mutta rakenteellisia vääristymiä on vaikea, ellei mahdotonta korjata niin kauan, kuin käytännön tärkeintä ruohonjuuritason työtä tekevät eivät halua tai suostu näkemään itseään osallisina prosessiin. Ainakaan muulloin kun kehuja saataessa

Kehuja saati arvostusta käyttämästään ajasta on juniorivalmentajan turha tässä maassa odottaa ainakaan julkisesti.

Tässä meillä on selkeä näkökulmaero. Itse näen asian siten, että rakenteen korjaaminen ohjaa ruohunjuuritason tekijät oikeaan suuntaan kun itse näet ruohonjuuritasolle tehtävän muutoksen tuottavan halutun lopputuloksen. Kumpi näistä kahdesta on tehokkaampi, sitä on vaikea sanoa ja täysin mahdotonta kokeilla.

Itse uskon vahvasti siihen näkemykseen, että järjestelmä ohjaa prosessissa osallisena olevia henkilöitä päätöksen teossa, eli korjaamalla järjestelmää saadaan valmentajat tekemään parempia päätöksiä.

choose_life
16.06.2010, 14:48
Totta vitussa puolustan valmentajia, on se sen verran perseestä olevaa hommaa.

No ei hommassa kenenkään pakko olla ole, vai mitä?

Se että valmentaja on vastuussa joukkueestaan sopimuskautensa ajan ei automaattisesti tarkoita kilpailullisen tuloksen maksimointia. Tavoitteen asetannan ja täten myös valmennuksellisen linjauksen on tultava seuran taholta. Mikäli valmentaja ei pysy linjauksessa on hänen esimiehensä rekrytoitava parempi tekijä kyseiseen tehtävään. Jos linjausta ei yleensäkään ole, on seuran valmennuksesta vastaavan henkilön sellainen luotava.

Noin jargonista puheenollen... En viitsi sanoa, mitä mieltä olen ajattelumallista, jossa sitä "kuuluisaa" (copyright: V-tturanta), enimmäkseen lasten ja nuorten parissa tehtävää ja pohjimmiltaan simppelin lajin vapaaehtoistoimintaa hoidetaan kuin paskantärkeintä verovirastoa. Suuntaviivat pitää tietysti sopia, mutta hlökoht. en kahta sekuntia harkitsisi palkka- saati vapaaehtoista valmennusta, jos joukkueeni "tavoitteen asetanta ja valmennukselliset linjaukset" olisivat päivittäiseen jään tason toimintaan osallistumattoman esimiehen tai muun instanssin saneltavissa.

Yksittäinen valmentaja ei voi olla vastuussa pelaajan kehittämisestä viiden vuoden ajan jos hän ei valmenna kyseistä pelaajaa kuin vuoden.
Jos vastuuta ei kasata niille, jotka saavat palkkaa toiminnan ohjaamisesta oikeaan suuntaan, niin minne sitten?

Ei. Sen sijaan taju siitä, mitä esim. 14-vuotiaat voivat oppia ja miten heitä kuuluu harjoituttaa ja peluuttaa senkin uhalla, että virheitä ja tappioita tulee, kuului ainakin ennen ilman kolmen vuoden liittokurssituksia koutsien normiosaamiseen ja terveeseen (kiekko)järkeen.
Jos valmentaja ei ole vastuussa ja vallassa omassa joukkueessaan, niin kuka sitten?

Mutta näinhän se menee: oma ajattelu, kyky kyseenalaistaa ja käytännön pelikokemuskin on "siivottu" junnutyöstä 10-15 viime vuoden aikana hyvin tehokkaasti. (Täsmennykseksi: en tarkoita sinua, kun en valmennustapojasi tunne, mutta allaoleva on tästä ja omasta näkökulmastani silti aika masentavaa luettavaa).

Itse uskon vahvasti siihen näkemykseen, että järjestelmä ohjaa prosessissa osallisena olevia henkilöitä päätöksen teossa, eli kjrjaamalla järjestelmää saadaan valmentajat tekemään parempia päätöksiä.

PJx
16.06.2010, 15:35
Väittäisin, että taas jälleen kerran halutaan löytää helppo syyllinen ja tällä kertaa syyt löytyvät sitten valmentajista.

Väittäisin, että eräissä tapauksissa jo pelkkä koko (ja siitä seuraava dieselmäinen verkkaisuus) on ollut este joukkueessa pysymiselle, vaikka tosiasiallinen liikkuvuus ja peliesitykset olisivat olleet aivan riittävät.

PP saattaa tuntea tilanteen tarkemmin, mutta väittäisin, että suurikokoisilla pakeilta on vaadittu esimerkiksi MJ-ympyröihin ainakin eräissä ikäluokissa parempia otteita kuin pienikokoisilta.

Ei tämä ole mikään muutaman kunnianhimoisen valmentaja "kosto", vaan ihan tietoinen linjanveto. Liikkuvuus on osin mennyt kaiken muun, jopa peliesityksen, edelle arvostuksessa. Siltä pohjalta kehitys on ihan loogista.

Väittäisin, ettei edes valmentajien pomot (valmennuspäälliköt) ole tämän "salaliiton" takana. Siitä vaan katse rohkeasti vielä hieman kauemmas tässäkin asiassa. Yksittäisten valmentajien linjaukset eivät systeemissä kauas kanna.

choose_life
16.06.2010, 15:57
Väittäisin, että taas jälleen kerran halutaan löytää helppo syyllinen ja tällä kertaa syyt löytyvät sitten valmentajista.

Väittäisin, että eräissä tapauksissa jo pelkkä koko (ja siitä seuraava dieselmäinen verkkaisuus) on ollut este joukkueessa pysymiselle, vaikka tosiasiallinen liikkuvuus ja peliesitykset olisivat olleet aivan riittävät.

Väittäisin, että suurikokoisilla pakeilta on vaadittu esimerkiksi MJ-ympyröihin ainakin eräissä ikäluokissa parempia otteita kuin pienikokoisilta.

Ei tämä ole mikään muutaman kunnianhimoisen valmentaja "kosto", vaan ihan tietoinen linjanveto. Liikkuvuus on osin mennyt kaiken muun, jopa peliesityksen, edelle arvostuksessa. Siltä pohjalta kehitys on ihan loogista.

Väittäisin, ettei edes valmentajien pomot (valmennuspäälliköt) ole tämän "salaliiton" takana. Siitä vaan katse rohkeasti vielä hieman kauemmas tässäkin asiassa. Yksittäisten valmentajien linjaukset eivät systeemissä kauas kanna.

Väittäisin, ettemme yhäkään ole perusasioista kovin eri mieltä - paitsi siitä, ettei helppoja ratkaisuja, saati "syyllisiä" ole olemassakaan eikä liioin hinkua hakea, kuten muutamilla. Avainsanat ovat "tietoinen linjanveto" ja "yksittäisten valmentajien linjaukset eivät systeemissä kanna" (kts. ylempää hysteerinen laumausko ja vene kaatuu toiseen suuntaan -syndrooma:).

Puolikaspakki
16.06.2010, 16:19
Noin jargonista puheenollen... En viitsi sanoa, mitä mieltä olen ajattelumallista, jossa sitä "kuuluisaa" (copyright: V-tturanta), enimmäkseen lasten ja nuorten parissa tehtävää ja pohjimmiltaan simppelin lajin vapaaehtoistoimintaa hoidetaan kuin paskantärkeintä verovirastoa. Suuntaviivat pitää tietysti sopia, mutta hlökoht. en kahta sekuntia harkitsisi palkka- saati vapaaehtoista valmennusta, jos joukkueeni "tavoitteen asetanta ja valmennukselliset linjaukset" olisivat päivittäiseen jään tason toimintaan osallistumattoman esimiehen tai muun instanssin saneltavissa.

Eikös tämän koko keskustelun lähtökohta ollut ne kusipäiset juniorivalmentajat, jotka täysin omavaltaisesti ja omaa CV:tä ajatellen linjaavat ja toteuttavat oman joukkueensa toiminnan?

Tähän päivään asti se taho, jolle pelaajia kasvatetaan on sanellut minkä tyyppisiä pelaajia junioreista pitäisi saada. Siitä valmennuksen linjauksessa on kyse. Valmentajalle voidaan antaa hyvinkin paljon vastuuta ja vapauksia ja silti noudattaa valittua linjausta. Minun on vaikea kuvitella tilannetta, jossa seuran tasolta ei asetettaisi minkäänlaisia tavoitteita tai linjauksia joukkueen toimintaan.

Jos valmentaja ei ole vastuussa ja vallassa omassa joukkueessaan, niin kuka sitten?

Kuten aiemmin tässä ketjussa totesin, valmentaja on vastuussa joukkueensa toiminnasta sopimuskautensa ajan. Se on niin yksinkertaista.

Mutta näinhän se menee: oma ajattelu, kyky kyseenalaistaa ja käytännön pelikokemuskin on "siivottu" junnutyöstä 10-15 viime vuoden aikana hyvin tehokkaasti. (Täsmennykseksi: en tarkoita sinua, kun en valmennustapojasi tunne, mutta allaoleva on tästä ja omasta näkökulmastani silti aika masentavaa luettavaa).

Voi olla masentavaa, mutta näin se menee jokainen päivä, meidän jokaisen elämässä. Vallitseva järjestelmä ohjaa - mutta ei määrää - yksilön päätöksentekoa.

Eikös tästä "omasta ajattelusta" ja "kyvystä kyseenalaistaa" ole ollut koko ajan kysymys? Tulilinjalla on valmentajat, jotka toimivasta systeemistä huolimatta miettivät vain kilpailullista tulosta eivätkä suostu taipumaan otsikossakin mainittuun NS-systeemiin?

PJx:
Pienille pelaajille annetaan puutteita ehkä aavistuksen helpommin anteeksi, kun vedotaan juuri siihen kokoon. Sen sijaan iso pelaaja torjutaan helpost hitauteen tai liikkuvuuteen perustellen, vaikka pohjimmiltaan kyse on kuitenkin samasta asiasta - pelaajan fyysisestä koosta.

Tuskin tässä asiassa muutenkaan on kyse mistään salaliitosta. Kun puhutaan vastuista ja konkreettisemmin vielä syyllisistä, olisi tarpeellista tuntea kenttää ja sen toimintaperiaatteita edes pintapuolisesti. Tilanne on kuitenkin juuri kuten sanoit, yksittäisen valmentajan linjaus on pisara meressä.

choose_life
16.06.2010, 16:37
Eikös tämän koko keskustelun lähtökohta ollut ne kusipäiset juniorivalmentajat, jotka täysin omavaltaisesti ja omaa CV:tä ajatellen linjaavat ja toteuttavat oman joukkueensa toiminnan?

Ei, vaan sokea laumausko, yksinkertaisen pelin perusasioiden unohtaminen/tekotieteellistäminen/vaikeuttaminen ja aikuisten ammattilaisten metodien käyttö kehitys- ja ikävaiheissa, joissa niissä ei ole mitään tekoa (en yhäkään tarkoita sinua, kun tunnut ottavan keskustelun kovin henkilökohtaisesti).

Tähän päivään asti se taho, jolle pelaajia kasvatetaan on sanellut minkä tyyppisiä pelaajia junioreista pitäisi saada. Siitä valmennuksen linjauksessa on kyse.

Ja kun joka joukkueessa on 20 hyvinkin eri vaiheessa olevaa, eri tyyppistä, -kokoista ja -luonteista kasvavaa, täysin "keskeneräistä" pelaajaa, tähän ei ole mitään lisättävää. Ainakaan painokelpoista.
Miksihän muuten 2000-luvun parhaat nuoret pelaajat ovat järkiään pelanneet ainakin siihen C-ikään asti asti pikkuseuroissa, joissa tällaisiin mahtilinjauksiin ei yksinkertaisesti ole mahdollisuuksia?

Voi olla masentavaa, mutta näin se menee jokainen päivä, meidän jokaisen elämässä. Vallitseva järjestelmä ohjaa - mutta ei määrää - yksilön päätöksentekoa.

Kellä menee enemmän, kellä vähemmän. Hienoa jos ei määrää - junnutyön tulokset vaan ovat näyttäneet vähän muuta (toki useista muistakin syistä, jotka on lueteltu tässä ketjussa sen sata kertaa).

Eikös tästä "omasta ajattelusta" ja "kyvystä kyseenalaistaa" ole ollut koko ajan kysymys? Tulilinjalla on valmentajat, jotka toimivasta systeemistä huolimatta miettivät vain kilpailullista tulosta eivätkä suostu taipumaan otsikossakin mainittuun NS-systeemiin?

NS on edelleen suositus ja koskee edelleen alle 13-vuotiaita. Mikäli liitto, seura ja sen päättäjät ovat ihan itse tössineet asian ja tuoneet suositukset ikäluokkiin, joihin ne eivät todellakaan kuulu - kuten mm. Jukka Jalonen on julkisesti useaan kertaan todennut - siitä on turha syyttää systeemiä.

Kun puhutaan vastuista ja konkreettisemmin vielä syyllisistä, olisi tarpeellista tuntea kenttää ja sen toimintaperiaatteita edes pintapuolisesti. Yksittäisen valmentajan linjaus on pisara meressä.

Täsä syyllissi kaippa yhtikkäs, muutosta mm. viimeiseen kohtaan sitäkin enemmän. Keskusjohtoinen ylhäältä alas -malli, jossa kentän toimintaperiaatteita ei tunneta ja kentän tason toimijat eivät itsekään usko mahdollisuuksiinsa, ei vie kuin siihen toiseen suuntaan kaatumiseen.

sekolust
16.06.2010, 18:04
Miksihän muuten 2000-luvun parhaat nuoret pelaajat ovat järkiään pelanneet ainakin siihen C-ikään asti asti pikkuseuroissa, joissa tällaisiin mahtilinjauksiin ei yksinkertaisesti ole mahdollisuuksia?

Nopeasti muisteltuna esimerkiksi 87-ikäluokan pääkaupunkiseudulta kotoisin olevat nykyiset liigapelaajat ovat siirtyneet jo ennen C:n SM-sarjaa suurseuroihin ELLEI kyseessä ole Espoo tai Vantaa. Espoossa ns. edari luodaan/luotiin C-junnuihin, eli pakostakin espoolaiset junnut olivat ns. pikkuseurojen kasvatteja. Vaihtoehtoina kun oli joko reilusti pidemmät harjoitusmatkat tai pikkuseuroissa kasvaminen ja lopulta tasapuolisten karsintojen kautta meno edariin. Samoin Vantaalla (tämä taitaa olla nyttemmin muuttunut?) mentiin hyvin pitkään vakeina sun muina ennen kuin C:n SM-sarjaa silmällä pitäen luotiin edari.

Muuten pelaajat ovat hyvin pitkälti siirtyneet ns. suuriin nuoremmassa C:ssä, pienin poikkeuksin vanhemmassa ja tämän jälkeen liigatasolle pääkkäriltä nousseet kaverit ovat... Noh, yksittäistapauksia ja usein vain hetkellisesti muualle kaudeksi siirtyineitä tapauksia. Itselleni ei tule mieleen yhtään 87-ikäluokan pelaajaa, joka olisi siirtynyt joko Jokereihin tai HIFK:hon vasta C:n SM-vuodelle. Timo Seppänen taitanee päästä lähimmäksi, tosin hänkin kävi Jokereissa jo D:ssä. Tuosta ikäluokasta on kuitenkin noussut pari kentällistä vähintään liigatason pelaajia, että huonoa vuottakaan ei pystyne laittaa tapauksen tueksi.

PJx
16.06.2010, 18:37
Pienille pelaajille annetaan puutteita ehkä aavistuksen helpommin anteeksi, kun vedotaan juuri siihen kokoon. Sen sijaan iso pelaaja torjutaan helpost hitauteen tai liikkuvuuteen perustellen, vaikka pohjimmiltaan kyse on kuitenkin samasta asiasta - pelaajan fyysisestä koosta.

Tuskin tässä asiassa muutenkaan on kyse mistään salaliitosta.
Eipä tietenkään.

Näkisin, että kaikki lähtee loppujen lopuksi ajatuksesta, että ottelut voitetaan 60min kovalla liikkeellä. Kiekollisia pakkeja arvostetaan juuri samasta syystä. Kestävyysurheilijat ovat harvemmin kovin isokokoisia. Varsinkin lihasmassa on pahasta ja iso kaveri kaipaa sitä pientä enemmän.

Junnupeleissä vaihtorytmi on vielä mitä on. Isot kaverit eivät välttämättä pysty pelaamaan pitkiä vaihtoja hyvällä tempolla myöskään junnuissa. Ei tässä tosiaankaan mitää salaliittoa tarvitse etsiä syiden, ei syyllisten löytämiseksi.

TosiFani
16.06.2010, 20:39
Totta vitussa puolustan valmentajia, on se sen verran perseestä olevaa hommaa, kuten itsekin vuosien valmennuskokemuksen omaavana tiedät...

Herran jestas, lopeta nyt hyvä mies!!

Itsekin olen muutaman vuoden valmentanut, mutta en kyllä allekirjoita sinun juttujasi. Tunnut olevan tyypillinen "kuusi aluemestaruutta, hei!" -valmentaja, joilla voi sitten hallin käytävillä leveillä ja vaatia toimistolla kovempaa sopimusta.

Ja tässä on se suurin ongelma: "Ei minussa mitään vikaa ole vaan järjestelmässä. Minun pitää ajatella itseäni ja tämän kauden menestystä, Jääkiekkoliitto ajatelkoon järjestelmää."

Jokainen junnuvalmentaja on osa järjestelmää, itseasiassa se tärkein osa. Nuori Suomi-järjestelmä ei pilaa yhtään pelaajaa vaan ne valmentajat siellä kaukalossa.

PJx
16.06.2010, 21:30
Löisin vetoa, että kuuden aluemestaruuden valmennettavien ennuste on paljon parempi kuin poikien, joiden valmentajalla ei ole toivoakaan aluefinaaliin.

Ihan oikeasti, paljon pahempi ongelma, kuin valmentajien liika kunnianhimo, on puutteellinen vaatimustaso.

Palataan viimeiseen aiheeseen: kookkaat peruspakit. Kookkaiden kavereiden koordinaatio on usein heikompi ja vaatisivat nuorena paljon puhtaita toistoa eli vaativan valmentajan. Kyllä isotkin kaverit pysyvät vähemmälläkin reenillä matkassa jossain D:ssä, jossa jyvät ja akanat ovat vielä samoissa joukoissa.

Jonkinlainen harha syntyy siitäkin, että edellisen kevään Cn aluemestaruuden takuumiehet saattavat olla liikkeeltään liian huonoja CSM:n, koosta riippumatta. Vasta CSM mittaa ensimmäistä kertaa todella tehdyn työn laadukkuutta. Urheilun yleisen arvostuksen puutteesta se ei aina ole hääviä.

TosiFani
16.06.2010, 21:44
Löisin vetoa, että kuuden aluemestaruuden valmennettavien ennuste on paljon parempi kuin poikien, joiden valmentajalla ei ole toivoakaan aluefinaaliin.

Ihan oikeasti, paljon pahempi ongelma, kuin valmentajien liika kunnianhimo, on puutteellinen vaatimustaso...

Juniorivalmentajan kunnianhimo pitää olla pelaajan kehittyminen, ei joukkueen menestyminen. Kun pelaajat kehittyvät, joukkue menestyy, mutta järjestys piää tämä. Heikossa ikäluokassa saattaa olla yksilö tai kaksi, joiden ominaisuudet ovat jalostamisen arvoiset ja tällöin näitä yksilöitä pitää viedä eteen päin.

Hyvänä esimerkkinä toimii Ässien 89-ikäluokka, jolla ei ollut mitään pelisysteemiä, ainoastaan kiekon luovuttaminen vastustajalle oli kiellettyä. Tällöin pelattiin pelaajien peliä ja kehitystä tapahtui.

Turisti
16.06.2010, 22:36
Vielä muutama kommentti tuohon pakkien pituus - asiaan. Suomessakin voisi Venäjän tapaan mittauttaa / testata pelaajien ennustepituudet. Nykyään sen kuulemma pystyy tarkastamaan lääkärissä, jollain luu-röntgenillä. Asiasta enemmän tietävät valaiskoon tätä asiaa.

Mitä tämä testi auttaisi, hypoteesi tässä:

Pekka Pakki on 13 v. 170 cm pitkä ja ennuste antaa Pekalle n. 176 cm loppuennusteen, Pekka on joukkueen keskitasoa - ehkä vähän yli, voimassa joukkueen kärkeä. Murrosikä alkanut normaalia aikaisemmin.

Ville Pakki on myös 13 v. ja pelaa Pekan pakkiparina. Ville on 165 cm pitkä ja ennuste antaa Villelle n. 192 cm ennusteen. Villellä ei murrosikä ole vielä alkanut. Ville on taitava luistelia, antaa tasoitusta voimassa, kukkakeppi joku sanoisi.

Jos Veikko Valmentajalla ei olisi tietoa loppupituuksista, olisi Ville tiputettu heti joukkueesta, jos vaan joku Pekan tyyppinen pakki olisi tarjolla. Nyt, kun Veikko tietää, että kun Ville vaan harjoittelee laadukkaasti seuraavat 3-4 vuotta, niin vain taivas on rajana.

Puolikaspakki
16.06.2010, 23:46
Herran jestas, lopeta nyt hyvä mies!!

Itsekin olen muutaman vuoden valmentanut, mutta en kyllä allekirjoita sinun juttujasi. Tunnut olevan tyypillinen "kuusi aluemestaruutta, hei!" -valmentaja, joilla voi sitten hallin käytävillä leveillä ja vaatia toimistolla kovempaa sopimusta.

Olet valitettavasti melko kaukana totuudesta tämän väittämäsi kanssa, mikä ei yllätä yhtään kun väittämän esittää "olen muutaman vuoden valmentanut, tiedän tästä asiasta kaiken" -vanhempi.


Ja tässä on se suurin ongelma: "Ei minussa mitään vikaa ole vaan järjestelmässä. Minun pitää ajatella itseäni ja tämän kauden menestystä, Jääkiekkoliitto ajatelkoon järjestelmää."

Jos tällä viittasit minuun, niin taas meni metsään. Kuten aiemmin sanoin, valmentaja vastaa oman joukkueensa toiminnasta, mikä ei automaattisesti ole sama asia kuin maksimaalinen kilpailullinen menestys.

Jokainen junnuvalmentaja on osa järjestelmää, itseasiassa se tärkein osa. Nuori Suomi-järjestelmä ei pilaa yhtään pelaajaa vaan ne valmentajat siellä kaukalossa.

Onko joku väittänyt tässä ketjussa, että juniorivalmentaja ei olisi osa järjestelmää? Selasin muutaman sivun taaksepäin, eikä sillä otannalla tullut vastaan yhtään ainoaa moista kannanottoa. Joten... ?

Tämän palstan yleisestä mielipiteestä huolimatta pidän mielipiteestäni kiinni, mihin minulla on käsittääkseni oikeus, ja käännän katseeni palkkansa jääkiekosta saavien suuntaan kun puhutaan juniorijääkiekon tuottavuudesta ja pelaajien laadusta.

Ymmärrän toki sen, että juniorivalmentajia on helppo moittia heidän melko suuren määränsä vuoksi, kun syytöksiä ei tarvitse henkilöidä tai yksilöidä konkreettisiin asioihin. Mikäli kuitenkin oikeasti tilannetta haluttaisiin parantaa turhanpäiväisen valittamisen sijaan, olisi härkää tartuttava sarvista ja osoitettava ne tahot ja ne teot, jotka kipeimmin kaipaavat korjausta.

Huomion kiinnittäminen jääkiekon parissa toimiviin palkallisiin henkilöihin supistaa kritiikin kohteena olevaa joukkoa, mikä vääjämättä johtaa tilanteeseen, jossa kritiikkiään pitäisi pystyä perustelemaan siinäkin tilanteessa, että sen kohde vastaa. Juniorivalmentajia haukuttaessa harvemmin kukaan sanoo vastaan, joten se on melko turvallinen alue pätemisen tarpeessa oleville.

TosiFani
16.06.2010, 23:52
Olet valitettavasti melko kaukana totuudesta tämän väittämäsi kanssa, mikä ei yllätä yhtään kun väittämän esittää "olen muutaman vuoden valmentanut, tiedän tästä asiasta kaiken" -vanhempi...

Poikani kävi muutaman kerran Ässien kiekkokoulussa, mutta homma ei kiinnostanut häntä eli en ole valmentanut poikaani koskaan. Valmennus on ollut minulle mukava harrastus, enkä tältä pohjalta ymmärrä sinun itsekkäitä ajatuksiasi, mutta jokainen tyylillään.

Puolikaspakki
17.06.2010, 00:25
Poikani kävi muutaman kerran Ässien kiekkokoulussa, mutta homma ei kiinnostanut häntä eli en ole valmentanut poikaani koskaan. Valmennus on ollut minulle mukava harrastus, enkä tältä pohjalta ymmärrä sinun itsekkäitä ajatuksiasi, mutta jokainen tyylillään.

Tähän henkilöityvään kritiikkiin kaipaisin perusteita. Mikä tai mitkä ajatuksistani ovat itsekkäitä? Miksi?

Missään kohtaa en väittänyt sinun valmentaneen omaa poikaasi, jos siihen yritit jotenkin viitata.

On hienoa, että koet valmentamisen itsellesi mukavana harrastuksena. Oman historiani kautta koen, että on huomattavasti helpompaa toimia oikeudenmukaisena ohjaajana sellaisessa roolissa ja ympäristössä jossa itsekin viihtyy ja kokee olonsa turvalliseksi.

Valmentaminen on harrastus hyvin monelle muullekin juniorijääkiekon parissa toimivalle. He laittavat siihen lähes kaiken vapaa-aikansa, reilusti rahaa ja kaiken osaamisensa illasta toiseen saamatta siitä mitään itselleen. Mielestäni täyden vastuun kaataminen koko juniorijärjestelmän tuotannosta näiden harrastajien niskaan on epäoikeudenmukaista ja siksi tänne kirjoitan. Jos se tekee minusta tai edellä kuvailemistani ihmisistä itsekkäitä, olkoon sitten niin.

PJx
17.06.2010, 09:15
Yleisemmällä tasolla voi miettiä urheilun arvostuksen puutteen vaikutuksia noin ylipäänsä.

Kun touhua ei arvosteta, vaan nähdään jonkinlaisena "päivähoidon" jatkeena, niin vaatimustaso romahtaa väkisinkin. Hyvin äkkiä viihtyminen ajaa urheilullisten tavoitteiden yli. Tapahtuu se sitten vanhempien paineessa tai siten, että valmentajan arvot muuttuvat vastaamaan yhteiskunnan vaatimuksia, on yhdentekevää.

Kun pennut oppivat menemää reeneihin viihtymään, ei mitään hyvää ole luvassa. Varsinkin ne, jotka kaipaisivat vaativaa reeniä ovat auttamatta pulassa. Myös muiden kehitys hidastuu auttamatta.

On harhaa ajatella, että meidän "petteri" puhkeaa kukkaan yllättäen ja pyytämättä myöhemmällä iällä. Totuus on, koosta riippumatta, että kampurajaloista harvemmin kehittyy tähtiä.

Ne, joilla on tulevaisuus kiekkoilijoina pysyvät matkassa kovemmassakin menossa ja varsinkin siinä. Pienempinä he saattavat olla keskitasoa, mutta ovat väläytelleet potentiaaliaan toisinaan.

Jos näitä isokokoisia halutaan oikeasti mukaan, ensimmäisinä täytyisi puuttua treenaamiseen. Kun tämä osa-alue saataisiin kuntoon, niin näitä kavereita olisi paljon helpompi valita myös sinne parhaaseen A-ryhmään. Toki kiekkoilijan ihannemittaa voisi myös päivittää n. 10cm ylöspäin suunnilleen 190cm korville. Se tuskin on kuitenkaan ongelman ydin.

siffa
09.07.2010, 18:38
Juuri oli TV1:n Päivän kasvo-ohjelmassa jäkapallojunioreiden valmentaja Erkki Valla puhumassa suomalaisesta jalkapallosta ja eri toten juniorijalkapallosta. Kiinnitin huomioni Vallan sanontaan:"Huippu-urheilumielessä menetämme jalkapallossa pelin hyvin menestyneille jalkapallomaille alle 12 vuoden iässä." Valla kertoi aiemmin, että satsauksia olisi tehtävä lasten ja nuorten jalkapallolijoiden kehittämiseksi paljon enemmän, mitä nyt tehdään. Ongelma on siis sama jalkapallossa kuin jääkiekossakin, jossa on tähdennetty panostamista alle 13 vuotiaiden junioreiden pelitaitojen kehittämiseen.

Kaukosäädin
10.07.2010, 03:40
Juuri oli TV1:n Päivän kasvo-ohjelmassa jäkapallojunioreiden valmentaja Erkki Valla puhumassa suomalaisesta jalkapallosta ja eri toten juniorijalkapallosta. Kiinnitin huomioni Vallan sanontaan:"Huippu-urheilumielessä menetämme jalkapallossa pelin hyvin menestyneille jalkapallomaille alle 12 vuoden iässä." Valla kertoi aiemmin, että satsauksia olisi tehtävä lasten ja nuorten jalkapallolijoiden kehittämiseksi paljon enemmän, mitä nyt tehdään. Ongelma on siis sama jalkapallossa kuin jääkiekossakin, jossa on tähdennetty panostamista alle 13 vuotiaiden junioreiden pelitaitojen kehittämiseen.

No voi jumalauta sentään.

Kyllä se suurin syy on siinä että nuoriso ei itse harjoittele tarpeeksi. Kyllä nyt Suomessa jukoliste nurmikkoa piisaa minne voi mennä palloa potkimaan ja henkilökohtaisia taitoja kasvattamaan kavereiden kanssa, mutta ei. Pitäisi olla jotain yksityisiä joukkueen vuoroja tekonurmella ja upouudet C. Ronaldon käyttämät 150€ nappikset + 3 tölkkiä energiajuomaa.

Mitähän tähän sanoisivat ihmiset esimerkiksi Nigeriassa, Etelä-Afrikassa, Algeriassa, Ghanassa, Austraaliassa, Kamerunissa, Uudessa-Seelannissa, Brasiliassa, Norsunluurannikossa, Chilessa tai Hondurasissa. Ihan vain esimerkiksi mainitsen nämä maat. Pelasivat kaikki muuten MM-Kisoissa tänä vuonna. Herätys nyt oikeesti!

Kelju K. Kojootti
10.07.2010, 08:36
No voi jumalauta sentään.

Kyllä se suurin syy on siinä että nuoriso ei itse harjoittele tarpeeksi. Kyllä nyt Suomessa jukoliste nurmikkoa piisaa minne voi mennä palloa potkimaan ja henkilökohtaisia taitoja kasvattamaan kavereiden kanssa, mutta ei. Pitäisi olla jotain yksityisiä joukkueen vuoroja tekonurmella ja upouudet C. Ronaldon käyttämät 150€ nappikset + 3 tölkkiä energiajuomaa.

Mitähän tähän sanoisivat ihmiset esimerkiksi Nigeriassa, Etelä-Afrikassa, Algeriassa, Ghanassa, Austraaliassa, Kamerunissa, Uudessa-Seelannissa, Brasiliassa, Norsunluurannikossa, Chilessa tai Hondurasissa. Ihan vain esimerkiksi mainitsen nämä maat. Pelasivat kaikki muuten MM-Kisoissa tänä vuonna. Herätys nyt oikeesti!

Tässä ollaan asian ytimessä. Ja se nurmelle meno ja pallon pyörittely on vielä kaiken lisäksi ilmaista. Ei voi tajuta tätä, että pitäisi olla ohjattuja harjoituksia ja ammattivalmentajia lisää. Se lisää kustannuksia (niin lätkässä kuin futiksessa) ja tappaa monelta junnulta innon urheiluun, kun kaikki vapaa-aika menee valmentajan silmän alla.

Pekkis
10.07.2010, 09:46
No voi jumalauta sentään.

Kyllä se suurin syy on siinä että nuoriso ei itse harjoittele tarpeeksi. Kyllä nyt Suomessa jukoliste nurmikkoa piisaa minne voi mennä palloa potkimaan ja henkilökohtaisia taitoja kasvattamaan kavereiden kanssa, mutta ei. Pitäisi olla jotain yksityisiä joukkueen vuoroja tekonurmella ja upouudet C. Ronaldon käyttämät 150€ nappikset + 3 tölkkiä energiajuomaa.


Osittain samaa mieltä. Tavoitteellinen urheilija tekee omalla ajallaan tekniikka- ja fysiikkatreenejä. Tähän ei muuta joukkuetta eikä valmentajaa tarvita. Näitä tavoitteellisia urheilijoita vaan taitaa suomalaisessa joukkueurheilussa olla sangen vähän.

"Pitäisi olla jotain yksityisiä joukkueen vuoroja tekonurmella". Mä en nyt ole ihan varma kirjoititko tämän aivopierun tyhmyyttäsi vai hirveässä soosissa. Toivon jälkimmäistä. Yksikseen pompottelemalla voi vaikka saavuttaa pompottelun Suomen mestaruuden, mutta jalkapallo on joukkuelaji ja harjoittelu tehdään joukkueen kanssa yhdessä.

Ihannetilanne on tämä. Lapset laitetaan tasoryhmiin jo reilusti alle 10 vuotiaina. Lahjakkaat ja motivoituneet tekevät omalla ajalla näitä tekniikka- ja fysiikkatreenejä, ja joukkueharjoituksissa keskitytään joukkueena toimimiseen. Lahjattomat ja laiskat syövät omalla ajallaan sipsejä ja pelaavat pleikkaria. Joukkuetreeneissä sitten keskitytään valmentajan ohjeiden kuulemattajättämiseen ja yleiseen hämmentämiseen. Aika käytetty tapa on juomapullon sisällön tyhjentäminen kaverin päälle.

Näiden kahden ryhmän yhdessä pitäminen (osin lahjattomien ja laiskojen vanhempien vaatimuksesta) on ajanut suomalaisen joukkueurheilun tähän tilaan. Nuori Suomi forever!

siffa
10.07.2010, 11:58
Mitähän tähän sanoisivat ihmiset esimerkiksi Nigeriassa, Etelä-Afrikassa, Algeriassa, Ghanassa, Austraaliassa, Kamerunissa, Uudessa-Seelannissa, Brasiliassa, Norsunluurannikossa, Chilessa tai Hondurasissa. Ihan vain esimerkiksi mainitsen nämä maat. Pelasivat kaikki muuten MM-Kisoissa tänä vuonna. Herätys nyt oikeesti!

Ehkäpä Erkki Valla tarkoitti, että mainitsemasi maiden olosuhteet loka-maaliskuun aikana antavat liian suuren edun verrattuna Suomeen. Kun lapset pääsevät ympäri vuoden harjoittelemaan (leikkimään) jalkapallon kanssa jokainen päivä, kehittyvät henkilökohtaiset taidot automaattisesti paremmiksi kuin täällä Pohjolassa. Jotenkin tuo lämpimien maiden etu on kompensoitava, jos haaveillaan yo. maiden lisäksi Suomen kanssa yhtä suuren väestön omaavan Uruguay:n menestykseen kansainvälisessä jalkapallossa.

choose_life
10.07.2010, 19:00
Ehkäpä Erkki Valla tarkoitti, että mainitsemasi maiden olosuhteet loka-maaliskuun aikana antavat liian suuren edun verrattuna Suomeen. Kun lapset pääsevät ympäri vuoden harjoittelemaan (leikkimään) jalkapallon kanssa jokainen päivä, kehittyvät henkilökohtaiset taidot automaattisesti paremmiksi kuin täällä Pohjolassa. Jotenkin tuo lämpimien maiden etu on kompensoitava, jos haaveillaan yo. maiden lisäksi Suomen kanssa yhtä suuren väestön omaavan Uruguay:n menestykseen kansainvälisessä jalkapallossa.

Leikkiä joka päivä? Ihan itse? Ilman pakkomielteisiä nysväreitä, jotka ovat epäonnistuneita omalla ural... anteeksi, ja valment... anteeksi, ja isän... whatever. Eikä, kun äkkiä tehokarsinnat 4-vuotiaille! Uruguyan yhteiskunta muuten vs. Suomi... joo, antaapa olla senkin.

Ihannetilanne on tämä. Lapset laitetaan tasoryhmiin jo reilusti alle 10 vuotiaina. Lahjakkaat ja motivoituneet tekevät omalla ajalla näitä tekniikka- ja fysiikkatreenejä, ja joukkueharjoituksissa keskitytään joukkueena toimimiseen. Lahjattomat ja laiskat syövät omalla ajallaan sipsejä ja pelaavat pleikkaria. Joukkuetreeneissä sitten keskitytään valmentajan ohjeiden kuulemattajättämiseen ja yleiseen hämmentämiseen. Aika käytetty tapa on juomapullon sisällön tyhjentäminen kaverin päälle.

Näiden kahden ryhmän yhdessä pitäminen (osin lahjattomien ja laiskojen vanhempien vaatimuksesta) on ajanut suomalaisen joukkueurheilun tähän tilaan. Nuori Suomi forever!

Kysypä alkuun vaikka Teemu Selänteeltä kuinka ahdistavaa ja lahjakkuutta tuhoavaa on käyttää alle 10-vuotiaana (tai 40-vuotiaana) treeniaikaa tyhjentämällä juomapullo kaverin päälle. Ja kyllä, lasten hankkiminen täytyisi ehdottomasti saattaa luvanvaraiseksi toiminnaksi. Enää jääkin kysymys siitä, keille.

siffa
11.07.2010, 09:10
Leikkiä joka päivä? Ihan itse? Ilman pakkomielteisiä nysväreitä, jotka ovat epäonnistuneita omalla ural... anteeksi, ja valment... anteeksi, ja isän... whatever.

Siihenhän se henkilökohtaisten taitojen hankkiminen lämpimissä maissa perustuu, että lapset pelaavat (leikkivät jalkapallolla) kaduilla, takapihoilla, etupihoilla, porttikongeissa, kentillä ja lähes missä vaan jokainen vuoden päivä muutaman tunnin. Tämä etu kehittyä huippujalkapalloilijaksi Suomen oloissa kasvaviin jalkapallojunioreihin verrattuna on niin suuri, että se vaatii meillä erityistoimenpiteitä etenkin loka-maaliskuun aikana.

Eikä, kun äkkiä tehokarsinnat 4-vuotiaille!

Ei tarvita mitään tehokarsintoja. Lapset ovat luonnostaan kiinnostuneita leikeistä. Kun ne ohjataan oikein urheilun ja tässä tapauksessa jalkapallon pariin, niin niitä ei meinaa saada pois heitä kiinnostavista leikeistä. Ongelma ovat vanhemmat, joita ei kiinnosta pätkääkään lapsien tarpeet, mitkä vievät perheen elämästä suuren ajan, jos aidosti antaisivat lapsilleen mahdollisuuden kehittyä urheilussa pitemmälle.

Siinä olet oikeassa, että pakkomielteisiä, lastensa kautta huipulle pyrkiviä vanhempia löytyy paljon. He eivät ole kuitenkaan valmiita satsaamaan omaa aikaansa lasten kehittämiseen niin paljon, kun huipulle pääseminen vaatii.

Uruguyan yhteiskunta muuten vs. Suomi... joo, antaapa olla senkin.


Mitä tällä tarkoitat? Minähän kirjoitin Uruguayn osalta kahdesta asiasta, joista toisen korjaan virheellisenä. Kirjoitin, että Suomen ja Uruguayn väkiluvut ovat samat. Eivät ne ole samat, vaan Uruguayssa on vain 3,5 milj. asukasta ja Suomessa 5,4 miljoonaa. Uruguayn väestöpohja on riittävä kasvattamaan yhden maailman parhaista jalkapallomaajoukkueista. Kirjoitin myös Uruguayn olosuhteista. Tällä tarkoitin ilmasto-olosuhteita. Uruguayssa ilmasto-olosuhteet mahdollistavat lapsille ympärivuotisen harjoittelun (leikkimisen) heti niin nuoresta lähtien, kun pallo vähääkään pysyy jalkojen mukana. Meillä Suomessa ei loka-maaliskuun aikana näy lapsia juurikaan leikkivän ulkona jalkapallon kanssa.

choose_life
11.07.2010, 11:30
Siihenhän se henkilökohtaisten taitojen hankkiminen lämpimissä maissa perustuu, että lapset pelaavat (leikkivät jalkapallolla) kaduilla, takapihoilla, etupihoilla, porttikongeissa, kentillä ja lähes missä vaan jokainen vuoden päivä muutaman tunnin.

Niinpä perustuu, ihan joka maassa ja lajissa - ilman omaehtoista, monipuolista ja vapaaehtoista tekemistä ei ole syntynyt yhtään huippu-urheilijaa. Kuten tässä(kin) ketjussa on ääretön x esimerkkeineen kerrottu.

Ei tarvita mitään tehokarsintoja.

No mutta, tämähän vie pohjan koko kirjoitushistorialtasi tässä(kin) ketjussa.

Ongelma ovat vanhemmat, joita ei kiinnosta pätkääkään lapsien tarpeet, mitkä vievät perheen elämästä suuren ajan, jos aidosti antaisivat lapsilleen mahdollisuuden kehittyä urheilussa pitemmälle.
Siinä olet oikeassa, että pakkomielteisiä, lastensa kautta huipulle pyrkiviä vanhempia löytyy paljon. He eivät ole kuitenkaan valmiita satsaamaan omaa aikaansa lasten kehittämiseen niin paljon, kun huipulle pääseminen vaatii.

On hienoa, jos lapsen tarpeet ovat (järkevässä määrin) perheessä etusijalla. Siitä, millaisia "mahdollisuuksia kehittyä urheilussa pidemmälle" se toinen ryhmä vanhempia (yleensä isiä) tarjoaa, voi lukea vaikkapa HS:n Kuukausiliitteen Andre Agassin haastattelusta - ja jokaista Agassia kohden löytyy satoja samantyyppisiä tarinoita. Valitettavasti.
(OT jutun lukeneille: pieni ihme, että Agassi on selvinnyt huumehäröilyistään tolkulliseen elämään ja ilmeisen hyväksi tyypiksi, uskaltanut hankkia omia lapsia ja ennen kaikkea viitsii olla lainkaan tekemisissä isänsä kanssa. Respect.)

Mitä tällä tarkoitat?
...
Uruguayssa ilmasto-olosuhteet mahdollistavat lapsille ympärivuotisen harjoittelun (leikkimisen) heti niin nuoresta lähtien, kun pallo vähääkään pysyy jalkojen mukana. Meillä Suomessa ei loka-maaliskuun aikana näy lapsia juurikaan leikkivän ulkona jalkapallon kanssa.

Ei niin: ne ovat koulussa. Tämä pienenä vinkkinä niistä yhteiskunnallisista eroista.
Se, että monien nykylasten pitäisi Suomessa koulussa ja koulun jälkeen liikkua enemmän, on sitten toinen juttu.

siffa
11.07.2010, 15:02
No mutta, tämähän vie pohjan koko kirjoitushistorialtasi tässä(kin) ketjussa.

Tällä kertaa kirjoituksestasi haluaisin vain tähän kohtaan lisäselvitystä. Vastasin sinulle, että ei tarvita mitään tehokarsintoja 4-vuotiaille lapsille. Sen sijaan olen kirjoittanut sen yksinkertaisen totuuden, että mitä nuorempana lapsi aloittaa harrastaa innostumaansa lajia, sitä parempi hänestä siinä lajissa on mahdollista tulla. Jääkiekossa ollaan sen kuuluisan valovuoden päässä maailman kovimmista lajeista kuten tennis ja golf sekä monet muut yksilölajit, joiden harjoitusmäärät jo lapsena ovat aivan eri tasolla kuin parhaimpienkin jääkiekkojuniorien määrät. Eli, minkä pohjan kirjoituksistani tämä vie pois?

choose_life
11.07.2010, 15:11
Tällä kertaa kirjoituksestasi haluaisin vain tähän kohtaan lisäselvitystä. Vastasin sinulle, että ei tarvita mitään tehokarsintoja lapsille.
Eli, minkä pohjan kirjoituksistani tämä vie pois?

Jos kysymys on esitetty vakavalla naamalla, jää vain pari vaihtoehtoa. A)joku muu on käyttänyt/käyttää nimimerkkiäsi tässä ketjussa B)aiemmat postaukset on tuotettu tajuttomassa ja tietämättömässä tilassa, vaikka spritistien suosimalla ns. automaatiokirjoituksella C)mielipide on radikaalisti vaihtunut ja takki kääntynyt ns. kungfu-akselilla täysin ympäri. Tai sitten tullaan ihan vain tuttuun "sanasta miestä ja jotain vastuuta siitä" -tematiikkaan. Yeah.

... Nuori Suomi systeemiin, joka minun mielestäni on rapauttanut jääkiekon huippujuniorituotannon huolestuttavan alhaiselle tasolle. Olen sitä mieltä, että Suomessa jääkiekossa suurimmat virheet huippujääkiekkoilijoiden kehittämisessä on tehty alle 13 vuotiaiden osalta. Vuosien 4-13 välille on panostettava tulevina vuosina huippujääkiekkopelaajien suhteen eniten.

Edit: nuff said eli ei löydy vastuuta (rautalankaa: kannattaako tehokarsintoja pikkulapsille vai eikö kannata, pitääkö 4-vuotiasta osana "huippujuniorituotannon" mystistä liukuhihnaa vai eikö pidä, uskooko aikuisten treenimetodien sopivan palopostin kokoisille vai eikö usko, luottaako sokeasti jonkun järjestelmän "tuottavan" sinänsä yhtään huippupelaajaa vai eikö luota jne.). Mikä yllätys.
Mitä mielikuvitukseen tulee, se on oikein iloinen ja elämää rikastuttava asia:) - kunhan ei sekoita hommaa todellisuuspakoon, itsepetokseen ja valheessa elämiseen, joista löytyy niistäkin vahvaa näyttöä muutamalta suunnalta. Tosin mielikuvitusta on jaettu aika valikoivasti, vähän kuten huumorintajua, (itse)ironian tajua, ilmaisu- ja argumentaatiokykyä, kotikasvatusta ja sen sellaisia juttujakin.

siffa
11.07.2010, 15:23
Jos kysymys on esitetty vakavalla naamalla, jää vain pari vaihtoehtoa. A)joku muu on käyttänyt/käyttää nimimerkkiäsi tässä ketjussa B)aiemmat postaukset on tuotettu tajuttomassa ja tietämättömässä tilassa, vaikka spritistien suosimalla ns. automaatiokirjoituksella C)mielipide on radikaalisti vaihtunut ja takki kääntynyt ns. kungfu-akselilla täysin ympäri. Tai sitten tullaan ihan vain tuttuun "sanasta miestä ja jotain vastuuta siitä" -tematiikkaan. Yeah.

Näytä ne viestini, jotka esittävät tehokarsintoja 4-vuotiaille. Luulen, että elät omassa mielikuvitusmaailmassa, jossa olet tehnyt omat käsityksesi minun kirjoituksistani. Sehän on ollut jo alusta asti selvää, että suuri erimielisyys on ollut suhtaumisissamme jääkiekkoliiton valitsemaan Nuori Suomi systeemiin, joka minun mielestäni on rapauttanut jääkiekon huippujuniorituotannon huolestuttavan alhaiselle tasolle. Olen sitä mieltä, että Suomessa jääkiekossa suurimmat virheet huippujääkiekkoilijoiden kehittämisessä on tehty alle 13 vuotiaiden osalta.Vuosien 4-13 välille on panostettava tulevina vuosina huippujääkiekkopelaajien suhteen eniten.

eagle
11.07.2010, 22:41
Tässä ollaan asian ytimessä. Ja se nurmelle meno ja pallon pyörittely on vielä kaiken lisäksi ilmaista. Ei voi tajuta tätä, että pitäisi olla ohjattuja harjoituksia ja ammattivalmentajia lisää. Se lisää kustannuksia (niin lätkässä kuin futiksessa) ja tappaa monelta junnulta innon urheiluun, kun kaikki vapaa-aika menee valmentajan silmän alla.

Osittain olet oikeassa, mutta osittain et. Valmentajia tarvitaan ohjaamaan pelaajaa oikeaan suuntaan. Toiset pelaajat sinne löytävät ilmankin, mutta hyvä valmennus voi auttaa montaa pelaajaa joka ei yksin sinne löydä. Itse kun valmennan fudista, niin esimerkkinä 9-vuotiaana voi ensimmäistä kertaa ns. kehitysjoukkueeseen tulla pelaaja jolle ei ole opetettu juuri mitään alkeita edes oikeasta tekniikasta. Ei se auta että pelaaja vain yksin treenaa, jos hän ei osaa ja/tai tiedä mitä treenata. Juuri siihen tarvitaan ammattimaista valmennusta, että sitten niissä harjoituksissa, joita on riittävästi, valmentaja osaa antaa oikeat neuvot kaverille valmentajana. Sitten vapaa-ajalla tehdään se suurin työ, mutta hyvä valmentaja voi antaa paljon eväitä sinne vapaa-ajallekkin.

Jos valmentaja ei osaa esim. opettaa oikeataa potkutekniikkaa, niin ei sitä monikaan alle 10-vuotias poika osaa itsestään oppia. Sama koskee muutakin tekniikkaa.

Oma työ on merkittävin asia jokaisen junnun uralla, mutta oikea valmennus ja tarpeeksi laadukas poistaa paljon potentiaalisia esteitä lahjakkaan pelaajan tieltä.

Sitäpaitsi hyvä valmentaja pystyy siinä ohjatussa harjoittelussa opettamaan pelaajia paremmin. Eikä suinkaan tapa intoa. Samalla kun joku "Ronaldinho 2" treenaa itsekseen sen 30h/viikko hän myös saa jo melko nuoresta lähtien laadukasta valmennusta, jossa hänen tekniikkansa, koordinaationsa ja varsinkin esim. peliälynsä saa paljon asioita mitä heikko valmentaja ei osaa opettaa.

Suomessa pelaajat eivät treenaa itsekseen tarpeeksi, massaa ei ole, mutta se ei poista sitäkään tosiseikkaa ettei Suomessa ole läheskään tarpeeksi laadukkaita valmentajia ja/tai olosuhteita missä näiden harvojen lahjakkaiden kehitystä voisi tukea.

Ruotsissa olosuhteet eivät ole luonnonolojen suhteen valtavan erilaiset, samoin yhteiskunta on melkolailla samanlainen. Kuitenkin panostus valmennukseen ja olosuhteisiin on täysin toista kuin Suomessa ja sen näkee Ruotsin tasosta jalkapallossa. Turha lähteä vertailemaan johonkin E-Amerikan maahan, koska siellä yleiset olosuhteet ovat aivan toiset(tosin sielläkin kaikilla vähänkin suuremmilla joukkueilla on olosuhteet niin kenttien kuin valmennuksen suhteen aivan toiset).

Mielestäni absurdia asetella vastakkain "hyvä valmennus" vs "oma harjoittelu". Koska hyvä valmennus tukee sitä omaa harjoittelua ja toisinpäin tietenkin myös. Sen sijaan huono valmennus ei todellakaan tue, vaan voi jopa heikentää sitä omaa harjoittelua.

siffa
12.07.2010, 00:29
Osittain olet oikeassa, mutta osittain et. Valmentajia tarvitaan ohjaamaan pelaajaa oikeaan suuntaan....

Hyvä kirjoitus eagle:ltä kaiken kaikkiaan. Luulen, että Erkki Valle oli tv:ssä samoilla linjoilla kanssasi.

Haluaisin tietää, miten ja missä joukkueesi harjoittelee loka-maaliskuun aikana.

eagle
12.07.2010, 01:01
Hyvä kirjoitus eagle:ltä kaiken kaikkiaan. Luulen, että Erkki Valle oli tv:ssä samoilla linjoilla kanssasi.

Haluaisin tietää, miten ja missä joukkueesi harjoittelee loka-maaliskuun aikana.

Syksyllä on valmennuskuviot taas vähän auki, mutta viime vuonna kylmässä ja pienessä palloiluhallissa sekä koulun saleissa, pikkiriikkisin päästiin myös edes lämpimään palloiluhalliin. Suomessa harva seura junioritasolla pääsee harjoittelemaan talvella jalkapallomaisella alustalla edes, puhumattakaan muuten hyvistä olosuhteista. Tähän sitten voi lisätä vielä sen että vielä harvempi pääsee harjoittelemaan tarpeeksi ja vielä harvempi laadukkaassa valmennuksessa.

edit:Hämeenlinnassa muuten paikallinen seura(HJS) on ostanut kaupungilta muutaman tunnin viikossa seuransa junioreille. Nämä sitten voivat käydä tuolla ajalla koko hallin alueella itsekseen potkimassa vapaasti. Tässä hyvä esimerkki miten tukea junioreita. Vaikka toki hyvin pieni aika tuo muutama tunti viikossa on, mutta silti oikea suunta ja tuollaista juuri lisää kaivattaisiin. Mahdollisuus talvella/syksyllä/alkukeväästä poikien itsekseen leikkiä pallon kanssa olosuhteista huolimattakin.

edit2:
Ihannetilanne on tämä. Lapset laitetaan tasoryhmiin jo reilusti alle 10 vuotiaina. Lahjakkaat ja motivoituneet tekevät omalla ajalla näitä tekniikka- ja fysiikkatreenejä, ja joukkueharjoituksissa keskitytään joukkueena toimimiseen. Lahjattomat ja laiskat syövät omalla ajallaan sipsejä ja pelaavat pleikkaria. Joukkuetreeneissä sitten keskitytään valmentajan ohjeiden kuulemattajättämiseen ja yleiseen hämmentämiseen. Aika käytetty tapa on juomapullon sisällön tyhjentäminen kaverin päälle.

Tätä ollut huomannut ja tähän pitää todeta, että osittain samaa mieltä. Siis siinä että motivoituneet ja lahjakkaimmat tulisi olla samoissa ryhmissä ja saada samantyylistä peli-/kilpaseuraa. Ongelma on vain se että ryhmät eivät saisi olla liian jyrkät/tiukat. Eli siis noita "kilpa"ryhmiä tulisi olla muutamiakin ja niiden välillä liikkumisen toimia kehityksen ja/tai innon mukaan. Jos tuollainen ryhmä on esim. aina vuoden tai useamman "muuttumattomassa" muodossa, niin silloin voi eri ryhmissä monta lahjakkuutta mennä hukkaan tuonkin takia. Toki nykyinen malli vielä huonompi missä mukana on paljon lapsia joita laji ei kiinnosta ja ovat mukana esim. vanhempien pakotuksesta.

choose_life
12.07.2010, 07:44
Paikallinen seura(HJS) on ostanut kaupungilta muutaman tunnin viikossa seuransa junioreille. Nämä sitten voivat käydä tuolla ajalla koko hallin alueella itsekseen potkimassa vapaasti. Tässä hyvä esimerkki miten tukea junioreita. Vaikka toki hyvin pieni aika tuo muutama tunti viikossa on, mutta silti oikea suunta ja tuollaista juuri lisää kaivattaisiin. Mahdollisuus itsekseen leikkiä pallon kanssa olosuhteista huolimattakin.
Osittain samaa mieltä. Siis siinä että motivoituneet ja lahjakkaimmat tulisi olla samoissa ryhmissä ja saada samantyylistä peli-/kilpaseuraa. Ongelma on vain se että ryhmät eivät saisi olla liian jyrkät/tiukat. Eli siis noita "kilpa"ryhmiä tulisi olla muutamiakin ja niiden välillä liikkumisen toimia kehityksen ja/tai innon mukaan. Jos tuollainen ryhmä on esim. aina vuoden tai useamman "muuttumattomassa" muodossa, niin silloin voi eri ryhmissä monta lahjakkuutta mennä hukkaan tuonkin takia. Toki nykyinen malli vielä huonompi missä mukana on paljon lapsia joita laji ei kiinnosta ja ovat mukana esim. vanhempien pakotuksesta.

Näinhän se menee: ei mitään varsinaisesti uutta auringon alla - tai tässä ketjussa -, mutta tervejärkistä ruohonjuuritason puhetta konkreettisista asioista/kokemuksista. Jos tämänkaltaisia pikkujunnujen (? oletan kuitenkin, että puhut otsikon kohderyhmästä eli pääosin ala-asteikäisistä) koutseja olisi enemmän, ongelmia olisi valmennuksen osalta paljon vähemmän (muut, niinikään sata kertaa luetellut junnutyön ongelmat ovat sitten erikseen). Ei tää hei voi olla näin vaikeeta:).

Kelju K. Kojootti
12.07.2010, 08:24
Osittain olet oikeassa, mutta osittain et. Valmentajia tarvitaan ohjaamaan pelaajaa oikeaan suuntaan. Toiset pelaajat sinne löytävät ilmankin, mutta hyvä valmennus voi auttaa montaa pelaajaa joka ei yksin sinne löydä. Itse kun valmennan fudista, niin esimerkkinä 9-vuotiaana voi ensimmäistä kertaa ns. kehitysjoukkueeseen tulla pelaaja jolle ei ole opetettu juuri mitään alkeita edes oikeasta tekniikasta. Ei se auta että pelaaja vain yksin treenaa, jos hän ei osaa ja/tai tiedä mitä treenata. Juuri siihen tarvitaan ammattimaista valmennusta, että sitten niissä harjoituksissa, joita on riittävästi, valmentaja osaa antaa oikeat neuvot kaverille valmentajana. Sitten vapaa-ajalla tehdään se suurin työ, mutta hyvä valmentaja voi antaa paljon eväitä sinne vapaa-ajallekkin.

Jos valmentaja ei osaa esim. opettaa oikeataa potkutekniikkaa, niin ei sitä monikaan alle 10-vuotias poika osaa itsestään oppia. Sama koskee muutakin tekniikkaa.

Oma työ on merkittävin asia jokaisen junnun uralla, mutta oikea valmennus ja tarpeeksi laadukas poistaa paljon potentiaalisia esteitä lahjakkaan pelaajan tieltä.

Sitäpaitsi hyvä valmentaja pystyy siinä ohjatussa harjoittelussa opettamaan pelaajia paremmin. Eikä suinkaan tapa intoa. Samalla kun joku "Ronaldinho 2" treenaa itsekseen sen 30h/viikko hän myös saa jo melko nuoresta lähtien laadukasta valmennusta, jossa hänen tekniikkansa, koordinaationsa ja varsinkin esim. peliälynsä saa paljon asioita mitä heikko valmentaja ei osaa opettaa.

Suomessa pelaajat eivät treenaa itsekseen tarpeeksi, massaa ei ole, mutta se ei poista sitäkään tosiseikkaa ettei Suomessa ole läheskään tarpeeksi laadukkaita valmentajia ja/tai olosuhteita missä näiden harvojen lahjakkaiden kehitystä voisi tukea.

Ruotsissa olosuhteet eivät ole luonnonolojen suhteen valtavan erilaiset, samoin yhteiskunta on melkolailla samanlainen. Kuitenkin panostus valmennukseen ja olosuhteisiin on täysin toista kuin Suomessa ja sen näkee Ruotsin tasosta jalkapallossa. Turha lähteä vertailemaan johonkin E-Amerikan maahan, koska siellä yleiset olosuhteet ovat aivan toiset(tosin sielläkin kaikilla vähänkin suuremmilla joukkueilla on olosuhteet niin kenttien kuin valmennuksen suhteen aivan toiset).

Mielestäni absurdia asetella vastakkain "hyvä valmennus" vs "oma harjoittelu". Koska hyvä valmennus tukee sitä omaa harjoittelua ja toisinpäin tietenkin myös. Sen sijaan huono valmennus ei todellakaan tue, vaan voi jopa heikentää sitä omaa harjoittelua.

Ehkä korostin liikaa tuota omatoimisen harjoittelun merkitystä, tai en siis painottanut ohjatun harjoittelun merkitystä. Olen asiasta samaa mieltä kanssasi. Tottakai ohjattua, ja laadukasta sellaista tarvitaan, juurikin kertomistasi syistä. Lähinnä pointtinani oli se, että jos ei lapset ja nuoret motivoidu omalla ajallaan menemään treenaamaan taitojaan, niin en näe että ratkaisu olisi se, että lisätään ohjatun harjoittelun määrää, niin saadaan pojat ja tytöt treenaamaan. Pointtina siis oli se, että motivaatiota täytyy olla omatoimiseen harjoitteluun, jos meinaa kehittyä edes kohtalaisen kovaksi pelimieheksi.

Ja se omatoimisesta treenistä mielestäni ylivoimainen on nämä höntsäpelit kaveriporukassa. Ne ovat motivoivia aika lailla poikkeuksetta kaikille lapsille ja nuorille ja niissä oppii pelaamaan erilaisia pelissä toistuvia tilanteita kuin itsestään. Ehkä tässä suhteessa ollaan vähän eri linjoilla. Uskon siis, että esim. pelaajan teränkäyttö ja kiekonkäsittely kehittyy noissa pihapeleissä, vaikka kukaan ei ole katsomassa noita pelejä ja antamassa palautetta.

Olen ehdottomasti laadukkaan valmennuksen puolesta puhuja. Ehkä juuri erityisesti näille ei niin lahjakkaille olisi vielä tärkeämpää, että he saisivat yksilöllistä ohjausta ja palautetta mahdollisimman paljon.

En tunne Ruotsin futisvalmennuksen tasoa, mutta varmaan siihen vaikuttaa se, että futiskulttuuri Ruotsissa kulkee Suomea jonkun vuosikymmenen edellä. Uskon, että Suomen futiksessakin valmennuksen laatu on paranemassa ja kun (toivottavasti) kv. menestystä tulee, niin saadaan lisää harrastajia. Ja jos jääkiekon harrastaminen käy vuosi vuodelta kalliimmaksi, niin kuin näyttää, niin voihan se olla, että se tekee näistä potentiaalisista Selänteistä uusia Litmasia.

siffa
12.07.2010, 08:26
Syksyllä on valmennuskuviot taas vähän auki, mutta viime vuonna kylmässä ja pienessä palloiluhallissa sekä koulun saleissa, pikkiriikkisin päästiin myös edes lämpimään palloiluhalliin. Suomessa harva seura junioritasolla pääsee harjoittelemaan talvella jalkapallomaisella alustalla edes, puhumattakaan muuten hyvistä olosuhteista. Tähän sitten voi lisätä vielä sen että vielä harvempi pääsee harjoittelemaan tarpeeksi ja vielä harvempi laadukkaassa valmennuksessa.

Kiitos, eagle, asiantuntevasta kirjoituksestasi. Tässä lainaamassani kohdassa on kirjoitettu asian ydin. Luonnonolosuhteet ovat Suomessa sellaiset, että vaikeaa on täältä nousta yksilöiden jalkapallossa maailman eliittiin. Maajoukkuetasolla ongelma sitten kertaantuu.

Jääkiekon puolella olosuhteet ovat hyvät, mutta juniorijärjestelmä tarvitsee täysremontin. Sen homman hoitaminen on uskottu nyt Jukka Rautakorvelle.

Fordél
12.07.2010, 08:54
Kiitos, eagle, asiantuntevasta kirjoituksestasi. Tässä lainaamassani kohdassa on kirjoitettu asian ydin. Luonnonolosuhteet ovat Suomessa sellaiset, että vaikeaa on täältä nousta yksilöiden jalkapallossa maailman eliittiin. Maajoukkuetasolla ongelma sitten kertaantuu.

Olosuhteet ovat koko ajan parantuneet ja kausi venyy molemmista päistä. Myös joillain paikkakunnilla on talviharjoittelukin varsin hyvällä mallilla. Uskon siis, että tässä kohdin mennään koko ajan parempaan suuntaan ja Suomestakin saadaan koko ajan yhä laadukkaampia pelaajia futikseen. Nuoret lähtevät myös jo yä aikaisemmin eurooppalaisiin akatemioihin, joista alkaa taatusti jossain vaiheessa lyömään suomalaisia pelaajia läpi.

Kaiken kaikkiaan Eaglelta hyvä kirjoitus ja noinhan se juuri menee. Nuorten urheilussa kaikki lähtee itsestään, jota järjestelmän täytyy tukea mahdollisimman hyvin. Suomen liikuntapaikkaverkosto on yksi maailman parhaista, joten täällä on yleisesti ottaen todella hyvät mahdollisuudet tulla hyväksi vähän lajissa kuin lajissa. Myös seuratoiminta on hyvää ja kattavaa läpi koko Suomen. Tottakai valmennusosaaminen ja olosuhteetkin voivat aina olla parempia, joten niitä tulee esim. lätkässäkin kehittää entisestään.

Itse näen, ett suurin ongelma on itse nuorissa. Siellä on lahjakkaita ja hyvin liikkuvia nuoria,jotka liikkuvat paljon myös vapaa-ajalle. Toisaalta on myös paljon nuoria, jotka eivät liiku tarpeeksi. Yleinen kuntotaso on tippunut koko ajan ja vielä kun muut harrastukset ovat vieneet liikunnalta massaa, jää eri lajeille käytettäväksi yhä vähemmän massaa ja sitä kautta yhä vähemmän lahjakkuuksia.

Turha tässä on kuitenkaan sen suuremmin ajaa liikunnan asemaa paremmaksi suhteessa muihin harrastuksiin, koska esim. muut taideaineet ovat ihan yhtä tärkeitä. Kuitenkin erinäisin toimin pitäisi saada nostettua tuota yleistä kuntotasoa ja liikunnallisuutta. Sitten jokainen voi valita harrastuksensa oman mielensä mukaan. Itse kannustaisin nuoria jo pienestä pitäen liikkumaan monipuolisesti (koululiikuntaa monipuoliseksi hyödyntäen seuratoimintaa, koululiikuntaa ENEMMÄN, liikuntapaikat nuorille maksuttomiksi jne.).

siffa
12.07.2010, 22:56
Olosuhteet ovat koko ajan parantuneet ja kausi venyy molemmista päistä. Myös joillain paikkakunnilla on talviharjoittelukin varsin hyvällä mallilla. Uskon siis, että tässä kohdin mennään koko ajan parempaan suuntaan ja Suomestakin saadaan koko ajan yhä laadukkaampia pelaajia futikseen. Nuoret lähtevät myös jo yä aikaisemmin eurooppalaisiin akatemioihin, joista alkaa taatusti jossain vaiheessa lyömään suomalaisia pelaajia läpi.

Luitko eaglen kirjoituksen riittävän tarkasti? Minusta se antoi lohduttoman kuvan suomalaisten jalkapallojunioreiden harjoittelumahdollisuuksista loka-maaliskuun aikana. Samaan aikaan paremmissa luonnon olosuhteissa lapset ja juniorit harjoittelevat päivittäin. Kun suomalainen juniori pääsee eurooppalaisiin akatemioihin, on hän jäänyt lajiharjoittelussa ratkaisevasti jälkeen. Ero ei ole enää kurottavissa umpeen.

Fordél
12.07.2010, 23:20
Luitko eaglen kirjoituksen riittävän tarkasti? Minusta se antoi lohduttoman kuvan suomalaisten jalkapallojunioreiden harjoittelumahdollisuuksista loka-maaliskuun aikana. Samaan aikaan paremmissa luonnon olosuhteissa lapset ja juniorit harjoittelevat päivittäin. Kun suomalainen juniori pääsee eurooppalaisiin akatemioihin, on hän jäänyt lajiharjoittelussa ratkaisevasti jälkeen. Ero ei ole enää kurottavissa umpeen.

Luin, mutta tiedän paikkakuntia, joissa talviharjoittelu ei ole yhtä huonolla tolalla. Toki niissä on aina toivomisen varaa kun vuoroja ei ole tarpeeksi tai ne ovat hyvin kalliita. Kun kausi kuitenkin pitenee molemmista päistä ja talviolosuhteet paranevat, ei tulevaisuudessa suomalainen jalkapalloilu tule kaatumaan kolmen kuukauden jaksoon, jolloin ei ole ulkoharjoitteita. Kekseliäisyyttä ja monipuolisuutta kehiin niin mitään ratkaisevaa eroa ei tapahdu.

eagle
13.07.2010, 00:29
Luin, mutta tiedän paikkakuntia, joissa talviharjoittelu ei ole yhtä huonolla tolalla. Toki niissä on aina toivomisen varaa kun vuoroja ei ole tarpeeksi tai ne ovat hyvin kalliita. Kun kausi kuitenkin pitenee molemmista päistä ja talviolosuhteet paranevat, ei tulevaisuudessa suomalainen jalkapalloilu tule kaatumaan kolmen kuukauden jaksoon, jolloin ei ole ulkoharjoitteita. Kekseliäisyyttä ja monipuolisuutta kehiin niin mitään ratkaisevaa eroa ei tapahdu.

Kyllä Suomessa on paikkakuntia missä tilanne on parempi, tästä esimerkkinä vaikkapa tuo mainittu Hämeenlinna. Valitettavasti kuitenkin Suomessa on suurin osa paikkakuntia missä asiat ovat noin huonosti. Toki tilanne on selvästi parempi kuin 10, puhumattakaan 20-vuotta sitten, mutta ei tilannetta voi todellakaan hyväksi kutsua. Kuten puhuttua niin esim. Ruotsissa tilanne on täysin toinen, vaikka siellä luonnonolosuhteet ovat lähes yhtä heikot. Suurimmassa osassa kuntia ei ole ollenkaan jalkapallohallia tai hallia missä olisi joku muu kuin futsal-/parkettilattia. Ei siis edes maapohjaisia halleja. Edes pienikokoisia.

Kuvaavaa on mielestäni eräällä tavalla se että yksi pitkäikäisimmistä halleista löytyy Lahdesta(mahtaisiko olla vanhin jopa) ja Suomen menestynein jalkapalloilija on juuri tuon hallin kautta saanut sen koko vuoden omaehtoista harjoittelua. En tarkoita tällä että ilman hallia Litmanen ei olisi tullut noin hyväksi, mutta toisaalta jos on vähänkin tutustunut siihen kuinka paljon tuo halli Jaria hyödytti, niin jokainen tietää että ei se ole ainakaan uraa rajoittanut.

choose_life, kyllä vain puhutaan ala-asteikäisistä junioreista. Vanhemmista junioreista on selvästi vähemmän kokemusta, monestakin syystä.

choose_life
14.07.2010, 13:58
.choose_life, kyllä vain puhutaan ala-asteikäisistä junioreista.

Nain arvelinkin (aakkoset puuttuvat tassa maassa, toim. huom.:). Edelleen, pointsit asiantuntevista ja tervejarkisista nakemyksista ja toiminnasta. Taman tyylin koutsausta lisaa (tai pikemmin takaisin...) kiekkoonkin otsikon alle mahtuvien ikaisten kanssa, plus ne sataan kertaan kerratut monipuolisuudet, karsivallisyydet=perusasiat oikeaan aikaan, tarpeellinen kuri pilke silmakulmassa, junnujen oman ajan aktiviteetit (vrt. Litmanen palloineen VAPAAEHTOISESTI tuntitolkulla yksin ja kavereiden kanssa Lahden hallissa, ja kaikki muutkin huipulle nousseet) jne., niin hyva tulee. Ajan kanssa.

eagle
15.07.2010, 11:57
Ajan kanssa.

Tuo onkin tärkeä muistaa. Monessa valmennusportaassa tuota ei oikein ole sisäistetty. Siis sitä, että moni kaveri kehittyy täysin eri tahtia ja kehitystä voi tapahtua toisaalta todella nopeastikkin sitten kun se "lähtee toimimaan". Itse esim. todistanut tällä kaudella yhden pelaajan muuttumista joukkueen "bottom-3" pelaajasta "top-3" pelaajaksi 1-2kk aikana, kun vain sai ajatuksesta kiinni. Tämänkin takia olisi merkittävää etteivät ne mahdolliset tasoryhmät olisi liian kiveen hakattuja. Tämä kuitenkin varmaan koskee kaikkia lajeja, joten jääkiekossa varmasti monilla valmentajilla vastaavia tapauksia. Itse kun en ole kiekkoa kunnolla koskaan valmentanut, vain 15-vuotta pelannut, niin en varma voi olla, mutta vahva oletus että näin on.

mjr
22.07.2010, 08:41
Tuo Agassin tapaus, johon aiemmin viitattiin, oli kyllä todella pelottava. Ja epäilemättä tuhansien ja tuhansien lasten kohdalla vastaava luonnevammainen pakko-systeemi ei edes johda huippumenestykseen, pilaa vain elämän muuten. Agassinkin kohdalla taisi olla siinä ja noin, että lopulta sai elämänsä kokoon ja terveille urille. Yhteiskunnan ja lasten edun mukaista on, että mahdollisimman suuri joukko liikkuisi ja urheilisi. Sitten onkin aika lailla pienempi ryhmä, jolle on etua siitä, että kehittyisi ikäluokkaansa nähden äärimmäisen pieni ryhmä huippulahjakkaita nuoria, jotka saavat rahakkaan uran huippu-urheilussa. Minusta tälle jälkimmäiselle ei ainakaan yhteiskunnan kannattaisi rakentaa yhtään mitään järjestelmää. Joku huippu-urheilu -putki 4-vuotiaille on järkyttävän vastenmielinen ajatus. Vanhin poika on nyt 3 vuotta ja takaan kyllä, että pysyy vielä vuosia poissa kaikesta systemaattisesta harjoittelusta. Vanha urheilun ihanne oli "terve sielu terveessä ruumiissa", puhuttiin sopusuhtaisesta elämästä, jossa urheilu oli vain yksi elementti. Nykyinen huippu-urheilu on pakkomielteisen spesialisoitunutta, jossa vain yksi kapea sektori on kehitetty huippuunsa kaikkien muiden kustannuksella. En todellakaan toivo omista lapsistani huippu-urheilijoita.

siffa
22.07.2010, 17:57
Joku huippu-urheilu -putki 4-vuotiaille on järkyttävän vastenmielinen ajatus. Vanhin poika on nyt 3 vuotta ja takaan kyllä, että pysyy vielä vuosia poissa kaikesta systemaattisesta harjoittelusta. Vanha urheilun ihanne oli "terve sielu terveessä ruumiissa", puhuttiin sopusuhtaisesta elämästä, jossa urheilu oli vain yksi elementti. Nykyinen huippu-urheilu on pakkomielteisen spesialisoitunutta, jossa vain yksi kapea sektori on kehitetty huippuunsa kaikkien muiden kustannuksella. En todellakaan toivo omista lapsistani huippu-urheilijoita.

Puhtaiden yksilö- ja taitolajien (mm. voimistelut, taitoluistelu, tennis, pingis, golf, alppilajit) systemaattinen harjoittelu on aloitettava jo hyvin nuorena, mikäli tähdätään huippu-urheilijoiksi. Nämä lajit voi kasvattajana helposti välttää, kun ei vie lapsiaan niiden pariin.
Joukkuelajien, kuten jalkapallon ja jääkiekon, lapsuusajan "harjoittelu" on enemmänkin leikkiä kuin tiukkapipoista, systemaattista harjoittelua. Miten on, pyritkö välttämään lapsiltasi nämäkin harrastukset? Jos he kuitenkin sattuisivat ohjautumaan kavereiden kanssa läheisille puistoalueille tai kentille pelailemaan jalkapalloa, niin sallitko sen heille? Entä, jos he innostuvat olemaan kavereiden kanssa tuntikausia pelailemassa jalkapalloa, niin haetko heidät pois sen takia, etteivät innostuisi yhä enemmän ja enemmän oppimaan lisätaitoja jalkapallon kesyttämisessä. Mitä, jos lapsesi toivoo tulevansa huippujalkapalloilijaksi jo hyvin nuorena, niin kumman toiveet toteutetaan teidän perheessä, isän vai pojan?

mjr
22.07.2010, 19:52
Miten on, pyritkö välttämään lapsiltasi nämäkin harrastukset? Jos he kuitenkin sattuisivat ohjautumaan kavereiden kanssa läheisille puistoalueille tai kentille pelailemaan jalkapalloa, niin sallitko sen heille? Entä, jos he innostuvat olemaan kavereiden kanssa tuntikausia pelailemassa jalkapalloa, niin haetko heidät pois sen takia, etteivät innostuisi yhä enemmän ja enemmän oppimaan lisätaitoja jalkapallon kesyttämisessä. Mitä, jos lapsesi toivoo tulevansa huippujalkapalloilijaksi jo hyvin nuorena, niin kumman toiveet toteutetaan teidän perheessä, isän vai pojan?

En todellakaan - niin kauan kun haluavat, saavat ehdottomasti touhuta. Toki oma toivomukseni olisi pesäpallo, eikä mikään höpö-joukkuelaji kuten vaikka potkupallo tms. Epäilen vain että tuskin omaehtoisesti tulevat päätymään mihinkään himoharjoitteluun, elleivät sitten aidosti ole näitä yksi-miljoonasta -lahjakkuuksia, mitä en osaa pitää kovin todennäköisenä. Itse tulen joka tapauksessa pyrkimään siihen, että kasvavat sopusuhtaisesti ja tasapainoisesti niin mielen kuin ruumiinkin suhteen.

Viljuri
22.07.2010, 22:55
En todellakaan - niin kauan kun haluavat, saavat ehdottomasti touhuta. Toki oma toivomukseni olisi pesäpallo, eikä mikään höpö-joukkuelaji kuten vaikka potkupallo tms.

Potkupallon leikkimielinenkin harrastaminen näyttää aiheuttavan polvi- ja nilkkaongelmia. Ex-potkisharrastajat johtavat "raihnaisuustilastoja" omassa laajennetussa kaveripiirissäni, mikä jostakin syystä on monelle myös ylpeyden aihe, go figure.

Jo pelkästään tämän seikan vuoksi monien muiden lajien houkutus saattaisi olla järjellä ajateltaessa ylivoimainen... ottaen huomioon tietysti sen hyvin kaukaisen mahdollisuuden, että muissa lajeissa "menestyksen" saavuttaminen, jos kiinnostus herää, on sen pari promillea todennäköisempää.

siffa
22.07.2010, 23:26
En todellakaan - niin kauan kun haluavat, saavat ehdottomasti touhuta. Toki oma toivomukseni olisi pesäpallo, eikä mikään höpö-joukkuelaji kuten vaikka potkupallo tms. Epäilen vain että tuskin omaehtoisesti tulevat päätymään mihinkään himoharjoitteluun, elleivät sitten aidosti ole näitä yksi-miljoonasta -lahjakkuuksia, mitä en osaa pitää kovin todennäköisenä. Itse tulen joka tapauksessa pyrkimään siihen, että kasvavat sopusuhtaisesti ja tasapainoisesti niin mielen kuin ruumiinkin suhteen.

Hyvä vastaus. Pesäpallo on hieno peli. Jos poikasi valitsevat sen lajikseen, tulen katsomaan Nurmon Hyllykallion pesäpallostadionille junioriturnaukseen, kun isä-mjr seuraa rauhalliseen tyyliinsä junioreidensa edesottamuksia puuttumatta sanallakaan poikiensa ja heidän joukkueensa edesottamuksiin. En ole nimittäin vielä eläissäni nähnyt vanhempia, jotka eivät sekoaisi pasmoissaan omien lastensa peliesityksiä seuratessaan. Veri on aina vettä sakeampaa.