Niilo
01.05.2005, 18:48
Nimet Attilio Betteca, Henri Toivonen & Sergio Cresto eivät ehkä sano mitään nykynuorille, mutta eiköhän täällä ole useita kymmeniä tai satoja henkilöitä, jotka ovat joskus kuulleet edellä mainituista henkilöistä. Nyt varmaankin herää kysymyksiä, miksi ko. henkilöistä on avattu otsikko. Vastaus on seuraavanlainen. Huomenna toukokuun 2. tulee kuluneeksi tasan 20 vuotta kun Italialainen rallikuski Attilio Betteca ajoi Korsikan MM-rallissa rajusti ulos ja menehtyi.
Tasan vuotta myöhemmin, vuonna 1986 rallimaailmaa ja etenkin suomalaista ralliyleisöä järkytti suunnattomasti Henri Toivosen ja Sergio Creston erittäin raju ulosajo, erittäin vakavin seurauksin, niin ikään Korsikalla. Seuraavassa on artikkeli Attilio Bettecasta vuoden 1985 Vauhdin Maailmasta.
Attilio Betteca 9.2.53 - 2.5.85
Attilio Betteca menehtyi välittömästi hänen ajamansa Lancia Rallyn suistuttua tieltä Korsikan rallin neljännellä erikoiskokeella. Auto liukui kylki edellä tienpenkalla ja puu iskeytyi tuulilasin pilarin yläosaan kuljettajan puolelle. Kartanlukia Maurizio Perissinot ei loukkaantunut. Bettega oli ensimmäinen huippukuljettaja joka menehtyi MM-rallissa ja tämä oli ensimmäinen kohtalokas onnettomuus Lancia tallissa yhdeksään vuoteen.
32-vuotiaan Bettegan ura alkoi voitolla Italian Autobianchi-rallisarjassa -77. Sarjaa sponsoroi Fiat Lancia ja tarkoituksena oli löytää uusi ”Sandro Munari”. Italian parhaana pidetty rallikuljettaja Bettega joutui viimeisen vuoden aikana huomattavan paineen alaiseksi. Tämä johtui nuoren Massimo Biassonin lupaavasta kehityksestä. Suoranaisiin yhteydenottoihin tämä paine ei johtanut, Viime vuoden San Remon kova taistelu johti siihen, että Bettega säilytti asemansa Lancia italialaisena ykköskuljettajana.
Bettega teki jatkuvasti vaikutuksen kanssaihmisiinsä avoimella iloisuudellaan. Rallimaailmassa hän jäi aina hieman syrjään koska puhui vain italiaa ja saksaa, mutta Bettega ystävystyi helposti niiden ralli-ihmisten kanssa, joiden kanssa pystyi kommunikoimaan.
Ajaessaan hän osoitti suurta rohkeutta ja näki paljon vaivaa palatessaan rallihuipulle Lancia Rallyn ensimmäisessä MM-kisassa Korsikalla -82 sattuneen vakavan onnettomuuden jälkeen. Hän oli koko uransa uskollinen italialaiselle automerkille, vaikka Audi kävikin Bettegan kannsa neuvotteluita -80.
Bettega oli naimisissa Isabellan kanssa, joka myös toimi ralleissa pariskunnan kartanlukijana, kunnes lapset Alessandro ja Angela syntyivät. Onnettomuuden syystä ei vielä ole täyttä selvyyttä, mutta monet ovat esittäneet arveluja että Italian ykköskuljettajan harteille lasketuilla paineilla saattaisi olla osuutta asiaan..
Bettega johti Safari rallia – ainoa MM-ralli johon hän oli tänä vuonna osallistunut – kunnes tekniset ongelmat pakottivat hänet sivuun. Bettega oli myös ainoa Lancia-kuljettaja joka Korsikalla pystyi vastaamaan Peugeotin ja Renaultin vauhtiin.
On valitettavaa, että nämä tosiasiat näyttävät merkitsevän jotakin vasta nyt Attilion kuoleman jälkeen.
Martin Holmes
Bettecan menehtyminen oli vakava asia, mutta ralli jatkui. Kuten jo tuossa aiemmin mainitsin, tapahtui päivälleen tasan vuotta myöhemmin jotain vielä pahempaa, joka muutti ralliautoilun täydellisesti. Vauhdin Maailman otsikko: KAIKEN LOPPU on koruton, mutta paljon puhuva. Rallimaailmaa ja etenkin Suomea järkytti uutinen Korsikalta. Henri Toivonen ja Sergio Cresto menehtyivät erittäin rajussa ulosajossa. Ulosajo oli niin raju, että Toivosen kuljettamasta Lancia S4:stä ei jäänyt jäljelle yhtikäs mitään. Auto kirjaimellisesti räjähti ja paloi maan tasalle. Suomi oli menettänyt juuri valovoimaisen kuljettajan. Kuljettajan joka tuolla hetkellä oli kiistatta Maailman paras. Kuljettaja jolla oli mahtava tulevaisuus edessään Super Autojen aikakaudella. Henri oli kiistatta maailman paras! Seuraavassa on puolestaan artikkeli Henri Toivosesta 86 vuoden Vauhdin Maailmasta.
Henri Toivonen 25.8.1956 – 2.5.1986
Henri on Poissa
Kun ralliautoilija antaa koko sydämensä urheilulleen ja menestystä seuraa toistaan puhutaan loistavasta tulevaisuudesta joka häntä odottaa. Tulokset puhuvat puolestaan ja kertovat toiveiden täyttymyksestä.
Mutta ihmishenki on vain ohuen langan varassa. Se voi koska hyvänsä katketa. Kuolema on tapahtuma, joka koskettaa jokaista. Voimme vain kuvitella sitä tuskaa minkä Henri Toivosen ja Sergio Creston poismeno on heidän omaisilleen ja rakkailleen tuonut. Suomalainen autourheiluväki hiljenee kunnioittamaan heidän muistoaan.
Henri Toivonen syntyi perheeseen, jossa hän sai toteuttaa mieliharrastustaan, autoilua. Jo paljon ennen ajokortti-ikää nuori Henkka nähtiin auton ratin takana, nenä tuskin tuulilasin pyyhkimen yli näkyen.
Mikroautoilussa heltisi SM- PM- mestaruuskisa, nuori lahjakkuus huomattiin ja arvostettiin. Tilille tuli arvonimi, ”vuoden mikroautoilija”. Se kannusti jatkamaan, vaikka tosin mitään motiivin puutetta ei koskaan ollut. Tähtäin oli selvä: isä Paulin jalanjälkiä seuraten kohti kansainvälisiä ralleja ja kilpailuja.
Allekirjoittaneella on ollut harvinainen ilo ja kunnia seurata Henrin uran kehitystä varsin läheltä, autourheilusta kirjoittavana toimittajana. Olen nähnyt ja kokenut ne uran onnen hetket jotka ovat nostaneet ilon kyyneleet silmiin. Olen aistinut lajin varjoisankin puolen.
Vuonna 1980 istuimme Bathin pikkukaupungissa illastamassa juhlavassa seurassa, olimme huomion keskipisteenä. Henkka oli nimittäin juuri voittanut RAC-rallin kaikkien aikojen nuorimpana MM-rallin voittajana. Ja illastamaan siirtyessämme pyysi hän ystävällisesti suomalaista lehtiväkeä pöytäänsä!
Muistan kuinka TV- video- ja kuvaajaryhmät piirittivät nuorta ja selvästi hämmentynyttä Henkkaa. Mutta silmistä loisti pilke, joka kertoi onnesta. Se oli Henrin ensimmäinen MM-voitto.
Ei vain rallia
Henri oli kokeilija mieleltään. Hän ajoi formulalla SM-kultaa. Se tapahtui kuin todisteeksi monipuolisuudesta, jota hänellä oli. Myös jääradan SM piti ottaa vahvistukseksi. Ja Henri nautti kaikesta tästä.
Koko ralliajan näkyi Henkan käsialassa rata-autoilusta hankittu ajolinjojen puhtaus. Se oli poikkeuksellisen tarkkaa työtä. ”Henri käyttää koko tien hyväkseen, minä roiskaisen kaarteen läpi.” pohdiskeli Timo Salonen Monte Carlossa tänä vuonna, jolloin Henkka viimeisenä yönä taisteli kilpailun voittoon.
Tuskin löytyy yhtä huolellista ralliin paneutujaa. Henri teki väsymättömästi työtä nuotitusaikana. Jokainen mutka piti tuntea ja muistaa.
Me kaikki muistamme Henkan kipuamisen kainalosauvoilla Porschen ohjaamoon loukattuaan selkänsä mikroautolla Irlannissa. Siellä järjestäjät olivat tehneet leikkimielisen rata-ajon rallikuskeille kisan tauolla.
Henkka ajoi aidan yli ja loukkaantui mutta kiirehti Costa Smeralda ralliin. Voitto heltesi ja onnellisena mies heilutteli kainalosauvaansa auton katolla shampanjan ruiskuttelun ohessa.
Costa Smeralda oli eräänlaatuinen koetin kivi Henrille. Ulos ajo vuotta myöhemmin tiesi vaikeaa loukkaantumista. Mutta Henri taisteli ja kuntoutui kovan harjoitusohjelman myötä.
Maatessaan Mehiläisen sairaalassa hän sai kuulla tallitoverinsa Attilio Bettegan saaneen surmansa Korsikan rallissa. Se oli ratkaisun paikka ja Henri valitsi rallin edelleen ohjelmaansa.
Kun RAC-ralli 1985 päättyi Henrin voittoon jälleen, edellisestä ykköstilasta oli viisi vuotta, oli Henri kypsynyt lajin suurten nimien vertaiseksi. Puhuttiin tämän hetken nopeimmasta ja tarkimmasta kuljettajasta. Henrin lempilausahdus oli: ”Tsemppiä, tsemppiä, nyt on ajettu täysillä, on aika lisätä vähän vauhtia!” Ja perään veitikkamainen hymy ja silmän isku.
Kertaakaan ei Henkka haastatteluissa sanonut antavansa periksi, vaikka voitto näytti sivullisen mielestä jo karanneen käsistä, Henkka ei luovuttanut. Tämä taistelutahto teki suuren vaikutuksen ihailijoihin, joita Henkalla oli ympäri maailman. Nimikirjoituksiaan hän jaksoi väsymättä antaa joka tilanteessa.
Monten sankari
Henri Toivosen uraa kruunaa mahtava Monte Carlon tämän vuoden avauskilpailuna. Nyt voidaan sanoa, että hän oli yltänyt siihen, mihin vain äärettömän harva ihminen elämässään pystyy. Hän viestitti olemuksellaan koko maailmalle siitä onnesta, jonka hän koki taisteltuaan voittoon ja seurattuaan isänsä jalanjälkiä. Tasan 20 vuotta sitten oli isä Pauli ollut juhlittu sankari Monte Carlossa.
On turhaa alkaa pohtia niitä syitä, jotka johtivat Henkan ja Sergon surmanajoon. Tuskin koskaan saadaan lopullista syytä edes selville, eikä se kuitenkaan tuo poikia takaisin.
Sergio oli veikko, jolla synkkasi Henkan kanssa. ”Mukava jenkki, joka puree purkkaa kuin mitään kiirettä ei olisikaan,” totesi Henkka Montessa kaverista.
Sergio oli juuri täyttänyt 30, hänestä tuli ensimmäinen USA:lainen joka koskaan on voittanut MM-rallin. Ennen siirtymistä Henkan viereen istui hän Lancian Jolly Clubin autossa ja on lukenut nuotteja mm. Carlo Caponelle ja Andrea Zanusille.
Henrin olemus kertoi Montessa paljon, se oli kuin kruunu hänen autourheilijan uralleen, jonka siinä vaiheessa luulimme olevan vahvassa nousussa, uskoimme pääsevämme nauttimaan vielä moneen kertaan hänen voittoshampanjoistaan ja ilkikurisista lausunnoistaan. Haluan muistaa Henrin sellaisena, jona hän painui lähtemättömästi mieleen Monacon rantabulevardilla. Onnellisena isänä ja aviomiehenä, joka kaappasi vaimonsa Erjan ja tyttärensä Arlan syliinsä kertomaan koko maailmalle TV-kuvan välityksellä onnen hetkistä ja huumasta. Siinä kyynel tuli silmänurkkaan…
Erkki Vanhanen.
Tasan vuotta myöhemmin, vuonna 1986 rallimaailmaa ja etenkin suomalaista ralliyleisöä järkytti suunnattomasti Henri Toivosen ja Sergio Creston erittäin raju ulosajo, erittäin vakavin seurauksin, niin ikään Korsikalla. Seuraavassa on artikkeli Attilio Bettecasta vuoden 1985 Vauhdin Maailmasta.
Attilio Betteca 9.2.53 - 2.5.85
Attilio Betteca menehtyi välittömästi hänen ajamansa Lancia Rallyn suistuttua tieltä Korsikan rallin neljännellä erikoiskokeella. Auto liukui kylki edellä tienpenkalla ja puu iskeytyi tuulilasin pilarin yläosaan kuljettajan puolelle. Kartanlukia Maurizio Perissinot ei loukkaantunut. Bettega oli ensimmäinen huippukuljettaja joka menehtyi MM-rallissa ja tämä oli ensimmäinen kohtalokas onnettomuus Lancia tallissa yhdeksään vuoteen.
32-vuotiaan Bettegan ura alkoi voitolla Italian Autobianchi-rallisarjassa -77. Sarjaa sponsoroi Fiat Lancia ja tarkoituksena oli löytää uusi ”Sandro Munari”. Italian parhaana pidetty rallikuljettaja Bettega joutui viimeisen vuoden aikana huomattavan paineen alaiseksi. Tämä johtui nuoren Massimo Biassonin lupaavasta kehityksestä. Suoranaisiin yhteydenottoihin tämä paine ei johtanut, Viime vuoden San Remon kova taistelu johti siihen, että Bettega säilytti asemansa Lancia italialaisena ykköskuljettajana.
Bettega teki jatkuvasti vaikutuksen kanssaihmisiinsä avoimella iloisuudellaan. Rallimaailmassa hän jäi aina hieman syrjään koska puhui vain italiaa ja saksaa, mutta Bettega ystävystyi helposti niiden ralli-ihmisten kanssa, joiden kanssa pystyi kommunikoimaan.
Ajaessaan hän osoitti suurta rohkeutta ja näki paljon vaivaa palatessaan rallihuipulle Lancia Rallyn ensimmäisessä MM-kisassa Korsikalla -82 sattuneen vakavan onnettomuuden jälkeen. Hän oli koko uransa uskollinen italialaiselle automerkille, vaikka Audi kävikin Bettegan kannsa neuvotteluita -80.
Bettega oli naimisissa Isabellan kanssa, joka myös toimi ralleissa pariskunnan kartanlukijana, kunnes lapset Alessandro ja Angela syntyivät. Onnettomuuden syystä ei vielä ole täyttä selvyyttä, mutta monet ovat esittäneet arveluja että Italian ykköskuljettajan harteille lasketuilla paineilla saattaisi olla osuutta asiaan..
Bettega johti Safari rallia – ainoa MM-ralli johon hän oli tänä vuonna osallistunut – kunnes tekniset ongelmat pakottivat hänet sivuun. Bettega oli myös ainoa Lancia-kuljettaja joka Korsikalla pystyi vastaamaan Peugeotin ja Renaultin vauhtiin.
On valitettavaa, että nämä tosiasiat näyttävät merkitsevän jotakin vasta nyt Attilion kuoleman jälkeen.
Martin Holmes
Bettecan menehtyminen oli vakava asia, mutta ralli jatkui. Kuten jo tuossa aiemmin mainitsin, tapahtui päivälleen tasan vuotta myöhemmin jotain vielä pahempaa, joka muutti ralliautoilun täydellisesti. Vauhdin Maailman otsikko: KAIKEN LOPPU on koruton, mutta paljon puhuva. Rallimaailmaa ja etenkin Suomea järkytti uutinen Korsikalta. Henri Toivonen ja Sergio Cresto menehtyivät erittäin rajussa ulosajossa. Ulosajo oli niin raju, että Toivosen kuljettamasta Lancia S4:stä ei jäänyt jäljelle yhtikäs mitään. Auto kirjaimellisesti räjähti ja paloi maan tasalle. Suomi oli menettänyt juuri valovoimaisen kuljettajan. Kuljettajan joka tuolla hetkellä oli kiistatta Maailman paras. Kuljettaja jolla oli mahtava tulevaisuus edessään Super Autojen aikakaudella. Henri oli kiistatta maailman paras! Seuraavassa on puolestaan artikkeli Henri Toivosesta 86 vuoden Vauhdin Maailmasta.
Henri Toivonen 25.8.1956 – 2.5.1986
Henri on Poissa
Kun ralliautoilija antaa koko sydämensä urheilulleen ja menestystä seuraa toistaan puhutaan loistavasta tulevaisuudesta joka häntä odottaa. Tulokset puhuvat puolestaan ja kertovat toiveiden täyttymyksestä.
Mutta ihmishenki on vain ohuen langan varassa. Se voi koska hyvänsä katketa. Kuolema on tapahtuma, joka koskettaa jokaista. Voimme vain kuvitella sitä tuskaa minkä Henri Toivosen ja Sergio Creston poismeno on heidän omaisilleen ja rakkailleen tuonut. Suomalainen autourheiluväki hiljenee kunnioittamaan heidän muistoaan.
Henri Toivonen syntyi perheeseen, jossa hän sai toteuttaa mieliharrastustaan, autoilua. Jo paljon ennen ajokortti-ikää nuori Henkka nähtiin auton ratin takana, nenä tuskin tuulilasin pyyhkimen yli näkyen.
Mikroautoilussa heltisi SM- PM- mestaruuskisa, nuori lahjakkuus huomattiin ja arvostettiin. Tilille tuli arvonimi, ”vuoden mikroautoilija”. Se kannusti jatkamaan, vaikka tosin mitään motiivin puutetta ei koskaan ollut. Tähtäin oli selvä: isä Paulin jalanjälkiä seuraten kohti kansainvälisiä ralleja ja kilpailuja.
Allekirjoittaneella on ollut harvinainen ilo ja kunnia seurata Henrin uran kehitystä varsin läheltä, autourheilusta kirjoittavana toimittajana. Olen nähnyt ja kokenut ne uran onnen hetket jotka ovat nostaneet ilon kyyneleet silmiin. Olen aistinut lajin varjoisankin puolen.
Vuonna 1980 istuimme Bathin pikkukaupungissa illastamassa juhlavassa seurassa, olimme huomion keskipisteenä. Henkka oli nimittäin juuri voittanut RAC-rallin kaikkien aikojen nuorimpana MM-rallin voittajana. Ja illastamaan siirtyessämme pyysi hän ystävällisesti suomalaista lehtiväkeä pöytäänsä!
Muistan kuinka TV- video- ja kuvaajaryhmät piirittivät nuorta ja selvästi hämmentynyttä Henkkaa. Mutta silmistä loisti pilke, joka kertoi onnesta. Se oli Henrin ensimmäinen MM-voitto.
Ei vain rallia
Henri oli kokeilija mieleltään. Hän ajoi formulalla SM-kultaa. Se tapahtui kuin todisteeksi monipuolisuudesta, jota hänellä oli. Myös jääradan SM piti ottaa vahvistukseksi. Ja Henri nautti kaikesta tästä.
Koko ralliajan näkyi Henkan käsialassa rata-autoilusta hankittu ajolinjojen puhtaus. Se oli poikkeuksellisen tarkkaa työtä. ”Henri käyttää koko tien hyväkseen, minä roiskaisen kaarteen läpi.” pohdiskeli Timo Salonen Monte Carlossa tänä vuonna, jolloin Henkka viimeisenä yönä taisteli kilpailun voittoon.
Tuskin löytyy yhtä huolellista ralliin paneutujaa. Henri teki väsymättömästi työtä nuotitusaikana. Jokainen mutka piti tuntea ja muistaa.
Me kaikki muistamme Henkan kipuamisen kainalosauvoilla Porschen ohjaamoon loukattuaan selkänsä mikroautolla Irlannissa. Siellä järjestäjät olivat tehneet leikkimielisen rata-ajon rallikuskeille kisan tauolla.
Henkka ajoi aidan yli ja loukkaantui mutta kiirehti Costa Smeralda ralliin. Voitto heltesi ja onnellisena mies heilutteli kainalosauvaansa auton katolla shampanjan ruiskuttelun ohessa.
Costa Smeralda oli eräänlaatuinen koetin kivi Henrille. Ulos ajo vuotta myöhemmin tiesi vaikeaa loukkaantumista. Mutta Henri taisteli ja kuntoutui kovan harjoitusohjelman myötä.
Maatessaan Mehiläisen sairaalassa hän sai kuulla tallitoverinsa Attilio Bettegan saaneen surmansa Korsikan rallissa. Se oli ratkaisun paikka ja Henri valitsi rallin edelleen ohjelmaansa.
Kun RAC-ralli 1985 päättyi Henrin voittoon jälleen, edellisestä ykköstilasta oli viisi vuotta, oli Henri kypsynyt lajin suurten nimien vertaiseksi. Puhuttiin tämän hetken nopeimmasta ja tarkimmasta kuljettajasta. Henrin lempilausahdus oli: ”Tsemppiä, tsemppiä, nyt on ajettu täysillä, on aika lisätä vähän vauhtia!” Ja perään veitikkamainen hymy ja silmän isku.
Kertaakaan ei Henkka haastatteluissa sanonut antavansa periksi, vaikka voitto näytti sivullisen mielestä jo karanneen käsistä, Henkka ei luovuttanut. Tämä taistelutahto teki suuren vaikutuksen ihailijoihin, joita Henkalla oli ympäri maailman. Nimikirjoituksiaan hän jaksoi väsymättä antaa joka tilanteessa.
Monten sankari
Henri Toivosen uraa kruunaa mahtava Monte Carlon tämän vuoden avauskilpailuna. Nyt voidaan sanoa, että hän oli yltänyt siihen, mihin vain äärettömän harva ihminen elämässään pystyy. Hän viestitti olemuksellaan koko maailmalle siitä onnesta, jonka hän koki taisteltuaan voittoon ja seurattuaan isänsä jalanjälkiä. Tasan 20 vuotta sitten oli isä Pauli ollut juhlittu sankari Monte Carlossa.
On turhaa alkaa pohtia niitä syitä, jotka johtivat Henkan ja Sergon surmanajoon. Tuskin koskaan saadaan lopullista syytä edes selville, eikä se kuitenkaan tuo poikia takaisin.
Sergio oli veikko, jolla synkkasi Henkan kanssa. ”Mukava jenkki, joka puree purkkaa kuin mitään kiirettä ei olisikaan,” totesi Henkka Montessa kaverista.
Sergio oli juuri täyttänyt 30, hänestä tuli ensimmäinen USA:lainen joka koskaan on voittanut MM-rallin. Ennen siirtymistä Henkan viereen istui hän Lancian Jolly Clubin autossa ja on lukenut nuotteja mm. Carlo Caponelle ja Andrea Zanusille.
Henrin olemus kertoi Montessa paljon, se oli kuin kruunu hänen autourheilijan uralleen, jonka siinä vaiheessa luulimme olevan vahvassa nousussa, uskoimme pääsevämme nauttimaan vielä moneen kertaan hänen voittoshampanjoistaan ja ilkikurisista lausunnoistaan. Haluan muistaa Henrin sellaisena, jona hän painui lähtemättömästi mieleen Monacon rantabulevardilla. Onnellisena isänä ja aviomiehenä, joka kaappasi vaimonsa Erjan ja tyttärensä Arlan syliinsä kertomaan koko maailmalle TV-kuvan välityksellä onnen hetkistä ja huumasta. Siinä kyynel tuli silmänurkkaan…
Erkki Vanhanen.