Tämä taas ei ole riippuvainen muusta kuin Pohjois-Amerikasta itsestään. Jääkiekossa kun ei ole mitään kansainvälistä kattojärjestöä joka olisi NHL:n yläpuolella ja pystyisi sinne koska pelaajat ovat maajoukkueiden käytössä.
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Aito tšekkiläinen jääkiekkokaupunki – vaihtoehtomatkalla Ostravan MM-kisoissaLue lisää »
-
Konsta Helenius ja Arttu Kärki palaavat kirvesrintoihin − Verneri Ahonen ja Frans Viita myös TampereelleLue lisää »
-
Nuori Emil Järventie Tappara-hyökkäykseenLue lisää »
-
Oilers selvitti tiukan paikan ja pinnisti seitsemänteen otteluunLue lisää »
-
Aleksander Barkov valittiin NHL:n parhaaksi puolustavaksi hyökkääjäksiLue lisää »
-
MM-päiväraportti: Ennätyksellinen Ruotsi maksoi kalavelat Latvialle, tulikuuma Peterka johdatti Saksan lohkokakkoseksiLue lisää »
Jääkiekon MM-turnauksen arvostus?
- Viestiketjun aloittaja Ikävänkantaja
- Alkaa
- 34 416
- 314
Tämä taas ei ole riippuvainen muusta kuin Pohjois-Amerikasta itsestään. Jääkiekossa kun ei ole mitään kansainvälistä kattojärjestöä joka olisi NHL:n yläpuolella ja pystyisi sinne koska pelaajat ovat maajoukkueiden käytössä.
Jotka ovat huonoimpia maailmassa järjestämään niitä.
Sen jälkeen en ole arvostanut Pohjoisamerikkalaisia yhtään kun alkoivat vaatia omia tuomareitaan olympialaisiin ja World cupeihin jne. Itse eivät koskaan suostuisi peleihin Suomea vastaan jos pelissä on suomalainen tuomari. Niinpä on ihan sama millainen joukkue heillä on. Kaikilla on mahdollisuus pelata halutessaan kisoissa , joten arvostan Mm- kisoja.
TuleeEnnenaikaisesti
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Tappara
Otsikko eilen Iltasanomissa: "Leijonat antoi hirmuisen myrskyvaroituksen – lilliputti kaatui murskalukemin.
Leijonalauma löi Britannian jään rakoon".
Jep, myrskyvaroitus vesilasissa. Em-em-kisat. Iso voittaa pienen 8-0. Kukaan ei voita.
.. And that's all I have to say about that.
Leijonalauma löi Britannian jään rakoon".
Jep, myrskyvaroitus vesilasissa. Em-em-kisat. Iso voittaa pienen 8-0. Kukaan ei voita.
.. And that's all I have to say about that.
No on tuossa aika kovat joukkueet Kanadalla, USA:lla ja Ruotsilla. Sanoisin että tämän vuoden kisat ovat heittämällä kovimmat sitten 2019. Ruotsilla mm. pakistossa Dahlin, Hedman ja Karlsson.
1994 Kanadalla oli oikeasti kova joukkue.
Team Canada - Ice Hockey World Championships 1994 - Player Stats
Team Canada stats, scoring leaders and demographics breakdown at Ice Hockey World Championships in 1994. Player birth country and age distributions, draft rounds of players in the 1994 tournament.
www.quanthockey.com
Tähän täytyy kyllä nyt hieman esittää eri mielipide, että miten moni sellaisenaan noista joukkueista olisi joka vuosi tai lähes muka oletetusti joka vuosi esitetyssä asiassa.
Välierissä Jääkiekon MM-kisoihin tai Jääkiekon Talviolympialaisiin on maiden esitysjärjestys seuraava kun näitä siis on pelattu sellaisenaan yksin tai hyvin poikkeuksellisesti myös ikään kuin sarjamuotoisena vuodesta 1992 lähtien näihin siis näin ja aloitetaan mainitussa väitejärjestyksessä:
Jääkiekon MM Välierät 1992-2019 ja 2021-2023 (Tänä vuonna ne tulevat eteen ja voidaan päivittää tai ei enempää tarvitse lisätä.)
Kanada: 22 kertaa (Ulosjäännit 1992, 1998, 2001, 2002, 2010, 2011, 2012, 2013 ja 2014.)
Yhdysvallat: 12 kertaa (Ulosjäännit 1992, 1993, 1995, 1997, 1998, 1999, 2000, 2002, 2003, 2005, 2006, 2007, 2008, 2010, 2011, 2012, 2014, 2017 ja 2019.)
Suomi: 20 kertaa (Ulosjäännit 1993, 1996, 1997, 2003, 2004, 2005, 2009, 2010, 2015, 2018 ja 2023.)
Ruotsi: 22 kertaa (Ulosjäännit 1996, 2000, 2012, 2015, 2016, 2019, 2021, 2022 ja 2023.)
Tsekki: 19 kertaa mistä 1 ainoa kerta Tsekkoslovakialle heti alkuun (Ulosjäännit 1994, 2002, 2004, 2007, 2008, 2009, 2013, 2016, 2017, 2018, 2021 ja 2023.)
Listan maista puhuen useimmiten ovat toki olleet mainitut mukana, mutta välillä on paljonkin poisjääntejä etenkin kausittain ja Yhdysvallat on jäänyt paljon luultua useammin ulos väitetyltä turnausjaksolta.
Tähän vielä Talviolympialaiset:
Jääkiekon Talviolympialaiset Välierät 1992-2022
Kanada: 7 kertaa (Ulosjäännit 2006 ja 2022.)
Yhdysvallat: 4 kertaa (Ulosjäännit 1994, 1998, 2006, 2018 ja 2022.)
Suomi: 6 kertaa (Ulosjäännit 1992, 2002 ja 2018.)
Ruotsi: 4 kertaa (Ulosjäännit 1992, 1998, 2002, 2010 ja 2018.)
Tsekki: 4 kertaa mistä 1 ainoa kerta Tsekkoslovakialle heti alkuun (Ulosjäännit 1994, 2002, 2010, 2014 ja 2022.)
Listan maista puhuen Talviolympialaisissa niistä puhuen väite olisikin sinänsä lähempänä esitettyä, mutta tosin näitä pelataan vain joka neljäs vuosi jolloin harvemmalla välillä ajatellen ollaankin useimmiten mukana.
Kieltämättä myös puhuen viime Talviolympialaiset olivat vähän outo juttu kuin verraten aika tuurilla ja onnella Tre Kronorkin selvisi edes pelaamaan eikä jäänyt pois kuten muillekin 'huipuille' kävi ja tuolloinkin ihmeellä pelaten hävisi mitalit Suomen sitten tietysti juhliessa kuten juhli niin yleistä voittoa.
Huomioitavaa on, että Talviolympialaisissa Leijonamme tuntuvat olevan vähäisesti jopa enemmän mitalipeleihin kiinnittyneitä kaikkiaan sinänsä kuin MM-kisoihin!
Lepranmies
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- SaiPa, Vaasan Sport, Philadelphia Flyers
Olet oikeassa, tein saman huomion tuossa heti seuraavana päivänä viestin kirjoittamisen jälkeen kun perehdyin asiaan enemmän.
Mutta silti pidän näitä kisoja arvossaan. Mukava katsella myös näitä pienempä kiekkomaita versus se, että pelattaisiin vaikkapa kymmenellä joukkueella näitä kisoja.
On joo. Ehdottomasti. Sitä voi vain miettiä, että mitä jos olisi ollut jo silloin vanhempina aikoina rohkeutta niin paljon aikaisemmin jo uskaltaa peluuttaa hitaasti laajentaen 10 tai 12 joukkueen kisoihin hiljakseen jo selvästi aikaisemmin toisin kuin miten lopulta tehtiin ja tuolloinkin vain erilaisten mullistusten kautta.
Saattaisi ne paljon arvostellut tasoerotkin olla paljon pienemmät.
Vielä hieman kun ajattelin noita aiemmin kertomiani juttuja ja katsoin erilaisten jatkopelien historiaa MM-kisojen tai Talviolympialaisten myötä niin mikäli ihan katsantokantaa laajentaa niin vielä jokunen hyvin paljon vanhempi kerta on ollut milloin sitten on jotkut joukkueet niihin päässeet vielä mukaan.
Lisäksi tavallaan vuosi 1997 on osin muutenkin Suomen MM-turnauksen osalta vähän kompakysymys kun niin esimerkiksi isäntä kuin Yhdysvallat tavallaan selvisivät mukaan niin Puolivälieriin kuin Välieriin ikään kuin samalla kertaa johtuen homman vetämisestä sarjamuodossa.
Vuosina 1998 ja 1999 pelattiin vielä myös erikoisesti Neljännesvälierät kuten Puolivälierätkin sarjamuodossa, mutta Välierät sentään palasivat omilleen pelattavaksi.
Vuodesta 2000 lähtien pelattiin vuoteen 2011 asti Neljännesvälieriä sarjamuodossa Puolivälierien palattua normaaliksi itsekseen ja vuodesta 2012 lähtien on pelattu nykyisellään ilman Neljännesvälieriä sarjamuodossa eli tietenkin silloisesti paremmin tunnettuna ja nimitettyä Välisarjaa.
Mikäli vielä 1930-luvun erimuotoiset harvinaiset kerrat lisäisi milloin Välierät on pelattu niin silloin seuraavat kerrat olisi tapahtuneet vähän aiemmin luetelluille maille kun Suomi ei ollut kertaakaan mukana niissä kuten ei aivan aluksi Ruotsikaan yleensä muutamaan ensimmäiseen vuoteen joista näkyvimpänä ei myöskään aivan ensi kertaa pelattaessa, Yhdysvallat ei ollut mukana aivan ensi kertaa pelattaessa ja Tsekin osuus koskisi vain Tsekkoslovakiaa ja muitakin huomioita tulee tarpeen mukaan:
Jääkiekon MM Välierät 1930-luvulla
Kanada: 4 kertaa (Kanada aina mukana, mutta vuoteen 1934 asti Kanadalle jaettiin aina myös vapaapaikka tärkeimpiin ratkaisuotteluihin välillä aina Finaaliakin myöten lähtökohtaisesti oletetun murskaavan ylivoiman takia.)
Yhdysvallat: 2 kertaa (Yhdysvallat ei osallistunut vuosina 1930, 1935 ja 1937, mutta vuoteen 1934 asti Yhdysvalloille jaettiin aina sen osallistuessa myös vapaapaikka tärkeimpiin ratkaisuotteluihin lähtökohtaisesti oletetun murskaavan ylivoiman takia ja vuonna 1938 Yhdysvallat jäi ulos ratkaisuotteluista kerran vain osallistuessaan.)
Ruotsi: Ei kertaakaan (Ruotsi ei osallistunut vuosina 1930, 1933 ja 1934 ja vuonna 1938 Ruotsi jäi ulos ratkaisuotteluista kerran vain osallistuessaan.)
Tsekkoslovakia: 2 kertaa (Ulosjäännit 1930 ja 1934.)
Talviolympialaisten suhteen ennen vuotta 1992 ainoa kerta milloin pelattiin millään tapaa Välieriä tai muitakaan mahdollisia jatko-otteluja oli vain vuonna 1920 Antwerpenin Kesäolympialaisten yhteydessä pelatussa jääkiekkoturnauksessa.
Belgiassa pelattiin Bergvallin Järjestelmällä silloin ja sen aikana enemmän tai vähemmän jokainen joukkue mainittuna oli mitalissa kiinni ja välillä mitalista ulkopuolella oli Tsekkoslovakia ainoana alkujaan pääturnauksessa ulos jatkopeleistä jääneenä.
Kaikkiaan Kesäolympialaisten 1920 jääkiekon päätteeksi Kanada voitti, Yhdysvallat oli toinen ja Tsekkoslovakia oli kolmas Ruotsin jäädessä mitaleitta.
Muuna mietintänä tietenkin aina jää avoimeksi se seikka, että olisikohan Yhdysvallat kyennyt aivan ensimmäisessä MM-kisojen turnauksessa vuonna 1930 ehkä kenties kaatamaan Kanadan.
Finaaliin olisi kenties sille saatettu antaa saman tien myös vapaapaikka kuten Kanadalle annettiin tai vaihtoehtoisesti se olisi mennyt Välieriin vapaapaikalla.
Ehkä tai ehkä ei. Toisaalta taas Yhdysvallat oli jääkiekossa paljon selvempi parempi ehdokas olemaan myös puhdas mitalisti 1930-luvulta aina 1950-luvulle asti kun noita alkuaikoja miettii.
Kuten myös erilaisia kovan luokan turnauksia missä Yhdysvallat silloin kykeni pelaamaan kilpailijamaitaan vastaan vaikka ihan parhaimmat olivatkin jääkiekossa Kanada ja Iso-Britannia ainakin ennen sotia olleelle ajalle asti lisättynä varauksella Saksalla eri muodoissaan.
Lisäksi tavallaan vuosi 1997 on osin muutenkin Suomen MM-turnauksen osalta vähän kompakysymys kun niin esimerkiksi isäntä kuin Yhdysvallat tavallaan selvisivät mukaan niin Puolivälieriin kuin Välieriin ikään kuin samalla kertaa johtuen homman vetämisestä sarjamuodossa.
Vuosina 1998 ja 1999 pelattiin vielä myös erikoisesti Neljännesvälierät kuten Puolivälierätkin sarjamuodossa, mutta Välierät sentään palasivat omilleen pelattavaksi.
Vuodesta 2000 lähtien pelattiin vuoteen 2011 asti Neljännesvälieriä sarjamuodossa Puolivälierien palattua normaaliksi itsekseen ja vuodesta 2012 lähtien on pelattu nykyisellään ilman Neljännesvälieriä sarjamuodossa eli tietenkin silloisesti paremmin tunnettuna ja nimitettyä Välisarjaa.
Mikäli vielä 1930-luvun erimuotoiset harvinaiset kerrat lisäisi milloin Välierät on pelattu niin silloin seuraavat kerrat olisi tapahtuneet vähän aiemmin luetelluille maille kun Suomi ei ollut kertaakaan mukana niissä kuten ei aivan aluksi Ruotsikaan yleensä muutamaan ensimmäiseen vuoteen joista näkyvimpänä ei myöskään aivan ensi kertaa pelattaessa, Yhdysvallat ei ollut mukana aivan ensi kertaa pelattaessa ja Tsekin osuus koskisi vain Tsekkoslovakiaa ja muitakin huomioita tulee tarpeen mukaan:
Jääkiekon MM Välierät 1930-luvulla
Kanada: 4 kertaa (Kanada aina mukana, mutta vuoteen 1934 asti Kanadalle jaettiin aina myös vapaapaikka tärkeimpiin ratkaisuotteluihin välillä aina Finaaliakin myöten lähtökohtaisesti oletetun murskaavan ylivoiman takia.)
Yhdysvallat: 2 kertaa (Yhdysvallat ei osallistunut vuosina 1930, 1935 ja 1937, mutta vuoteen 1934 asti Yhdysvalloille jaettiin aina sen osallistuessa myös vapaapaikka tärkeimpiin ratkaisuotteluihin lähtökohtaisesti oletetun murskaavan ylivoiman takia ja vuonna 1938 Yhdysvallat jäi ulos ratkaisuotteluista kerran vain osallistuessaan.)
Ruotsi: Ei kertaakaan (Ruotsi ei osallistunut vuosina 1930, 1933 ja 1934 ja vuonna 1938 Ruotsi jäi ulos ratkaisuotteluista kerran vain osallistuessaan.)
Tsekkoslovakia: 2 kertaa (Ulosjäännit 1930 ja 1934.)
Talviolympialaisten suhteen ennen vuotta 1992 ainoa kerta milloin pelattiin millään tapaa Välieriä tai muitakaan mahdollisia jatko-otteluja oli vain vuonna 1920 Antwerpenin Kesäolympialaisten yhteydessä pelatussa jääkiekkoturnauksessa.
Belgiassa pelattiin Bergvallin Järjestelmällä silloin ja sen aikana enemmän tai vähemmän jokainen joukkue mainittuna oli mitalissa kiinni ja välillä mitalista ulkopuolella oli Tsekkoslovakia ainoana alkujaan pääturnauksessa ulos jatkopeleistä jääneenä.
Kaikkiaan Kesäolympialaisten 1920 jääkiekon päätteeksi Kanada voitti, Yhdysvallat oli toinen ja Tsekkoslovakia oli kolmas Ruotsin jäädessä mitaleitta.
Muuna mietintänä tietenkin aina jää avoimeksi se seikka, että olisikohan Yhdysvallat kyennyt aivan ensimmäisessä MM-kisojen turnauksessa vuonna 1930 ehkä kenties kaatamaan Kanadan.
Finaaliin olisi kenties sille saatettu antaa saman tien myös vapaapaikka kuten Kanadalle annettiin tai vaihtoehtoisesti se olisi mennyt Välieriin vapaapaikalla.
Ehkä tai ehkä ei. Toisaalta taas Yhdysvallat oli jääkiekossa paljon selvempi parempi ehdokas olemaan myös puhdas mitalisti 1930-luvulta aina 1950-luvulle asti kun noita alkuaikoja miettii.
Kuten myös erilaisia kovan luokan turnauksia missä Yhdysvallat silloin kykeni pelaamaan kilpailijamaitaan vastaan vaikka ihan parhaimmat olivatkin jääkiekossa Kanada ja Iso-Britannia ainakin ennen sotia olleelle ajalle asti lisättynä varauksella Saksalla eri muodoissaan.
Niin, tausta on eurokiekon kaudenpäätösfestivaalissa. Ei kai tämä jäänyt viestistäni epäselväksi? MM-kisojen merkitystä kuitenkin on se, että eurooppalainen kiekkoilu on noussut nykyiseenkään asemaansa. Suomessakaan en usko että jääkiekko olisi ykköslaji jos MM-traditiota ei olisi.
Kiekoton Mies
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Jokerit ja Alasarjat sekä suomalaiset maailmalla
Mielestäni MM-kisat ovat arvostettava turnaus ja maailmanmestaruus pitäisi ratkaista joka vuonna eli pitäisin vuosittaiset MM-kisat. En toki itkisi jos Olympialaisten jälkeen ei pelattaisi MM-kisoja, koska kyllähän sen arvostus laskee kaikkien silmissä. Näin tämä nyt on ja olkoon näin, mutta joskus muutos voi parantaa arvostusta.
Ilman muuta arvostus kärsii inflaatiota siitä, että NHL tarjoaa pleijareita samaan aikaan ja parhaat pelaajat eivät näin ole mukana. Toisaalta se luo myös tietynlaista yllätyksellisyyttä siihen, että voittaja voi vaihdella. Kaikilla mailla on kuitenkin sama tilanne ja sinänsä se ei muuta voimasuhteita liiaksi. Maat joilla on enemmän pelaajia kevään pleijareissa kärsivät tietenkin näiden puuttumisesta, mutta jos on paljon väkeä pleijareissa, niin kyllä pelaajamassaa riittää myös yleensä pleijareiden ulkopuoleltakin. Suomen tähdet ovat kyllä harvinaisen kovalla prosentilla nyt pelailemassa pleijareita MM-kisojen sijaan ja tämä kyllä heikentää Suomea ehkä hitusen enemmän kun useita muita maita.
MM-kisat ovat kuitenkin kovien pelaajien kisat ja kyllä siellä on mielenkiintoisia nimiä. Samalla se tarjoaa hyvän näyteikkunan monelle pelaajalle ja se on myös iso arvo. Samoin 16 joukkueen mukana roikottaminen antaa pienemmille kiekkomaille tason mittauksen kovista kansainvälisistä peleistä ja tarjoaa näyttöpaikkoja Euroopan huippusarjoihin. Saksa ja Latvia pystynyt myös pääsemään mitaleille ja se on sitä mitä välillä pitääkin nähdä. MM95 neverforget. Kuinka moni lähti 95 jälkeen pelaamaan taalajäille ja olisiko kaikki lähteneet ilman MM-kisoja?
Tosin olen saanut huomata, ettei itseäkään kauhiasti napostellut Britannia ja Norja peli eli kyllähän nuo selkeät pelit ovat aika tylsiä. Taas Itävalta-Canada tarjosi sitä yllätystä mikä näissä kisoissa on hienoa.
Ja ilman muuta odotan parhaat vastaan parhaat Olympialaisia, koska ne vasta ovat ne todelliset kisat. Niitä odotellessa käy joka keväinen MM-sirkus.
Ilman muuta arvostus kärsii inflaatiota siitä, että NHL tarjoaa pleijareita samaan aikaan ja parhaat pelaajat eivät näin ole mukana. Toisaalta se luo myös tietynlaista yllätyksellisyyttä siihen, että voittaja voi vaihdella. Kaikilla mailla on kuitenkin sama tilanne ja sinänsä se ei muuta voimasuhteita liiaksi. Maat joilla on enemmän pelaajia kevään pleijareissa kärsivät tietenkin näiden puuttumisesta, mutta jos on paljon väkeä pleijareissa, niin kyllä pelaajamassaa riittää myös yleensä pleijareiden ulkopuoleltakin. Suomen tähdet ovat kyllä harvinaisen kovalla prosentilla nyt pelailemassa pleijareita MM-kisojen sijaan ja tämä kyllä heikentää Suomea ehkä hitusen enemmän kun useita muita maita.
MM-kisat ovat kuitenkin kovien pelaajien kisat ja kyllä siellä on mielenkiintoisia nimiä. Samalla se tarjoaa hyvän näyteikkunan monelle pelaajalle ja se on myös iso arvo. Samoin 16 joukkueen mukana roikottaminen antaa pienemmille kiekkomaille tason mittauksen kovista kansainvälisistä peleistä ja tarjoaa näyttöpaikkoja Euroopan huippusarjoihin. Saksa ja Latvia pystynyt myös pääsemään mitaleille ja se on sitä mitä välillä pitääkin nähdä. MM95 neverforget. Kuinka moni lähti 95 jälkeen pelaamaan taalajäille ja olisiko kaikki lähteneet ilman MM-kisoja?
Tosin olen saanut huomata, ettei itseäkään kauhiasti napostellut Britannia ja Norja peli eli kyllähän nuo selkeät pelit ovat aika tylsiä. Taas Itävalta-Canada tarjosi sitä yllätystä mikä näissä kisoissa on hienoa.
Ja ilman muuta odotan parhaat vastaan parhaat Olympialaisia, koska ne vasta ovat ne todelliset kisat. Niitä odotellessa käy joka keväinen MM-sirkus.
Aika marginaalissa ne on ainakin omalle seuralle liitolta tulevat rahat. Yhden 1/4 työntekijän palkkausta ovat kyllä olleet tukemassa.
Jääkiekkoliitossa sitten onkin sellaista seurustelu-upseeria että oksat pois
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy